Shakkijuttuja:

(Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 17.12.2015)

Osallistuin ensimmäiseen kirjeshakkiturnaukseeni alkuvuodesta 1994:

Työkaverini Kalevi Peljo sai minut alkuvuodesta 1994 osallistumaan ensimmäiseen viralliseen kirjeshakkiturnaukseen. Kyseessä oli "Opettajien 5. kirjeshakin SM-kilpailu", johon osallistui kaikkiaan 15 pelaajaa. Tuo lehtijuttu julkaistiin Opettajalehdessä 26-31/1994. Elettiin aikaa, jolloin shakkitietokoneohjelmat eivät vielä olleet yleistyneet - markkinoilla oli toki jo muutamia pöytäkoneita ja tietokoneen diskettiohjelmia, mutta käytännössä kyseinen turnaus pelattiin vielä teoriakirjojen ja mustan kahvin voimalla. Muistan sijoittuneeni turnauksessa jonnekin keskivaiheille. Muutamien pelaajien kanssa tuli solmittua monia vuosia kestäneitä kaverisuhteita, pelailtiin mm. omia yksityisturnauksia. Pentti Klemettinen nousi myöhemmin maailman huipputason pelaajaksi. Alpo Vornanen voitti ajallaan korkeimman tason Suomen mestaruuden. Siirrot tehtiin siis hartaasti postikorteilla - pelit kesti kauan!
Muistan, että ensimmäisenä pelinä turnauksessa päättyi pelini Henrik Sabelin kanssa (tasapeli). Kyseisen turnauksen jälkeen lähdin mukaan "asevarusteluun" - hankin Kalevi Peljon välityksellä Constellation-merkkisen pöytäkoneen, jonka muistan motivoineen mm. avauksiin tutustumista aivan eri tavalla kuin aiemmin luomulaudan äärellä kirjojen kanssa istumiset. Koneessa oli asetettavissa vaikeusasteet vastustajalle asteikolla 1-8. Asteet 1 ja 2 olivat voitettavissa, 3-4 johtivat tasaväkisiin vääntöihin ja vaihteet 5-8 olivat minulle jo ylivoimaisia voitettavia. Jo tuon ajan koneet olivat lähes virheettömiä ja armottomia ihmispelaajan tekemille virheille.

Vanhin säilynyt pöytäkirja shakkipeleistäni ~ toukokuulta 1971:

Vanhin säilynyt pöytäkirjaus pelaamastani shakkiottelusta löytyy toukokuulta 1971. En muista enää, miksi tuolloin aloin kirjata lähinnä vain ajanvietteenä pelaamiani shakkipelejä pieneen vahakantiseen vihkoon ylös. Isoveljieni kanssa olin pelaillut kotona pikkupojasta alkaen, mutta vielä koko 60-luvun ajan shakki oli ollut vain yksi mukava lautapeli muiden joukossa. Vaikka kirjahyllyssämme oli muutama Böökin shakkikirjakin, kukaan ei koskaan uhrannut ajatustakaan shakkiavauksien teoreettiseen puoleen. Pelitaidon kehittämiseen ei muutenkaan kiinnitetty minkäänlaista huomiota - pääasia oli, että oli mukava sählätä.

Ensimmäisiin shakkikirjoihin tutustuin vasta 70- ja 80-lukujen vaihteessa ja olihan se jo silloin pelitason pitkänlinjan kehittymiselle auttamattomasti liian myöhäistä. Olivathan lapsuus- ja nuoruusvuosien lukuisat shakkilaudalla huiskitut pelit antaneet jonkinlaisen peruskäsityksen pelin yleislinjoista, mutta silti olin pelaajana tiukasti jossain puuhastelijan ja harrastelijan välimailla. Shakkia edes vähän vakavammin harrastaneille kavereille ei tahtonut "luomu"-systeemeilläni pärjätä. Kerhotason pelaajia ei noina vuosina tullut edes kohdatuksi - tavallaan onneksi.

Tämä vanhin säilynyt pelini on hyvä esimerkki tuon ajan kahinoista - siirtoja ei mietitty juuri lainkaan ("pikapeli"-termiä ei silti tunnettu), siirtoja arvioitiin yleensä vain yhden siirron verran eteenpäin ja vastustajan mahdolliset uhkasuunnitelmat eivät kiinnostaneet lainkaan. Taktiikat ja strategiat olivat lähinnä pelkkää putkinäköistä materiaaliedun ahnehtimista. Daami piti nopeasti saada hyökimään etulinjaan.

