A) Savonlinnan matkustajasatamassa (Haapasalmi): 2011: Puijo-laiva Savonlinnan satamalaiturissa 14.5.2011 (S&J). Savonlinnan laivarannassa elokuussa 1982 (S&J). Savonlinnan matkustajasatamasta kolme panoraamakuvaa länteen Haapasalmelle. Silta on Haapasalmenraitti - Satamanpuistokatu laivojen takana. 14.5.2011 (S&J). Ensimmäisessä kuvassa näkyy Savonlinnan tuomiokirkko. 'Paul Wahl'-laiva Savonlinnan matkustajasataman laiturissa 14.5.2011 (S&J). Taaempana Punkaharju-laiva, Paul Wahl lähempänä Savonlinnan matkustajasatamassa 14.5.2011 (S&J). Savonlinnan matkustajasatamasta 14.5.2011 (S&J): Savonlinnan matkustajasataman tyhjät laiturit Rantakadun suunnalta - Satamanpuistokatu oikealla kuvassa. Savonlinnan matkustajasatamaa ja Satamanpuistokatu 14.5.2011 (S&J). Motoristien suosima kioski. Vielä näkymä Savonlinnan matkustajasatamasta - Rantakadulta Haapasalmen yli tuomiokirkolle 14.5.2011 (S&J). 2018: 1. Savonlinnan matkustajasataman laitureissa laivoja - kaikki kuvat #1-9: 6.5.2018 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Savonlinnan matkustajasataman laitureissa laivoja - kaikki kuvat #1-9: 6.5.2018 (S&J). 1. Savonlinnan matkustajasataman laituritorialueella kirpputorimyyntiä 6.5.2018 (S&J). 2. 3. 4. Kaikki kuvat #1-4: Savonlinnan matkustajasataman laituritorialueella kirpputorimyyntiä 6.5.2018 (S&J).

B) Savonlinnan keskustan nykynäkymiä: 'Hotelli Tott' aivan Savonlinnan matkustajasataman välittömässä läheisyydessä - Satamakadun ja Tottinkadun kulmassa - 14.5.2011 (S&J). Yövyin viimeksi tässä Tott-hotellissa pari yötä 80-luvun alkupuolella koulutuspäivien yhteydessä. Muistaisin hotellin pian sen jälkeen olleen otsikoissa taloudellisten vaikeuksiensa johdosta. Samainen hotelli Tott-rakennus 6.5.2018 (S&J). (Itä-Savo, 4.4.2019): "Osuuskauppa Suur-Savo osti Tottin ja Knut Possen — Kaupan ehtona, että kiinteistöt säilyvät hotellikäytössä. Osuuskauppa investoi Savonlinnan seudulle reilut seitsemän miljoonaa euroa." Kauppatorin kohdilla Olavinkadulla - Haapasalmen ylittävän sillan itäpenkoilla sijaitsee tämä rakenus, jossa kuvaushetkellä 14.5.2011 (S&J) 'Savon Apteekki' ja optikkoliike. Alunperin rakennus tunnettiin 'Pohjoismaiden Yhdyspankin' rakennuksena. 'Kisalinna' - Savonlinnan teatteri - Olavinkadun itäpäässä ~ 14.5.2011 (S&J). Idyllisten puutalojen Linnankatu (lähellä Olavinlinnaa ja Kyrönsalmea): Mielenkiintoisen näköinen puutalo Linnankadun ja Eerikinkadun kulmasta. Katu johtaa Kyrössalmen rantaan, Olavinlinnan 'vastarannalle'. Kuvattu 14.5.2011 (S&J). Rakennuksessa toimii mainostoimisto 'Hinku', lahjatavaraliike ('Saimatalon kauppa') ja 'Kahvila Saima'. 'Kahvila Cafe Saima' Linnankadun ja Eerikinkadun kulmassa - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Linnankadun ja Eerikinkadun risteysaluetta ('Kahvila Saima') - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Linnankadun varrelta idyllistä puutalokulttuuria - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Linnankadun itäpäästä: 'Matkailu- & taidetalo Putka' - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Linnankadun itäpäästä: 'Käsityöliike Marja Putus' - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Linnankadun itäpäästä: 'Linnakrouvi' - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Aivan tämän rakennuksen kulmilta lähtee luonnonkaunis kävelytie - 'Aino-Ackten Puistotie', mikä seurailee Kyrönsalmen rantaa vastapäätä Olavinlinnaa. Linnankadun itäpäästä johtaa suoraan kävelysilta Olavinlinnaan - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Savonlinnan näkymiä Olavinlinnan vastarannalta (Linnankatu): Linnakadun itäpäästä jatkuu luonnonkaunis kävelytie - Aino-Ackten Puistotie, mikä seurailee Kyrönsalmen rantaa koilliseen vastapäätä Olavinlinnaa - kuvattu 14.5.2011 (S&J). 'Aino-Ackten Puistotie' johtaa kohti Kyrönsalmen ylittävää entistä (ahdasta), yhteistä maantie- ja rautatiesiltaa - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Olavinlinnan kävelysillalta Linnankadun päässä näkymä etelään Martti Talvelan puistotien suuntaan - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Martti Talvelan puistotien jälkeen aukeaa Riihisaaressa näkymä Savonlinnan maakuntamuseoon. Rakennuksen historia liittyy Olavinlinnan puolustukseen - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Savonlinnan vanhempia näkymiä: Tämän villan kuvasin Savonlinnan rantamaisemissa elokuussa 1982 (S&J) - tarkempi sijainti hiukan epäselvä. Liekö rakennus vielä pystyssä?

