PUUMALA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 18.12.2015)

Puumala:

Puumalansalmen silta:

Puumalansalmen silta kuvattuna sateisena sunnuntaiaamuna 2.5.2010 (S&J).

(Wikipedia, 2012): Puumalansalmen silta on Suomen neljänneksi pisin maantiesilta ja se vihittiin käyttöön vuonna 1995. Siltatornin hissi kuljettaa kävijän näköalatasanteelle lähes 30 metrin korkeuteen. Sillalla sijaitsee myös näköalakahvila, josta kaunista järvimaisemaa pääsee ihailemaan jopa 37 metrin korkeudesta.

(Wikipedia, 2013): Puumalansalmen lossi oli Puumalan kunnan kirkonkylässä sijaitsevassa Saimaan vesistöön kuuluvassa Puumalansalmessa liikennöinyt lossi. Puumalansalmessa oli liikennöinyt losseja hyvin pitkään paikan liikenteellisen tärkeyden vuoksi. Sotien aikana lossin lisänä oli vuorollaan vuosina 1940,1941 ja 1944 neljä armeijan rakentamaa ponttoni- ja proomusiltaa. Kantatie 62 oli ja on merkittävä liikenneväylä Saimaan alueen halki, ja lossista kehittyi pullonkaula liikenteen kasvaessa. 1990-luvun alussa lossi oli sisävesien vilkkaimmin liikennöity lossiyhteys ja päätyi historiaan päätieverkon viimeisenä lossina Suomessa. Lossin korvaamisessa sillalla jouduttiin ottamaan huomioon Saimaan syväväylän vaatima 24 metrin alituskorkeus ja sijainti maisemallisesti herkässä kohdassa keskellä taajamaa. Lossi korvattiin lokakuussa 1995 Saimaan sillalla.

Puumalansalmen silta - kuvattuna neljästi 2.5.2010 (S&J).


Puumalan silta Tapaninpäivän aamulla 26.12.2013 ~ lämpötila + 6,1 C! (S&J). Ilmaista glögitarjoilua siltabaarissa mainostetaan.


Puumalan satama-alue - 'sillan katveessa':

Puumalan satama sijaitsee lähes Puumalansalmen sillan alla. Moderni Satama-ravintola jää sillan mittakaavassa pieniksi - 2.5.2010 (S&J).

Satamaravintolan modernia arkkitehtuuria - takana perinteisempää (Kulta-Seppo) - kuvattuna 2.5.2010 (S&J).

Puumalan satamaa kuvattuna neljästi 2.5.2010 (S&J). Tervahöyry S/S Wenno seisoo arvokkaasti laiturissa kunniapaikallaan.

