1900-luvun alun porilaisen jalkapallon ensinäytöksiä: Pelipaikkana Elisabetin tori eli Liisantori: Ensimmäiset harrastelijat lyseosta (SLU, 1909): Porilaisseuroina Tarmo (1915), Pyrintö ja Porin Palloilijat (PoPa,1925): SPL:n Satakunnan piirin julkaisussa Satakunnan Pallo n:o 1/1936 otsikolla ”Kun potkupallo lähti kierimään...." muisteli nimimerkki "Pallo" jalkapallopelin tuloa Poriin 1910-luvulla seuraavasti: ”Nahkakuulan kimpussa on Porissa jo häärätty suunnilleen kolme vuosikymmentä. Mikäli nimittäin nahkakuulalla ymmärrämme sitä palloa, jota nykyään jalkapalloksi kutsutaan. Siihen aikaan ei kylläkään tunnettu muita nimityksiä kuin potkupallo, mikä silloin rajapallon aikakaudella olikin melko naulankantaan osuva nimitys, sillä tätä palloa etupäässä potkittiin erotukseksi rajapallosta, jota taas etupäässä heitettiin. Allemainitun muistikuvat potkupalloilusta ulottuvat suurin piirtein ajassa taaksepäin aina vuoteen 1906, jolloin silloinen Porin klassillinen lyseo otti allekirjoittaneen monen muun napruusin kanssa isälliseen hoivaansa. Lyseossa oli silloin voimistelunopettajana Kaarlo Pulkkinen, jämerä mies, jolla oli vakiintuneet mielipiteet liikuntakasvatuksesta ja joka ei suuria vastaan pullikoimisia sallinut. oli siis oltava niinkuin oletettiin, kuten silloin sanontatapa kuului. Mutta Pulkkinen oli samalla mies, joka otti vaarin ajan merkeistä. Hänen valpas katseensa kohdistui myös tuohon uuteen peliin, joka oli jo kotiutunut maamme pääkaupunkiin, ja havaittuaan sen hyvät ominaisuudet antoi ”poikiensakin”sillä kokeilla. Aluksi ostettiin koulun käyttövaroilla yhteinen pallo koko koulua varten, mutta Elisabetin torin (nykyinen Liisantori. lat.huom.) kitka ohensi pallon nahkapintaa 5-tuntisen työpäivän kuluessa siinä määrin, että siinä syntyi repeämiä, joten koko pallo piankin muistutti emäperunaa mukuloineen, mikä vaihe muuten ainakin alaluokilla vilkastutti melko tavalla jo muutenkin vilkasta peliä, sillä jokainen yritti parhaansa mukaan saada potkaistuksi palloon reiän ja saada aikaan suuremman tai pienemmän ”pamauksen”. Kun palloa sitten oli kerta kerran perästä paikattu sekä sisältä että ulkoa niin monta kertaa, että uudelle paikalle ei enää ollut tilaa ja pallo taas oli puhki, niin jouduttiin toteamaan se ikävä tosiasia, että koulun urheilumäärärahat eivät riittäneetkään uuden pallon ostoon. Rehtori kuului muuten jo vihjaisseen, että koko potkupallopeli oli kovin kuluttavaa urheilua. Näin ollen näytti uuden pallopelin tulevaisuus ainakin lyseossa melko synkältä. Mutta osuustoiminnallista tietä päästiin pulmasta. Kukin luokka muodosti oman ”potkupallokulutusosuuskunnan” lisämaksuvelvollisuudella korjauskustannuksia varten, ja nyt saatiin pelata sen minkä palkeet ja ulottimet kestivät ja aika ei ollut enää rajoitettu voimistelutuntiin, vaan nyt voitiin omilla palloilla pelata iltaisin ja pyhäpäivisinkin. Mutta kun pallo kerran oli alkanut pyöriä, niin se pyöri vastustamattomasti edelleenkin. Ja mielestäni juuri tuo vapaa-aikoina potkiminen arki-iltaisin ja sunnuntaisin vei pelin laajempiinkin piireihin kuin yksin koululaisten keskuuteen. Muistuupa tässä mieleen jo alun kuudellakymmenellä oleva ”ikinuori” Tuominen, joka silloin oli oppia varastamassa ja joka vielä esim. viime syksyn puulaakipeleissä teki joukkueelleen pari loistavaa maalia. Varsinkin sunnuntaisin oli mukana pelissä paljon muitakin kuin ainoastaan koululaisia. Ja kun nämä muut pääsivät pelin makuun, niin eipä kestänyt kauaakaan ennenkuin heilläkin oli omat yhtymänsä, jotka hankkivat itselleen pallon. Vasta myöhemmin, tuossa 1910 paikkeilla, alettiin silloisten Porin urheiluseurojen puolesta ostaa potkupalloa pelaaville jäsenille palloja. Säännöistä ei tiedetty juuri paljon muuta kuin, että pallo oli koetettava potkimalla saada vastustajan maaliin, jolloin siis käsillä koskettaminen palloon oli kielletty. Mutta tämä käsi tulkittiin milloin kämmeneksi, milloin sillä käsitettiin käsivartta kyynärpäähän asti, milloin peräti olkapäätä myöten. Varsinaisia kilpailuja ei potkupallopelissä alkuvuosina järjestetty, mutta allekirjoittaneen mieleen muistuvat monet yhteenotot sunnuntaipäivisin lyseon ja ruotsalaisen yhteiskoulun yläluokkalaisten välillä. Näissä otteluissa käytiin vuoroin vieraissa, ja vaikeata on nyt enää muistaa oliko eno setäänsä parempi. Muutamia pelaajahahmoja piirtyy sentään mieleen. Yhteiskoululaisista solakat ja komeavartaloiset veljekset Lucander ja lyseolaisten muhkea Raitakari, pieni mutta tanakka Tähti, pikapinkoja Koljonen. Näiden nimien maininta ei suinkaan merkitse sitä, että niitten kantajat olisivat olleet oikeita jalkapallohaita nykyaikaisessa mielessä. Melkeinpä epäilyttää, että varsinkin naispuolisten katsojien silloin osoittama mielenkiinto määrättyjä pelaajia kohtaan on iskenyt nuo nimet allekirjoittaneen muistoon. Olin nimittäin silloin vielä sillä asteella, että käytin mittapuuna yleistä ihailua, enkä asiallista arvostelua itse pelin perusteella. Vasta vuosisatamme toisella vuosikymmenellä alettiin järjestää varsinaisia kilpailuja. Milloin Raumalta osallistui kaksi joukkuetta, niin nämä karsivat ensin keskenään. Samoin tehtiin Porissa ja molempien kaupunkien parhaat joukkueet iskivät sitten yhteen. Pahat kielet tiesivät aikanaan kertoa, että Raumaa edustavaa seurajoukkoa oli vahvistettu toisenkin seuran pelaajilla, mutta mitään virallista protestia tämän johdosta ei ainakaan allekirjoittanut muista tehdyn. Porissa oli parhaina vuosina kolmekin seuraa, jotka kiistelivät paremmuudesta, nimittäin Porin Tarmo, Porin Pyrintö ja Porin S.L.U, jolla Porissa oli ehdoton hegemonia aina vuoteen 1914, jolloin osa S.L.U.:n pelaajista siirtyi Tarmon riveihin. Ottelut suoritettiin Porissa nykyisellä Liisantorilla, jonka kenttä oli nuoralla aitaamalla kavennettu parisenkymmentä metriä Otavankadun puoleiselta sivulta. Maalipylväitä ei aluksi ollut. Puitten väliin vain oli määräkorkeudelle pingoitettu nuora maalin yläreunaa osoittamaan. Jalkapallokenkiä oli niinikään vain luetuilla. Pelipuvun laita oli myös vähän niin ja näin. Porin joukkue, siis Porin S.L.U. pelasi ensimmäisessä yhteenotossa Raumaa vastaan voimistelupuvuissa, siis pitkissä valkoisissa housuissa, niinikään valkoisissa voimistelupaidoissa ja uumilla sininen vyö. Näissä kilpailuissa oli miehillä jo määrätyt paikkansa ja jonkinlaista yhteispeliäkin yritettiin, mutta yleisö arvosteli peliä etupäässä potkujen pituutta mittapuuna käyttäen. Pitkistä potkuistaan oli tunnettu varsinkin S.L.U.:n ”pakki” Matti Varheenmaa – tunnettu kuulantyöntäjä, kiekon- ja keihäänheittäjä, jonka höyryjunamaista olemusta vastapelaajat jouduttuaan kerran kosketuksiin hänen kanssaan yleensä vastaisuudessa karttoivat. Kovapotkuinen mies oli Tarmon Harry Aspden, engelsmanni, joka parhaan kykynsä mukaan koetti porilaisille opettaa jalkapallopelin aakkosia. Pisin positiiviseen tulokseen johtanut potku lienee S.L.U.:n Eino Jokioisen, joukkueen keskustukimiehen suorittama, kun hän heti alkupotkun jälkeen omalta pelialueeltaan potkaisi pallon vastustajien maaliin. Yhteispeli kehittyi vuosi vuodelta, mutta vasta vuosi 1913 toi mukanaan aivan ratkaisevan muutoksen pelitapaan nähden. Tähän asti oli pelattu yksinomaan pitkien syöttöjen merkeissä, mutta Osolan veljesten saavuttua Poriin, alettiin viljellä myös lyhytsyöttöpeliä ja käyttää hyväksi läpimurtoja, joihin veljeksistä varsinkin Paavo oli koko mestari. Kuten sanottu S.L.U.:n joukkue hajosi v. 1914 eikä se sen jälkeen enää päässyt jalkapallopelissä pinnalle. Lyseolaisten ylivoimaisuus jalkapallopelissä johtui siitä, että he saivat harjoitella paljon enemmän kuin muitten seurojen pelaajat, jotka lisäksi vasta ”ikämiehinä” olivat alkaneet peliä harrastaa. Nyt pelattiin lyseossa jalkapalloa kaikilla voimistelutunneilla syksyin keväin, mikäli ilma sen vain salli. Koulussa oli tapahtunut voimistelunopettajan vaihdos ja uuden vakinaisen opettajan, Armas Mikkosen, astuttua virkaansa, hän antoi poikien rauhassa heilua mielityössään potkupallopelissä. Ehkä tähän osaltaan vaikutti sekin, että Mikkonen asui aivan Liisantorin vieressä, joten hänen oli mukava voimistelutunnilla piipahtaa hetkeksi perhettänsä katsomaan. Rauman ja Porin lisäksi ilmestyi pian uusi jalkapallokeskus , nimittäin Tyrvää. Allekirjoittanut muistaa elävästi porilaisten pelaaman ottelun Tyrvään Voimaa vastaan Kaalisaaressa elokuun alussa vuonna 1914, jolloin maailmansota oli juuri alkanut ja Tyrväässä huhuiltiin, että saksalaiset olivat jo nousseet maihin Rauman lähistöllä, minkä vuoksi aiotut lopettajaistanssitkin jäivät pitämättä. Porilaiset suoriutuivat voittajina ottelussa, joka suoritettiin hiekkakentällä, minkä toisella puoliskolla jalka vajosi melkein nilkkaa myöten. Seuraavana vuonna Porin S.L.U. kävi mittaa ottamassa Tampereen S.L.U.:sta. Ottelu pättyi tasapeliin 7-7.” (TUL, nettisivut 2011): TUL:n Satakunnan piiri on perustettu 30.3.1919 ja perustajaseuroina olivat Porin Pyrintö, Pihlavan Ponteva sekä Rauman Toive. Teoksesta ”Juhla-Kollega - Porin lyseo 125 vuotta 2004” (2004) ~ ”Porin S.L.U. – Porin lyseon Kiri.” (Erkki Lehto): ”Voimistelulaitoksen Urheilun historian laudaturtyönä tein tutkielman Porin palloilujen (ei Porin Palloilijat ry.) alkuaikojen kisoista, seuroista jne. Ensimmäinen jalkapallo-ottelu pelattiin Liisantorilla, jossa (varmasti hennon) lehmusparin väliin oli pingotettu köysi, jonka alle syntyi maali. Vastakkain olivat paikallinen potkupalloharrastajien joukkue ja lyseon joukkue. Lyseon joukkueen mainitaan pelanneen voimistelun edustusasuun pukeutuneina. Toisin sanoen pitkät valkoiset housut ja paita. Lisäksi asuun lienee kuulunut melko leveä ja pitkä vyö. Pitkät potkut olivat valttia, sillä jos joukkue sai potkaistuksi 10 kertaa pallon yli vastustajan puoleisen päätyrajan, merkittiin tulokseksi yksi maali normaalilla tavalla tehtyjen ”oikeiden” maalien lisäksi.” S.L.U.:n (Suomen lyseoiden urheilijat) Porin osaston syntysanat lausuttiin 11.11.1909. Rekisteröinti tapahtui 1913. Nimi muuttui keväällä 1927 muotoon Porin Lyseon Kiri. S.L.U.:n näivetyttyä syntyi SOU (Suomen Oppikoulujen Urheilijat). Nuorisoseuroja Porissa 1910-luvulla (jalkapallon osuus toiminnoissa ilmeinen ): -Kuudennen osan Ponteva (Tiilitehtaanpuistokadulta Malminkadulle rajoina Etelä- ja Pohjoispitkäkatu). -Kuudennen osan Yritys: (Väinön- ja Järnefeltinkatujen tuntumassa). -Jyry (Musan pelloilla). Kuukkarin eli kuudennen kaupunginosan seudun joukkueet matkasivat uudelle Tiilimäen kentälle Tiilitehtaan puistokatua pitkin. n 1910. Kenttää oli alettu rakentaa vuoden 1909 aikana nykyisen alikäytävän läheisyydessä olevan huoltoaseman eteläpuolelle Tiilimäen reunaan. Vaihtoehtona oli ollut sijoittaa kenttä Kirjurinluotoon - yleisöäänestys päättyi kuulemma yhdellä äänellä Tiilimäen voitoksi. Yrityksen pelipallo hankittiin ”Helmi”-tupakkaa valmistavan tehtaan valtakunnallisesti lanseeraman tupakka-askien kansien keruukilpailulla. Yrityksen ja Jyryn välisessä haasteottelussa Jyryn pelaaja asetti naulan pelikenkänsä kärkeen puhkaistakseen Yrityksen pallon. Pikkutappelun siivittämänä jatkettiin. Yrityksestä liityttiin vuonna 1911 PoTa:n nuorisojärjestö Tarmon Vesaan. Tarmolla oli 15-vuoden ikäraja seuran toimintaan (lähde: SK toukokuu (?) 1976). Porin Palloilijat (PoPa) perustettiin 16.4.1925 Porin Teatterikahvilassa: Porin Palloilijoiden (PoPa) syntyhistoriaa seuran historiikkikirjasesta, joka julkaistiin v.1955 seuran 30-vuotisjuhliin. PoPa perustettiin v.1925. Porin Palloilijoiden (PoPa) perustaminen tapahtui 16.4.1925 Porin Teatterikahvilassa. PoPa:n ensimmäisten vuosien historiankirjoitusta seuran historiikkikirjasesta. Tekstistä välittyy mielenkiintoisia tietoja. Vuonna 1927 PoPa:n pelaajia ei huvittanut harjoittelu Liisantorin kovalla hiekalla. PoPa oli kesälle 1928 hankkinut uuden peliasun - paidassa sinikeltaiset pitkittäiset raidat, mustat housut ja sukissa keltaiset raidat (muistutti tavallaan kovasti myöhempien aikojen fuusioseura Porin Karhujen peliasua). Porin Pallokentän hiekkakenttä (Juhannuslehdossa) otettiin jalkapalloilijoiden käyttöön 15.9.1929 pelatussa ottelussa PoPa-Makkabe (Turku) 0-0. PoPa:n 1930-luvun alun joukkuekuva ja vuosihistoriikkeja PoPa:n juhlakirjasesta.

