Ruoveden kirkko: A) Ruoveden kirkko kuvattuna 11.2.2015 (S&J). Ruoveden kirkko (Matti Åkerblom, 1778) - kuvattu 11.2.2015 (S&J). Ruoveden kirkko eli Sofia Magdalenan kirkko Ruoveden kirkonkylässä on valmistunut 1778. Sen on piirtänyt ja sen rakennusmestarina toimi Matti Åkerblom, Pärnän Matti. Kirkko on ristikirkko, jonka sisä- ja ulkonurkat on viistetyt. Aumakatto on varustettu kattoratsastajalla. Kirkon pituus on 39 metriä, leveys 35 metriä ja korkeus 14 metriä. Kirkkoon mahtuu noin 1 100 henkeä. Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin rakennutti vuonna 1772 Antti Piimänen. Se rakennettiin alun perin kirkkomaan nykyisen pääportin paikalle. Kirkon valmistuttua Mats Åkergren siirsi kellotapulin nykyiselle paikalleen. Kirkon alkuperäinen väri oli punamulta, mutta vuosina 1861–1862 tehtiin kirkon ulkomaalaus ja väri vaihtui nykyiseen keltaiseen öljyväriin. Vuonna 1905 tehdyn sisäpaneloinnin jälkeen kirkko maalattiin Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksen mukaan. Ruoveden kirkon hautausmaalle on sijoitettu muistomerkki höyrylaiva Kurun 7. syyskuuta 1929 sattuneessa uppoamisessa menehtyneiden muistolle. Kirkon sankaripatsas on kuvanveistäjä Lauri Leppäsen työ vuodelta 1951 (Wikipedia, 2015). Ruoveden kirkkotapulin rakensi Antti Piimänen vuonna 1772 - kuvattu molemmat 11.2.2015 (S&J). Ruoveden kirkko (Matti Åkerblom, 1778) - kaikki kuvattu 11.2.2015 (S&J). Ruoveden kirkon vaivaisukko: Ruoveden kirkkotarhassa kirkkovene Eeva: Ruoveden kirkkomaan reunustalla katoksella suojattuna on esillä kirkkovene "Eeva", jonka rakensi Pekka Särkinen ("Särki-Pekka"). Veneeseen mahtui 60 henkeä, mutta suurimpina kirkkopyhinä mukaan ahtautui jopa yli sata henkeä. Veneen pituus on 20,3 metriä ja se on 15-hankainen. Kirkkotarhaan vene on siirretty 20.7.1923 Tuuhosen kylästä. Kuvattu 11.2.2015 (S&J). Ruoveden kirkkovene "Eeva" suojelukohteena - 11.2.2015 (S&J).

B) Ruoveden keskustan Ritoniemen kartano ja sen lähiympäristön rakennuksia: Ruoveden Ritoniemen kartano: Ruoveden Ritoniemen kartano - 11.2.2015 (S&J). (Museovirasto - RKY): Ruoveden kirkonkylä: Hämeen entisiin erämaihin Näsijärven pohjoisen järvireitin varrelle syntyneen historiallisen Ruoveden emäseurakunnan rakennushistoriallisesti merkittävä kirkko ja harjun rinteessä sijaitseva raittimainen kirkonkylä rakennuksineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhtenäinen kokonaisuus. Ruoveden kirkonkylän maisema rajautuu Ruoveteen ja peltojen kehystämään Pappilanlahteen. Kirkonkylän halki kulkeva harju on määritellyt tiestön linjauksen ja asutuksen sijainnin. Kirkonkylän halki kulkeva tie on alkuaan 1600-luvulla perustettu Pohjanmaan tie, jota avautuu näkymä pienen peltoaukean takana sijaitsevalle 1700-luvun puiselle ristikirkolle. Kirkon ympärillä on säilynyt avoin maisematila. Kirkkomaisemaan liittyy kirkonkylän kansakoulujen näyttävät rakennukset. Maantien lisäksi toinen lähestymissuunta on ollut laaja vesistö, jonka merkityksestä kertovat ranta-alueelle sijoitettu kirkko ja lähellä oleva laivalaituri. Rakennusteknisesti taidokas ja tilallisesti keskitetty kaksikymmentäneljäkulmainen ristikirkko kuuluu 1700-luvun puurakentamisen huippusaavutuksiin. Kirkko on sekä sisä- että ulkoviisteinen ristikirkko. Ristivarsien päissä ovat matalat eteishuoneet, myöhemmin rakennettu kookas sakaristo on