PORVOO:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.12.2015)

A) Porvoon rautatiekulttuuria:

Reino Kalliomäki - 1980 - klassinen rautatienäkymä Porvoosta (julkaisulupa 2015-11-B).

Juha Kutvonen - 16.07.1994 / Välillä Porvoon keskusta–Porvoo ~ Tk3 1150 Porvoon radan 120-vuotisjuhlajunassa Porvoon keskustan ja rautatieaseman välillä. (julkaisulupa 2015-12-H).

Jukka Voudinmäki - 08.06.1996 / Porvoon keskusta - Höyryveturivetoinen museojuna Helsingistä on saapunut Porvooseen. Veturi on jäänyt odottamaan paluumatkaa asemalle, ja vaihtotyön asemalta keskustan turistiseisakkeelle hoitaa Tve1 418. (julkaisulupa 2015-12-L).

Niila Heikkilä 10.10.2003 / Välillä Porvoon keskusta–Porvoo ~ Tasoristeykseen oli kertynyt melkoisesti hiekkaa (julkaisulupa 2015-12-K).

Jorma Toivonen - Porvoon keskusta - 23.07.2005 / PMR:n juna n:o 1974 odottelee lähtö-aikaa edesmenneellä Porvoon keskustan seisakkeella (julkaisulupa 2015-12-G).

Jukka Martio kuvasi 17.7.1999 Porvoossa: "Radan päätepiste Porvoon keskustassa on pian edessä." Käyttölupa "2016-1-G", kiitos.


Porvoon muita rautatieliikennepaikkoja:

Kilpilahti (Sköldvik) :

Eljas Pölhö kuvasi Sköldvikin silloisen asemakopin 26.9.1978: "Silloin siellä ei ollut mitään tietoa Kilpilahti-nimisestä liikennepaikasta." Käyttölupa 2014-1-A, kiitos.

Anttilan kylässä rakennettiin 12 kilometrin pituinen teollisuusrata Sköldvikin eli Kilpilahden öljynjalostamolle vuonna 1972. Rata erkani Porvoon radasta 1½ kilometriä ennen Anttilan seisaketta ja paikalle avattiin Ollin vaihde, jonne sijoitettiin Helsingin Eläintarhan urheilukentältä tuotu entinen kuulutuskoppi junansuorittajan tilaksi. Alkuperäinen koppi on viety pois vuonna 2001. Kun säännöllinen liikenne Porvooseen päättyi vuonna 1990, jatkui Porvoon radalla vain oöljyjunien liikennöinti Sköldvikiin. Rata aiottiin purkaa Ollin vaihteesta Porvooseen, mutta nykyisin rataosaa ylläpitää Porvoon museorautatieyhdistys, jolla on kesäisin säännöllistä museojunaliikennettä Porvooseen (Radan varrella-kirja, 2009).

Jorma Toivonen kuvasi 23.6.2015 Sköldvikin ratapihalla museojunaa. Käyttölupa "2015-12-G", kiitos.

Antti Havukainen kuvasi 29.3.2013 Sköldvikissä: "Deevereitä ei Kilpilahdessa ole 2000-luvulla pahemmin nähty. Viime aikoina vaihtotöitä ilmeisesti kuitenkin on ollut sen verran reilusti, että Dv12-pari on ollut kohtalaisen yleinen näky myös täällä. Taaempana Dr14 kiskomassa vaunuletkaa sataman suunnasta ratapihalle." Käyttölupa "2016-1-I", kiitos.


Anttila (Andersböle) :

Eljas Pölhö oli kuvaamassa 26.09.1978 Anttilan (Andersböle) asmarakennusta: "Kuva Anttilasta siinä elämänsä vaiheessa kun nimikyltti oli laiturilla ja rakennusta koristi Postisäästöpankin logo. Kyllä se rata jossakin horsmapöheikön ja nimikyltin välimaastossa kulkee. Käyttämäni filmi tuotti rakeisia kuvia pimenevässä illassa, mutta toisaalta jotakin sai tallennettua valaistuksesta riippumatta." Käyttölupa "2014-1-A", kiitos.