1932: Porin Kärpät perustettiin 20.3.1932: "Luntin sakista" Porin Kärpiksi: Porin Kärppien virallinen perustamiskokous pidettiin 20. maaliskuuta 1932, jolloin monessa yhteenhitsautunut "Luntin sakki" eli pääasiassa viidennen kaupunginosan nuorisoryhmä sai viralliset puitteet. Ensimmäinen puheenjohtaja oli E.Olkkonen, mutta toiminnan ydinhahmot löytyivät paljolti lyseon ja yhteislyseon lehtoreista A.Rydmanista ja I.Kautosta. Alkuvuosina seurassa pelattiin jalka- ja jääpalloa. Heti alusta asti pantiin pääpainoa junioritoiminnalle. Sotavuodet verottivat Porin Kärppien jäsenistöä melkoisesti ja jääpallojoukkue putosikin SM -sarjasta. Jalkapallon puolella seura ylsi aina SPL:n A -nuorten mestariksi saakka. Jalkapallon puolella seuran edustusjoukkue toimi pääasiassa maakuntasarjassa. Kärpät tunnettiin sekä 1940- että 1950 luvulla vahvasta juniorityöstään. Se voitti useaan otteeseen jalkapallossa oman sarjansa poikatoimintakilpailun ja jopa valtakunnallisen kokonaiskilpailunkin, josta palkintona seuran 16-vuotiaat edustivat Suomea Kööpenhaminan suuressa turnauksessa 1951. Lisäksi valtakunnalliset mitalit eri lajeissa osoittivat seuran juniorivoimaa. Mainittakoon myös, että Porin lyseon 1950-luvun loppupuolella voittamissa kahdessa oppikoulujen jalkapallo-cupissa valtaosa pelaajista oli Kärppien pelaajia. Porin Kärppien varhaisvuosien maineikkaita jalkapalloilijoita olivat Tauno Hakala, Antero Lartola ja Heikki Harell (tiedot: Porin Kärppien nettisivut). Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tekstissä käydään läpi seuran alkuhistoriaa vuodelta 1932. Samaisesta Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasesta seuran ensimmäisiä jalkapallotuloksia kaudelta 1932. Esimerkiksi eksoottinen Noormarkun Palloseura oli voitettu kahdesti lukemin 7-1. PoPa (1932) - Kärppien ilmestyminen rokotti pelaajamateriaalia. Kauden 1932 aikana PoPa pelasi kaikkiaan 12 jalkapallo-ottelua, joista se voitti vain yhden. Maaliskuussa 1932 Porissa oli perustettu Porin Kärpät, jonne PoPa:sta siirtyi muutamia lupaavia junioripelaajia, mutta ongelma ei koskenut PoPa:n jalkapallo-osastoa niin pahasti kuin jääpallo-osastoa. PoPa:n joukkuekuva kaudelta 1932 (PoPa:n historiikkiteos).

1933: Porilaisseurat yhteisessä Hämeen-Satakunnan piirissä: Vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan (Hugo Valpas), porilaisseurat kuuluivat vuonna 1933 vielä yhteiseen Hämeen-Satakunnan piiriin. Satakunnan oma piiri porilaisille ja raumalaisille seuroille syntyi seuraava vuonna 1934. Porilaisseuroja oli piiritoimintaan ilmoitettu kaudelle 1933 vain seuraavat kolme: Porin Palloilijat (PoPa) (perustettu 1925), Porin Lyseon Kiri ja Björneborgs IFK (BIFK) (per. 1919). PoPa:n puheenjohtajana oli toiminut tuolloin konttoristi Oiva Huhtanen, sihteerinä konttoristi Arvo Kesäläinen ja managerina Veikko Laitinen. Seuran pelipuku: Paita sinikeltainen, housut mustat, sukat mustat keltaisella raidalla, paitamerkkinä 'P.P.'. Porin Lyseon Kirin kohdalla kyseisessä vuoden 1933 Jalkapallokirjassa on vain merkintä: Tiedot puuttuvat. Uskon Kirin toiminnan virallisesti lopahtaneen, sillä maaliskuussa 1932 perustetussa Porin Kärpissä oli perustajajäseninä toimineet nimenomaan juuri lyseon liikunnanopettajat Kautto ja Rydman. Kärppien ilmoittautuminen piiritoimintaan oli vuodelle 1933 myöhästynyt. Lyseon seura Kiri kummitteli kyllä vielä koulun käytävillä, kun itse samaa opinahjoa 60- ja 70-luvuilla tahkosin, mutta seuran virallinen taru oli jo loppunut tuolloin muutama vuosikymmen aikaisemmin. Björneborgs IFK (BIFK) (per. 1919) on mielenkiintoinen seura sikäli, että siitä ei tämän kirjoittajalle ollut jäänyt minkäänlaista tietoa ennen tämän porilaishistorian kokoamista. Mystisen BIFK:n puheenjohtajana on samaisen vuoden 1933 Jalkapallokirjan mukaan toiminut maisteri Harry A. Rinne, sihteerinä ylioppilas Curth Lindh, joka toimi tuolloin myös seuran managerina. BIFK:n peliasuna on ollut ruskea (!) pelipaita, jossa punainen tähti. Porin Kärppien ilmoittautuminen piiritoimintaan myöhästyi: Porin Kärpät oli perustettu maaliskuussa 1932, mutta jalkapallon piiritoimintaan se ei vielä kaudelle 1933 kirjan mukaan ollut ehtinyt. Ilmoittautuminen yksinkertaisesti nuorilta, mutta innokkailta perustajajäseniltä myöhästyi. On mahdollista, että Porin Lyseon Kiri sulautui juuri Kärppiin, sillä koulun voimistelunopettaja Ilmari Kautto kuului Kärppien perustajavoimiin. Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tekstissä käydään läpi seuran pelikauden 1933 tuloksia. Koska piirin toimintaan ilmoittautuminen oli myöhästynyt, Kärpät saattoi pelata kauden aikana vain harjoitusotteluita. PoPa sai keväällä 1933 valmentajakseen maajoukkuepelaaja Aulis Koposen. PoPa:n kauden 1933 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). Oli saatu siis uusi peliasukin. PPT perustettiin vasta v.1934 (vrt. seuraava tietoruutu).

1934: Porin Pallo-Toverit perustettiin 22. syyskuuta 1934 Ravintola Kansassa: Porin Pallo-Toverit eli PPT perustettiin 22. syyskuuta 1934 Ravintola Kansassa. Perustamiskokouksessa oli paikalla 18 henkilöä, jotka aiemmin olivat pelailleet Porin Pallokentän hiekalla toisen työläisseuran Porin Pyrinnön riveissä. Harjoitusten jälkeen, kun kaikki olimme lopen uupuneita, menimme eräälle Luntin puistossa olevalle penkille istumaan. Tässä sitten hetken aikaa tarinoituamme ja pauhattuamme, heräsi meissä ajatus, taikka ei meissä, vaan ainoastaan yhdessä, kenties tietorikkaimmassa pojassa, joka hiljaa ja arastellen lausui, eiköhän pojat perusteta uusi seura. Tämä ei aluksi herättänyt juuri mitään huomiota. Mutta kuitenkin nuo sanat kirvelivät korvissamme ja niin joku sanoikin, ei ole hullumpi ajatus tuo. Niin kävi, kun me niitä jonkun aikaa puntaroituamme ja aprikoituamme pääsimme siihen tulokseen, että meidän nuoren polven todella on jokaisen itsekukin edellyttämällä tavalla päästävä eteenpäin. ja niin me päätimmekin perustaa Poriin palloilun erikoisseuran. Tuntui kaikki aivan mahdottomalta ja toivottomalta - ikäänkuin orpolapsi tai liian aikaisin maahamme tullut muuttolintu, jonka tehtävänä on taistella elämästä ja kuolemasta - niin meidänkin oli pyrittävä pitkin ahdinkoista ja orjantappuraista polkua, kohti tuntematonta päämäärää, muisteli Reino Elo - yksi perustajapojista - vuonna 1936 PPT:n vuosikertomuksessa noita maagisia perustamispäiviä. Aivan hengeltään yleväksi tuntui vieläkin Reino Elon teksti nousevan tuolloin. Reino Elo (s.1918) kaatui kuitenkin talvisodassa 2.2.1940, joten hän ei koskaan ehtinyt nähdä seuransa varsinaisia aktiivivuosia. PPT:n ensimmäinen puheenjohtaja (1934) oli Emil Korpela, sihteeri Oiva Johansson (Jakamo) ja rahastonhoitaja Sulo Turpeinen. Ensimmäinen vuoden 1934 johtokunta oli kokoonpanoltaan seuraava: Emil Korpela, Oiva Johansson (Jakamo), Väinö Hakanen, Väinö Suominen, Sulo Turpeinen, Vilho Kavenius ja Taisto Karttunen. Seuran lajit olivat aluksi jalkapallo, jääpallo ja pesäpallo. Seuran rungon muodostivat Hennalan pojat, ympäröivien tehtaiden työläisten jälkikasvu, joiden isät työpaikoillaan levittivät sanaa uudesta seurasta. Poikia tuli mukaan PPT:n toimintaan eniten 5. ja 8. kaupunginosista, Toejoenrannalta ja juuri tehdasasuntoalueilta (mm. juuri valtava Hennalan kivitalo). Porin ainoa silloinen palloilun varsinainen alue eli Pallokenttä sijaitsi juuri Luntinpuiston, kirkon ja tehtaiden välittömässä läheisyydessä. Pallokentällä pelattiin ja harjoiteltiin jalkapalloa ja jääpalloa, pesäpalloa PPT pelasi ja harjoitteli Elisabethintorilla eli'Liisantorilla - siellä oli ongelmana torin läpi oikaisevat jalankulkijat, joiden takia pesäpallon pelaaminen piti aina keskeyttää. Pelikentällä oli kuitenkin usein jalankulkijoita enemmän kuin pelaajia. Tiilimäelle oli kehittymässä yleisurheilua harrastaville omaa kenttäaluetta (myöhemmin nykyinen Porin Stadion sijaitsee juuri Tiilimäen alueella). 6. kaupunginosan pojat kehittelivät jonkinlaisen kentän jalkapalloon vanhan sairaalan viereiselle niitylle - heihin ei sijaintinsa vuoksi PPT:n vaikutus varsinkaan alkuaikoina juurikaan ylettynyt. Yllä oleva artikkeli Emil Korpelasta, PPT:n ensimmäisestä puheenjohtajasta on kirjasta Porin Pallo-Toverit 40 vuotta (1974). Samaisesta juhlakirjasta käy ilmi, että 5.12.1934 pidetyssä kokouksessa tehtiin päätös, jossa seuran peliasuksi valittiin paidan väriksi kirkkaan sininen, kaulus ja hihan suut harmaat. Seuran merkki päätettiin sijoittaa paidan rintaan vasemmalle puolelle - ehdottaja oli ollut A.Lindqvist. PPT piti sittemmin sinisestä väristä osaltaan kiinni, mutta hopea katosi - tilalle tuli sinisen rinnalle punainen. PPT:n ensimmäiseksi jalkapallon herättäjäksi eli valmentajaksi valikoitui Tauno Mäkelä. Jo 4.10.34 PPT pelasi historiansa ensimmäisen jalkapallo-ottelun - vastustaja Porin Pyrintö voitti luvuin 3-2. Aikalaisten muistitietojen mukaan PPT:n ensimmäisen jalkapallojoukkueen pelaajia olivat ainakin Veikko Lahti, Väinö Suominen, Taisto Karttunen, Reino Niittynen, Tauno Mäkelä, Veikko Kunttu, Oiva Johansson (Jakamo), Reino Jarvalahti, Veikko Alm, Aallos Kaarto ja Atte Johansson. Tauno Mäkelä muisteli PPT-vuosiensa alkuaikoja PPT:n 40-vuotisjuhlakirjassa (1974). SATAKUNNAN PIIRIN PERUSTAMINEN: (teksti Satakunnan Piiri 30 v 1934-1963-historiikista): Satakunta kuului aluksi Häme-Satakunnan piiriin joka perustettiin v. 1930. Koska kuitenkin osoittautui näin laajan alueen kilpailullinen hoitaminen vaikeaksi, ryhdyttiin tunnusteluihin piirin jakamiseksi kahdeksi erilliseksi piiriksi. Vuonna 1932 siirrettiin tätä varten piirin kotipaikka väliaikaisesti Raumalle ja samalla ehdotettiin Suomen Palloliiton liittohallitukselle, että piiri jaettaisiin kahtia, joissa piirien rajoina loisivat maakuntien rajat. Tämä toive toteutuikin v. 1934. Helmikuun kuudentena päivänä 1934 kokoontuivat Raumalle Häme-Satakunnan edustajat, jotka samalla kertaa päättivät lopettaa yhteisen piirin. Lopettajaiskokouksen jälkeen kokoontuivat Satakunnan seurojen edustajat perustaen Satakunnan piirin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Walter Jokinen Raumalta joka oli myös toiminut Häme-Satakunnan piirin puheenjohtajana, sekä piiritoimikunnan muiksi jäseniksi toimittaja Veikko Laitinen Porista (varapuheenjohtaja), opettaja Väinö Salminen Raumalta (sihteeri/rahastonhoitaja) sekä varajäseneksi konttoristi Arvo Kesäläinen Porista. Perustamistilaisuudessa olivat läsnä seuraavat seurat: Porin Palloilijat (PoPa), Iirot (Pallo-Iirot), Porin Kärpät ja Björneborgs IFK. Näin aloitti toimintansa Satakunnan piiri. (JJ, 21.12.2010): Täytyypä tunnustaa, etten ollut koskaan aikaisemmin - ennen edellistä piirihistoriikin lukemista - kuullut porilaisesta ruotsinkielisestä jalkapalloseurasta nimeltä Björneborgs IFK. Ei liene ollut pitkäikäinen viritelmä. Porin Kärppien viralliset piiripelit alkoivat: Porin Kärpät oli perustettu maaliskuussa 1932, mutta jalkapallon piiritoimintaan se ehti mukaan vasta kaudelle 1934. Viisivuotisjuhlakirjan (1937) mukaan Kärpät ilmoitti Satakunnan piirin sarjoihin I- ja II-joukkueensa sekä myös nuorten joukkueen. Menestys ei ollut kuitenkaan ollut odotettua. PoPa:lle ja RaPi:lle kärsittiin kunnon selkäsaunat - syyksi laitettiin se seikka, että Kärppien jalkapalloilijoiden manageri vietti kesät eri puolella Suomea. Juniorijoukkue voitti kuitenkin piirinmestaruuden lyömällä finaalissa RaPi:n maalein 4-2. Lyhenne RaPi tarkoitti tuolloin Rauman Pallo-Iiroja. Porin Kärppien seuramerkin suunnitteli vuoden 1934 aikana Porin lyseon piirustuksenopettaja Hemmi Koivuniemi. PoPa tahkosi edelleen piirisarjatasolla. PoPa:n kauden 1934 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). Seuraavalla kaudella PoPa pelasi jo B-sarjassa. Koska keväät Porissa olivat tavallisesti myöhässä ja kentät sen vuoksi pitkään kuravelliä, kaupunki osallistui jalkapallotoimintaan kunnostamalla Tiilimäelle harjoituskentän, joka oli suunniteltu siten, että se keväisin olisi aiemmin käyttökunnossa. PoPa alkoi siirtää harjoitustoimintaansa uuden kentän avulla Tiilimäen suuntaan. Tiilimäellä oli jalkapalloa potkittu jo

