SAVONLINNA (Punkaharju, Kerimäki):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 10.1.2017)

A) Savonlinnan näkymiä (Olavinlinna):

Savonlinnan matkustajasatamassa (Haapasalmi):

'Puijo'-laiva Savonlinnan satamalaiturissa 14.5.2011 (S&J).

Savonlinnan laivarannassa elokuussa 1982 (S&J).

Savonlinnan matkustajasatamasta kolme 'panoraamakuvaa' länteen Haapasalmelle. Silta on 'Haapasalmenraitti' - Satamanpuistokatu laivojen takana. 14.5.2011 (S&J). Ensimmäisessä kuvassa näkyy Savonlinnan tuomiokirkko.

'Paul Wahl'-laiva Savonlinnan matkustajasataman laiturissa 14.5.2011 (S&J).

Taaempana 'Punkaharju'-laiva, 'Paul Wahl' lähempänä Savonlinnan matkustajasatamassa 14.5.2011 (S&J).

Yleiskuva edellisten satamaotosten alueelta Savonlinnan matkustajasatamasta 14.5.2011 (S&J).

Savonlinnan matkustajasataman tyhjät laiturit Rantakadun suunnalta 14.5.2011 (S&J). Satamanpuistokatu kuvassa.

Savonlinnan matkustajasatamaa ja Satamanpuistokatu 14.5.2011 (S&J). Motoristien suosima kioski.

Vielä näkymä Savonlinnan matkustajasatamasta - Rantakadulta Haapasalmen yli tuomiokirkolle 14.5.2011 (S&J).


Savonlinnan keskustan nykynäkymiä:

'Hotelli Tott' aivan Savonlinnan matkustajasataman välittömässä läheisyydessä - Satamakadun ja Tottinkadun kulmassa - 14.5.2011 (S&J). Yövyin viimeksi tässä Tott-hotellissa pari yötä 80-luvun alkupuolella koulutuspäivien yhteydessä. Muistaisin hotellin pian sen jälkeen olleen otsikoissa taloudellisten vaikeuksiensa johdosta.

Kauppatorin kohdilla Olavinkadulla - Haapasalmen ylittävän sillan itäpenkoilla sijaitsee tämä rakenus, jossa kuvaushetkellä 14.5.2011 (S&J) 'Savon Apteekki' ja optikkoliike. Alunperin rakennus tunnettiin 'Pohjoismaiden Yhdyspankin' rakennuksena.

'Kisalinna' - Savonlinnan teatteri - Olavinkadun itäpäässä ~ 14.5.2011 (S&J).


Idyllisten puutalojen Linnankatu (lähellä Olavinlinnaa ja Kyrönsalmea):

Mielenkiintoisen näköinen puutalo Linnankadun ja Eerikinkadun kulmasta. Katu johtaa Kyrössalmen rantaan, Olavinlinnan 'vastarannalle'. Kuvattu 14.5.2011 (S&J). Rakennuksessa toimii mainostoimisto 'Hinku', lahjatavaraliike ('Saimatalon kauppa') ja 'Kahvila Saima'.

'Kahvila Cafe Saima' Linnankadun ja Eerikinkadun kulmassa - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Linnankadun ja Eerikinkadun risteysaluetta ('Kahvila Saima') - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Linnankadun varrelta idyllistä puutalokulttuuria - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Linnankadun itäpäästä: 'Matkailu- & taidetalo Putka' - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Linnankadun itäpäästä: 'Käsityöliike Marja Putus' - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Linnankadun itäpäästä: 'Linnakrouvi' - kuvattu 14.5.2011 (S&J). Aivan tämän rakennuksen kulmilta lähtee luonnonkaunis kävelytie - 'Aino-Ackten Puistotie', mikä seurailee Kyrönsalmen rantaa vastapäätä Olavinlinnaa.

Linnankadun itäpäästä johtaa suoraan kävelysilta Olavinlinnaan - kuvattu 14.5.2011 (S&J).


