RAASEPORI
(Svala & Joutsi * ~ viimeisimmät lisäykset: 2.1.2017)

Raaseporin kaupunki (Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistettiin 1.1.2009):

A) Helsingin Sanomat, 8.11.2009 (Riitta Vainio):
Raaseporilla voi olla loistava tulevaisuus. Tunnin junamatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Nuoria yrittäjiä. Merenrantaa, historiallisia tehdasmiljöitä, vanhaa asutusta. Enemmän linnoja kuin Savonlinnassa.
Mutta raaseporilaisilla on edessään kipeät ratkaisut. Vaihtoehtoja on kaksi: nostaa kunta jaloilleen omin voimin tai jättää ratkaisut ulkopuolisten tehtäväksi.
Raaseporilla on kaksi vuotta aikaa. Ellei päätöksiä synny, uusi Raasepori on samassa jamassa kuin edeltäjänsä: kriisikunta, konkurssitilassa. Silloin tulevat valtion herrat ja ulkopuoliset. Selvittäjät eivät kunnioita kunnallista itsehallintoa.

(Wikipedia, 11.11.2010): Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille. Huomattavia taajamia ovat myös Mustio, Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru) sekä Fiskars.

Tammisaaren alue:
Box, Bredvik, Bromarv, Blsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Klrböle, Langansböle, Llngstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Sklldö, Sköldarglrd, Snappertuna, Sommarö, Svenkby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg ja Österby.

Karjaan alue:
Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bllaby, Bltsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domarglrd, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hlllsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Krogglrd, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Llgbacka, Lövkulla, Manglrd, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartl), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästglrden), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby ja Österby.

Pohjan alue:
Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästglrden), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nyglrd), Vesterby, Joensuu (Lminne) ja Lminnefors.

B) Raaseporin Linnanrauniot:

Raaseporin linna sijaitsee Snappertunan kirkonkylässä, Raaseporin kaupungissa Läntisellä Uudellamaalla.

(Raaseporin nettisivut, 2009): Raaseporinjoen partaalla, korkealla kalliolla sijaitsevat Raaseporin rauniot ovat jäänteitä ilmeisesti 1300-luvulla rakennetusta ja tuolloin vielä veden ympäröimästä linnasta. Ensimmäinen aikakirjoihin viety merkintä Raaseporin linnasta löytyy kirjeestä, joka on päivätty vuonna 1378.
Raasepori on keskiajalle tyypillinen hieman vaatimattomampi linna, jonka rakentaminen kesti pitkään. Suomessa ei toista vastaavanlaista linnaa ole.

Linnan läheisyydessä toimii Raaseporin kesäteatteri, jossa kesäisin esitetään suuren luokan musiikkiteatterituotantoja ruotsiksi. Näyttämö sekä ulkoilmakatsomo on Suomen suurimpia, istumapaikkoja löytyy yli 1200. Raaseporin linnassa ja linnan läheisyydessä järjestetään kesäisin Raaseporin juhlien puitteissa myös konsertteja, keskiaikahenkisiä tapahtumia, juhannusjuhlat sekä paikallisten yhdistyksien markkinatapahtuma.
Raaseporista löytyy myös Suomen vanhin turistimaja, kahvila Slottsknektens stuga - Linnanvoudin tupa.
Uusi retkeilymaja Snappertuna vandrarhem löytyy lyhyen kävelymatkan päässä (500 m) linnanraunioista. Raaseporin linnanraunioilta johtaa kaunis, noin 300 metrin mittainen "Rakkaudenpolku" metsän läpi Snappertunan talomuseoon, Fornglrdeniin. Sen läheisyydessä löytyy Snappertunan puukirkko 1700-luvulta.