('Puumalan Veneseura', 2013): S/S Wenno (ent. Wetehinen) on rautarunkoinen tervahöyry, kuramylly. Se on Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta ainoa säilynyt rautarunkoinen höyry. S/S Wenno on ulkonäöltään lähes 1930-luvun asussaan, siinä on alkuperäinen höyrykone ja se on museoviraston perinnelaivarekisterissä.
S/S Wenno rakennettiin vuonna 1907 hoitamaan Puumalan Miettulan sahan puutavaran kuljetuksia. Wenno siirtyi muutaman laivaisännän kautta vuonna 1934 Enso-Gutzeitin omistuksekseen. Vuonna 1966 laiva jäi Laitaatsiltaan seisomaan, vuonna 1972 Puumalan kunta osti Wennon romukunnossa, osittain riisuttuna.
Puumalan veneseura kunnosti aluksen taas liikenteeseen ja on ylläpitänyt talkoovoimin alusta toimintakuntoisena yhdessä Puumalan kunnan kanssa.
S/S Wenno tekee mm. tilausristeilyjä kesäisin, jotta alus säilyisi toimintakunnossa ja höyrylaivakulttuuri eläisi Puumalassa vireänä. Alus on rekisteröity matkustaja-alukseksi, mukaan mahtuu maksimissaan 99 matkustajaa.
Höyrylaiva Wenno liikkuu höyryn voimalla, arvokkaan rauhallisesti, hiljaisesti. Vesihöyry ei pauka eikä jytise kulkiessaan luisteissa ja sylintereissä. Kone pyörii rytmikkään tasaisesti, lauhdevesipumpun polkiessa tahtia. Höyrykone on avoin, kiiltävät männänvarret ja kiertokanget ovat näkyvissä koko ajan ja koneen toimintaa voi helposti seurata. Koneen kierrokset ovat maksimissaan noin 200 kierrosta minuutissa.
Koneen voitelusta huolehtii lubrikaattori, joka saa käyttövoimansa hauskojen vipujen avulla lauhdevesipumpun liikkeestä. Konemestari voitelee lisäksi öljypensselillä männän- ja luistivarret 1-2 kertaa tunnissa ja tippakannulla kohteet, jonne moniputkinen tiputusvoitelujärjestelmä ei yllä.
Konemestari käyttää konetta säätämällä höyryntuloa koneventtiilillä, pyörimissuuntaa vaihdetaan suunnanvaihtokulissista. Lisäksi konemestari säätelee lauhduttajan vesihanaa, hikihanoja, kattilan syöttöveden määrää ja käsin tunnustelee laakereiden lämpötilaa. Polttoaine, metrinen halko, ei päästele palaessaan pahanhajuisia pakokaasuja. Lämmittäjä lisää kattilaan puita. Höyrykattila, lämpimät höyryputket ja höyrykone lämmittävät konehuoneen.
Tervahöyryt rakennettiin tehokkaiksi rahtialuksiksi, mitat määräytyivät Saimaan kanavan sulkualtaiden mittojen mukaan, pituus 31 metriä, leveys 7 metriä ja syväys 2,4 metriä. Ruumaan ja kannelle mahtui rahdattavia halkoja 650 pinokuutiometriä. Höyrykattila ja höyrykone asennettiin aivan laivan takaosaan, jossa ne veivät vähiten tilaa lastilta. Miehistölle oli hytit laivan perällä, kapteenilla, emännällä ja konemestarilla oli omat hytit, mutta kansimiehet, koneapulainen ja lämmittäjä joutuvat jakamaan hytit.
Koska laivamme on vanha rahtilaiva, sieltä ei löydy luksushyttejä, eikä fiinejä mahonkisalonkeja samettisohvineen. Sen sijaan Wennolla kokee oikean laivatunnelman, leppoisaa menoa Saimaan upeita maisemia ihaillessa ja laivaväen touhua seuraillessa. Komentosillalla voi seurata kipparin työtä ja konehuoneessa höyrykone toiminnassa on ihmetyksen aihe, joka pysäyttää jokaisen miettimään tekniikan - ja koko Suomen - historiaa yli sata vuotta taaksepäin.
Laivan ruuma, entinen lastitila, on muutettu monitoimitilaksi jossa voi kahvitella, ruokailla ja vaikka tanssia, tilaa on noin 100 m2. Laivan kannet ovat tilavat ja helppokulkuiset.


Puumalan silta Tapaninpäivän aamulla 26.12.2013 (S&J) ~ lämpimän ilman vuoksi voisi vaikka terassikin olla auki.

Wenno laiturissaan 26.12.2013 (S&J) Puumalansalmen sillan kupeessa.

Puumalansalmen sillan kupeessa Wenno ja satunnaiset Tapaninaamun kulkijat - 26.12.2013 (S&J).


Rakennettua ympäristöä uuden sillan kainalossa:

Puku- ja Sekatavarakauppa * Käspuoti (P.Ilkka) - kuvattu 2.5.2010 (S&J).

P.Ilkan Puku- ja Sekatavarakauppa * Käspuoti - kuvattu 2.5.2010 (S&J). Kivijalka ja portaat melkoisen murskana.

Puumalansalmen sillan kainalossa P.Ilkan liike kuvattuna 13.6.2012 (S&J). KÄSPUOTI muuttunut KESÄPUODIKSI edellisten kuvien ottamisen jälkeen.

Samainen puotirakennus saanut sesonkipäivityksen JOULU-sanan muodossa - kuvattu Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J). Rakennuksen toiseen päätyyn ilmestynyt KAHVILA, jonka mainoskyltin fonttityyliin oli jättänyt jälkensä paikkakunnalla vallinneet luolamaalausaikojen kalevalaiset' kummallisuudet.

Samainen puotirakennus kahviloineen, Keskustie jatkuu sillan alitse keskustan eteläisempiin osiin ~ 26.12.2013 (S&J).


13.6.2012 ei muutosta ollut kahvilapäädyssä vielä tapahtunut - kuva: 'S&J'.