1935: Porilaisen jalkapalloilun ensimmäinen kosketus SPL:n järjestämiin virallisiin sarjatasoihin: PoPa B-sarjan länsilohkossa (toinen - alin - sarjataso vielä) - kirkkaasti viimeinen pisteittä: Porilaisen jalkapalloilun ensimmäinen kosketus SPL:n järjestämiin virallisiin sarjatasoihin nähtiin vuonna 1935, kun PoPa oli selviytynyt B-sarjan (toinen eli alin sarjataso vielä) länsilohkoon. PoPa:n kauden 1935 historiikkia seuran 25.vuotisjuhlakirjasesta (1950). PoPa voitti karsinnoissa Kärpät ja Iirot ja pääsi nyt ensi kertaa valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kyyti oli kylmää. Joukkue oli hankkinut 'nousun' kunniaksi uudet peliasut ja seuramerkkikin suunniteltiin uusiksi. Seuraan oli siirtynyt Turusta merkittävä pelaajavahvistus Toivo Laakso, jonka tämänkin kirjoittaja muistaa hyvin myöhemmiltä vuosikymmeniltä katsojana lähes kaikissa Porissa pelatuissa jalkapallo-otteluissa ainakin 70- luvulle asti. Pää hieman kallellaan pelitapahtumia kriittisestikin arvioinut mies ehti nähdä pitkän jakson porilaisen jalkapallohistorian kimurantteja nousuja ja laskuja. PoPa-kauden 1935 joukkuekuva. Porin Kärpät hävisi Pallo-Iiroille piirin finaalissa 1-2: Porin Kärpät valmistautui kauteen 1935 entistä huolellisemmin, seuran jäsen Tauno Takala lähettettiin kahdeksi viikoksi koulutukseen Urheiluopistolle. Kärpät hävisi tärkeät B-sarjan karsintaottelut PoPa:lle 2-5 ja 2-7, joten Kärpät saattoivat vain nähdä paikalliskilpailijansa pääsevän pelaamaan B-sarjaan. Kärpät kohtasi paikalliskilpailijansa PoPa:n vielä kahdesti lyhyen ajan sisällä (ilmeisesti piirinsarjan merkeissä) - 30.7.1935 ja 7.8.1935. PoPa voitti molemmat tiukat ottelut 1-0. VPS pieksi Kärpät ja piirin loppuottelussa Kärpät hävisi RaPi:lle (eli Pallo-Iiroille) 1-2 johdettuaan puoliajalla vielä 1-0. Tästä Kärppien 5-vuotisjuhlakirjasen tekstistä käy ilmi joukkueen pelaajien nimet kaudella 1935. PPT TUL:n omissa ympyröissä: Porissa pelattiin 23.5.1935 ensimmäinen piirinmestaruusottelu PPT:n ja Porin Pyrinnön välillä - PPT hävisi 1-2. Ilmeisesti kyseessä oli ollut nimenomaan TUL:n piirinmestaruus. Vuoden 1935 toimintakertomuksessa oli maininta, että kauden aikana pelattiin 15 ottelua - ja 'oli varottu liiasta harjoittelusta johtuvaa ylikuntoon joutumista. PPT oli yhteistyössä piirin ulkopuolisen TUL-seura Tampereen Pallo-Veikkojen (TPV) kanssa - siellä toimi puuhamiehenä Reino Valkama. Kausi 1935 PPT:n myöhemmästä toimintakertomuksesta. Tuloksia PPT:n kaudella 1935 pelaamista otteluista: PPT pelasi tasapelin 2-2 Porissa RTU:n kanssa ja voitti Porin Pyrinnön kahdesti lukemin 2-0 ja 4-1. Tampereella vierailtiin syyskuun 1. päivä ja TPV:n kakkosjoukkue voitti PPT:n ykkösjoukkueen luvuin 3-0. 11.8.1935 oli Porissa pelattu (ilmeisesti TUL:n lipun alla) ystävyysottelu, jossa Porin ja Rauman yhdistetty kaupunkijoukkue kohtasi Tampereen kaupunkijoukkueen. Tamperelaiset voittivat selkeästi 11-1. Vankkaa PPT-historiaa - nuorten jäsenkirja #1 - omistaja Tauno Mäkelä , leimattu vuosina 1934 ja 1935.

1936: PoPa Itä-Länsi-sarjan (ent.B-sarjan) ulkopuolella: nousi uudesta Maakuntasarjasta takaisin toiselle sarjatasolle. PoPa oli pelannut edellisen kauden 1935 toiseksi ylimmällä sarjatasolla eli B-sarjassa. Menestys oli kuitenkin ollut kurja - viimeinen sija pisteittä. SPL oli kauden 1936 alkuun tehnyt muutoksia sarjajärjestelmänsä nimityksiin - ylin sarjataso eli entinen A-sarja oli nyt Mestaruussarja (tai lyhyemmin SM-sarja). Entinen B-sarja oli saanut nimekseen hankalan Itä-Länsi-sarja, joka pysyi kuitenkin voimassa vuoteen 1943 asti. Toisen sarjatason alapuoliset sarjat olivat kesään 1936 asti kulkeneet yleensä vain 'piirinsarjojen' nimityksillä - nyt otettiin käyttöön termi Maakuntasarja. Sen alapuolisia sarjoja (neljäs sarjataso) kutsuttiin nyt epävirallisesti kyläsarjoiksi tai jopa inhorealistisesti mutasarjoiksi - virallinen nimitys lienee kuitenkin ollut piirinsarja. Uuteen Itä-Länsi-sarjaankin pelattiin edelleen karsinnat kauden 1936 aluksi. PoPa voitti ensin Kärpät 8-2, mutta tie nousi pystyyn Raumalla, missä Iirot voitti porilaiset jatkoajalla 1-0. Systeemiä oli muutettu nyt myös siten, että seuraavan kauden alussa ei enää järjestetty paikallisia karsintoja Itä-Länsi-sarjaan, vaan nyt oli siirrytty käytäntöön, että kolmannen sarjatason eli nyt Maakuntasarjan päätteeksi karsittiin menestyjien kesken nousijat seuraavan kauden toiselle sarjatasolle. PoPa voitti PIF:n ja Kokkolan BK:n päästen noususta pelattuun ratkaisuotteluun - PoPa voitti Hangon BK:n jatkoajalla 2-1 ja nousi kaudeksi 1937 toiselle sarjatasolle (takaisin). PoPa-kauden 1936 historiikkia seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta. Unkarilaisvieraita nähtiin Herralahdessa. Historiikkikirja käyttääkin muuten juuri tässä kohtaa ensi kerran nimitystä Herralahti, joka tarkoittanee nurmikkokentän valmistumista. Aiemmin oli kenttää kutsuttu Juhannuslehdon Pallokentäksi, mikä tarkoitti hiekkakenttää Herralahden länsipuolella. PoPa:n kakkosjoukkueen ja juniorijoukkueen pelaajien nimiä käy tästä historiikkiosasta ilmi. PoPa:n johtokunta kuvattuna vuonna 1936 - osa pukeutuneena PoPa:n sinivalkoiseen sotisopaan. Kolmas oikealta porilaisjalkapalloilun pitkäaikainen vaikuttaja Toivo Laakso, joka oli saapunut pelaajavahvistuksena PoPa-paitaan kesäksi 1935 Turusta. Porin Kärpät: Porin Kärpät julkaisi vuonna 1937 juhlakirjasen seuran 5-vuotisjuhliin. Tämä kauden 1936 joukkuekuva julkaistiin kyseisestä kirjasesta. Markku Harell lähetti myöhemmin paremman kopion kyseisestä kuvasta seuraavin kommentein: "Kuvassa Kärppien jalkapallojoukkue vuonna 1936, Ylärivissä vasemmalta A. Koskinen, E. Paarola, V. Talvitie, H. Sarpela ja L. Kujansuu. Keskirivi, V. Teerioja, Aatos Vuorenheimo, ja M. Koivunen edessä A. Suvanto, O. Immonen ja T. Lahtinen. Poimitaan joukosta Aatos Vuorenheimo, joka kunnostautui Kärpissä etenkin jääpallossa. Hän palveli W. Rosenlew Oy:n Porin Voimassa piirtäjänä. Firman kilpaluissa kävi melkein laji kuin laji. Vuonna 1954 RU-38 R.y. julisti yhtiön palveluksessa olevien kesken lipunluonnoskilpailun. Ja voittaja oli - Aatos Vuorenheimo." PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue vuodelta 1936. Nimet annettu kuvan oikealla puolella (...sininen paita, hopeinen kaulus ja hihan suut). PPT:n vakiovastustaja kesällä 1936 oli Porin Pyrintö. Ensin kohdattiin viikon sisällä kahdesti - ensin Pyrintö voitti kurakelissä 4-2, mutta toisella kertaa PPT vuorostaan voitti 3-1. Varsinaisessa TUL:n piirimestaruusottelussa PPT pesi Pyrinnön peräti 7-1. PPT:n joukkueen kapteenina jatkoi Tauno Mäkelä. Kakkosjoukkueen kapteeni oli Jakamo. Nuorten joukkueita ei PPT kesällä 1936 pyörittänyt lainkaan.

1937: PoPa nousijana Itä-Länsi-sarjan länsilohkossa - viimeinen sija: Edellisen sarjataulukon otsikko on virheellinen. Tätä toista sarjatasoa kutsuttiin nimellä Itä-Länsi-sarja (PoPa:n tapauksessa siis länsisarja) aina kaudelle 1943 asti, jolloin nimitys vasta muuttui Suomensarjaksi. PoPa-kauden 1937 historiikkia seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta.Toisellakaan yrittämällä sarjakausi toiseksi ylimmällä sarjatasolla ei sujunut kovin ruusuisesti. Tuloksena jälleen lohkossa viimeinen sija. Automaattista putoamista seuraavalle kaudelle kolmannelle sarjatasolle se ei kuitenkaan merkinnyt. PoPa pelasi seuraavallakin kaudella Länsisarjassa (toinen sarjataso). Kyseessä oli mitä ilmeisemmin karsintaotteluissa menestyminen. Porin Kärpät piirinsarjatasolla (neljäs sarjataso). PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue voitti kaudella 1937 piirinmestaruuden (TUL). PPT:n pelikausi 1937 myöhemmässä vuosikertomuksessa. Porin Pyrintökin mukana TUL:n omissa ympyröissä (paikallispiiritoiminnassa).

1938: PoPa edelleen Itä-Länsi-sarjan länsilohkossa - jälleen viimeinen sija: PoPa-kauden 1938 historiikkia (seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta). Jälleen viimeinen sija lohkossa. Porin Kärpät selvisi piirikarsinnoista Maakuntasarjaan: seuraavaksi kaudeksi nousu Länsisarjaan. Kyseisen kauden näytöillä ja ilmeisesti seuraavaa kautta edeltäneissä karsinnoissa Kärpät varmisti paikan seuraavan kauden (1939) B-sarjaan. PPT TUL:n omissa ympyröissä: PPT:n jalkapallojoukkue pyrki karsinnan kautta TUL:n organisoimaan 'Suursarjaan', mutta onni ja kestävyys ei tällä kertaa tuottanut tulosta. Ensin kaatui RTU Raumalla 2-0 - seuraava PPT:n karsintavastus oli Turun (Maarian) Pyrkivä (Turussa) - varsinainen peliaika päättyi tulokseen 3-3- ja kaksi puolen tunnin jatkoaikaa vei voiton Pyrkivälle luvuin 5-3. PPT:n miehistö: Aarre Honkaranta, Vilho Lepistö, Väinö Suominen, Veikko Alm, Arvo Stenman, A.Sjöblom, Eino Lepistö, Veikko Kunttu, Tauno Mäkelä, Unto Tiljander ja Veikko Lahti. Tämä PPT:n joukkuekuva sijoittuu mitä ilmeisimmin vuoden 1938 tienoille - tarkemmat tiedot puuttuvat. Poriin perustettiin uusi seura: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38). Uusi tehdasseura ei heti laittanut pystyyn jalkapallon edustusjoukkuetta, mutta alkoi jo kasvattaa omia junioripelaajiaan. RU-38 tuli aloittamaan jalkapallon edustusmiehistön kanssa vasta kaudella 1947 Maakuntasarjasta.