Savonlinnan näkymiä Olavinlinnan vastarannalta (Linnankatu):

Linnakadun itäpäästä jatkuu luonnonkaunis kävelytie - Aino-Ackten Puistotie, mikä seurailee Kyrönsalmen rantaa koilliseen vastapäätä Olavinlinnaa - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

'Aino-Ackten Puistotie' johtaa kohti Kyrönsalmen ylittävää entistä (ahdasta), yhteistä maantie- ja rautatiesiltaa - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Olavinlinnan kävelysillalta Linnankadun päässä näkymä etelään Martti Talvelan puistotien suuntaan - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Martti Talvelan puistotien jälkeen aukeaa Riihisaaressa näkymä Savonlinnan maakuntamuseoon. Rakennuksen historia liittyy Olavinlinnan puolustukseen - kuvattu 14.5.2011 (S&J).


Savonlinnan vanhempia näkymiä:

Tämän villan kuvasin Savonlinnan rantamaisemissa elokuussa 1982 (S&J) - tarkempi sijainti hiukan epäselvä. Liekö rakennus vielä pystyssä?


Olavinlinna:

Olavinlinna kuvattuna 14.5.2011 (S&J).

Olavinlinna kuvattuna elokuussa 1982 (S&J).

Olavinlinna kuvattuna 14.5.2011 (S&J).

Olavinlinnan salaperäisiä käytäviä ja hämyjä - 14.5.2011 (S&J).


Olavinlinna toukokuussa 2011 (S&J):

1.

Olavinlinnan kuvat #1-14 otettu 14.5.2011 (S&J)..

2.

Tämän patsaan takana on legenda linnan pässistä, joka pelasti linnan herättämällä nukkuvat vartijat vihollisen lähestyessä.

3.

4.

5.

6. 7.

8. 9.

10.

11.

12. 13.

14.


Olavinlinnan pässi, joka pelasti linnan herättämällä nukkuvat vartijat - kuvattu elokuussa 1982 (S&J).

Eija Kulkki kuvattuna 1.7.1975 Olavinlinnan edustalla (kuva: E.Kulkki/kiitos käyttöluvasta * 2017).


Savonlinna urheilukaupunkina:

SaPKo edustaa Savonlinnan jääkiekkokulttuuria, hamassa nuoruudessani SaPKo kummitteli pääsarjatasollakin. Niiltä ulkokenttien ajoilta mielessä pyörii vieläkin sen ajan savonlinnalaishuippunimi Paavo Tirkkonen. SaPKo pelasi neljä kautta silloisessa SM-sarjassa (1966-67 ja 1968-71). Kuvassa Savonlinnan nykyinen (Talvisalon) jäähalli - Giganttiareena - kuvattuna 14.5.2011 (S&J). SaPKo siirtyi pelaamaan Talvisaloon (uudelle tekojäälle) ensimmäiseksi SM-kaudekseen 1966-67, aiemmin oli pelattu Kirkkopuiston kaukalossa.

Vierailu Savonlinnan jäähalliin syksyllä 1982 (S&J) - SaPKo:n kotiottelu.

Rangaistuslaukaus menossa SaPKo:n kotiottelussa syksyllä 1982 (S&J). Sinipaitainen maalivahti lienee SaPKo:n maalivahti - nimi paidan selkämyksessä 'Tirkkonen'. Valkopaitainen vastustaja ei ole aivan varmuudella enää mielessäni, mutta saattoi hyvinkin olla helsinkiläinen Karhu-Kissat.


Savonlinnassa Astikaisen Esso-asemalla - kuvan lähetti kangasniemeläinen Arja Hokkanen (16.8.2015) seuraavin saatesanoin: "Auto on Arvo Hokkasen (tädin mies) ja hän on auton vierellä. Kyydissä Raili Sarmanne (os. Hokkanen), Onni Hokkanen (enoni) ja Raili Hokkanen (äitini). Samassa reissussa myös Elli Hokkanen (tätini) ja Erkki Hokkanen. Auto on Opel Kapitan vm-54 ja E. Astikainen lopetti Savonlinnassa toimintansa 1.8.1963.