Edellisen naapuritalossa Kulta-Seppo - kuvattu kahdesti 2.5.2010 (S&J).

Kulta-Seppo ja jouluinen Kesäpuoti sulassa sovussa - sillan suojassa - Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J).

Samainen Kulta-Seppo-rakennus, taustalla paikallinen Sale sillan katveessa ~ 26.12.2013 (S&J).

Kulta-Seppo-rakennuksen toisessa päässä Mirrin ja Mintun Kukkakauppa Auroora ~ 26.12.2013 (S&J).


Mirrin ja Mintun Kukkakauppa Auroora väriloistossaan kunnon kesäpäivänä ~ kaikki neljä kuvaa: 13.6.2012 (S&J).


Puumalansalmen silta antaa oman erikoisen lisämausteensa Puumalan rakennus- ja pihanäkymiin - 2.5.2010 (S&J).


Puumalan Keskustietä ylös satama-alueelta ~ länsipuoli:

Puumalan Keskustien näkymä satama-alueelta ylös kirkon suuntaan - Tapaninpäivän aamu (+6 C) 26.12.2013 (S&J).


Kerrostalon jälkeen länsipuolella asuin- ja liikerakennuksessa ensin Puumalan konepiste ja ylempänä vielä kuvaushetkellä toiminnassa ollut Valtosen valokuvausliike - 2.5.2010 (S&J).

'Video- ja Valokuvaus * Valtonen Ky' - Kuvaushetkellä 2.5.2010 (S&J) vielä toiminnassa (ei enää syksyllä 2011).

Tapaninpäivänä 26.12.2013 (S&J) entisen Valtosen valokuvausliikkeen tilat edelleen tyhjillään, nimikilpi kaksinkertaisesti väärinpäin.


Oikeanpuoleisimmassa keltaisessa talossa Väri ja Vapaa-Aika Tiusanen Oy ja Puumalan Muoti Puoti - 2.5.2010 (S&J). Kuvaussuunta nyt edelliseen kuvaan verrattuna vastakkainen.

Tapaninpäivän aamurauhaa 26.12.2013 (S&J) Puumalassa. Enkelin veistoväline (=moottorisaha) Keskustien länsipuolen näyteikkunassa. Enkelitkin siis turhamaisuudessaan nyppivät kulmakarvojaan.

Puumalan Muoti Puoti - 2.5.2010 (S&J).

Puumalan Muoti Puoti - kuvattuna Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J).

Samainen Tiusasen ja muotipuodin rakennus - 2.5.2010 (S&J).

Väri ja Vapaa-Aika Tiusanen Oy - 2.5.2010 (S&J). Tämän rakennuksen pohjoispuolella naapurina Siwa , jonka jälkeen kunnantalo ennen kirkkoa ja hautausmaata.


Näkymä Puumalan Keskuskadulle Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J). Silta ja Siwa mukana kuvassa .


Keskustien länsipuolella ~ Puumalan kunnantalo:

Puumalan kunnantalo kuvattuna 2.5.2010 (S&J).

(Wikipedia, 2010): Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 541 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 237,83 km2, josta 443,21 km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa 36 prosenttia. Väestötiheys on 3,20 asukasta/km2. Kunnan tärkein tie on kantatie 62 (Mikkeli–Imatra). Keskustaajamassa sijaitsee Puumalansalmen silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä.
Puumala on suosittu kesämökkipitäjä. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristö on kesäisin hyvin suosittu, ja siellä järjestetään kesäisin lavatansseja.
Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä kulkee suora linja-auton vakiovuoro lähes samassa matka-ajassa Mikkeli–Imatra-junayhteyksien kanssa. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 60-70 kilometrin välimatkojen päässä Imatralla ja Mikkelissä. Puumalassa on Suomen kunnista myös eniten losseja.
Puumalan naapurikuntia ovat Juva, Mikkeli, Ristiina, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava, Suomenniemi ja Taipalsaari.

Puumalan kunnantalo - 13.6.2012 (S&J).


Puumalan Keskustietä ylös satama-alueelta ~ itäpuoli:

Keskustietä satamasta ylöspäin, ensimmäisenä oikealla Löytöluhti Ky - Taidekehystys * Kankaat - langat - 2.5.2010 (S&J).

Löytöluhti Ky kuvattuna Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J).