1939: PoPa ja Porin Kärpät Itä-Länsi-sarjan länsilohkon ryhmässä 3: Porin Kärpät sijoittui kolmanneksi: Tämä sotaan päättynyt kausi jäi Porin Kärpille ainoaksi kaudeksi toiseksi ylimmällä sarjatasollamme. 23.5.1939 Kärppien onnistui voittaa paikalliskilpailijansa PoPa maalein 2-1, mutta syyskierroksella 1.8.1939 PoPa näytti kaapin paikan lukemin 7-0. PoPa sijoittui neljänneksi: Itä-Länsi-sarjan alkuryhmät ehdittiin pelata loppuun, mutta kun oli aika aloittaa lohkovoittajien karsinnat, alkava sota keskeytti systeemit. PoPa oli selvinnyt länsilohkon ryhmässä #3 sijalle 4/7, mikä oli siihen asti laskien seuran historian paras esitys. Talvisota syttyi 'ylimääräisten kertausharjoitusten' jälkeen 30. marraskuuta 1939. Siellä tantereilla 'pelattiinkin' jo isommista jatkopaikoista. PoPa-kauden 1939 historiikkia (seuran vuoden 1955 juhlajulkaisusta). Cygnaeuksen koulun läheinen hiekkakenttä harjoituskäytössä. PPT TUL:n omissa ympyröissä. Talvisodan syttymistä enteilevät ajat keskeyttivät harjoituskaudella myös PPT:n ykkösjoukkueen toiminnan. Kesää jatkettiin vain nuorten kahdella joukkueella, joita valmensivat Nordling ja Alm. Nuorten ykkösjoukkue voitti TUL:n piirinmestaruuden kapteeninaan Kaarto. PPT:n pelikauden 1939 ykkösjoukkue ja nuortenjoukkue yhteiskuvassa. Keskirivissä toinen oikealta on nuortenjoukkueen maalivahti Reino Tommikoski, joka kaatui 19-vuotiaana jatkosodan alkuvaiheissa (10.9.1941).

1940-41: PoPa ja PKärpät välirauhan ajan Maakuntasarjassa ~ jäi kesken Jatkosodan alkamisen vuoksi. PoPa:n joukkuekuva välirauhan ajalta - 1941. Välirauhan aikaan Porissa rikottiin urheiluliittojen rajoja: Porin Pallo-Toverit oli perustamisestaan asti ollut voimakkaasti aatteellinen työläisseura TUL-jäsenenä (myöhemmin TUK), mutta 'talvisodan hengessä' alkoi Porissa vuoden 1940 aikana Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton pallojaoston joukkueiden välinen yhteistoiminta. Porin Kärppien ja Porin Pallo-Tovereiden jalkapallojoukkueet kohtasivat toisensa kirkon viereisellä Pallokentällä 'symbolisessa ottelussa' (Kärpät voitti 3-2). Ottelun jälkeen kävivät molemmat joukkueet kokonaisuudessaan kunniakäynnillä sankarihaudoilla kirkkopuistossa (peliasuissa vielä!) laskien samalla vaatimattomat kukkavihot talvisodassa kaatuneiden joukkuetoveriensa Reino Elon, Aallos Kaarton ja Atte Johanssonin hautakummuille. PPT menetti talvisodassa vuoden 1940 aikana kaksi jalkapallopelaajansa ja seuran ansioituneen perustajajäsenen ja sihteerin Reino Elon. Syksyllä 1940 pelattiin Porissa vielä liitto-ottelu SPL:n ja TUL:n piirijoukkueiden välillä - SPL voitti 2-1. PPT:n jalkapallojoukkue vuodelta 1940. Nimet annettu kuvan oikealla puolella. Kesä 1941 oli alkanut PPT:n jalkapalloilijoille suotuisasti, Turun Pyrkivä oli onnistuttu ensimmäisessä ottelussa voittamaan 'läntisen lohkon ottelussa' (?) numeroin 2-1. Kärppiä vastaan pelattua ottelua seuranneena päivänä tuli 'liikekannallepanomääräykset' jatkosotaan ja niin jalkapalloilu jäi taas Porissakin juniorien harteille. PPT perusti jopa uuden alle 14-vuotiaiden poikajoukkueen. Vuoden 1941 ajalta löytyy PPT:n jalkapalloilijoiden nimilista (ilmeisesti sotakutsujen jälkeiseltä nuorekkaalta ajalta): Honkaranta, Mäkelä, Lepistö, Stenman, Kivimäki, Virtanen, Malmberg, Vainio, Kunttu, Lahti, Ulmas, Grönman ja Tranberg. Edustusjoukkueiden pelitoiminnat olivat ohi kolmen vuoden ajaksi, mutta Porissa pelailtiin ystävyys- ja hyväntekeväisyysotteluita, joihin osallistuivat myös paikkakunnalle majoitetut saksalaisjoukot. Eino Nordling kävi vuoden 1941 aikana piirivalmentajakurssin ja hänen aloitteestaan lähestyttiin lähiseudun seuroja (Noormarkun Koitto, Reposaaren Kunto ja Pihlavan Työväen Urheilijat), jotta TUL:n piiritoimintaan saataisiin lisää jalkapalloa harrastavia seuroja. Vuoden 1942 aikana PPT pystyi pelaamaan yhden virallisenkin ottelun PoPa:a vastaan (häviten). Kentällä nähtiin silloin seuraavat PPT-miehet: Honkaranta, Lepistö, Stenman, Virtanen, Suominen, Lahti ja Tranberg (edelliskaudellakin mukana olleita) sekä uudet nimet Korkeamäki, Haapakka, Kiviranta, Tammelin, Nyberg ja Stenroos. Nimimerkki Hucle on julkaissut mielenkiintoisia listauksia porilaisen jalkapallon sotavuosilta: "Sotavuosina liittojen - SPL & TUL:in - sarjat kutistuivat Porissa ymmärrettävistä syistä. Harrastustoiminta keskittyi usein lähinnä nuorten sarjoihin. Ohessa listaus Porissa suoritetuista ”Korsu-futis”-kamppailuista, joihin kansainvälisen lisän tuotti kaupungissamme majaillut saksalaisyhteisö. Korsu-pelejä käytiin myös Mäntyluoto-Reposaari- akselilla. Näihin eivät ulkovaltojen edustajat osallistuneet. 1940: 17.7. 19:00 Pallokenttä Kotirintama – Rintamamiehet Liput: 7/3 (invalidiliiton hyväksi). Kotirintama: Ramstedt (PoPa), Kuuri (Kärpät), Väre (PoPa), Sarpela (Kärpät), Laakso (PoPa), Auramo (Kärpät), Järvenpää (PoPa), Tranberg (PPT), Koskinen (Kärpät), Tähtinen (Kärpät), Lahti (PPT) O.Koskinen (PoPa), Jääsola (PoPa), Lehto (Kärpät). Rintamamiehet: Honkaranta (PPT), Viljanen (Kärpät), Räsänen (PoPa), Grönlund (PoPa), Vuorenheimo (Kärpät), Koivunen (Kärpät), Talvitie (PoPa), Rissanen (PoPa), Nurmi (PoPa), Tamminen (PoPa), Sysipuro (Kärpät) (Teerioja (Kärpät), Lahtinen (Kärpät) 24.7. 18:00 Kärpät-juniorit – Lentorykmentti 38. Kärpät: Lartola, Kari, Parman, Koskinen, J.Lehto, P.Forsten, Toktamish, Väinölä, Väre, P.Takala, Tiihonen (V.Koskinen, I.Hussi).

1943-44: Jatkosodan vuodet hiljensivät Suomen pelikentät. PoPa ja RU-38 mukana Maakuntasarjan cup-muotoisessa sarjasysteemissä: Porilaisjoukkueet laitettiin heti ensimmäisellä kierroksella vastakkain ja PoPa voitti uuden tulokkaan virallisille SPL:n sarjatasoille eli Rosenlewin Urheilijat-38:n (RU-38) maalein 4-2. Toisella kierroksella PoPa matkusti Tampereelle ja hävisi maalein 2-3 Tampereen Palloilijoille (TaPa). Elettiin Jatkosodan asemasotavaihetta, mutta silti maamme jalkapalloympyrät olivat kovin sekaisin. Paikalle päässeet pelaajat saattoivat - kuuleman mukaan - tarpeen tulleen pelata vastustajankin joukkueessa, ellei miehistöjä muuten saatu täyslukuisiksi. Tämänkin Maakuntasarjan cup-systeemin viimeiset ratkaisuottelut jäivät kokonaan pelaamatta. PoPa:n historiikkia jatkosotavuosien 1941-44 ajalta. PoPa:n historiikkia vuoden 1944 ajalta. Juniorivalmentajana Topi Multisilta - lupaavin junioripelaaja Olavi Ture. PPT ~ jatkosota keskeytti viralliset systeemit. Vuoden 1943 aikana PPT:n A-juniorit voittivat piirinmestaruuden joukkueella: Salmi, Mannila, Nyberg, Kiviranta, Helin, Ulmas, Lanne, From, Malmberg ja Pihl (vain 10 nimeä). Vuoden 1944 aikana PPT:n A-juniorien pelaajalista: Halminen, Mannila, Helin, Ulmas, From, Malmberg, Pihl, Turunen, Toivo, Grönman, Granfors ja Tuomi. PPT:n jalkapallojoukkue menetti jatkosodassa kaksi jalkapalloilijaansa: juniorijoukkueen maalivahti Reino Tommikoski (s.1922-k.10.9.1941) ja Arvo Stenman (s.1914-k.26.2.1943). PPT:n Eino Osku Nordling edusti pitkänlinjan PPT-miestä. Hänen oma pelaajauransa kesti vain viisi vuotta, kunnes jalan katkeaminen lopetti kerralla pelit. Hän jatkoi peliuransa jälkeen valmennushommissa: Junioreiden parissa oli sotavuosista huolimatta mukava työskennellä. Pojat olivat innostuneita, halusivat oppia ja ennen kaikkea pelata. Minulla oli yleensä yksi joukkue jokaisesta iläluokasta. PPT:n juniorit olivat lähinnä ammattikoululaisia. Vastaavasti esimerkiksi Kärppien nuoret olivat lähes yksinomaan lyseolaisia, muisteli Nordling vuoden 1974 juhlakirjassa. Vaikeinta sota-ajan palloilussa oli ilman muuta matkustaminen. Autot olivat tärkeämmässä käytössä, piti mennä siis junalla. Muistan kerrankin, kun lähdimme pelaamaan Turkuun. Lähdimme junalla Porista lauantaina klo 11. Olimme Turussa yöllä kahden maissa. Ottelu oli sitten joskus sunnuntaina iltapäivällä ja takaisin tulo kesti taas melkoisesti. Kajaanin reissu vei tuollaiset kolme päivää, joten tosiaan tiesi matkustaneensa, muisteli Nordling. PPT:n johtokunta ryhmäkuvassa ankeina sotavuosina. Eero Virtanen oli saanut tehtäväkseen vuonna 1941 seurajohdolta alkaa pitää PPT:n leikekirjaa ja ryhtyä toimittamaan myös Pallo-Toveri-nimistä seuralehteä. Nimimerkki Hucle on julkaissut mielenkiintoisia listauksia porilaisen jalkapallon sotavuosilta: 1942: 3.5. Pallokenttä G.L. (Saksa) – SPL-juniorit 3-0 (1-0). (Gruppe Werwaltung-Lohnstelle?) Henning 1-0, Henning 2-0, Wöbling 3-0. 14.5. 14:00 Fliegerhorst (Saksa) – SPL-juniorit (F.voitti). Liput: 5/2. Ref.: T.Takala. Att.:”runsaasti”. Fliegerhorst: Hartung, Mai, Bogott, Rossman, Klar, Meschke, Gantent, Wolf, Schmidt, Schmelter, Oelkas. SPL-j.: Lartola, Tulonen, Saarnilehto, Lahti, Takala, Parman, H.Vilen, Rantanen, Tiihonen, A.Vilen, Lehtonen (Wessman, Olin).> 19.5. 19:30 Pallokenttä Saksalaiset – Pori yhdistetty 1-5 (1-2). Liput: 8/5. Ref. U.Aavikko. Saksalaiset: Siewert, Meetz, Hartjes, Kissling, Schmitz, Schulz, Kellner, Arnoldi, Hellman, Toma, Seifert. Pori-y: Honkaranta, Kuuri, Lepistö, Mäkelä, Laakso, Vuorenheimo, Tähtinen, Virtanen, Lepistö, Sarpela, Koskinen (Forsberg, Haapakka). 30.7. 19:00 Saksalaiset – Pori-j. 2-1 (0-1). Liput: 7/4. Ref.: Tähtinen. Saksalaiset: Peters, Katen, Wolf, Thiele, Klar, Schuler, Schmidt, Hennig, Nieder, Vallmer, Rosinger. Pori-j.: Lartola, P.Takala, Tulonen, Alajääski, Jokinen, Liivistö, Parman, Rantanen, V.Lehtonen, Koskinen, Vitikka (R.lehtonen, Hahlman). 2.8. 19:00 Saksalaiset – Pori-j. Liput: 7/4. Ref.: Tähtinen. Pori-j.: Lartola, Tulonen, V.Koskinen, Virta, Jokinen, Liivistö, Parman, Rantanen, V.Lehtonen, N.Koskinen, R.Lehtonen (Naava, Hahlman). 9.8. 17:00 Herralahti Saksalaiset – Pori yhdistetty. Liput: 8/5. Ref.: Nordling. Pori-y.: Koskinen, Suominen, Tamminen, Takala, Laakso, Mäkelä, Tiljander, Viljanen, Sarpela, Tähtinen, Nurmi (Koskinen, Parman). 2.9. 19:00 Herralahti Esikuntakomppania (Saksa) – PoPa/alle 18-vuotiaat. Liput: 7/5. Esikuntakomppania: Krzezock, Witek, Schroeder, Kiessling, Wagner, Schulz, Nochner, Arnoldi, Sievert, Bölker, Kamrath. PoPa: Virkki, Lahti, Mäkelä, Parman, Liivistö I, Liivistö II, Rantanen, Koskinen, Naava, Alajääski, Lehtonen. 6.9. 19:00 Herralahti Fliegerhorsten (Saksa) – Kärpät 2-3 (1-0). Liput: 5/3. Ref.: A.Vuorenheimo. Kärpät: Lartola, A.Koskinen, Sarpela, Toktamish, Tulonen, Kjäll, Tähtinen, V.Koskinen, Lahtinen, Virta, Sysipuro (Tiihonen, Vaajakari). 13.9. 17:30 Herralahti Esikuntakomppania (Saksa) – PoPa-juniorit 5-2 (4-2). 5/3. Ref.:T.Laakso. Esikuntakomppania: Kriczog, Wolff, Goldhaum, Gantert, Klar, Thiele, Schmidt, Vollmer, Kahder, Mehnert, Gebhard. PoPa-j.: Virkki, Lahti, Mäkelä, Parman, Liivistö I, Liivistö II, Rantanen, Koskinen, Lehtonen, Alajääski, Naava. 20.9. 13:00 Herralahti Motti-Matit – Pori yhdistetty 2-3 (1-2). (Motti-Matit koottu Karhumäen suunnan rintamamiehistä). (Tulot 600 mk=5 % ohjattiin Sotainvalidien veljesliitolle). Motti-Matit: Nousiainen (TPV), Ruohonen (TaPa), Hedman (Tyr.Voima), Nybacka (TKT), Aaltonen (TUL), Hurme (RTU), Koivunen (Tyritys, Sammalmaa (MaaReipas). Pori-y.: A.Koskinen, Suominen, Sarpela, Vuorenheimo, Laakso, Mäkelä, Lepistö, Virtanen, V.Lehtonen, Kari-Koskinen (Parman, Virta, K.Koskinen, Kiviranta). n.a. Tampere Tre/Lentokonetehdas – Saksalaiset 4-4. 20.9. Herralahti PoPa-juniorit – Esikuntarykmentti (Saksa) 3-1 (3-1). 20.9. Herralahti Saksalaiset – Lentokonetehdas 5-3 (1-2). 20.9.? Herralahti Esikuntarykmentti (Saksa) - G.L. (Saksa) 3-2. 24.9. 19:00 Herralahti G.L. (Saksa) – Pori-yhd.-jun. Liput: 5/3 Pori y.-j.: Lartola, Tulonen, Liivistö I, Liivistö II, Parman, Lahti, Alajääski, Toktamish, Lehtonen, Koponen, Naava (Halman, Jönsson). 27.9. 13:00 Yksikkö 6601m – Pori-yhd. 2-6 (1-2) . (6601m koostui yhtä miestä lukuun ottamatta porilaisista). Liput: 10/5. Ref.: U.Aavikko. 6601m: Honkaranta, Immonen, Norkamaa, Johansson, Sandberg, Lehto, Astala, Paarola, Koivunen, Hulpio.. (HIFK:n Arvekari sivussa). Pori-y.: Koskinen, Suomela, Sarpela, Mäkelä, Laakso, Haapakka, Lepistö, Virtanen, R.Lehtonen, Koponen, Stenroos (Tähtinen, Selesmaa). 28.9. 16:00 Yksikkö 6601m – Pori-yhd.-juniorit 2-5. Liput: 8/5. Ref. Nordling 6601m: Honkaranta, Immonen, Norkamaa, Johansson, Sandberg, Lehto, Astala, Paarola, Koivunen, Hulpio.. (HIFK:n Arvekari sivussa). Pori-y.-j.: Lartola, Tulonen, Liivistö II, Liivistö II, Lahti, Parman, Wessman, Rantanen, Lehtonen, Virta, Naava. 11.10. 13:00 suunniteltu Yksikkö 6402 – Pori-y. peruutettiin. 1943: 23.5. 18:00 Herralahti Saksalaiset – Pori-yhdistetty. Liput:10/5. Ref.:Nordling Pori-y.: Honkaranta, Forsberg, Sarpela, Takala, Väre, Virtanen, Tähtinen, Naava, Koskinen, Mustasaari, Nurmi. (Lahti, Lehtonen, Parman, Liivistö). 4.7. 15:00 Herralahti Tre/Lentokonetehdas – Saksalaiset 0-8 (0-4). Liput: 8/5 18.7. 18:30 Herralahti Pori-yhd.-juniorit – Saksalaiset. Liput: 8/5 Pori-y-j.: Johansson, Selesmaa, Santala, Jägerroos, Liivistö, Jokinen, Parman, Naava, Lehtonen I, Lehtonen II, Lehtonen III. (hyökkäystrio kokonaisuudessaan Lehtosia). (Syksyllä –43 Herralahti Suomi SS-komppania – Saksalaiset (10-1) ? Lähde: 'Porin historiikki'.