Anttilan asema sijoittui radan rinnalla kulkevan Sipoon-Porvoon maantien varrella sijaitsevaan kylään. Asema palveli myös Kulloon kartanon seutua, kun kartanolta Vekkoskelle johtava paikallistie linjattiin maailmansotien välisenä aikana Anttilaan. Pian sotien jälkeen Anttilan liikennepaikka menetti merkitystään, pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi 1952, miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1957 ja vain henkilöliikenteen käyttämäksi seisakkeeksi 1968. Henkilöliikenne lopetettiin koko radalta 1981. Asemarakennus on nykyisin asuinkäytössä (Radan varrella-kirja, 2009).

Jukka Martio kuvasi Anttilan entisen asemarakennuksen kohdilla 17.7.1993: "Juna ohittaa kauniisti kunnostettua Anttilan entistä asemarakennusta." Käyttölupa "2016-1-G", kiitos.

Jukka Martio kuvasi Anttilan kohdilla 15.8.2009: "2000-luvulla Porvoon junat pitenivät, kohta ohitetaan Anttila." Käyttölupa "2016-1-G", kiitos.

Tapani Laaksomies kuvasi Anttilan asemalla horsmien aikaan. Käyttölupa "2016-12-A", kiitos.


Hinthaara (Hindhår) :

G.Anttalainen/Jorma Toivonen: 1.9.2016 * Museojuna tauolla Hinthaarassa. Käyttölupa "2015-12-G", kiitos.

Jukka Voudinmäki kuvasi Hinthaaran asemalla 19.10.2006. Käyttölupa "2015-12-L", kiitos.


Kiiala (Kiala) :

Jorma Toivonen kuvasi 27.10.2007: "PMR:n tilausjuna 1071 Kiialan seisakkeella.". Käyttölupa "2015-12-G", kiitos.

B) Porvoon tuomiokirkko:

Porvoon tuomiokirkko - kuvattu 9.7.2010 (S&J):

Porvoon tuomiokirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.
Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde.
Suomalaiset muistavat Porvoon tuomiokirkon etenkin Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä. Siellä keisari Aleksanteri I otti vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.
Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen.
Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen. Muutamien historiallisten tietojen mukaan todennäköisesti vuosien 1410 ja 1420 välillä runkohuoneen ympärille rakennettiin kivinen runkohuone, joka oli suuruudeltaan noin 11 x 24 metriä. Tästä on enää jäänteitä kahdessa seinässä, jotka muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan. Nähtävissä on myös entinen umpeen muurattu sisäänkäyntiovi. Jo tämä aiempi kivikirkko oli mitä ilmeisimmin pyhitetty Neitsyt Marialle.
Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin neljä metriä itään ja kuusi metriä etelään päin. Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivälissä ilmestynyttä uutta rakennustapaa, jonka toi mukanaan Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti. Rakennystyyliä leimaavat muun muassa erikoinen länsi- ja itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne. Porvoon tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Suomen keskiajan ja koko historian merkittävimmistä rakennuksista.
Kirkossa on ollut urut jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen urkufasadi on Olof Schwanin rakentama vuodelta 1799. Kirkon nykyiset urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1978. Äänikertoja 44.
Kirkon alttaritaulu, Ehtoollinen, on Joseph Desarnodin maalaama, ja se jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Istumapaikkoja kirkossa on 750.
Kirkkorakennuksen merkittäviä korjaustöitä ovat olleet holvien uudelleenmuuraus vuosina 1728–33 ja lehtereiden rakennus 1762–64. Vuosina 1977–1978 kirkkoa entisöitiin Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtämällä alttaritaulu pois päätyseinältä ja palauttamalla lehterikaiteen ja saarnastuolin väri harmaanvihreäksi.

Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se pääsi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä. 1600-luvulla kirkko oli jälleen kunnostettu, mutta vuonna 1708 suuren Pohjan sodan aikana se jälleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui täysin nokeentuneita seiniä, kuoriholvia ja pohjoislaivan holvia lukuun ottamatta. Jatkosodan aikana 1941 kirkkoon osui pommi, joka putosi katon ja holvien läpi räjähtämättä.
Porvoon tuomiokirkossa avattiin Porvoon maapäivät 1809, ja annettiin Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus.
29. toukokuuta 2006 kirkon katto paloi tuhopoltossa kokonaan, ja sen osat romahtivat holvien päälle, jotka kuitenkin kestivät, ainoastaan kattokruunut romahtivat kirkkosaliin. Lisäksi kirkkosali kärsi savu- ja vesivahinkoja. Suurpalon vaara kaupungissa oli suuri, koska palavia kattorakenteita lensi jopa satojen metrien päähän hehkuvina kekäleinä. Porvoon vanha kaupunginosa on tiheään rakennettu, ja kadut ovat kapeita. Palo sai alkunsa kahden aikaan yöllä kirkon ulkopuolelta.
Tuhopolton tekijä sai hovioikeudessa 15. toukokuuta 2007 kuuden ja puolen vuoden mittaisen vankeusrangaistuksen törkeästä tuhotyöstä.