itäpäädyssä. Kirkossa on jyrkkälappeinen korkea aumakatto, jonka keskustasta kohoaa sipulipäätteinen lanterniini. Alkuperäisestä laajennetut ikkunat jäsentävät vaakalaudoitettua julkisivua. Kirkkosalissa on ristivarsissa kaarevat tynnyriholvit ja ristikeskuksessa kahdeksankulmainen tasalakinen välikattokupoli. Kirkon alkuperäinen sisustus ei ole säilynyt. Kellotapuli on alkuaan rakennettu rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla 1772 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1785 Åkerblomin oppipojan, rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla. Kirkkotarhassa on lukuisia vanhojen ruoveteläissukujen hautamerkkejä ja Pekkalan kartanon puinen hautakappeli. Arkkitehti Oiva Kallion 1922 suunnittelema aumakattoinen siunauskappeli on valmistunut rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla 1928. Ritoniemen kartanon omaperäistä arkkitehtuuria edustavat rakennukset sijaitsevat kirkolle erkanevan tien risteyksessä. J.L. Runeberg oli kotiopettajana Ritoniemen kartanossa ja tältä ajalta on peräisin joukko Vänrikki Stoolin tarinoiden runoluonnoksia. Pappilanlahden maisemassa sijaitseva lähde on saanut nimensä kansallisrunoilijan mukaan. Ritoniemen kartanon rakennuttama kivinen lainamakasiini ja puinen pitäjänmakasiini ovat vastapäätä kunnantaloa kirkonkylän raitin varrella. Raitin tarjoamaa ryhdikästä sijoittelua noudattaa niin vanha kuin uudempikin rakennuskanta, paria raittilinjasta sisäänvedettyä uudempaa rakennusta lukuun ottamatta. Vanhimmat palvelun rakennukset, kaupat ja hotelli sekä kunnan toimitilat kuten Heikki Tiitolan suunnittelema kunnantalo muodostavat keskusraitin harjun puoleiselle laidalle yhtenäisen, tielinjaan kiinnittyvän rivistön, joka päättyy kunnansairaalan rakennuksiin. Rivistön uusinta rakennuskantaa edustava kaupparakennus keltaiseksi maalattuine lautaverhouksineen on suuresta koostaan huolimatta saatu sopimaan kyläkuvaan varsin onnistuneesti. Raittirakennusten takana harjulla on samansuuntainen rivi lehtevän puuston ympäröimiä asuinrakennuksia. Kotiseutumuseon runsasrakennuksinen alue sijaitsee harjun laella. Historia: Pirkkalasta omaksi seurakunnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla erotetun Ruoveden seurakunnan edellinen 1654 valmistunut kirkko purettiin nykyisen valmistuttua. Kirkko rakennettiin 1777-1778 rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla. Kirkon sisätila laudoitettiin Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan 1904-1905 tehdyssä korjauksessa, jolloin myös penkistö uusittiin. Holvin ponttilautaverhous poistettiin kirkon viimeisimmässä, arkkitehti Heikki Elomaan johdolla 1977-1978 tehdyssä korjauksessa. Ruoveden kirkonkylä muodostui Ritoniemen kartanon maille. Ritoniemen kartanon päärakennus valmistui 1800-luvun alkupuolella. Sitä jatkettiin ja siipiosat korotettiin kaksikerroksisiksi 1852. Kartanon ja pitäjän rakennuttamat lainamakasiinit valmistuivat 1800-luvun keskivaiheilla. Ruoveden kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu valmistui 1869, nykyinen 1871. Kunnantalo rakennettiin 1915. Kotiseutumuseo perustettiin 1932. Ruoveden keskustan näkymä Laivarannantien risteyksen tienoilta - vanhaa Ritoniemen kartanon miljöötä - 11.2.2015 (S&J). Ruoveden Ritoniemen kartano - 11.2.2015 (S&J). ("Runeberg tänään", 2015): Runeberg saapui alkukesästä 