1945: Sodan melskeiden miehet palailivat nurmikentille: PoPa mukana SPL:n sisäisen Suomisarjan karsintalohkossa II: PoPa sijoittui toiseksi ja pääsi mukaan varsinaiseen Suomensarjaan 1945-46 PoPa selvisi kauden 1945 SPL:n sisäisen Suomisarjan II-lohkossa toiseksi ja samalla paikka seuraavaan viralliseen 1945-46:n Suomisarjaan varsmistui. Arsenal oli Helsingistä, 'HT' oli Helsingin Toverit. 1945-46: PoPa Suomisarjassa sijalla 4/8: PoPa sijoittui neljänneksi uudessa Suomisarjassa - säilytti sarjatasonsa. PoPa:n joukkuekuva sotien jälkeen - 1945. Suomensarja 1945-46 päättyi vasta 16.6.1946. PoPa:n historiikkia pelikauden 1945 ajalta. Porin Kärpät ja RU-38 Maakuntasarjassa (1945-46): Porin Kärpät ~ Maakuntasarjassa (1945-46) - sijalla 3/5: Porin Kärppien maakuntasarjakaudesta 1945 muistelua Kärppien myöhemmässä historiikissa. Mainittakoon, että ensin pelattiin syyskierros vuoden 1945 puolella ja kevätkierros vuoden 1946 puolella. Kärppien sihteeri antoi 'ruoskansa siiman vingahdella' moittiessaan eräiden Kärppä-pelaajien harjoitusinnon puutetta ilmeisesti vuoden 1946 aikana. RU-38 ~ Maakuntasarjassa (1945-46) - viimeisellä sijalla 5/5: PPT voitti TUL:n Hämeen lohkon maakuntasarjassa - karsimaan TUL:n Suomensarjaan: Sotien jälkeinen ensimmäinen jalkapallokesä 1945 Porissa oli PPT:lle kiireinen, sillä joukkue pelasi kaikkiaan 21 ottelua ja voitti TUL:n Hämeen lohkon maakuntasarjassa ja pääsi seuraavana keväänä (1946) pelattaviin TUL:n Suomi-sarjan karsintoihin mukaan. Alkukaudesta 1945 oli PPT pelannut jopa karsintaottelun RTU:n kanssa pääsystä TUL:n ylimmälle sarjatasolle, mutta PPT oli hävinnyt tuon ottelun. TUL:n cupin finaalissa PPT hävisi Pallo-Iiroille. SPL ja TUL olivat alkaneet sotien aikana osoittaa eri tahoilla liennytystä (SPL:n Suomensarjassa 1943-44 pelasi jo SPL:n joukkueiden mukana TUL:n joukkueista KTP ja Kullervo). PPT pelasi useilla joukkueillaan paljon - kiirettä piti, varsinkin kun pelimatkat olivat pitkiä ja liikenneyhteydet hankalia. PPT:n joukkuekuva vuodelta 1945 - tarkemmat tiedot puuttuvat.

1946-47: PoPa aloitti loppukesällä 1946 SPL:n sisäisen Suomensarjan (pohjoislohko): Suomensarjan loppuessa keväällä 1947 PoPa sijoittui kuudenneksi. PoPa:n Suomensarjan ottelut vuonna 1946. Huomattakoon, että 16.6.1946 asti olevat pelit olivat eri sarjaa (1945-46) - 4.8.1946 alkoi uusi Suomensarja (1946-47, jossa oli 8 joukkuetta - kaksinkertainen sarja), joka pelattiin loppuun keväällä 1947. Piirinsarjassa 1946 PoPa oli murhaava - kolmen ottelun maalisuhde 32-4! PoPa:lla kansainvälisiäkin otteluita v.1946. 1946(-47): Porin Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Kärpät voitti vain kolmen joukkueen Maakuntasarjan lohkon. Jalkapallokirjasta 1950 löytyy taannehtivaa tietoa Porin Kärppien kauden 1946 peleistä Maakuntasarjassa. Kärpät voitti Satakunnan lohkon ja pääsi mukaan 16 lohkovoittajan cup-karsintaan, josta toisen kierroksen neljä voittajaa nousi Suomensarjaan. Arpa heitti Kärppien 1. kierroksen vastustajaksi Kaskö Idrottsklubb (KaIK)-seuran. Peli pelattiin Kaskisten kaupungissa ja Kärpät hävisivät niukasti 2-3 ja tie nousi pystyyn. Porin Kärppien maakuntasarjassa pelannut joukkue kaudella 1946. Maalivahtina Antero Lartola. RU-38 ~ Maakuntasarjassa (1946-47) - toisella sijalla 2/3: 1946: PPT nousi kevään karsintasarjastaan TUL:n Suomensarjaan: Keväällä 1946 taisteli seuraava PPT-miehistö tiensä karsinnoista mukaan TUL:n Suomisarjan pohjoislohkoon. Karsintasarjassa PPT kohtasi jo niinkin eksoottisia ja kaukaisia joukkueita kuin Turun KV, Pietarsaaren Into, Vuoksenniskan Vesa ja Tiutisten Pyrintö. Sota-ajan leima oli edelleeen kummittelemassa, sillä aikataulutusta ei vielä kaudelle 1946 oltu saatu kunnolla toimimaan. Systeemi toteutettiin nimittäin hankalalla tavalla - kesän 1946 päättyessä Suomensarja oli vielä kesken - pelaaminen keskeytettiin talven ajaksi ja hankitut pisteet jäivät odottamaan jatkoa keväälle1947. Tätä hankalaa systeemiä kutsuttiin yhtä hankalalla termillä 'ylivuotinen'. PPT:n osalta kesän 1946 pelit menivät uudella sarjatasolla niin hyvin, että kauden päättyessä jäi joukkue talvehtimaan sarjataulukon kärkeen kaksitoista sarjapistettä pussissaan. Muita joukkueita TUL:n Suomensarjassa olivat ainakin Pietarsaaren Into, Varkauden TP, Tampereen Yritys, Vaasan Toverit, Turun KT, TKT (Tampere) ja Helsingin Ponnistus. PPT 1946: V. Jakomaa, V.Suominen, M.Grönman, M.Ojala, T.Mäkelä (kapteeni), H.Kiviranta, V.Jullenmaa, U.Tiljander, V.Kivimäki, V.Tranberg, J.Vainio, I.Nyberg, E.Lepistö, P.Ulmas ja M.Helin. PPT pelaili siis TUL:n omissa sarjoissa (mm. kauden 1947 kohdalla TUL:n Suomisarjassa) ja oli saman aikaan lähestymässä myös SPL-sarjasysteemejä. Vuosikymmenten jälkeen on eri lähteistä tietojen sirpaleita etsiessä todella vaikeata saada selvyyttä esim. juuri 40-luvun lopun PPT:n sarjaotteluiden kohdalla, mistä sarjoista todella oli kysymys. Varsinaisen sotkun kaiken päälle aiheutti lisäksi tuo sotien jälkeinen tapa jakaa sarjat kahdelle eri kalenterivuodelle - sarjat aloitettiin syksyllä, pidettiin talvella tauko ja jatkettiin keväällä. Eräät tuon ajan lähteet puhuivat samasta sarjasta ajoitusnimityksellä '1946-47' - toiset vuoden '1946' sarjasta ja kolmannet vuoden '1947' sarjasta. TUL:n puolella oli tuottanut jo vuosia vaikeuksia (enemmän kuin SPL:n puolella, missä myös hommat takeltelivat) saada organisoiduksi sarjajärjestelmä, jonka sarjatasot, lohkot ja nimitykset olisivat edes hetkeksi ehtineet vakiintua. Nimityksiä ja sarjaorganisaatiota muuteltiin jatkuvasti ja kiusallisesti käytettiin välillä esim. termiä 'Suomensarja' eri merkitystasolla kuin SPL:n puolella. TUL-seurat pelasivat 'parhaimmillaan' sekä TUL:n omia sarjoja että myös SPL:n sarjoja. Näin esimerkiksi PPT ainakin vuonna 1948. Poliittista liennytystä ja uutuuden viehätystä Porissakin ~ uudet sukupolvet katsoivat ennakkoluulottomasti eteenpäin. (J.Joutsi - 3.7.2009 - kommentti TUL:n ja SPL:n sotien jälkeiseen liennytykseen): Monia eri TUL-seurojen historiikkeja lukeneena voin todeta yhteisen riemun erityisesti TUL:n jalkapalloseurojen pelaajien (ei kuitenkaan kaikkien tulisieluisimpien TUL-seurajohtajien) keskuudessa syntyneen SPL:n kanssa alkaneesta liennytyksestä siinä mielessä, että nyt pelikaudesta tuli aivan erilainen kuin aikaisemmin. TUL-seuroja oli kuitenkin ollut aika vähän ja heidän keskinäiset pelailunsa olivat kaudesta toiseen olleet aika pienimuotoisia ja loputonta tahkoamista samoja tuttuja joukkueita vastaan. Muistan joskus 60-luvulla kuunnelleeni Porissa jalkapallokatsomossa takanani istuneeseen seurueeseen kuuluneen (tuntemattomaksi minulle jääneen) PPT-veteraanin puheita siitä, miten ennen vanhaan PPT:lla saattoi vain TUL-sarjoissa pelatessaan olla ykkös- ja kakkosjoukkue mukana samassa sarjassa, missä TPV:lla oli myös kaksi joukkuetta mukana. Pelaajat olivat saaneet pelata täysin vapaasti ykkös- ja kakkosjoukkueissa, mikä oli aiheuttanut sen, että kertoja oli kohdannut aikoinaan PPT:n ja TPV:n välisissä peleissä neljä kertaa puolustajana saman TPV-laitahyökkääjän kahden viikon sisällä. Seuraavana sunnuntaina oli pelattu TUL:n kaupunkiottelu Pori-Tampere, jossa - yllätys, yllätys - samat kaverukset olivat taas kohdanneet. Oli alkanut kuulemma naamat kyllästyttää puolin jos toisin. Nyt liennytyksen myötä kesään tuli entisten tuttujen TUL-joukkueiden kohtaamisien lisäksi aivan uusia eksoottisia joukkueita eri puolelta Suomea ja kaikessa toiminnassa vallitsi jännittynyt uutuudenviehätys ja innostus. Valtakunnallinen lehdistö antoi lisäksi huomattavasti enemmän huomiota yhteisiin SPL-vetoisiin sarjoihin kuin mitä työväen lehdistö oli yrittänyt aiemmin TUL:n sarjoista lukijoilleen kertoa. Kaikesta liennytyksestä huolimatta vasemmiston ja oikeiston äänenkannattajien peliselostukset lehdissä saattoivat joskus yltyä melkoiseksi luokkataisteluksi sanallisin asein. TUL:n pelaajien ei edelleenkään ollut helppo siirtyä SPL:n alaiseen seuraan ja päinvastoin. Tämä korostui erityisesti tehdaskaupungeissa kuten Tampereella. Pahimmillaan takinkääntö saattoi siellä merkitä työpaikan menetystä. Porin vastaavista jännitteistä ei kirjoituksia ole näkynyt, vaikka vielä 60-luvullakin lehtijutuissa (ja kieltämättä katsomoissakin) joskus aisti vanhoja asetelmia. Tiettyä osaa Porin uudella stadionillakin kutsuttiin vielä 60-luvulla yleisesti termillä työläiskatsomo, mikä viittasi suoraan PPT:n innokkaisiin kannattajiin, mutta meitä 50-luvulla syntyneitä pojanviikareita ei juurikaan kiinnostanut pohtia porilaisseurojen poliittisia taustoja (kuten varmasti 40-lukulaisilta pojilta asia oli vielä käynyt kuin luonnostaan - ja kai vielä joskus kotijoukkojenkin esille tuomina). En muista juniorivuosiltanikaan (60-luvun alkupuolilta) mitään puheita porvari- ja työläisseuroista. PPT:n juniorijoukkueita ei vain piirin sarjoissa näkynyt, joten pelihaluiset pojannassikat löysivät itsensä muista seuroista ihmeempiä vakaumuksellisia juttuja pohtimatta. En muista yhtään tapausta 60-luvun alkupuolelta, että joku kaveripiirimme potkijoista olisi esimerkiksi kotoa vanhemmiltaan saanut kiellon liittyä johonkin tiettyyn seuraan, vaikka kaupunginosan nassikat edustivat kaikkia yhteiskunnan eri sosiaalisia kerroksia herttaisessa ja sopuisassa sekamellakassaan.