B) Savonlinnan rautatiekulttuuria:

Savonlinnassa ovat mielellään vierailleet myös Suomen päämiehet ja muut korkean tason henkilöt. Kuvassa savonlinnalaiset ovat vastaanottamassa presidentti Ståhlbergia, joka saapui junallaan asemalle 20.8.1920 klo 9.30 (Perinnealbumi, 1981 - Aimo Paasanen).


Savonlinnassa Piispanrinteen ja Kirkkokadun nykyisen risteyksen kohdilla rautatiesillalla 1966-67 (Joutsi). Rata kaartaa oikealle keskustasta silloiselle asema-alueelle (kuvaussuunta länteen). Nykyisin kuvan sillan vierellä näkyvän kallioleikkauksen peittää pitkälti osuuspankkirakennuksen pysäköintialue KANNEN PÄÄLLÄ - rataa menee siis "tunnelissa" hiukan pidemmän matkan kuin kuvassa ... taustan teollisuusrakennukset yhä pystyssä.

Savonlinnan maantie- ja rautatiesillalla (1966-67) (Joutsi).


Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 (S&J).Savonlinna oli alkujaan Elisenvaarasta rakennetun, helmikuussa 1908 avatun poikittaisen radan läntinen pääteasema. Asemarakennus rakennettiin Bruno Granholmin jugendia ja kansallisromantiikkaa henkivien piirustusten mukaan, ja se valmistui vuonna 1907. Rakennuksen ulkoasuun on kuitenkin vuosien saatossa tehty muutoksia. Asemalle avattiin 1930-luvulla kahvila, joka toimi vuoteen 1988 saakka (tiedot: 'Radan varrella').

Savonlinna asema jouduttiin sijoittamaan kaupungin länsipuolelle, Talvisaloon, sillä pienelle saarelle sijoittuneen kaupungin alueelle ei mahtunut ratapihaa. Jo ennen rautatien tuloa kaupunki oli alkanut laajentua Haapasalmen länsirannalle, Savonniemen alueelle, jonka merkitys kasvoi, kun alue jäi keskustan ja aseman väliin. Rautatien tultua kaupunkiin asutus jatkoi leviämistään myös satamaradan ja aseman länsipuolelle, jonne syntyi 1900-luvun alkupuolella Heikinpohjan kaupunginosa (tiedot: 'Radan varrella'). Savonlinnan rautatieasema kuvattuna 14.5.2011 (S&J).

Pieksämäeltä rakennettiin poikittainen ratayhteys Savonlinnaan tammikuussa 1911 annetun keisarillisen käskyn perusteella. Rata avattiin yleiselle liikenteelle marraskuussa 1914. Toisen maailmansodan jälkeen pääosa Savonlinnan matkustajavirroista kulki Pieksämäen suuntaan, kun ratayhteys Elisenvaaraan katkesi.
Vuonna 1947 valmistui kuitenkin uusi yhdysrata Parikkalaan, ja Savonlinnaan voitiin jälleen liikennöidä molemmista suunnista. Savonlinnan ratapihaa muutettiin 1965, jolloinn valmistui uusi rata Pieksämäen suuntaan vanhan pohjoispuolelle, pengerrettynä järven rantaan. Ratapihaa uusittiin myös 1970-luvun lopussa, ja uusi satamarata Haislahteen avattiin 1983 (tiedot: 'Radan varrella') - 14.5.2011 (S&J).

Savonlinna rautatieaseman edustan ratapihaa kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Taustalla näkyy uuden pengertien työmaa. Taustalla näkyvät saaret ovat nimiltään Sireenisaari (ennen Pieni Vasikkasaari) ja Sulosaari (ennen Suuri Vasikkasaari). Niiden takana piilossa Myhkyrä, Ilokallio ja Hirsipuunsaari (ennen Hirsisaari).