Tässäkin pelissä molemmat pelaajat tekevät huonoja siirtoja solkenaan, tilaisuuksia ei nähdä eikä käytetä - mutta hauskaa oli. Olen pöytäkirjassa "JJ" ja tämä vastustajani saa olla vaikka "Vastustaja1". Minä tein enemmän isoja virheitä ja hävisin.

["JJ" - "Vastustaja1", pelipaikka: Vilppula - 1971]: 1. e4 d5 2. Nc3 Nf6 3. Qf3 g6 4. d4 Bg7 5. b3 O-O 6. Ba3 c6 7. Nh3 b5 8. e5 Ng4 9. Ng5 f6 10. Nh3 fxe5 11. Qd3 exd4 12. Ne2 e5 13. f3 e4 14. fxe4 Rf7 15. c4 dxc3 16. Nxc3 Bxc3+ 17. Qxc3 dxe4 18. Rd1 Qe8 19. Qd4 e3 20. Ke2 Bf5 21. Ng5 Rd7 22. Qf4 Rxd1 23. Kxd1 Qd7+ 24. Bd6 Na6 25. a4 Re8 26. axb5 cxb5 27. h3 Nf2+ 28. Ke2 Nxh1 29. Qd4 Ng3+ 30. Ke1 e2 31. Qd5+ Be6 32. Nxe6 Rxe6 33. Qa8+ Re8 34. Qd5+ Qe6 35. Qxe6+ Rxe6 36. Bxg3 Nc5 37. Bxe2 Nxb3 38. Kf2 Nd4 39. Bg4 Nf5 40. Kg1 b4 41. Bf4 b3 42. Bc1 Re1+ 0-1.

Ensimmäinen ylöskirjattu voittopelini ~ kesäkuulta 1971:

Ensimmäinen pöytäkirjaltaan säilynyt voittopelini on kesäkuulta 1971. Peli ratkesi vastustajan tekemään, yhden siirron mattiin johtaneeseen virheeseen. Pieni ihme jopa, että olen tuolloin hoksannut avautunutta matintekomahdollisuutta hyödyntää.

["JJ" - "Vastustaja2", pelipaikka: Trondheim, Norja - 1971]: 1. e4 d5 2. Nc3 Nf6 3. Qf3 Bg4 4. Qg3 c6 5. d4 dxe4 6. Be3 h5 7. Qe5 Nbd7 8. Qg3 b6 9. h3 Bf5 10. f3 exf3 11. Nxf3 c5 12. Bc4 e6 13. Ng5 g6 14. Bb5 a6 15. Bc4 a5 16. O-O-O Rc8 17. dxc5 Bxc5 18. Nb5 h4 19. Nd6+ Bxd6 20. Qxd6 e5? 21. Bxf7# 1-0.

KIRJAILIJA PENTTI HAANPÄÄ PELASI KIRJESHAKKIA
(Jukka Joutsi, alunperin 1998-99 * viimeisimmät muutokset: 5.1.2014):

Kirjailija Pentti Haanpää shakinpelaajana.

KIRJAILIJA EINO LEINO PELASI SHAKKIA KERHOTASOLLA.
(koonnut: Jukka Joutsi, maaliskuu 2005 ~ viimeisimmät lisäykset: 9.3.2012)


Kirjailija Eino Leino shakinpelaajana.

HELSINK: Töölönlahden rantapuistossa (Hesperianpuistoa) pelattiin 1980-luvun alkupuolella ankarat shakkiottelut puistoshakkilaudalla - kuvattu 3.6.1982 (Joutsi). Tämän ottelun pelaajien kehonkieli kertoi heidän kiistatta kuuluneen reviirinsä kärkihierarkiaan - peli päättyi remissiin eli tasapeliin. Myöhemmin paikalla käydessäni shakkialue on välillä ollut jo täysin hungingolla ja välillä taas käyttökuntoon elvytettynä (2006). Nykytilaa en tiedä.


Shakki on KONTAKTILAJI. Maailman kaksi kärkipelaajaa ... heidän turnauksen ratkaiseva keskinäinen ottelunsa vasta tulossa viimeisellä kierroksella (Carlsen ja Anand).


Etusivulle * front page.

Lisätietoja, kommentteja tai kysymyksiä kuva-aiheista tekijöille:

PALAUTE (e-mail)