1947-48: PoPa aloitti loppukesällä 1947 SPL:n sisäisen Suomensarjan (pohjoislohko): PoPa voitti Suomensarjan pohjoislohkon ja pääsi nousukarsintasarjaan: PoPa jäi nousukarsintasarjassa viimeiseksi (neljä joukkuetta) ~ ei noussut. Suomensarjan pohjoislohko ja nousukarsintasarja 1947-48. PoPa:n vuoden 1947 historiikkia. Sarjakausi edelleen kiusallisesti jaettu kahdelle kalenterivuodelle. RU-38 ja Porin Kärpät Maakuntasarjassa: RU-38 voitti lohkonsa Maakuntasarjassa ja nousi Suomisarjaan kaudelle 1948: Jalkapallokirja 1950 kertoo Maakuntasarjan lohkojen tulleen pelatuksi kausien 1947-48 aikana. Lohkoja oli kaikkiaan 15. RU-38 voitti oman lohkonsa (Satakunnan lohko) ja pääsi jatkokarsintaan, mikä pelattiin cup-systeemillä. Haettiin neljää (4) nousijaa. Cup-kilpailussa täytyi siis voittaa pelit ensimmäisellä ja toisella kierroksella, jos aikomus oli nousta sarjatasoa ylemmäs (JoPS selvisi arvalla ensimmäisestä kierroksesta 'parittomana'). RU-38 sai arvalla ensimmäisellä kierroksella kotikentälleen Tampereen Pallo-Veikot ja kotijoukkue RU-38 voitti puhtaasti 5-1. Toisella kierroksella arpa suosi porilaisia, sillä RU-38 sai jälleen kotiottelun - vastaan tuli EBK (Esbo Bollklubb, Espoo). Jännittävän nousuottelun voitti RU-38 niukasti 1-0 ja niin vastaperustettu RU-38:n jalkapallojaosto sai heti riemuita sarjanousua (Suomisarjaan) kaudelle 1951. Porin Kärpät Maakuntasarjassa sijalla 4/5. PPT jatkoi TUL:n Suomisarjassa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirja ei kerro lainkaan, miten edellämainittu kesällä 1946 aloitettu Suomensarja kevään 1947 jatko-osaltaan meni. Muista tietolähteistä löytyi tietoja, miten Tauno Mäkelän valmentama PPT:n joukkue romahti keväällä -47 sarjaa jatkettaessa, Tampereella kärsittiin tilannetta kuvaavasti TKT:lle rökäletappio 0-9. Sarjapaikkansa PPT:n onnistui kuitenkin säilyttää. Kirja toteaa vuoden 1947 jalkapallosaavutuksista vain, että jalkapallossa pelattiin liiton Suomisarjassa ja seuraavan vuoden kevättä varten joukkue oli hyvissä asemissa ollen sarjataulukon kärkijoukkueena. PPT oli voittanut kausien 1947-48 ylivuotisessa TUL:n Suomisarjassa loppukesällä -47 ainakin Varkauden TP:n 1-0 ja pelannut Kuopiossa Rientoa vastaan tasapelin 1-1. Uusi aluevaltaus tuli PPT:lle mahdollisuudesta osallistua vuoden 1948 puolella SPL:n ja TUL:n liennytyksien seurauksena yhteiseen Suomensarjan pohjoislohkoon, johon TUL ja SPL saivat nimetä kumpikin kahdeksan joukkuetta. 16 joukkueen sarjassa tulivat pelaamaan yhdessä porilaisjoukkueista RU-38, PoPa ja PPT. Ilmassa oli aivan uudenlaista sähköä, kun kauteen 1948 valmistauduttiin.

1948: RU-38, PoPa ja PPT samassa Suomisarjan pohjoislohkossa kesällä 1948: Tähän Suomisarjan pohjoislohkoon oli TUL ja SPL molemmat sijoittaneet kahdeksan (8) joukkuetta. Vaasan PV luopui ja 15 joukkuetta jatkoi. Voittaja KuPS nousi suoraan SM-sarjaan - sijoille 2-8. sijoittuneet seurat säilyttivät paikkansa Suomensarjassa seuraavalle kaudelle 1949. Sijoille 9-16. sijoittuneet seurat putosivat Maakuntasarjaan seuraavalle kaudelle 1949. TUL-johtajat eivät tämän sarjan lopputaulukosta todellakaan pitäneet - omat joukkueet kansoittivat sarjan loppusijat. Ei ihme, että fanaattisimmat TUL-virkailijat halusivat jo kiireesti pois nöyryyttävästä SPL-yhteistyöstä. RU-38 parhaana porilaisjoukkueena hienosti kolmantena: KuPS voitti Suomensarjan 15 joukkueen pohjoislohkon ja nousi SM-sarjaan kaudeksi 1949. RU-38 jäi Kajaanin Palloilijoiden kanssa vain pisteen päähän nuolemaan näppejään. PoPa sarjassa 7. sijalla ja säilytti sarjapaikkansa: Porin Palloilijoiden (=PoPa) edustusjoukkue 1948 Herralahden kentällä. Edessä Erik Forsberg, maalivahti Yrjö "Jurre" Harrela, Kalle Sundman. Keskellä Toivo Laakso, Tauno "Ruhtinas" Järvenpää, Ilmari Lahti myöh. Nokikuru. Takana Väinö Talvitie, Olli Pohjaluoto, Olavi Ture, Harri "Harppa" Liivistö, Jukka Naava. Valmentaja Paavo Juhola. Kuva: todennäköisesti Sven Raita. Kiitos Antti Suomiselle kuvan esille tuonnista. PoPa:n onnistui mahtua kahdeksan parhaan joukkoon (7. sijalle) ja siten säilyttää sarjapaikkansa Suomensarjassa myös kaudella 1949. PoPa:n vuoden 1948 historiikkia. PoPa:n joukkuekuva vuodelta 1948. Uudet ratapaidat. Valmentajana brittikyky Eric Jones. PoPa pelimatkalla Ruotsissa kesällä 1948. PPT jäi sarjassa 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan kaudelle 1949: PPT:n 40-vuotisjuhlakirja mainitsee kaudesta 1948 seuraavaa: Kesä 1948 oli työntäyteinen jalkapallon edustusjoukkueella, sillä se vei läpi kaksi Suomensarjan myllyä.Syksyllä -47 aloitetussa TUL:n sarjassa saavutettiin lopulta viides sija, vaikka mukana olivat kovat joukkueet TKT, TPV ja JBK. SPL:n sarjasta joukkue putosi, vaikka kierroksella saavutettiin 5 voittoa, 2 tasapeliä ja miinuksina 7 tappiota. Lohdutuksena voidaan pitää sitä, että kova oli seurakin, missä pelattiin. Yksittäisistä pelituloksista kirja mainitsee seuraavat SPL:n suomisarjasta (ei tietoa, pelattiinko kotona vai vieraissa): voitot : Vaasan TP 9-0, PoPa 2-1, TKT 5-2 ja kirjan ilmeinen painovirhe - Kuopion Elo 9-14 (?). PPT voitti myös piirinmestaruuden (TUL?) voittamalla M-sarjan (?) Rauman Työväen Urheilijat (RTU) luvuin 4-3. (Jari-Juha Kivini, 10.2.2012): Tuo PPT-Elo-matsi kaudella 1948 päättyi todellakin "vain" 9-4- lukemiin. PPT:n miehistö kaudella 1948 (tarkemmat tiedot puuttuvat). PPT, 1948 - ykkösjoukkue: Salmi, Lepistö, Nyberg, Tiljander, Grönman, Helin, Tranberg, Tuomi, Lepistö, Kivimäki, Jullenmaa, Jakomaa, Lanne, Mäkelä, Hostila, Ojala, Ulmas. PPT, 1948 - kakkosjoukkue: Kaskinen, Rummi, H.Pihl, Hakulinen, Kiviranta, Turunen, Suominen, P.Pihl, Lepistö, T.Tuomi, Helin, Järvi. Tilanne Suomensarjan pohjoislohkon ottelusta PPT-KPV lokakuun lopulla v.1948. Porin Pallokenttä on lumijäässä - pitkälle syystalvelle piti kausi venyttää tuolloin. Kuva on PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta. Porin Kärpät Maakuntasarjassa ~ surkea kausi - pisteittä viimeiseksi: Porin Kärppien umpisurkea kausi Maakuntasarjassa päättyi ilman pisteitä viimeiselle sijalle ja edessä oli putoaminen piirinsarjatasolle seuraavaksi kaudeksi (1949). Reposaaren Urheilijat selvisi Maakuntasarjan karsintapeleihin: Reposaaren Urheilijat sai 1948 ensimmäisen kosketuksensa SPL:n virallisiin sarjasysteemeihin pääsemällä mukaan Maakuntasarjakarsintoihin. Ensimmäisellä kierroksella Reposaaren Urheilijat matkusti Vammalaan ja voitti Tyrvään Voiman niukasti 3-2. Toiselle kierrokselle Reposaaren Urheilijat sai eksootiselle merenpauhuiselle kotikentälleen vieraita Tampereelta ~ runsasmaalisessa ottelussa isännät hävisivät Kissalan Pojille luvuin 7-11. Tie Maakuntasarjaan oli saarelaisille tuloksen myötä noussut pystyyn. Tammikuussa 1948 perustettiin uusi seura Porin Pallo-Pojat (PPP): Uusi seura Porin Pallo-Pojat eli PPP perustettiin 18.1.1948 ja se osallistui kesällä 1948 maakuntasarjan karsintoihin (ei menestynyt). (Jari-Juha Kivini, sähköposti 10.2.2012): Porin Pallo-Pojat eli PPP perustettiin 18. tammikuuta 1948. PPP uutena seurana (TUL:n jäsen) osallistui liittonsa Maakuntasarjan karsintaan: 13.6.-48 vs. TP-T . Vierasjoukkue TP-T jatkoon 3-1- voitollaan. Porin Kärpät voitti Suomen Palloliiton (SPL) Nuorten kultaa 1948: Melkoinen sensaatio oli Porin Kärppien nuorten voittama Suomen Palloliiton (SPL) mestaruus kaudella 1948. Cup-kilpailuna käyty Nuorten SPL-turnaus huipentui finaaliin, missä Kärpät voittivat Lahden Pallo-Miehet (LPM) selvin numeroin 4-2. ('Cedunet.fi/seniorit'): Porilaisen jalkapallon ykkösseura 40-luvun lopulla ja 50-luvun alkupuolella oli Porin Kärpät, jonka valmentaja Erkki Lehtonen oli kehittämässä huomattavaa osaa lyseolaismestareista niiksi taitureiksi, mitä he koulua edustaessaan olivat. Porin Kärpät voitti vuonna 1948 Suomen Palloliiton (SPL) nuorten jalkapallomestaruuden. Sen jälkeen seura useana vuonna oli ko. liiton poikien toimintakilpailun ykkönen. Siitä seurasi, että SPL lähetti kesäkuussa 1951 Kärppien 16-vuotiaiden poikien joukkueen Suomen edustajaksi kööpenhaminalaisen KB:n suureen juhlaturnaukseen. Menestys oli kohtuullinen kaksi vuotta vanhempien kilpakumppaneiden sarjassa. Paluumatkalla pojat ottelivat Malmössa Malmö IF.n samanikäisten kanssa tasapäisesti sekä Tukholmassa erään miesjoukkueen kanssa. Viidessä kansainvälisessä ottelussa oli mukana 10 Porin Lyseon oppilasta . Matka ja sen tuoma arvonanto lisäsivät merkittävästi satakuntalaista jalkapalloinnostusta. Seuraavassa lainausta lahtelaisen jalkapalloilun historiikkikirjasta (Jukka Airo, 2001): A-nuorten SM-finaali (SPL) 1948 pelattiin Porin Herralahden kentällä syyskuun 12. päivänä (1948). LPM pelasi silloisella tutulla (ja kai myös ainoalla) 2-3-5-systeemillä: Paloposki, Säkäjärvi-Parikka, Tuomikoski-Olkkola-Martinsen, Valtonen-Rantanen-Suvisilta-Valtonen-Parviainen (valmentajana "Tinna" Inkinen). Valtosen veljekset veivät porilaisen 600-päisen kotiyleisön suruksi LPM:n johtoon 2-0 jo ensimmäisen 20 minuutin aikana. Sitten kohtalo puuttui peliin: Raimo Valtonen muistelee: Tuomikosken Seppo oli määrätty vartioimaan Kärppien vaarallisinta hyökkääjää Erkki Harellia. Seppo hoiti tehtävänsä mainiosti siihen saakka, kunnes sai kovan iskun päähänsä. Hän meni siitä niin sekaisin, että rupesi seuraamaan minua eikä Harellia, Ja Harell teki kolme maalia! Porilaiset venyivät varsinaisella peliajalla tasoihin ja jatkoajalla käänsivät ottelun voitokseen 4-2. Markku Harell (14.4.2014): Vuoden 1948 SPL:n nuorten mestaruuden voittanut joukkue: huoltaja V Ismosalo , O Käppi, V.Sampo, P Nordlund ,J Kujala, K Brander, E Mikola, J Kreula, E Harell, O Heikkilä, Pukupäällä O Sillanpää. R Kari, J Saarinen ja A Jokinen. Tuon Nuorten SM-kullan jälkeen (1948) urheilullisesti ehkä parhaiten jatkoi uraansa Nyskä Harellin lisäksi Olavi Heikkilä - oli yksi Heikkilän veljeksistä, pelasi myös jääkiekkoa. Lasse, Simo ja Antti olivat muut porilaisten hyvin tuntemat veljekset. J.Saarinen pelasi myös maalivahtina Ru-38 joukkueessa. Pentti Nordlundin porilaiset paremmin tuntevat pitkäaikaisena Satakunnan Urheiluliikkeen myyjänä. (Jukka Joutsi, 15.4.2014): Porin Kärpät voitti siis Suomen Palloliiton (SPL) mestaruuden. Virallinen nuorten Suomen mestaruus ratkaistiin varmaankin perinteisesti tuon ajan käytännöllä eli SPL:n Nuorten mestari kohtasi TUL:n mestarin. Kyseisestä ottelusta ei kirjoitushetkellä ole löytynyt faktatietoa, mutta eräät muistelijat arvelivat Kärppien kohdanneen Kotkan Työväen Palloilijat (TUL) ja hävinneen. SPL:n julkaisemat vuotuiset Jalkapallokirjat eivät ajan poliititsen jännitteen vuoksi maininneet sanaakaan TUL-toiminnasta, joten siksi tuosta mahdollisesta virallisesta SM-ottelusta ei ole tietoa ollut löydettävissä. Kaudella 1948 KTP voitti ko. liittofinaalissa Suomen mestaruuden voittamalla SPL-mestari VPS:n 1-0. Erkki "Nyskä" Harell (s.12.3.1930) pelasi urallaan aluksi hyökkääjänä, mutta siirtyi sittemmin puolustuslinjojen luunkovaksi luudaksi. Nuorten SM-kultakauden (SPL) jälkeen hän aloitti edustustasolla RU-38:n Suomensarjan miehistössä. Keltamustassa paidassa Harell pelasi kauteen 1957 saakka - kaudet 1955-56 Maakuntasarjassa, muuten Suomensarjaa. RU-38:n noustua kaudelle 1958 Mestaruussarjaan yllätyksellisiä hopeamitaleita voittamaan, Erkki Harell oli siirtynyt Turkuun TPS-paitaan. Hän palasi kaudelle 1959 Poriin, mutta ei kuitenkaan RU-38:n Mestaruussarjassa pelanneeseen miehistöön, vaan Maakuntasarjassa pelanneen PoPa:n joukkueeseen. Kaudet 1960-62 Harell pelasi Suomensarjaa uudessa Porin Karhut-seurassa (fuusiosta PoPa ja Kärpät). Kauden 1963 Harell pelasi Suomensarjaa Raumalla (Iirot) ja palasi taas Poriin pelaten RU-38:ssa Suomensarjaa kaudet 1964-65. 36-vuotiaana Erkki Harell siirtyi Porin Pihlavan Työväen Urheilijoihin (PiTU) ja siellä meni kaudet 1966-67 Maakuntasarjassa ja kaudet 1968-69 Suomensarjassa. Kaudella 1970 Harell valmensi PPT:n A-junioreita. Urallaan Erkki Harell pelasi kahdeksan A-maaottelua.