Savonlinna rautatieasemalta näkymä kaupunkiin päin 14.5.2011 (S&J). Kuvan vasemmanreunan puuston paikkeilta 'vasemmalle' on sijainnut sahalaitos. Savonlinnasta tuli henkilöliikenteen pääteasema 1988, kun kiskobussien poistuttua liikenteestä Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan kulkeneet matkustajajunavuorot lakkautettiin. Savonlinnan aseman oma tavaraliikenne lopetettiin 2002, kun kaupungin tavaraliikennetoiminnot keskitettiin Pääskylahden asemalle. Liikennepaikka on kuitenkin edelleen tavarajunien kohtauspaikka. Haislahden satamarata purettiin 2006.
Savonlinnan asema muutettiin kauko-ohjatuksi 2007, ja samalla aseman lipunmyynti lopetettiin. Aseman ratapiha saatetaan purkaa kaupungin ohittavan maantien alta, jolloin ratapihatoiminnot siirrettäisiin Pääskylahteen (tiedot: 'Radan varrella', 2009). Kuvaushetkellä Savonlinnasta pääsi henkilöjunalla Parikkalaan.


Seitsemän edellä olevaa kuvaa Savonlinnan rautatieasemalta - kaikki 14.5.2011 (S&J).

C) Punkaharjun kansallismaisemaa (liitettiin Savonlinnaan v. 2013):

Varsinainen Punkaharjun kansallismaisema:

Punkaharjun klassisen kapean harjutiemaiseman nykyluonne on erilainen, kiireisimmät turistit huristelevat tätä uutta rantaväylää tietämättä enää edes vanhan tien olemassaolosta ja lumovoimasta. Opastuskaan ei välttämättä asiaa auta, vaikka yritetty on. Kuvattu 14.5.2011 (S&J).


Punkaharjun taidekeskus Retretti:

Punkaharjun taidekeskus Retretti kuvattuna 23.6.1983 (S&J), jolloin tiloissa pidettiin mm. Albert Edelfeltin näyttely.

Sisäkuva Retretin Edelfelt-näyttelystä - 23.6.1983 (S&J).

Retretin piha-alueilla oli menossa Veikko Haukkavaaran hitsaus-veistosten näyttely - 23.6.1983 (S&J).

Veikko Haukkavaaran vaikuttava veistos 'Sika' - 23.6.1983 (S&J).

D) Punkaharjun rautatiekulttuuria (liitettiin Savonlinnaan v. 2013):

Entinen Punkaharjun rautatieasema (vuoteen 1989) ~ nykyisin Lusto:

Käydessäni junalla Punkaharjun Retretissä Edelfelt-näyttelyssä vuoden 1983 tienoilla oli tämä kuvassa näkyvä asema vielä 'virallinen Punkaharjun asema', jonka eteläpäässä tuolloin piti ateljeenäyttelyä puutaiteilija Kalevala-aiheisine teoksineen. Taiteilijan nimi taisi olla Niilo Lehikoinen.
Tämä asema menetti 'ykkösasemansa' arvonimen vuonna 1989, kun entisestä Punkasalmen asemasta tehtiin 'virallinen' Punkaharjun asema ja entisestä, kuvassa olevasta asemasta tehtiin 'Luston asema'. Luston asemarakennus on nykyisin Metsäntutkimuslaitoksen omistuksessa, ja sinne on sijoitettu 1994 Punkaharjun luonnonsuojelualueen opastuskeskus sekä Metsämuseo Luston näyttelytiloja ('Radan varrella', 2009). Kuvattu 14.5.2011 (S&J).
Luston aseman kohdalla henkilöjunat alkoivat pysähtyä taas vuonna 1995, kun 'Luston seisake' avattiin. Luston seisakkeelta pohjoiseen noin puolitoista kilometriä sijaitsee nykyisin (avattu 1985) 'Retretin' seisake, jossa sijaitsee Olavi Lanun massiivinen veistos 'Siirtolohkare' (1987).

Luston aseman ollessa vielä Punkaharjun asema toimi vuonna 1983 sen eteläpuolen tiloissa puutaiteilija Niilo Lehikoisen näyttely-ateljee. Kuvassa taiteilija itse poseeraamassa Kalevala-aiheisen puukaiverruksensa edessä - kuvattu 22.6.1983 (S&J).

Punkaharjun entinen pääasema (vuoteen 1989 saakka) kuvattuna 14.5.2011 (S&J) - nykyisin 'Luston seisake'.