Raaseporin linnan merkitys oli aikanaan ehkä ennen kaikkea kauppapoliittista laatua. Linna pystytettiin etelärannikolle suojaiseen paikkaan, ja sen tarkoituksena oli todennäköisesti puolustaa Ruotsin etuja menestyksellistä hansakaupunki Rääveliä (Tallinna) vastaan.
Linnan keskeinen asema tukikohtana ilmenee jo siitä innokkuudesta, jolla sekä tanskalaiset että ruotsalaiset joukot - ja välillä myös sekalaiset merirosvolaivastotkin - taistelivat linnan herruudesta. Linnan pohjoispuolella sijaitsevalla ns Hirsipuumäellä (Galgbacken) teloitettiin joulukuussa 1520 piispa Hemming Gadh. Kyseessä oli Kristian II välienselvittely poliittisten vastustajiensa kanssa.
Kun Kustaa Vaasa otti vallan ja Tammisaaresta 1528 tuli linnanläänin hallintokeskus, Raasepori menetti merkityksensä. Linna hylättiin 1550-luvulla ja oli autiona yli 300 vuotta. Loistonsa ajat linna koki 1400-luvun keskivaiheilla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti linnassa hoviaan useaan eri otteeseen.

Raaseporin linnanraunio on paitsi Raaseporin kaupungin (1.1.2009 lähtien) myös koko läntisen Uudenmaan ylväin historiallinen muistomerkki. Raunioita isännoi erityinen hallintokunta, johon kuuluvat mm. kaupungin ja museoviraston edustajat.
Raaseporin linnanraunioiden ensimmäinen kunnostustyö alkoi vuonna 1890, ja sittemmin linnaa on restauroitu moneen otteeseen. Museovirasto, joka sai vuonna 1988 päätökseen kaksitoista vuotta kestäneen entisöinnin, on kieltänyt enemmät toimenpiteet.
Viraston asiantuntijoiden mukaan linnaa ei ole mahdollista entisöidä alkuperäiseen asuunsa, koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä se aikoinaan on näyttänyt.

Vuonna 2008 aloitettiin Tammisaaren maakuntamuseon toimesta tutkimus- ja kehittämisprojekti 'Kaikkien aikojen Raseborg', jonka tavoitteena on tietelliseltä pohjalta nostaa esille Raaseporin historia ja tehdä se tutuksi kiinnostavalla ja jännittävällä tavalla.
Projektiin kuuluu myös arkelogisia kaivauksia, jotka jo heti alussa syyskuussa toivat uutta merkittävää tietoa linnan historiasta ja muinaisesta Tuna kauppapaikasta.

Raaseporissa raunioden läheisyydessä järjestetään kesäisin juhannusjuhlat ja muinaismarkkinat sekä korkeatasoisia konsertteja ja teatteriesityksiä. Kulttuuritapahtumia koordinoi Raaseporin juhlat (Raseborgs Festspel).

C) Raaseporin rautatiehistoriaa:


Tammisaari:

Olavi Huotari kuvasi 6.2.2009 Tammisaaren asemalla (käyttölupa 2015-12-M, kiitos).

Esko Maasalo kuvasi Tammisaaren rautatieaseman seutua 26.5.2008 lentokoneesta (kiitos käyttöluvasta).


Raasepori:

(Radan varrella, 2009): Tammisaaren alainen Raaseporin laiturivaihde avattiin harvaanasutulle seudulle, paikkaan, jossa Snappertunasta ja Raaseporin linnasta tuleva maantie yhtyi Tammisaaren maantiehen. Pysäkki olikin lähimpänä Snappertunan kirkonkylää.
Raaseporin laiturirakennus rakennettiin monien Hangon radan asemien tapaan Platformskjul I-tyypin piirustuksilla, jotka oli laatinut Bruno Granholm. Vuonna 1903 rakennettua asemaa laajennettiin 1939.
Raasepori muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1957 ja seisakkeeksi tavaraliikenteen loputtua 1968. Henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Liikennepaikkarakennus on purettu.


Karjaa:

Karjaan rautatieasema kuvattuna postikortissa ilmeisesti 1950-luvulla.

Pauli Ruonala kuvasi 29.08.1986 Karjaan asemalla (käyttölupa 2015-12-A, kiitos).


Kaunislahti (Grundsjö):

Mika Vähä-Lassila kuvasi Kaunislahden aseman seutua vuonna 2000 (käyttölupa 2015-11-A). Kiskot aseman edestä katosivat jo 80-luvun alussa. sema jäi radan oikaisun yhteydessä muutaman sadan metrin päähän uudesta kulkulinjasta. Seisake sijoitettiin uudelle radalle, mutta henkilöliikenne lopetettiin 1990.