1949: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1949: Kauden 1949 Suomensarjan länsilohkon sijoitukset ja pelitulokset (Jalkapallokirja 1950). Länsilohkossa voittaja Haka nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-7 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 8-12 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 ~ sijoitus: 5/12. RU-38 sai sarjassa 25 pistettä, maalisuhde 43-31. Kauden suurin voitto: 11-0 Sport. Rosenlewin nousumahdollisuudet menivät turkulaisjoukkueita TPK ja TuPy vastaan hävittyihin neljään peliin. Mestaruussarjaan nousutta Hakaa vastaan porilaiset sen sijaan saivat aikaiseksi kaksi tasapeliä lukemin 1-1. Porin molemmat tulikivenkatkuiset paikallisottelut päättyivät myös lukemiin 1-1. Erkki Nyskä Harell siirtyi edelliskauden 1948 päätteeksi Kärpissä voittamansa Nuorten Suomen mestaruuden jälkeen RU-38:n suomensarjamiehistöön kaudelle 1949. PoPa ~ sijoitus: 6/12. PoPa sai sarjassa myös 25 pistettä, maalisuhde 39-44. Kauden suurin voitto: 4-1 (TPK, TKT ja Sport). Pahin häviö: 0-7 (Haka). PoPa:n vuoden 1949 historiikkia. PoPa Tammisaaren vieraspelissä vastustajiensa (EIF) kanssa yhteispotretissa keväällä 1949. Porin Kärpät piirinsarjatasolle pudotettuna - pääsi karsimaan ja nousi takaisin Maakuntasarjaan: Porin Kärpät oli pudonnut Maakuntasarjasta piirisarjatasolle kauden 1948 päätteeksi. Kaudella 1949 Kärpät pääsi Maakuntasarjan cup-muotoiseen nousukarsintaan ja selvitti tiensä takaisin Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi 1950. Ensimmäisessä ottelussa Kärpät voitti vieraissa Eura-Kauttuan Urheilijat numeroin 4-1 ja ratkaisevassa toisessa ottelussa kaatui Porissa Nokian Urheilijat luvuin 5-2. PPT liittojen yhteisessä (TUL ja SPL) cup-karsinnassa Suomensarjaan pääsystä : tie Suomensarjaan takaisin katkesi ensimmäiseen otteluun Karjaalla: Edelliskaudellahan 1948 PPT oli pudonnut SPL:n ja TUL:n yhteisestä Suomensarjasta - ja tie oli vienyt suoraan piirien ja TUL:n omaan karsintaan yhteiseen Suomensarjaan noususta (cup-kilpailussa 32 joukkuetta / 16 SPL + 16 TUL). Neljälle oli paikka auki nousuun Suomensarjaan kaudelle 1950. Neljä parasta cup-kilpailusta selvisi seuraavalle kaudelle yhteiseen Suomensarjaan. PPT matkusti ensimmäisellä kierroksella Karjaalle ja BK-46 oli tyly isäntä luvuin 5-3. PPT:n nousuhaaveet katkesivat ensimmäiseen peliin. PPT:n johtokunta potretissa vuonna 1949. Nimet annettu kuvan oikealla puolella. Tämän kirjoittajalle kuvan miehistä on 'tuttu' Eero 'Klasu' Virtanen (takarivin keskellä) - mm. myöhemmin kesämökkinaapurimme Luvialla. Kauden 1949 jalkapallotoiminnasta on PPT:n juhlakirjassa vain seuraava maininta: Läntisen alueen jalkapalloilun suursarjassa oteltiin muutama ottelu. TuKT voitettiin 1-0, samoin HIK 4-3. Kansainvälisessä ottelussa saatiin Linköpings KIF tunnustaa paremmaksi 5-2.. Edellä oleva oli siis TUL-liiton omaa sarjaa. Jostain syystä juhlakirja vaikeni täysin SPL:n kanssa yhteisistä toiminnoista (urheilupolitiikkaa ilmeisesti sekin). Useimmat pelaajat olivat 'liennytyksestä' SPL:n kanssa mielissään, mutta vastaavasti useimmat 'urheilupoliitikot' TUL:n seurajohdoissa olivat yhteistoiminnasta käärmeissään. TUL:n sisällä asiasta oli olemassa voimakasta ristivetoa. PPT:n joukkueet Tiilimäen harjoituskentällä vuonna 1949. Kentän hiekkapinta näyttää kuvassa kyllä aivan hirmuiselta. En osannut kuvasta tarkalleen sijoittaa mielessäni kyseisen kentän sijaintia taustan talojen avullakaan. Jari-Juha Kivinin lähettämä selvitys sai 'kentän paikalleen kartalla' myös mielessäni. (Jari-Juha Kivini, sähköposti 11.2.2012): Tuo Tiilimäen kenttä oli kai ensimmäinen kaavoitettu urheilukenttä Porin keskustan alueella. Kenttä sijaitsi nykyisen Tiilimäen Nesteen paikalla (ex-"Kespa"). Kuvassa taustalla näkyvät rakennukset ovat nykyisen Maamiehenkadun varrella. Talot rakennettiin sodan jälkeen ja ne piti myöhemmin purkaa, mutta vielä ne siinä pönöttävät. Kuvakulma on siis kentältä länteen päin. Tiilimäen kenttä 1909 (Jari-Juha Kivini): Vaihtoehtona alkujaan Kirjurinluoto. Luodon vehreyttä ei haluttu loukata eikä puita kaataa. Paikka oli jo rakentumassa kaupunkilaisten virkistyspaikaksi. Kustannukset myös Tiilimäkeä korkeammat (6000:-). Tiilimäen hinta-arvio alkujaan 2000:-. Plussana maaperän kuivuus, halvemmat kustannukset sekä koulu Eteläpuiston eteläpäässä (”Synkkäri”). Kenttä 125 X 85 m - ”Pikkumetsän pohjoisosassa”. Kaupungininsinööri ehdotti Tiilimäkeä ”nykyisestä kanatarhasta kaakkoon päin entiselle peltopalstalle n:o 431 - Honkametsän keskelle kuivalle Tiilimäelle.” Kentältä kaadettiin n. 100 puuta, jotka käytettiin kentän pylväiksi. Kenttäalueen yhteydessä oli pumppukaivo. Kaupunkilaiset urheiluaktiivit äänestivät kentän sijainnista Kirjurinluodon ja Tiilimäen väliltä Juhannuslehdon tanssilavalla. Tiilimäki voitti yhdellä äänellä. Kaupunginvaltuusto yhtyi voittaneeseen kantaan. Kenttäasiaa Tiilimäelle ajoi mm. isännöisijä Gustav Manninen. ”Tiilimäen kenttää reunustavien ojien reunoilla kasvaneet katajapensaat.” Kentän suunnitteli maanmittausinsinööri Kelpo Vohlonen. Kenttää reunusti korkea teräväkärkinen ”picket fence”. Tiilimäen kenttä valmistui 1909-1910. Vuonna 1912 kentälle rakennettiin pukusuoja. Rakennus purettiin 1929, jolloin tilalle tehtiin yli puolta suurempi pukuhuone, johon tuli kalustosuojan päälle myös naisten huone. Pukusuoja oli jatkosodan aikana vuokrattuna saksalaisille sotilaille, mutta se paloi jo vuonna 1942. Työväen vappujuhlakenttänä toiminut Tiilimäki vaihtui Isomäen laululavaksi vuonna 1960. Menot: kentän punnitseminen 162:-, kaivo 722:-, raivaus 376:-, tasoitus 1.157:-, juoksuradan saveaminen 1.027:-, voimistelu-, hyppy- ja heittopaikat 199:-, nurmikon kylväminen 94:-, juoksuradan paalutus 40:-, aidanpylväät & lanka-aita 145:-, aineita istuinpaikkoja varten 82.-, yhteensä 4.004, 61 mk. Kustannettiin kaupungin ”väkijuomavoittorahoilla”. 1946 vaikean asuntopulan vuoksi ei Tiilimäen urheilukentällä olleita parakkeja saatu vielä siirtää pois. Näin kentän uudelleenrakentaminen siirtyi. Kentällä oli junioreiden sarjaotteluja ja toimi harjoituspaikkana vielä 50-luvun lopulla. Vuonna 1960 vielä ainakin moukaripörssi. Kunnalliskertomus kertoo paikalle tulevan huoltoaseman, joka avattiinkin 7.heinäkuuta 1961 Tiilimäen Unionina. PPP liittonsa sarjakarsinnoissa ~ tie katkesi kolmanteen peliin: Edellisvuonna 1948 perustettu PPP osallistui liittonsa (TUL) riveissä liittosarjan karsintoihin, joiden tuloksia Jari-Juha Kivini toimitti käyttöömme: (Jari-Juha Kivini, sähköposti 10.2.2012) 1949-kaudella PPP osallistui cup-muotoiseen liittosarjan karsintaan: 4.9.49 PPP-NoKo luovutus, 18.9.49 PPP-TyrKi 7-3 ja 9.10. LieKi-PPP 3-1. PPP tippui jatkosta. J-J. Kivinin kanssa ollaan yhtä mieltä siitä, että juuri nämä käsittelyssä olevat (40-luvun lopun) kaudet sarjasysteemeineen ovat vaikeita hahmottaa johtuen mm. vallinneista sarjauudistuksista liittojen yhteistoimintaan liittyen. Aikalaislähteissä ei todellakaan nähty vielä metsää puilta eli käytetyt termit olivat esim. lehtimiehiltä usein täysin hakusessa. Sen verran TUL:n ja SPL:n välinen lähestyminen ja yhteistyö oli myös eräille tahoille arka asia, että neutraalia tilannekartoitusta ei juuri kukaan tullut ylöskirjanneeksi. Vuoden 1950 SPL:n Jalkapallokirja ei noteeraa lainkaan seuraa PPP minkäänlaisissa kauden 1949 tilastoinneissaan. TUL:n ja SPL:n yhteisen karsintasarjan Suomensarjaan 1950 tilastointi alkaa ensimmäiseltä kierrokselta, jolloin mukana oli 32 joukkuetta (16 joukkuetta molemmista liitoista). PPP:n tie oli siis katkennut aiemmin kolmannessa liittonsa karsintapelissä. PPT oli selvinnyt 1. kierrokselle, mutta putosi heti hävittyään Karjaalla.