Löytöluhti Ky-rakennuksesta seuraava ylöspäin samalla puolella Keskuskatua (13.6.2012 -S&J) - apteekki ja KELA toiminnassa vielä kuvaushetkellä.

Kyseisessä rakennuksessa 26.12.2013 (S&J) enää apteekki yhä toiminnassa. KELA lähtenyt pois rakennuksen eteläosasta.


Mäkeä ylöspäin - naapurissa 'Kahvila Kuittinen' - kuvattu 26.12.2013 (S&J).

Osuuspankkitalossa Kahvila Kuittinen (ja UPM) - 2.5.2010 (S&J).

Kahvila Kuittinen - 2.5.2010 (S&J).


Keskustien kirkonpuoleisessa päässä - sopivasti kirkkoa vastapäätä - Hautaustoimisto * Kukka- ja hautauspalvelu - Auvinen Ky. Lisäksi vieressä asiayhteydessään hyvinkin syvällisiä ajatuksia antava kyltti: Matkahuolto * Asiamies - 2.5.2010 (S&J).


Näkymä Puumalan kirkkomaan portilta alas Keskuskadulle Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 (S&J). Silta saa huomionsa näkymässä.

Kiireetöntä kulkua Puumalan raitilla auringon lämmittäessä - 13.6.2012 (S&J).


Veteraanipuisto - bunkkeri:

Yksi Puumalan nähtävyyksistä - Veteraanipuiston bunkkeri. Kuvattu 26.12.2013 (S&J).

('Puumalan museot', 2013): Konekiväärikorsu sijaitsee Puumalan keskustassa. Korsu on Valtiovarainministeriön omaisuutta, mutta sen avoinnapidosta huolehtii Puumalan kunta. Betonirakenteinen bunkkeri rakennettiin vuonna 1941 ns. välirauhan aikana osaksi Salpalinjaa. Salpalinja rakennettiin vuosina 1940–44 Itä-Suomeen puolustuslinjaksi, ja se oli siihen mennessä maan historian suurin rakennustyö. Puumalan konekiväärikorsun lisäksi saman kaltaisia betonikorsuja rakennettiin noin 700. Lisäksi Salpalinjaan kuului mm. majoituskorsuja, konekivääripesäkkeitä, tykkiasemia sekä noin 350 kilometriä taistelu- ja yhteyshautaa. Korsun seinät ovat teräsbetonia ja vahvuudeltaan 160–210 cm. Tilaa korsussa on puolelle joukkueelle eli 20 miehelle. Korsussa on myös oma kaivo, viemäröinti ja ilmastointi, eli siinä olisi ollut mahdollista puolustautua melko pitkäänkin ilman ulkopuolista huoltoa. Korsun aseistuksena on Maxim-konekivääri, joka on jalustallaan. Lisäksi näkyvissä on naamariliitin, jonka kautta ampuja sai raitista ilmaa korsun ulkopuolelta, sekä vesijohtoliitin vesijäähdytteisen konekiväärin jäähdytystä varten. Lisäksi korsun lähelle on suunniteltu panssarintorjuntatykin asema. Näytteillä oleva 45 mm:n panssarintorjuntatykki on vedetty suojaan korsun ulkokäytävään.

Puumalan kirkko:

Puumalan kirkko kuvattuna 13.6.2012 (S&J).

Puumalan kirkon idyllistä ympäristöä - 13.6.2012 (S&J).


Puumalan kirkolla Tapaninpäivän aamulla 26.12.2013 ~ lämpötila + 6 C! (S&J).


Puumalan kirkon tapuli kuvattuna 13.6.2012 (S&J).


1.

Puumalan kirkko kuvattuna sateisena Vapun jälkeisenä sunnuntaiaamuna 2.5.2010 (S&J).

2.

Puumalan kirkkokuvat #1-16 ovat kaikki päivämäärältä 2.5.2010 (S&J).

3. 4.

5. 6.

7. 8.

9. 10.

11.

12.

13. 14.

15. 16.

Puumalan kirkkokuvat #1-16 ovat kaikki päivämäärältä 2.5.2010 (S&J).


Puumalan kirkolla 13.6.2012:

Puumalan kirkon tapuli ja muistoveistos - 13.6.2012 (S&J).


Puumalan kirkolla 26.12.2013:

Puumalan kirkkomaalla Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 ~ lämpötila +6 C! (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)