1825 Ruovedelle kapteeni af Enehjelmin lasten kotiopettajaksi. Kapteeni af Enehjelm oli ostanut Ruoveden keskustassa sijaitsevan Ritoniemen kartanon, jonne perhe oli muuttanut Saarijärveltä jo aiemmin keväällä. Ruoveden ajasta tulikin Runebergille yksi tärkeimmistä innoittajista. Hän tapasi Ruovedellä useita Suomen sodan veteraaneja, jotka kertoivat hänelle sodan tapahtumista. Erityisen tärkeä osuus oli vänrikki A.F.Pelanderilla, joka asui Ritoniemessä. Hänen katsotaankin olevan vänrikki Stoolin esikuva. Ruoveden ajan innoittamana syntyi Runebergiltä eeppinen runo Älgdjur vuonna 1826 ja myöhemmin hän käsitteli samaista aihetta Hirvenhiihtäjät-teoksessaan (ilm. 1832). Ruovedellä Runeberg koki pohjoishämäläisen kesän kaikessa kauneudessaan, vaelteli metsissä, metsästi ja kävi retkillä Näsijärven saarissa. Useat tutkijat ovatkin arvioineet erityisesti Saarijärven ja Ruoveden aikojen merkinneen alkusysäystä Runebergin koko myöhemmälle tuotannolle. Ruovedeltä Runeberg poistui alkuvuodesta 1826 jatkamaan opintojaan Turun Yliopistoon. Ruoveden kirkonkylästä pohjoiseen päin Näsijärven rantamilla sijaitsee maikailunähtävyytenäkin tunnettu Runebergin lähde. Lähde ja sen ympäristö on rauhoitettu luonnosuojelulain nojalla. Vehmas ympäristö ja lähteen hyvänmakuinen vesi houkutteli jo 1800-luvulla väkeä lähteelle. Runeberginkin kerrotaan usein suunnanneen kulkunsa lähteelle. Ehkäpä juuri tätä lähdettä muistellessa Runeberg kirjoitti sanat: "Sua lähde kaunis katselen...". Ruovedellä on tullut jo perinteeksi järjestää joka vuosi heinäkuun viides päivä "Lähteellä-tapahtuma". Ruoveden kirkkopuistossa paljastettiin vuonna 1954 muistomerkki, jossa on Heikki Varjan tekemä reliefi nuoresta Runebergistä. Patsaan jalustaa kiertävät Runebergin tekstit. Samaan aikaan paljastettiin Ritoniemen pirttirakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Ritoniemen päärakennuksen keskiosa on 1700-luvulta. Nykyisen asunsa päärakennus sai 1850-luvulla. Punainen pirttirakennus on 1700- luvulta. Nykyisen muotonsa laajennuksineen rakennus sai vuonna 1914. Ritoniemen kartano on yksityisomistuksessa. Pirttirakennuksessa Ritoniemen tilayhtymä ja Ruoveden kunta ovat järjestäneet kesäisin Runeberg-aiheisia näyttelyitä ja tapahtumia. Ruoveden Ritoniemen pirttirakennus - 11.2.2015 (S&J). Rakennuksessa toimi kuvaushetkellä 11.2.2015 (S&J) sisustuspuoti Mesitassu. Laivarannantie johtaa editse vasemmalle kirkolle. Sisustuspuoti Mesitassun rakennuksen ikkunoita - 11.2.2015 (S&J). Ruovedentien varrella, Ritoniemen kartanon välittömässä läheisyydessä S-Marketia vastapäätä sijaitsee tämä rakennus - 11.2.2015 (S&J). Ritoniemen kartanon päärakennusta vastapäätä Ruovedentien ja Laivarannantien risteyksessä seisoo tämä uhkea navettarakennus - 11.2.2015 (S&J). Ritoniemen kartanon läheisyydessä, Laivarannantien varrella - kirkkomaa näkyy jo oikealla - 11.2.2015 (S&J). Sama rakennus kuin edellä - kaikki 11.2.2015 (S&J).

Ruovedentien varrelta keskustan näkymiä: C) Keskeisellä paikalla Ruovedentien varrella jo kauan toiminnassa ollut kirjakaupparakennus - 11.2.2015 (S&J). Sama kirjakaupparakennus kuin edellä - kaikki 11.2.2015 (S&J). Kirjakaupassa esillä ollut pienoismalli kyseisestä asuin- ja liiketalosta. Kuvattu 11.2.2015 (S&J). Ruoveden keskustan moderni Osuuspankki-rakennus (apteekki ja KELA). Kuvattu 11.2.2015 (S&J).