C) Olavinlinna: Olavinlinna kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Olavinlinna kuvattuna elokuussa 1982 (S&J). Olavinlinna kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Olavinlinnan salaperäisiä käytäviä ja hämyjä - 14.5.2011 (S&J). Olavinlinna toukokuussa 2011 (S&J): 1. Olavinlinnan kuvat #1-14 otettu 14.5.2011 (S&J).. 2. Tämän patsaan takana on legenda linnan pässistä, joka pelasti linnan herättämällä nukkuvat vartijat vihollisen lähestyessä. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Olavinlinnan pässi, joka pelasti linnan herättämällä nukkuvat vartijat - kuvattu elokuussa 1982 (S&J). Eija Kulkki kuvattuna 1.7.1975 Olavinlinnan edustalla (kuva: E.Kulkki/kiitos käyttöluvasta * 2017).

D) Savonlinna urheilukaupunkina: SaPKo edustaa Savonlinnan jääkiekkokulttuuria, hamassa nuoruudessani SaPKo kummitteli pääsarjatasollakin. Niiltä ulkokenttien ajoilta mielessä pyörii vieläkin sen ajan savonlinnalaishuippunimi Paavo Tirkkonen. SaPKo pelasi neljä kautta silloisessa SM-sarjassa (1966-67 ja 1968-71). Kuvassa Savonlinnan nykyinen (Talvisalon) jäähalli - Giganttiareena - kuvattuna 14.5.2011 (S&J). SaPKo siirtyi pelaamaan Talvisaloon (uudelle tekojäälle) ensimmäiseksi SM-kaudekseen 1966-67, aiemmin oli pelattu Kirkkopuiston kaukalossa. Vierailu Savonlinnan jäähalliin syksyllä 1982 (S&J) - SaPKo:n kotiottelu. Rangaistuslaukaus menossa SaPKo:n kotiottelussa syksyllä 1982 (S&J). Sinipaitainen maalivahti lienee SaPKo:n maalivahti - nimi paidan selkämyksessä 'Tirkkonen'. Valkopaitainen vastustaja ei ole aivan varmuudella enää mielessäni, mutta saattoi hyvinkin olla helsinkiläinen Karhu-Kissat. Savonlinnassa Astikaisen Esso-asemalla - kuvan lähetti kangasniemeläinen Arja Hokkanen (16.8.2015) seuraavin saatesanoin: "Auto on Arvo Hokkasen (tädin mies) ja hän on auton vierellä. Kyydissä Raili Sarmanne (os. Hokkanen), Onni Hokkanen (enoni) ja Raili Hokkanen (äitini). Samassa reissussa myös Elli Hokkanen (tätini) ja Erkki Hokkanen. Auto on Opel Kapitan vm-54 ja E. Astikainen lopetti Savonlinnassa toimintansa 1.8.1963.