Kun aseman nimi oli vielä 'Punkaharju' - kuvattu 23.6.1983 (S&J). Nykyisin nimenä siis Lusto.

Nykyinen 'Luston seisake'. Rakennuksen (kuvassa) oikealla olevassa päädyssä toimi vuoden 1983 aikoihin puuveistäjä Niilo Lehikoisen näyttely-ateljeetila. Kuvattu 14.5.2011 (S&J). Tälle silloiselle Punkaharjun ykkösasemalle jäivät noihin aikoihin junamatkustajat, joilla oli Retretti mielessään.
Oma matkamme jatkui vuoden 1983 ajan vierailullamme Retretin jälkeen Punkasalmen laiturista sisävesilaivalla Savonlinnaan. Laivalle odotettiin seuraavaksi viikoksi vieraaksi Ruotsin kuningasparia ja laivan ravintolassa saimme kirjaimellisesti 'kuninkaallisen kohtelun', sillä tuolloin laivan lähes ainoina matkustajina saimme toimia kuningasparin tulolle 'kenraaliharjoituskohteina' - enemmänkin kuin 'leikillään' siis. Ylellinen matka kerrassaan ja mässäilleiden matkustajien mielialat olivat korkealla - laskun tuloon asti. Yritykseni saada laskua valtiovierailulle tulevan Ruotsin kuninkaan piikkiin eivät onnistuneet.


Nykyinen Punkaharjun rautatieasema (vuodesta 1989) ~ entinen Punkasalmen asema:

Nykyinen Punkaharjun 'ykkösasema' kuvattuna 14.5.2011 (S&J). Asema oli Punkasalmen asema 28.5.1989 saakka, jolloin entinen Punkaharjun asema muutettiin 'toissijaiseksi' (Lusto). Tämä asema rakennettiin Punkasalmen itärannalle vuonna 1908 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Asemalta johdettiin satamarata Pihlajaveden rantaan. Asemanseudulle kehittyi asutus- ja teollisuuskeskus (lastuvillatehdas ja pärehöyläämö perustettiin v.1917).
Kerimäen kuntaan kuuluneesta Punkaharjusta muodostettiin oma seurakuntansa 1922 ja kuntansa 1924 ('Radan varrella', 2009).
Punkasalmen yli valmistui yhdistetty rautatie- ja maantiesilta alunperin v.1906, joka korvattiin vuonna 1976 erillisillä rautatie- ja maantiesilloilla. Rautatien teräksinen palkkisilta sai Euroopan teräsrakennealan yhteistyöjärjestön palkinnon ('Radan varrella', 2009).
Punkaharjun asemalla lopetettiin lipunmmyynti vuonna 2000, mutta asemalle jäi miehitys kauko-ohjauksen käyttöönottoon vuoteen 2007 saakka. Liikennepaikka on edelleen henkilöliinkenteen ja tehtaiden vilkkaan tavaraliikenteen käytössä. Asemarakennus, tavarasuoja ja muita rakennuksia myytiin Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007 ('Radan varrella', 2009).

Nykyiseltä Punkaharjun asemalta on suora näköyhteys pohjoiseen - Punkasalmen rautatiesillalle. Kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Punkaharjun asemalla 14.5.2011 (S&J) - henkilöjunaa Savonlinnasta odotellaan.

Henkilöjuna Savonlinnasta lähestyy Punkaharjun asemaa - 14.5.2011 (S&J).

E) Kerimäen rautatiekulttuuria (liitettiin Savonlinnaan v. 2013):

Kerimäen rautatieasema (entinen 'Silvola'):

