A) Rautjärven näkymiä: Rautjärven pitäjäntupa (1905): Rautjärven pitäjäntupa rakennettiin v.1905 (korjattiin 2005-08) - kuvattu 26.12.2013 (S&J) - sijaitsee aivan kirkon läheisyydessä. Rautjärven pitäjäntuvan ikkunaidylliä 26.12.2013 (S&J). Pitäjäntuvan eteen mukavasti jätetty vanha hevospuomikin paikalleen - 26.12.2013 (S&J). Tästä kuvasta käy hyvin ilmi Rautjärven kirkon ja pitäjäntuvan keskinäinen sijainti - 26.12.2013 (S&J). Vanha rakennusryhmä Rautjärven kirkon luona - Purnujärvelle johtavan tien risteyksessä: Rautjärven kirkon luota erkanee Purnujärvelle tie (matkaa 6km) - risteyksen kohdalla on säilynyt ryhmä autioituneita rakennuksia, joiden historiasta olisi mukava saada lisätietoja. Kuvattu 26.12.2013 (S&J). (Heli Varis, 10.1.2014): Ränsistyneet rakennukset risteyksellä: vaalea rakennus on Hinkkasen vanha kauppa (toiminnassa vielä 70-luvulla) ja keltainen talo on myös Hinkkasen perikunnan ja siinä on ollut kauan sitten apteekki ja sitten myöhemmin vuokralaisia. Talosta löytyy kolme asuntoa omilla sisään käynneillään. Keltainen puurakennus Purnujärven tienristeyksessä - molemmat kuvattu Tapaninpäivänä 26.12.2013 (S&J). ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Saman risteyksen toinen, harmaa puurakennus - 26.12.2013 (S&J). (Heli Varis, 10.1.2014): Vaalea rakennus on Hinkkasen vanha kauppa (toiminnassa vielä 70-luvulla). (Marja Kiukkonen, 23.7.2015): Tutkiskelin vähän talon historiaa. Rautjärven asemanseudun kulttuurihistoriallinen selvitys vuodelta 2013. Selvityksessä todetaan, että kauppamiljöö on ilmeisen uhanalainen. Etelä-karjalan museon lausunnossa jo vuonna 2004. Kuntotilanne vaikuttaa vuonna 2013 kuitenkin jo heikolta etenkin kaupankohdalta sen piharakennuksista navetta on jo sortunut ja menetetty. Todetaan mm. asiaa kannattaisi kuitenkin selvittää siihen liityvine rakennusten omistajien intresseineen, kuntoarvioineen ym tekijöineen pikaisesti, sillä rakennukset ovat nykyisessä kunnossa ilmeisen uhanalaisia. Huugola eli entinen Hinkkasen kauppa. Kyseessä on entinen Hinkkasen kauppa ja asunto,jossa kauppaa piti jo ennen Torsansalosta muuttaneita Mikko ja Ida Josefiina Hinkkasta kauppias Sergejeff. Hinkkasten poika Hugo piti kauppaa vuoteen 1981. Kivijalassa on vuosiluku 1906, kauppias parin on kuitenkin kerrottu muuttaneen rakennukseen jo 1896. Rakennuksen erityspiirteitä ovat kulmasisäänkäynti ja moniulotteinen kattomuoto (satula+frontoni+pulpetti). Rakennuksen kunto on asumattomana heikko ja se on häviämisuhan alainen. Peruste: Rakennuksella on rakennushistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Se on osa kirkon ympäristöä ja edustaa vuosisadan vaihteen kaupparakentamista ja kylän kauppahistoriaa. Sitä onko kohde luokiteltu suojelukohteeksi en tiedä. Tiedoissa mainitaan myös apteekki, mutta onko se sijannut samassa rakennuksessa ei selvinnyt. Risteyksen harmaassa puuasuinrakennuksessa kiinnittyy huomio erikoiseen nurkkakuistiratkaisuun - kaikki kuvat: 26.12.2013 (S&J). ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Edellisten kuvien harmaan puurakennuksen piharakennuksissa on aika alkanut tehdä jo tehtävänsä (peltikatonkin kohdalla) - 26.12.2013 (S&J). Edellisten piharakennusten takana sinnitteli vielä tämä mielenkiintoinen hirsirakennus - 26.12.2013 (S&J). Purnujärvelle lähtevän tienristeyksen kohta, etäisyyksiä toisaalle. Taustalla Rautjärven kirkontorni - 26.12.2013 (S&J). (Heli Varis, 10.1.2014): Löysin kuvasi Rautjärven kirkon ympäristöstä. Jotakin tiedän aiheesta, lapsuudenkotini on aivan siinä kirkon vieressä. Näkyykin yhdessä kuvassa hyvin, kuva jossa ovat tienviittakyltit.