Pinjainen (Billnäs):

Esko Maasalo otti ilmakuvan Pinjaisten aseman kohdilta 30.4.2009 (kiitos käyttöluvasta): "Pinjainen/Billnäsin entinen rata-alue pohjoissuunnasta kuvattuna. Oikealle kuvan ulkopuolelle jää vielä yksi asuinrakennus, joka vähän jopa muistuttaa asemarakennuksia malliltaan. Radan varrella-kirja kertoo (2009), että asema-alueen rakennukset on sittemmin purettu, mutta vanha ratapenkka erottuu vielä maastossa.


Pohja * Pohjankuru (Skuru)

Pohjankurun rautatieasema kuvattuna 9.8.2009 (kuva: nimimerkki 'Eelisp', lisenssi OK).

Olavi Huotari kuvasi 21.4.2012 Pohjankurun asemalla (käyttölupa 2015-12-M, kiitos).

(Wikipedia, 2011): Pohjankurun rautatieasema (lyh. Pku, ruots. Skuru järnvägsstation) on rautatieasema Pohjankurussa Raaseporin kaupungissa rataosalla Helsinki–Turku. Rautatieasemaa ei enää käytetä henkilöliikenteessä, mutta Pohjankurun satamasta kulkee tavaraliikennettä. Siellä on Suomen ensimmäinen rautatietunneli, 156 metrin pituinen ja rakennettu vuosien 1896–1897 aikana. Sen lähellä on sekä rantaradan nykyinen tunneli että erkanemisvaihteesta satamaan menevä tunneli.


Fiskari (Fiskars)

Vanha saksalainen (M.ST.Berlin S.14 No 1192) postikortti Matti Parkkosen kokoelmasta (käyttölupa 2015-12-F, kiitos): "Suomi, Finland - Fiskars - kapearaiteisen radan sillasta. Kulkenut 23.4.1912. Outoa on se, että raiteet näyttävät päättyvän laiturille. Laiturin vieressä on joku säiliö - olisiko vesipiste myös ehkä veturin tarpeisiin ? Imuputki on joessa."

(Reino Kalliomäki, 7.1.2016): "Pääraide kulkee joen suuntaisesti aidan viertä. Sillan ylittävä raide kääntyy heti sillan jälkeen vasemmalle vaihteeseen. Jo silloin miljöö on idyllisyydellään vaikuttanut kuvaajaan!"


Kuovila (Skogböle):

Mika Vähä-Lassila kuvasi Kuovilan asemarakennuksen ohisuhahtavasta junasta (käyttölupa 2015-11-A).

Sami Hovi kuvasi 13.11.1999 Kuovilan asemalla (käyttölupa 2016-2-B, kiitos): "Kuovilan asema (rantarata, km 106,5) vähän ennen kunnostustaan; arkkitehti Bruno Granholmin hienostunutta kädenjälkeä vuodelta 1899. Matkustajajunapysähdykset poistuivat 29.5.1988.


Hyvinkää-Karjaan radan varrelta Raaseporin muita rautatiepaikkoja:

Mustio (Svartå):

Esko Peranto kuvasi Mustion asemalla 14.11.2004: "Komean maalipinnan on asema saanut, vielä kun joku kyltin maalaisi, niin olisi nätti." Käyttölupa "2017-1-A", kiitos.

Helsingin Sanomat julkaisi 15.10.2009 muistelupalstallaan "50 vuotta sitten" kuvan kanssa uutisen, jossa kerrottiin Mustion rautatieaseman kassakaappiryöstöstä 15.10.1959.

Esko Peranto kuvasi Mustion entisellä veturitallilla 14.11.2004: "AEG = Allgemeine Elektricitäts-Gesellscaft No:178, Vuosimalli 1903, syntymäpaikka: Berlin. Asustaa Mustiolla, taustalla veturitalli, joka vapautui vpk:n käytöstä syksyllä 2004. Veturi sai uuden maalipinnan edellisvuonna, kun tuli pyöreät 100 vuotta täyteen." Käyttölupa "2017-1-A", kiitos.