Ruoveden Koverojärvi: D) Gustin Lojanderin (k.1935) kansallisromanttisen hengen elähdyttämä kuva Ruoveden Koverojärveltä. Virtain, Ruoveden ja Kurun erämaa-alueiden kalliorantaiset järvet olivat luontokuvaajien suosimia kohteita 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Kuva on otettu todennäköisesti 1890-luvun lopulla ('Perinnealbumi', 1980). (Ruoveden kunta, 2011): Runebergin ja Gallen-Kallelan pitäjänä tunnetuksi tullut Ruovesi on kuuluisa luonnonkauneudestaan ja kulttuuristaan. Yleisilmeen kunnalle antavat kolme upeaa luontokohdetta: rotkojärvet, pitkittäisharjut ja Siikaneva. Rotkojärvet ovat osa Virtain Torisevalta alkavasta siirroslinjasta joka Ruoveden Helvetinjärven, Koverojärven ja Kalliojärven kautta jatkuu Jäminginselkään. Ne ovat jyrkkärantaisia syviä järviä, jotka ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten. Ruoveden tärkeimmät taajamat ovat Kirkonkylä, Visuvesi ja Jäminkipohja. Asukkaita kunnassa on n. 5100 (2009). Kunnan kokonaispinta-ala on 950,6 km² ja vesistön osuus siitä on 170 km². Ruoveden Helvetinjärvi: Helvetinjärvi - kuvannut "Steffen M." kesällä 2004 (lisenssi, OK). Vasemmalla tämän kirjoittaja Ruoveden Helvetinjärvellä makkaransyöntipuuhissa - kesää 1972. Oikealla: Helvetinjärven rannalla oleva kalliohalkeama - "Helvetinkolu" - vanha kuvapostikortti.

Ruovedellä vuoden 1918 sodan aikaan: E) Kuva on Juha Siltalan kirjasta Sisällissodan psykohistoriaa (Otava, '2009). Alkuperäinen kuvateksti: Rintama ei muodostunut heti vaan sen mukaan, missä mikin kaarti pääsi yhteyteen toisten kanssa ja sai aseita. Haapamäen radasta käytiin kilpajuoksua. Rintama vakiintui Tampereen ja Pohjanmaan välille. Ohessa punaisia taistelussa Ruovedellä. Samaisesta Siltalan kirjasta (2009) löytyy seuraava ruoveteläisen punapäällikön kommentti syksyisten (1917) asetakavarikointien yhteydessä: Nyt on sellainen aika ettei voi kehenkään luottaa. Siltalan kirja, 2009: Siuntiossa sijaitsevan Syrjän kartanon poika Rabbe Fritz Wilhelm Wrede oli tyypillinen ritari, joka palasi sotilasuralta Ruotsista kotiin, mutta ei liittynyt mihinkään erityiseen joukko-osastoon vaan komensi Ruovedellä pientä ratsuväkitiedustelijoiden ryhmää. 'Hauskan, reippaan ja toverillisen luonteensa lisäksi hän tuli erittäin pidetyksi, ihailluksi ja tunnetuksi rohkeista tiedusteluretkistään. Niinpä hän ratsasti erään vapaaherra Bruunin kanssa, joka retkellä kaatui ja joutui punaisten ryöstön ja silpomisen alaiseksi, punaisten rintaman läpi Ruovedeltä Kuruun ja sieltä takaisin, vaikka punaisia vilisi kaikki metsät täynnä' (US 25.4.1918, 'Vapaustaistelun sankarit'). Siltalan kirja, 2009: Ruovedellä vihittiin Gallen-Kallelan suunnittelema suojeluskuntalippu. Lippu saatteli sitten isänmaan yhteiselle uhrialttarille 12 sankarivainajaa Ruoveden suojeluskunnasta. Siltalan kirja, 2009: Vapaussankarit elivät yleensäkin äidille eivätkä itselleen. Ruovedellä kaatuneet kansanopistolaiset Eljas Haveri ja Onni Ylinen kuvattiin nuijamiehiksi. 'Sankarit! Te unelmoitte Suomi-äidistä, kaunista, ihanaa! - Teidän silmänne säteili tulevaisuutta, elämän uskoa hehkuva katse'. Suojeluskuntaan ensimmäisenä liittyneet olivat noudattaneet 'kutsua rinnassaan'. Siltalan kirja, 2009: Ruovedellä punaiset olivat kiduttaen surmanneet kahdeksantoista vangiksi joutunutta valkokaartilaista.