Kerimäen nykyinen rautatieasema, josta on kuitenkin linnuntietäkin Kerimäen kirkolle matkaa 10,5 kilometriä ja maanteitse 13,9 kilometriä. Lienee aiheuttanut monelle vieraspaikkakuntalaiselle Kerimäelle menijälle ikävän yllätyksen. Kuvattu 14.5.2011 (S&J).
Tämä nykyinen Kerimäen asema valmistui v.1908 Bruno Granholmin suunnittelemana Silvola-nimisenä asemana. Aseman ulkoasua muutettiin merkittävästi mm. vuopden 1947 laajennuksessa. Rakennuksen arkkitehtuurissa on se erikoisuus, että aseman pääty on radalle päin. Kerimäen entinen kirkonkylän keskusta oli sijainnut tuolloin vain noin parin kilometrin päässä, mutta kun uusi valtava puukirkko valmistui 1848 yli 10 kilometrin päähän Jouhenniemeen, vanha kirkko purettiin ja Kerimäen asuintaajama alkoi luonnollisesti muodostua uuden mahtikirkon ympärille kauas asemarakennuksesta. Niin kauas asema jäi Kerimäen kirkolta, että rautatieaseman nimikin muutettiin Silvolaksi.
Asema säilytti Silvola-nimensä 29.5.1988 saakka, jolloin käyttöön otettiin nimi 'Kerimäki'. Asemalla oli 1990-luvun alkuun asti vilkas liikenne Ruokojärvellä sijainneelle kalkkikivilouhokselle ja -tehtaalle, mutta sitten käyttö hiljeni. Henkilöliikenne lopetettiin asemalle vuoden 1989 alussa, mutta jo parin viikon jälkeen lakkautuspäätös purettiin ja asemalle on jatkunut henkilöliikenne tähän päivään saakka.
Lipunmyynti asemalla lopetettiin 1999, mutta asemalle jäi miehitys kauko-ohjauksen käyttöönottoon, vuoteen 2007 saakka. Asemarakennus, tavarasuoja ja muita rakennuksia sirtyi Senaatti-kiinteistöille v.2007 (tiedot: 'Radan varrella'-kirja, 2009).

Kerimäen rautatieasema kuvattuna kahdesti 14.5.2011 (S&J).


1.

Kerimäen asemakuvat #1-22 ovat yhdeltä käynniltä (14.5.2011 - S&J). Taksi on Kerimäen asemalla usein nähty vieras, sillä asemalta on vielä 13,9 kilometrin maantietaival Kerimäen kirkolle. Se on ollut monelle matkaajalle ikävä yllätys, jos sen on saanut kuulla vasta asemapihalla.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19

20.

21.

22.

F) Kerimäen kirkko (liitettiin Savonlinnaan v. 2013)::

Maailman suurin puukirkko Kerimäellä:

Maailman suurin puukirkko - Kerimäellä. Kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Kerimäen kuuluisia puukirkko ja kellotapuli - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

Kerimäen kellotapuli - kuvattu 14.5.2011 (S&J).

(Wikipedia, 2011): Kerimäen kirkko on Kerimäen kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus ja maailman suurin puukirkko, joka sijaitsee noin 20 kilometriä Savonlinnasta koilliseen kirkasvetisen Puruveden rannalla. Se on tyypiltään kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Kerimäen kirkon taidehistoriallinen merkitys on sen tyylihistoriallisessa asemassa ja koossa.
Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki vuonna 1842 E. B. Lohrmann. Se lienee ollut muodoltaan jo toteutetun mukainen. Tuolloin suunniteltuun kirkkoon olisi kuitenkin mahtunut vain 1500 ihmistä kerrallaan ja seurakunnan koko oli tuolloin 10 000 henkeä. Kerimäkeläiset eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja anoivat suuremman kirkon piirustuksia intendentinkonttorilta, mutta tähän pyyntöön ei haluttu suostua, jos rakennusmateriaalina olisi puu. Pelättiin, ettei hyvin iso puukirkko pysyisi koossa.
Arkkitehti A. F. Granstedt suunnitteli vuonna 1844 sitten kuitenkin kirkon, johon mahtuu 5000 ihmistä, ja kirkkoa ryhdyttiin myös heti rakentamaan. Ilmeisesti Granstedt vain suurensi Lohrmannin piirustuksia. Kirkko valmistui 25. syyskuuta 1847. Vihtiläinen kirkonrakentaja Axel Magnus Tolpo johti rakennustöitä ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Theodor Tolpo jatkoi isänsä työtä. Töissä oli mukana myös seurakuntalaisia, sillä veroluku määräsi kuntalaiset miehet vuorollaan töihin.

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)