PUOLANKA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.2.2016)

(Wikipedia, 2013): Puolanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnan keskustaajama sijaitsee Puolankajärven pohjoisrannalla. Kunnassa asuu 2 904 ihmistä.
Puolangan naapurikunnat ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala. Puolangalta maakuntakeskukseen Kajaaniin on 100 kilometriä ja Ouluun 125 kilometriä.
Puolangan ensimmäisiä asuttajia olivat saamelaiset, joista mm. paikkakunnan nimistö yhä kertoo. Nimi Puolanka merkitsee saamenkielessä palopaikkaa. Muita saamenkieleen perustuvia nimiä ovat ainakin Piltunkijärvi, Jaurakkavaara, Askanmäki ja Jorva. Lisäksi kunnan alueelta, etenkin Kongas- ja Osamankajärven rantamilta on tavattu usein ns. lapinraunioita.
Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia. Asutus alkoi tihentyä 1560-luvun loppuvuosina. Puolangan ensimmäiset kylät olivat Kongasmäki, Voipuanjärvi, Kivarinjärvi ja Lylykylä.
Puolangan historiaan liittyy tunnettu tarina Askanmäen kauniista Kaijasta. Tarina ajoittuu 1600-luvun loppuvuosille. 1890-luvulla kirjailija Juhani Aho kuuli metsänhoitajatuttavaltaan Askanmäen kauniin Kaijan tarinan, josta hän sai aiheita romaaniinsa Juha.
Vuosi 1867 on Puolangan historian merkkivuosi, sillä tuolloin Hyrynsalmen seurakunnan alaisuudessa toiminut Puolangan kappeliseurakunta itsenäistyi. Samana vuonna perustettiin myös Puolangan kunta. Kunnan asukasluku ylitti 5 000 rajan vuoden 1900 tienoilla. Puolangan asukasluku oli suurimmillaan 1960, jolloin asukkaita oli 7 520.
1960-luvun loppupuolella väestö alkoi vähentyä. Kunnan aktiivisen politiikan ansioista Puolanka alkoi nopeasti teollistua 1970-luvulla. Kunnan huomattavin teollinen yritys on Sinisalo Sport Oy, joka on maailman suurin yksittäinen motocross-varusteita valmistava tuotantolaitos. Myös rakennustoiminnan merkitys kasvoi Kostamuksen rakennustöiden ansiosta 1970- ja 1980-luvuilla. 1985 Puolangan asukasluku oli 5 105. Väestömäärä on tuosta saakka ollut laskussa ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 043.

Puolanka jakautuu maisemiltaan kahteen osaan. Kunnan itäosaa hallitsevat komeat vaarat, länsiosille ovat sen sijaan ominaisia laajat nevalakeudet. Kallioperä on vaihtelevaa. Itäosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, jonka vaaraselänteet ovat kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja. Kvartsiittien joukossa on useita kivilajeja, mm. Suomessa harvinaista kaoliinia jota on Pihlajavaarassa, Leppälässä ja Pahkavaarassa. Länsiosan kallioperässä hallitsevat gneissigraniitit. Yleisin maalaji on moreeni. Kunnassa on useita harjujaksoja, mutta savea on vähän. Turvetta on paljon erityisesti kunnan länsi- ja eteläosissa. Kunnan itäosia halkoo pohjois- eteläsuuntainen vaarajakso, jonka tunnetuimmat vaarat ovat Rännivaara, Paljakka ja Kuirivaara. Syystä Puolankaa onkin kutsuttu ”Suomen vaarallisimmaksi pitäjäksi”.
Puolanka on hyvin runsasmetsäinen kunta. Kainuun alkuperäisen metsäluonnon suojelemiseksi on perustettu Paljakan luonnonpuisto, jossa kasvavat mm. Suomen pisimmät kuuset. Kunnassa sijaitsee lisäksi Natura-2000 ohjelman kohde Siikavaaran-Korpijoen seutu (FI1200401), jonka pääosan muodostaa Metsähallituksen mailla sijaitseva Siikavaaran luonnonsuojelualue[8]. Siikavaara on sekä kasvillisuudeltaan että maisemallisesti Suomen arvokkaimpia luonnonsuojelualueita.
Puolangan vedet virtaavat Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöihin. Kiiminkijoen latvahaaroihin kuuluvassa Heinijoessa on 24 m korkea Hepoköngäs, Suomen huomattavin luonnontilainen vesiputous.

Kyliä: ]Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Vihajärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki.

Puolangalla toimii muutamia urheiluseuroja. Yleisseura Puolangan Ryhti tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja sisällä ja ulkona. Ryhti on useampana vuonna vastannut Kainuun rastiviikon järjestämisestä. Puolangan Ampujat tarjoaa mahdollisuuden ammunnan harrastamiseen. Omat seuransa löytyy myös keilaajille ja moottoriurheilijoille. Puolangan Pallo-80 on jalkapallon parissa toimiva erikoisseura.

Nähtävyydet:
1) Hepoköngäs, Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous (24 m).
2) Kiiskilän pappila: Lönnrot yöpyi vuonna 1827 rakennetussa pappilassa.
3) Askanmäen kotiseututalo: Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan Rukajärven Tie.
4) Tiaisen Torppa:1880-luvun alusta oleva kruununtorppa, joka on entisöity alkuperäisasuunsa. Tila toimii porttina Olvassuon luonnonpuistoon.
5) Puolangan kirkko: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
6) Isa Aspin patsas: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002.
7) Puolangan museo: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja.
8) Vartiopirtti: Vuonna 1932 käyttöön vihitty entinen suojeluskunnan talo Väyrylän kylällä.
9) Paljakkatalo: Monitoimitalo; liikunta- ja kulttuuritalo, elokuvateatteri, luontonäyttely- ja ohjelmapalvelupiste, valmistunut kesällä 2000.
10) Röllimaa: Paljakassa Metlan lähellä sijaitseva Rölli ja metsänhenki-elokuvan Röllikylän kuvauspaikka.
11) Lakikumpu: Lakikummun näköalatorni sijaitsee Paljakanpolun (20 km), sekä Köngäskierroksen (57 km) varrella. Lakikumpu kohoaa noin 345 metrin korkeuteen ja sieltä avautuvat komeat näkymät Ristijärven, sekä Hyrynsalmen puolella sijaitseville vaarajonoille ja järville (64°38'20?N, 028°03'10?E).

Tunnettuja puolankalaisia: Santeri Haapanen, kansanedustaja - Markku Kukkoaho, juoksija - Aatu Moilanen, ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt sokea - Kalle Määttä, lentopalloilija - Tuulikki Pyykkönen, hiihtäjä - Lasse Väisänen, jalkapalloilija - Henri Heikkinen, tietokirjailija ja poliitikko.

Setti, Eemeli ja Heikki Puolangassa 1910-luvulla:

A) Kodin Kuvalehti julkaisi tämän upean kyläkuvaaja Matti Hiltisen otoksen maaliskuun 2004 numerossaan.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.