(Wikipedia * 2026):
Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu 1 390 ihmistä.
Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Väkimäärä laski 1990-luvun alusta vuoteen 2017 yli 40 prosenttia eli 2 977 asukkaasta 1 723 asukkaaseen.
Maantiede:
Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisosassa Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajalla. Rautavaaran naapurikunnat ovat Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi ja Sotkamo. Entisiä naapurikuntia ovat Kuopioon liitetyt Juankoski – johon vuonna 1971 oli liitetty Rautavaaran aiempi naapurikunta Säyneinen – ja Nilsiä, Nurmekseen liitetty Valtimo ja Lapinlahteen liitetty Varpaisjärvi. Rautavaaralta on matkaa Kuopioon noin 100 km, Iisalmeen 70 km, Nilsiään ja Nurmekseen noin 50 km ja Kajaaniin noin 100 km.
Kyliä:
Alakeyritty, Ala-Luosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Kangaslahti, Lehtovaara, Lievisenmäki, Palojärvi, Pirttipuro, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rannankylä, Rautavaara (kirkonkylä), Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Ylä-Luosta.
Historia:
Rautavaara perustettiin vuonna 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä ja vuonna 1868 Nurmeksesta ja Pielisjärvestä erotetusta Juuasta.
Monet Rautavaaran alueen muinaisjäännökset liittyvät järvimalmiin.
Täyssinän rauhan (1595) raja kulki Rautavaaran poikki. Savonpuoleinen eli Ruotsin hallitsema Rautavaara sai pian sen jälkeen pysyviä asukkaita, mutta verotietojen mukaan Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan (1617) jälkeen.
Rautavaaran kunta on perustettu vuonna 1874 ja seurakunta 1894.
Lentokentällä toimi jatkosodan alussa LLv 16:n 2. lentue.
Rautavaaralla on pääasiassa Kuopion Ilmailuyhdistyksen harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä. Rautavaaran Kiparilla oli luonnonkelkkailurata, jossa järjestettiin luonnonratakelkkailun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1998. Rautavaaralaisen jalkapalloseuran Raikun edustusjoukkue pelaa miesten Vitosessa.
Ruokakulttuuri:
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Rautavaaran perinneruoaksi valittiin potattilouta eli perunaviipaleista tehty laatikko, jossa on myös sianlihaa, kalaa tai molempia.
Nähtävyyksiä:
Tiilikkajärven kansallispuisto on yksi Rautavaaran nähtävyyksistä *
Holinrotko rotko Ylä-Keyrityn lähellä *
Keyritynjoki kalastusalue ja melontareitti *
Keyritynjärvi ranta *
Keyritynmäki näköalapaikka *
Kipari näköalapaikka *
Metsäkartano retkeilykeskus *
Paljakka näköalapaikka *
Pumpulikirkko hiidenkirnu ja rotko *
Ylä-Keyritty hiekkarannat *
Tiilikanjoki: kalastusalue ja melontareitti *
Tiilikkajärven kansallispuisto.
Tunnettuja rautavaaralaisia:
Pirkko Arhippa, dekkarikirjailija, syntyi Rautavaaralla *
Kalle Heikki Mannerkorpi, Rautavaaran kirkkoherra 1928–1955 *
Jari Nissinen, näyttelijä ja käsikirjoittaja, syntyi Rautavaaralla *
Timo Orkomaa, näytelmäkirjailija, opettajana Rautavaaralla 1930-luvulla *
Terho Pursiainen, teologi ja kansanedustaja, syntyi Rautavaaralla *
Vilho Roininen, jääkärieverstiluutnantti, syntyi Rautavaaralla *
Eero Sauri, toimittaja ja lehtikustantaja, syntyi Rautavaaralla *
Aarne Toivanen, teologi ja eksegeetti, syntyi Rautavaaralla *
Pekka Zimmermann, varatuomari ja Viipurin kunnallispormestari, syntyi Rautavaaralla.