Meltola (Mjölbolsta) ~ vuoteen 1910 asti "Starkom":

Mika Vähä-Lassilan piirros Meltolan ensimmäisestä asemarakennuksesta (1910-30). Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Mika Vähä-Lassilan piirros Meltolan toisesta asemarakennuksesta (1930-1964). Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Meltola (ruots. Mjölbolsta) on kylä Karjaalla Raaseporissa. Kylä sijaitsee Mustionjoen ja rantaradan välissä Mustion ja Karjaan keskustan puolimatkassa. Meltola on saanut suomenkielisen nimensä siellä sijaitsevan sairaalan mukaan. Ruotsalaiset asuttivat Meltolan viimeistään 1300-luvulla, ja sen kirjoitusasu on vaihtunut historian aikana Mjöbullstadista Myklebostadiin ja lopulta Mjöbostadiksi.
Meltolassa on ollut asutusta jo varhain. Kylästä on löytynyt sekä pronssi- että rautakautisia kalmistoja. 1300-luvulla Meltolasta kehittyi Mustionjokilaaksoon yhdessä Sannäsin, Mangårdin, Högbenin ja Ingvallsbyn kylien kanssa alueen ruotsalaisen asutuksen keskus.
Keskiajalla kyläläisiä rasittivat Turku-Viipuri-tien ylläpito ja Raaseporin linnan päivätyöt. Kylässä sijaitsi tuolloin kuusi kantatilaa, joista yksi kuului Karjaan pappilalle. Asutus keskittyi kylämäelle, jonka yhtenäisyyttä ei rikottu isojaossa.
Meltola sai oman seisakkeen 1920-luvulla. 1929–1930 Meltolaan rakennettiin Meltolan keuhkoparantola. Sairaala ja seisake kasvattivat kylää. Siirtoväelle perustettiin sotien jälkeen pari maatilaa (Wikipedia, 2017).

Meltolan eli alkuaan Starkomin laiturin ensimmäinen asemarakennus siirrettiin Talmaan (1930). Thure Hellströmin suunnittelema toinen asemarakennus valmistui vuonna 1930. Seuraavana vuonna liikennepaikan lähellä aloitti toimintansa Mjölbollstadin tuberkuloosiparantola. Kerrotaan, että veturinkuljettajat sulkivat ikkunat parantolan kohdalla välttääkseen tartuntaa. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1953 ja tavaraliikenteen loputtua seisakkeeksi 1961. Meltolan iikennepaikkarakennus purettiin 1964 ja henkilöliikenne lopetettiin 1970. Tavaraliikenne on kuitenkin jatkunut, sillä Meltolassa on edelleen käytössä raide romuttamolle (Radan varrella-kirja, 2009).

Skogby:

Sakari Kestinen kuvasi nämä molemmat otokset Skogbyn seisakkeella 8.6.2015. Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Skogbyssä toimi Hangon radan valmistumisen aikoihin masuuni, joka oli aloittanut toimintansa jo 1600-luvulla. Se sijaitsi Hankoniemen pohjoisrannalla ja jäi kauas rautatiestä. Masuunin toiminta päättyi 1904. Skogbyn aseman lähelle avattiin vuonna 1889 höyrysaha, jonka alueella oli myös kapearaiteisen tehdasradan verkosto.
Skogby toimi Hangon radan pääteasemana Hangon ollessa Neuvostoliiton vuokra-alueena maaliskuusta 1940 elokuulle 1941. Hankoniemen sotatoimien aikana liikenne ei jatkunut Skogbyhyb saakka, mutta vuoden 1942 alusta liikenne jatkui Skogbyhyn ja helmikuussa 1942 edelleen Hankoon.
Tavaraliikenteen loppuessa vuonna 1964 Skogby muuttui seisakevaihteesta seisakkeeksi. Skogbyn alkuperäinen liikennepaikkarakennus on purettu ja sen sijaan liikennepaikalla on odotussuoja (Radan varrella-kirja, 2009).

Tammisaari ~ keskustanäkymiä:

Tämä kuva Tammisaaren vanhan kaupunginosan idylliseltä kadulta on peräisin kirjasta Suomen kaupungit (1958 - Matti Poutvaara).

Viihtyisä pihamiljöö vanhasta Tammisaaren puutalokorttelista - Suomen kaupungit (1958 - Matti Poutvaara).

Kesäisen Tammisaaren puistomaisemaa uimarantoineen - Suomen kaupungit (1958 - Matti Poutvaara).


Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.