Rautjärven rautatieasema: Rautjärven rautatieasema - kuvattu 26.12.2013 (S&J). (Heli Varis, 10.1.2014): Vielä 60-70 lukujen vaihteessa kuljimme lättähatulla Rautjärven asemalta kouluun Vuoksenniskalle ja opiskellessanikin vielä 70-luvun lopulla pääsin kotiin viikonloppujunalla perjantaisin ja takaisin sunnuntaisin. ('Radan varrella', 2009): Rautjärven asema sijoitettiin Korjolan kylään, Rautjärven pitäjän kirkolta Ruokolahdelle johtavan maantien risteykseen, parin kilometrin päähän kirkolta. Asemarakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan 1937. Asemaseudulle muodostui kunnan ainoa taajama, jossa asui 1970-luvulle tultaessa 300 henkeä. Kunnanvirasto sijaitsi kuitenkin kaukana Miettilän kylässä. Vuoden 1973 kuntaliitoksen myötä Simpeleestä tuli Rautjärven uusi keskusta. Asema muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1977, ja henkilöliikenne lopetettiin 1989. Tavaraliikenne lopetettiin 1990, mutta liikennepaikka avattiin uudelleen tavaraliikenteelle 1992. Liikennepaikka toimii edeleen kauko-ohjattuna junien kohtauspaikkana. Asemarakenuus, tavarasuoja ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistölle 2007. ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Rautjärven asema kuvattuna Tapaninpäivän aamuna, kaikki kolme kuvaa 26.12.2013 (S&J) - lämpötila taisi olla +3C. ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Rautjärven asemalla - tavaramakasiini ~ kaikki kuvat 26.12.2013 (S&J).

C) Rautjärven kirkko: Rautjärven puukirkko kuvattuna Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J) - lämpötila +4C!. ('Rautjärven puukirkko', 2013): Rautjärven rantatöyräällä sijaitseva kirkko on jo kolmas puukirkko samalla paikalla Rautjärven seurakunnan pitkässä historiassa. Nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1881 arkkitehti A.J. Janssonin piirustusten mukaan ja se on mitoitettu 1150 hengelle. Kirkon keskuslaiva korjattiin vuonna 1939 ja viime vuosina on suoritettu eräitä peruskorjaustöitä. Kirkon vierellä on V. Jalavan veistämä kaatuneitten muistomerkki. Rautjärvi erosi jo 1600-luvulla emäseurakunnastaan Ruokolahdesta omaksi kappeliseurakunnaksi. Seurakunnan tarkkaa syntymävuotta ei tunneta, mutta historioitsijoiden mukaan todennäköinen vuosi on 1654. Ensimmäinen kirkko, jonka alun perin piti tulla Nurmijärvelle, nousi Rautjärven rantaan vuosina 1666 - 1667. Rautjärven kappeliseurakunta käsitti 1600-luvulla seuraavat 19 kylää ensimmäisen, vuonna 1722 tehdyn luettelon mukaan: Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Kokkola, Korpjärvi, Lassila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Uimola, Untamo, Viimola ja Vähikkälä. Runsaat sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1777 rakennettiin ensimmäisen kirkon paikalle uusi, suurempi puukirkko, joka paremmin palveli seurakuntalaisten tarpeita. Tämä kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1872, mutta jo vuonna 1881 paikalle nousi uusi, entistä ehompi temppeli, joka tänäkin päivänä seisoo Rautjärven kirkonmäellä. Kirkossa on hiljattain tehty varsin kattava peruskorjaus. Ruokolahden emäseurakunnan alainen Rautjärven kappeliseurakunta itsenäistyi 1800 -luvun puolivälin jälkeen. Keisarillinen reskripti lokakuun viimeiseltä päivältä vuonna 1859 määräsi, että Rautjärvi on muodostettava omaksi kirkkoherrakunnakseen, jossa kirkkoherran lisäksi tuli olla hänen palkkaamansa apulainen. Vuoden 1973 alussa tapahtuneen Rautjärven ja Simpeleen kuntainliitoksen jälkeen Rautjärvi jatkoi omana seurakuntana, mutta yhteistaloudessa Simpeleen seurakunnan kanssa. Rautjärven seurakunnalla on kirkon lisäksi seurakuntakoti kirkon läheisyydessä. Kirkon pihapiirissä sijaitsee myös hiljattain kunnostettu Pitäjäntupa. Rautjärven ja Simpeleen seurakunnat yhdistyivät vuonna 1999. Rautjärven kolmas kirkko - 26.12.2013 (S&J). Vuonna 1881 rakennettu (A.J.Jansson) Rautjärven puukirkko - molemmat kuvat: 26.12.2013 (S&J). Rautjärven kirkkomaa sijaitsee luonnonkauniilla paikalla ~ kuvattu 26.12.2013 (S&J). Arvokkaan tunnelmallista vaatimattomuudessaan ~ 26.12.2013 (S&J). Johannes Häyhän muistomerkki (1839-1913) ~ kuvattu 26.12.2013 (S&J). Muistomerkki Rautjärven kirkkomaalla - tekstit eivät juurikaan erottuneet ~ 26.12.2013 (S&J). (Heli Varis, sähköposti 10.1.2014): Sankaripaaden teksti on: "Herää uhri, nouse maa". Rautjärven kirkkomaan kiviaitaa ja huoltorakennuksia ~ 26.12.2013 (S&J).