PUNKALAIDUN:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 22.11.2017)

A) Punkalaitumen tietoja:

Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 954 ihmistä, ja sen pinta-ala on 364,02 km2.
Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala. Aikaisempia rajanaapureita ovat olleet Keikyä, Kiikka (yhdistyneinä vuodesta 1981 Äetsä), Alastaro, Metsämaa ja Tyrvää (vuodesta 1973 Vammala). Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.

Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa. Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnanvaltuusto päätti 10.12.2007 olla liittymättä Sastamalan kaupunkiin ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana. Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudisti liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.
370 vuotta vanhan Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen kautta myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää. Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.
Punkalaitumen seurakunta muodostettiin vuonna 1639 pääasiassa aiemmin Huittisiin kuuluneesta Punkalaition neljänneksestä, mutta seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta. Seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Suomen silloinen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639. Punkalaidun täytti 370 vuotta ja juhli sitä 26.7.2009. Juhlassa paljastettiin Raimo Huittisen tekemä juhlavuoden taulu. Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Punkalaitumen halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten Punkalaitumella on vähän vesistöjä. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi.
Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä. Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57. Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen. Lähimmät rautatieasemat ovat Vammalan rautatieasema Tampere–Pori-radalla ja Humppilan rautatieasema Toijala–Turku-radalla. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Keskimäärin Punkalaitumen väestö vähenee 44 henkilöllä vuodessa. Tämä on keskimäärin saman verran kuin lukiosta ja yläasteelta valmistuu oppilaita, jotka työpaikkojen ja koulutuksen perässä muuttavat muualle. Väestön vähetessä trendi on tosin laskeva, mutta kuitenkin jatkuva. Punkalaitumen kunnan liittämiseksi naapuruskaupunki Sastamalaan on käyty keskustelua. Liitospaineiden vuoksi kunta on aloittanut monia hankkeita, joiden toivotaan elävöittävän keskustaa. Tällaisia hankkeita ovat mm. uuden koulurakennuksen ja päiväkodin rakentaminen ja nykyisen koulurakennuksen purkaminen. Aiemmin Punkalaidunta halkovan Punkalaitumenjoen suistoon rakennettiin puistobulevardi ja laituri. Keskustaan vanhan huoltoaseman tontille rakennettiin niin sanottu Pietarinaukio, jossa on mm. penkkejä, lasten leikkilaitteita ja jonkinlainen estradi mahdollisille viihdetaittelijoille ja komeljanttareille. Hankkeet on rahoitettu yhteisistä verovaroista ja virallinen maksaja on ollut EU:n maaseuturahasto. Hankkeet on toteutettu sen suurempaa kansalaiskeskustelua käymättä kunnanhallituksen demokraattista toimintakaavaa kuitenkin noudattaen.

Kyliä: Hakuni, Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Pärnänmaa, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila.
Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Nyt se toimii ryhmäkotina alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille lapsille ja nuorille. Kodin yhteyteen on avattu myös 14 tukiasuntopaikkaa sekä perheille tarkoitettu vastaanotto-osasto. Asukkaita on kaikkiaan noin 120 ja henkilökuntaa 11. Toimintaa ylläpitää Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja keskus on osa Turun vastaanottokeskusta. Nuorten koulutuspalveluista huolehtivat Punkalaitumen kunta, Länsi-Suomen opisto ja Huittisten aikuiskoulutuskeskus. Sisäasiainministeriö on 2009 valinnut Punkalaitumen kunnan maahanmuuton valtakunnallisten pilottipaikkakuntien joukkoon.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti toukokuussa 2014 lakkauttavansa Punkalaitumen vastaanottokeskuksen saman vuoden elokuun lopussa perustellen päätöstä turvapaikanhakijoiden vähentyneellä majoituspaikkojen tarpeella. Punkalaitumen kunta on laskenut keskuksen lakkauttamisen aiheuttavan sille liki kahden miljoonan euron tulojen menetyksen.

Nähtävyyksiä: Mauri Kunnaksen luomien Koiramäen hahmojen alkuperäinen koti on Yli-Kirran talo Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. "Koiramäen talo" Punkalaitumella on kesäisin varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Hyvin suosittu on myös Suomen kauneimpana lavana palkittu Särkän tanssilava, jota ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Myllypirtti on entiseen myllyyn saneerattu Ravintola. Matkailukohde on myös KokkonKota, jonka kotaympäristö tarjoaa vaihtoehdon perinteisille juhlatiloille erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen (Wikipedia, 2017).

Punkalaitumen kunnantalo:

B) Nimimerkki "Kyzyl" kuvasi Punkalaitumen kunnantalon vuonna 2006 (lisenssi OK, Creative commons).

Punkalaitumen kunnantalo valittiin (Suomen Kuntaliitto) kesällä 2009 kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon (Kuopion kaupungintalo, Pälkäneen kunnantalo). Punkalaitumen kunnantalo on rakennettu vuonna 1923 Jugend-henkisesti kaksikerroksiseksi puurakennukseksi, josta ensimmäinen kerros on hirttä. Talon katolla on pieni torni ja toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä. Taloa on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2000. Vuosina 1992-1998 talossa tehtiin täydellinen saneeraus. Kunnantalon pinta-ala on 915 m² ja keskimäärin sen huoneet ovat 15 m² (Wikipedia, 2017).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.