Porvoon tuomiokirkko otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30. marraskuuta 2008

C) Porvoon näkymiä:

Haikon kartano ~ 7km Porvoon keskustasta:

Haikon kartano (ruots. Haiko gård) sijaitsee 7 kilometrin päässä Porvoosta. Kartano toimii ravintolana ja kylpylänä ja konferenssikeskuksena. Kuvattu 8.9.2009 (S&J). Albert Edelfeltin ateljee sijaitsee Haikon kartanon alueella.

Vuonna 1362 Haikon kartano kuului Viipurin dominikaaniluostarille. Jöns Olavinpoika osti kartanon ja Stenbockien suku omisti sen seuraavat neljäsataa vuotta. Vuonna 1871 kartanon osti Turkin sodassa kunnostautunut kenraali Sebastian von Etter, jonka suvulla Haikko säilyi lähes 100 vuotta.

Von Etterien aikana Haikossa vieraili mm. Venäjän keisarisuvun jäseniä. Venäjän vallankumouksen puhjettua suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov puolisoineen ja tyttärineen pakeni Haikon kartanoon. Samana vuonna, 1917, heille syntyi Porvoossa poika, joka kastettiin kartanossa Vladimir Kirilovitš Romanoviksi. Hänestä tuli ympäri maailmaa hajaantuneen Romanov-suvun päämies.

Nykyinen kartanon päärakennus on professori Armas Lindgrenin piirtämä ja se on vuodelta 1913. Satu ja Leo Vuoristo ostivat Haikon Kartanon vuonna 1965, ja seuraavana vuonna kartano toivotti ensimmäiset vieraat tervetulleiksi (Wikipedia 2010/huhtikuu).

Albert Edelfeltin ateljee Haikon kartanon alueella:

Taidemaalari Albert Edelfelt on tunnetuimpia Haikon kartanossa vierailleista monista merkkihenkilöistä. Hän vietti Haikon maisemissa 24 kesää maalaten saaristomaisemia ihmisineen.


Haikon kartanon alueen alueella sijaitsevat myös nämä rakennukset (mm. kesäterassiravintola).


Miina Äkkijyrkän veistoksia näytteillä Haikon kartanon alueella kesällä 2009:

Näin mainostettiin kesällä 2009 Äkkijyrkän näyttelyä Haikon kartanon omilla nettisivuilla:
Miina Äkkijyrkän Juhlanäyttely 20.5.-6.9.2009 Haikossa: Haikon Kartanon kesänäyttely esittelee kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkän tuotantoa laajasti. Esillä kartanon puistossa on kahdeksan romuraudasta tehtyä suurikokoista veistosta. Uusi, näyttelyyn varta vasten tehty veistos, on vahvasta metalli-palkista toteutettu neljä metriä korkea vasikka.
Sisällä Galleria Hanna Kaarinassa esitellään taiteilijan piirroksia ja pienikokoisia veistoksia, joiden materiaalina on mm. pronssi.
Näyttely on Miina Äkkijyrkän vuoden 2009 päänäyttely ja samalla juhlanäyttely taiteilijan viettäessä 60-vuotissyntymä-päiviään tänä vuonna.

Porvoon kaupungin keskustan näkymiä - kuvattu 9.7.2009 (S&J):

1.

Kaikki otokset #1-24 Porvoon vanhan kaupungista ovat päivämäärältä 9.7.2009 (S&J).

2. 3.

4. 5.

6. 7.

8. 9.

10. 11.

12. 13.

14. 15.

16. 17.

18. 19.

20. 21.

22. 23.

24.


Porvoon kaupungin keskustan näkymiä:

Tämän kirjoittaja Porvoossa kesäkuun alussa v.1968 (kuva: Joutsi).

Satunnainen kulkija Porvoon vanhan kaupungin rantakadulla kesäkuun alussa 1968 (kuva: Joutsi).

Porvoon rantanäkymä kesäkuun alusta 1968 (kuva: Joutsi).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)