E) Savonlinnan rautatiekulttuuria: Savonlinnassa ovat mielellään vierailleet myös Suomen päämiehet ja muut korkean tason henkilöt. Kuvassa savonlinnalaiset ovat vastaanottamassa presidentti Ståhlbergia, joka saapui junallaan asemalle 20.8.1920 klo 9.30 (Perinnealbumi, 1981 - Aimo Paasanen). Savonlinnassa Piispanrinteen ja Kirkkokadun nykyisen risteyksen kohdilla rautatiesillalla 1966-67 (Joutsi). Rata kaartaa oikealle keskustasta silloiselle asema-alueelle (kuvaussuunta länteen). Nykyisin kuvan sillan vierellä näkyvän kallioleikkauksen peittää pitkälti osuuspankkirakennuksen pysäköintialue KANNEN PÄÄLLÄ - rataa menee siis "tunnelissa" hiukan pidemmän matkan kuin kuvassa ... taustan teollisuusrakennukset yhä pystyssä. Savonlinnan maantie- ja rautatiesillalla (1966-67) (Joutsi). Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 (S&J).Savonlinna oli alkujaan Elisenvaarasta rakennetun, helmikuussa 1908 avatun poikittaisen radan läntinen pääteasema. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin jugendia ja kansallisromantiikkaa henkivien piirustusten mukaan, ja se valmistui vuonna 1907. Rakennuksen ulkoasuun on kuitenkin vuosien saatossa tehty muutoksia. Asemalle avattiin 1930-luvulla kahvila, joka toimi vuoteen 1988 saakka (tiedot: 'Radan varrella'). Savonlinna asema jouduttiin sijoittamaan kaupungin länsipuolelle, Talvisaloon, sillä pienelle saarelle sijoittuneen kaupungin alueelle ei mahtunut ratapihaa. Jo ennen rautatien tuloa kaupunki oli alkanut laajentua Haapasalmen länsirannalle, Savonniemen alueelle, jonka merkitys kasvoi, kun alue jäi keskustan ja aseman väliin. Rautatien tultua kaupunkiin asutus jatkoi leviämistään myös satamaradan ja aseman länsipuolelle, jonne syntyi 1900-luvun alkupuolella Heikinpohjan kaupunginosa (tiedot: 'Radan varrella'). Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Pieksämäeltä rakennettiin poikittainen ratayhteys Savonlinnaan tammikuussa 1911 annetun keisarillisen käskyn perusteella. Rata avattiin yleiselle liikenteelle marraskuussa 1914. Toisen maailmansodan jälkeen pääosa Savonlinnan matkustajavirroista kulki Pieksämäen suuntaan, kun ratayhteys Elisenvaaraan katkesi. Vuonna 1947 valmistui kuitenkin uusi yhdysrata Parikkalaan, ja Savonlinnaan voitiin jälleen liikennöidä molemmista suunnista. Savonlinnan ratapihaa muutettiin 1965, jolloinn valmistui uusi rata Pieksämäen suuntaan vanhan pohjoispuolelle, pengerrettynä järven rantaan. Ratapihaa uusittiin myös 1970-luvun lopussa, ja uusi satamarata Haislahteen avattiin 1983 (tiedot: 'Radan varrella') - 14.5.2011 (S&J). Savonlinna rautatieaseman edustan ratapihaa kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Taustalla näkyy uuden pengertien työmaa. Taustalla näkyvät saaret ovat nimiltään Sireenisaari (ennen Pieni Vasikkasaari) ja Sulosaari (ennen Suuri Vasikkasaari). Niiden takana piilossa Myhkyrä, Ilokallio ja Hirsipuunsaari (ennen Hirsisaari). Savonlinna rautatieasemalta näkymä kaupunkiin päin 14.5.2011 (S&J). Kuvan vasemmanreunan puuston paikkeilta 'vasemmalle' on sijainnut sahalaitos. Savonlinnasta tuli henkilöliikenteen pääteasema 1988, kun kiskobussien poistuttua liikenteestä Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan kulkeneet matkustajajunavuorot lakkautettiin. Savonlinnan aseman oma tavaraliikenne lopetettiin 2002, kun kaupungin tavaraliikennetoiminnot keskitettiin Pääskylahden asemalle. Liikennepaikka on kuitenkin edelleen tavarajunien kohtauspaikka. Haislahden satamarata purettiin 2006. Savonlinnan asema muutettiin kauko-ohjatuksi 2007, ja samalla aseman lipunmyynti lopetettiin. Aseman ratapiha saatetaan purkaa kaupungin ohittavan maantien alta, jolloin ratapihatoiminnot siirrettäisiin Pääskylahteen (tiedot: 'Radan varrella', 2009). Kuvaushetkellä Savonlinnasta pääsi henkilöjunalla Parikkalaan. Seitsemän edellä olevaa kuvaa Savonlinnan rautatieasemalta - kaikki 14.5.2011 (S&J).

F) Uudet Laitaatsalmen sillat: Näkymiä uusilta Laitaatsalmen silloilta - molemmat kuvattu 6.5.2018 (S&J). Laitaatsalmen sillat ovat Savonlinnan Laitaatsalmen ylittävät kaksi kaksikaistaista maantiesiltaa, joista eteläinen avattiin liikenteelle 13. joulukuuta 2017. Sen kevyen liikenteen väylä avautui elokuussa 2018. Sillan molempiin päihin rakennettiin lisäksi hissit ja portaat kulun helpottamiseksi korkealle sillalle. Pohjoinen silta otettiin käyttöön 15. marraskuuta 2018. Se on eteläistä hieman kapeampi, sillä sille ei rakennettu kevyen liikenteen väylää. Sillat ovat noin 500 metriä pitkiä, niiden alikulkukorkeus on korkeimmillaan 24,5 metriä ja kaltevuuskulma suurimmillaan 6%. Sillat ovat Suomen suurimpia betonisiltoja. Eteläisen sillan betonivalu kesti lähes viisi vuorokautta ja se vaati betonia noin 5 000 kuutiota. Uusien siltojen tavoite: Laitaatsalmen sillat ovat osa Saimaan syväväylän Savonlinnan kohdan siirtohanketta hankalasti navigoitavasta Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Samalla poistuu tarve katkaista ajoittain valtatie 14:n liikenne, sillä Kyrönsalmen sillat ovat avattavia läppäsiltoja. Laitaatsalmen uusista silloista rakennetaan niin korkeita, ettei niitä ole tarvetta avata vesiliikenteelle. Syväväylän siirtäminen vähentää vesiliikenteen onnettomuusriskiä ja samalla lyhentää väylää 3 kilometriä. Syväväylän on tarkoitus siirtyä Laitaatsalmeen kesäkaudelle 2019, jonka jälkeen Kyrönsalmen siltoja ei tarvitse enää avata. Siltaprojekti alkoi elokuussa 2016 ja urakoitsijana siinä on Destia. Rautatiesilta: Uudet sillat korvaavat vanhan kaksikaistaisen Laitaatsalmen sillan, joka puretaan marras-joulukuussa 2018, kun pohjoinen silta on otettu käyttöön. Syksyllä 2018 purettiin myös Laitaatsalmen rautatiesilta, joka katkaisi ratayhteyden välillä Savonlinna-Rantasalmi. Siltaa oli käytetty purkamiseen asti väliaikaisena kevyen liikenteen väylänä ja työmaa-ajoneuvojen ajoreittinä, kuten vanhaa maantiesiltaakin. Uusi, käännettävä rautatiesilta kuului alun perin Laitaatsalmen siltahankkeeseen, mutta se ei saanut rahoitusta. Koko projekti sai 40 miljoonan euron rahoituksen. Uusi rautatiesilta olisi vaatinut noin 12 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Rataa ei purettu kuin pieneltä matkalta ja mahdollista uutta siltaa varten on paikkavaraus, suunnitelma ja ympäristölupa. Siltojen talvikunnossapito: Laitaatsalmen uusien siltojen korkeuden ja jyrkkyyden on arveltu osoittautuvan ongelmaksi rekoille liukkailla keleillä. Ensimmäisen kerran rekka jumittui Laitaatsalmen eteläiselle sillalle 24. tammikuuta 2018 ruuhkauttaen keskustaan päin menevän aamuliikenteen. Siltojen kitkan kanssa ollaankin liukkailla erityisen tarkkana. Tie kuuluu korkeimpaan tienhoitoluokkaan ja sillä mitataan kitkaa ja liukkaus pyritään torjumaan ennakkoon. Erityisesti keskeneräisellä siltatyömaalla mutkittelevat sillalle johtavat tiet aiheuttavat ongelmia, sillä rekat eivät saa pitkää kiihdytysmatkaa sillalle. Siltatyömaan valmistumisen arvioidaan helpottavan tilannetta, sillä liikenne voidaan ohjata tarvittaessa käyttämään vain toista siltaa, jos toinen tukkiutuu rekan jumiutuessa sille. Eteläisen sillan hiekoitusta päädyttiin lisäämään talvella 2018, sillä siltojen talvikunnossapidosta valitettiin paljon (Wikipedia, 2019).