1950: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1950: Länsilohkossa TuPK voittaja nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. Porilaisjoukkueilla täsmälleen samat suijoitukset kaudeen 1950 Suomensarjan lohkossaan kuin edelliskaudellakin 1949. RU-38 ~ sijoitus: 5/12. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Suomensarjan länsilohkossa pelanneen RU-38:n seuraavasti: Rosenlewin Urheilijat-38 (RU-38), Pori. -- puh.joht. M.Kalliomäki, sihteeri ja huoltaja I.Johansson, osoite Siltapuistokatu 5, paita musta-keltainen, housut keltaiset. Myöhemmin RU-38:n pelihousut olivat kyllä kiistatta aina mustat. Samaisessa Jalkapallokirja 1950:ssa on myös esittelyssä Turusta Porin Palloilijoihin kesällä 1949 siirtynyt hyökkääjä Jorma Vaihela, joka kaudelle 1950 oli siirtynyt PoPa:sta kilpailevan RU-38:n riveihin. Vaihela oli Poriin tullessaan 23-vuotias ja hänellä oli takanaan jo 13 A-maaotteluakin. Vaihelan vanhemmat olivat syntyneet Porissa, Jorma tosin itse oli syntynyt Raahessa. Ohessa näyte mainitusta jutusta: PoPa ~ sijoitus: 6/12. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Suomensarjan länsilohkossa pelanneen Porin Palloilijat seuraavasti: Porin Palloilijat (PoPa), Pori. -- puh.joht. V.Laitinen, sihteeri M.Laippala, huoltaja T.Laakso, osoite Johnssoninkatu 1, paita sininen, housut valkoiset.. Joukkueen peruskokoonpano kaudella 1950: Harrela, Santala, Lund, Kreula, Järvenpää, Lahti, Ture, Ramstedt, Parman, Liivistö, Naava. PoPa:n joukkuekuva vuodelta 1950 - tähtipelaaja Vaihela siirtyi kuitenkin kaudeksi 1950 RU-38-paitaan. Porin Kärpät Maakuntasarjassa (Länsilohko B): sijoitus 3/5. Porin Kärpät pelasi kaudella 1950 Maakuntasarjan länsilohkon B-sarjassa, Kissalan Pojat (Tampere) voitti lohkon. PoPa oli kolmantena. Lohkon voittaja pääsi seitsemän muun lohkovoittajan kanssa jatkosarjaan, jossa oli kahdessa lohkossa neljä joukkuetta (maantieteellisesti jaettuna). Yksinkertaisen sarjan (kolmen pelin) jälkeen lohkojen kaksi parasta nousivat (yhteensä neljä) Suomen sarjaan kaudelle 1951. SPL:n Jalkapallokirja 1950 esitteli Maakuntasarjan länsilohkon B-sarjassa pelanneen Porin Kärpät seuraavasti: Porin Kärpät (PKärpät), Pori. -- puh.joht. E.Paarola, puh. 1831, sihteeri O.Sillanpää, k. 4154, t. 3808, os. Armfeltink. 8 B, paita oranssi, housut mustat. PPT ainakin TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa kolmantena: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan (ei muita tietoja tästä kaudesta): Jalkapallokausi 1950 avattiin ystävyysottelun merkeissä ja voitettiin RaPa 2-1. Suursarja aloitettiin voittamalla VaKP 3-0, muut ottelut hävittiin ja mm. TKT:lle 3-2. Tämä ottelu oli erikoinen, että häviö tuli kolmen rankkarin jälkeen. A-juniorit voittivat piirin mestaruuden. Kahdeksan joukkueen sarjassa PPT oli lopulta kolmas. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois. 'Jalkapallokirja 1950' ei kertonut mitään TUL:n puolen sarjasysteemeistä - luonnollisestikaan. PPT, edustusjoukkue 1950: Granfors, Tranberg, Kivimäki, Helin, Lanne, Tiljander, Nyberg, Ojala, Tuomi, Jullenmaa, Ulmas, Pihl, Heinonen. PPT, A-juniorit 1950: Saarela, Sillanpää, Heino, Viljamaa, Mikkonen, Björkqvist, Väkevä, Karttunen, Leino, Linnala, Mattila. Satakunnan piirissä (SPL) : Porin Tarmon Mäntyluodon osasto ja Reposaaren Urheilijat. Kaudella 1950 (Jalkapallokirjan 1950 mukaan) SPL:n Satakunnan piirin joukkueet olivat: Eura-Kauttuan Urheilijat, Harjavallan Jymy, V- ja U-seura Honka (Honkajoki), Kankaanpään Urheilijat, Kiukaisten Urheilijat, Kokemäen Kova-Väki, Lauttakylän Luja, Luvian Veto, Nakkilan Vire, Noormarkun Nopsa, Panelian Raikas, Porin Tarmon Mäntyluodon osasto, Rauman Lukko, Rauman Seminaarin Kisailijat, Reposaaren Urheilijat, Räisälän Pamaus (Peipohja), Tiurin N.S:n Palloilijat (Köyliö), Tyrvään Voima ja Ulvilan Ura.

1951: RU-38 ja PoPa samassa Suomensarjan länsilohkossa 1951: Länsilohkossa voittaja Turun Pyrkivä nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 sijoittui kolmanneksi: PoPa jäi sarjassa viimeiselle 10. sijalle ja putosi Maakuntasarjaan: Porin Kärpät Maakuntasarjassa (Länsilohko B): sijoitus 4/6. Porin Kärppien juniorityö palkittiin Tanskan turnauksella: Porin Kärpät voitti useaan otteeseen jalkapallossa oman sarjansa poikatoimintakilpailun ja jopa valtakunnallisen kokonaiskilpailunkin, josta palkintona seuran 16-vuotiaat edustivat Suomea Kööpenhaminan suuressa turnauksessa 1951. PPT pelaili TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa pelattiin TUL-liiton suursarjassa, saavutettiin siinä kolmas sija. Sarjassa oli mukana TPV, VaKP, TPT ja Lielahden Kipinä. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois. PPT:n joukkue kuvattuna jonkun vieraspelin yhteydessä kauden 1951 aikana. Taustalta näkyy, että joukkue yöpyi reissullaan Matkustajakoti Turistissa, joka oli sen verran urheilullinen, että kulmassa näkyy veikkausasiamiehen mainoskyltti.

1952: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena enää Suomensarjan länsilohkossa 1952: RU-38 sijoittui kuudenneksi (sarjapaikka säilyi): Länsilohkossa voittaja HJK nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. PoPa ja Porin Kärpät molemmat Maakuntasarjan länsilohkossa B: Porin Palloilijat (PoPa) voitti lohkon ja pääsi nousukarsintoihin: ... jäi nousukarsinnoissa kolmanneksi (3/8) eikä noussut Suomensarjaan. Porin Kärpät jäi Maakuntasarjan länsilohkossa B sijalle 2/6. PPT pelaili TUL:n Suursarjan Tampereen lohkossa: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta: Jalkapallossa pelattiin TUL-liiton suursarjassa, lohkon voitti TPV. PPT oli toisena. Piirinmestaruuden voitti edustusjoukkue ja C-nuoret. Vain TUL:n suursarjan lohkovoittajat pääsivät jatkamaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintoihin, joten PPT jäi siitä jatkosta pois. (Markku Harell): "Olympiatunnelmaa Herralahdessa - näin oli otsikoitu jalkapallo ottelu Chilen olympiajalkapallomaajoukkueen ja Porin yhdistetyn kaupunkijoukkueen välinen ottelu Herralahden kentällä vuonna 1952. Ottelu päättyi Chilen joukkueen voittoon 5 -1. Porilaisten maalin teki Toivo Johansson. Erotuomarina keskellä porilainen Antero Lartola."

1953: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena Suomensarjan länsilohkossa 1953: RU-38 sijoittui viidenneksi (sarjapaikka säilyi): Länsilohkossa voittaja TuTo nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 putosi Maakuntasarjaan. (Markku Harell): "Kuvassa RU-38 vuoden 1953 edustusjoukkue. Edessä vasemmalta Rainer Mäkelä, I.Johansson, E.Lahti. Takarivi vasemmalta: Esa Väre, Toivo Johansson, Jukka Naava, Erkki "Nyskä" Harell, Eino Wessman, Keijo Olin, Lauri Uusitalo ja J.Lehtonen." (Markku Neiramaa): "Uudentalon veljeksistä kaikki neljä, Lauri, Heikki, Matti ja Pekka pelasivat jalkapalloa RU-38. Asuivat Hennalassa, mistä muuttivat Tupalaan." (Markku Harell): "Vuosi on 1953 ja kuvassa RU-38 A-juniorit. Vasemmalta: O.Mäntylä, Antero Laiho, Matti Rajala, Altti Grönlund, Rainer Mäkelä, A.Selesmaa, E.Niemi, M.Saariketo, Kari Rajala, M.Pirinen ja Matti Uusitalo. Rainer "Kikuna" Mäkelä pelasi samaan aikaan myös jo edustusjoukkueessa." PoPa ja Kärpät Maakuntasarjassa: Porin Palloilijat (PoPa) ~ sijalle 2/6. Porin Kärpät ~ sijalle 3/6. PPT voitti TUL:n lohkonsa ja pääsi karsimaan yhteiseen Suomensarjaan - jäi sijalle 7/8: PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa oteltiin TUL-liiton suursarjassa, lohko voitettiin, mutta Suomensarjan karsinnassa ei onni hymyillyt. Ainoa voitto tuli EIF:stä 4-1. PPT:n kakkosjoukkue voitti piirinmestaruuden. PPT pelasi nyt TUL:n Suursarjassa Varsinais-Suomen lohkossa ja voitti sen. PPT pääsi lohkovoittajana mukaan SPL:n ja TUL:n yhteisen Suomensarjan karsintaan, mutta voitti vain yhden pelin - paikka Suomensarjasta jäi saamatta. Seuraavalle kaudelle PPT kuitenkin pääsi mukaan SPL-vetoiseen Maakuntasarjaan.

1954: RU-38 ainoana porilaisjoukkueena Suomensarjan länsilohkossa 1954: RU-38 jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi Maakuntasarjaan. Länsilohkossa voittaja VPS nousi suoraan SM-sarjaan, sijoilla 2-8 säilyi Suomensarjassa ja sijoilta 9-10 RU-38 putosi Maakuntasarjaan. RU-38 (1954) ~ aikoinaan väärät kuvat lehtijutussa: RU-38:n miehistö esiteltynä lehdessä, tekstiosuus oikein, mutta kuvat aivan vääriä. SPL ja TUL löysivät yhteisen sävelen sarjatoimintaansa: PoPa, PPT ja Kärpät samassa yhteisessä SPL:n ja TUL:n Maakuntasarjan lohkossa. Porin Palloilijat (PoPa) ~ voitti lohkonsa, mutta jäi karsinnassa sijalle 4/8. Porin Kärpät ~ Maakuntasarjalohkossa sijalle 4/5. ~ pudotus piirisarjaan. Porin Pallo-Toverit (PPT) ~ jäi Maakuntasarjalohkossa viimeiselle sijalle sijalle 5/5 ~ piirisarjaan. PPT:n 40-vuotisjuhlakirjasta suoraan: Jalkapallossa pelattiin kaudella 1954 yhteiset sarjat, sillä TUL ja SPL sopivat väliaikaisesta yhteistoiminnasta. PPT pelasi kauden 1954 Maakuntasarjassa - mutta ei ollut mitään sanomista, vaan kyläsarjaan matka alkoi. PPT pääsi mukaan SPL:n sarjasysteemeihin, kun SPL ja TUL pääsivät sopimukseen ennen kauden 1954 alkua. PPT pelasi Kärppien ja PoPa:n sekä Unitaksen ja Iirojen kanssa kaksinkertaisen sarjan, mutta PPT voitti vain yhden pelin (Kärpät 3-2) ja tie vei harmittavasti 'kyläsarjoihin' juuri kun yhteinen sävel liittojen välillä oli löytynyt. PPT:n joukkue kuvattuna Porin Herralahden kentällä vuoden 1954 aikoihin (voi heittää vuodella eteen tai taakse). Taustalla kuitenkin Herralahden 'komea' pääkatsomo. PPT, edustusjoukkue 1954: Veikko Saarela, Björkqvist, Kalevi Eriksson, Veikko Tranberg, Leo Levo, Pentti Pihl, Matti Helin, Nurmi, Kööri Aaltonen, Olli Pihl, Reijo Nyström, Alpo Tall, Matti Linnala, Reijo Vainio, Martti Leino.

1955: Ei porilaisia joukkueita Suomensarjassa 1955: RU-38 pudonneena Maakuntasarjassa, jossa myös PoPa: RU-38 voitti Maakuntasarjan lohkonsa, mutta hävisi kaksiosaisen nousukarsinnan Kokkolan Jymylle: PoPa ~ Maakuntasarjan lohkossa sijalle 3/5. PoPa:n kakkosjoukkueen ryhmäkuva vuodelta 1955 (PoPa:n arkisto). Satakunnan piirinmestaruuden kesällä 1955 voittanut PoPa:n A-juniorien joukkue. Kuvan lähetti (27.5.2012) Antti Suominen, joka myös mukana kuvassa ~ edessä oikealla. (Antti Suominen, 27.5.2012): A-juniorikuvan otti Sven Raita, joka oli siirtynyt Satakunnan Kansasta 15.11.1953. Muistan päivämäärän hyvin, sillä pääsin Raidan jälkeen Satakunnan Kuvaan kemigrafioppilaaksi, jonka kylkiäiseksi tuli valokuvaus. Siitä se sitten ura urkeni. Jo heinäkuussa juuri Toivo "Topi" Laakso oli hommannut minut lehteen lähetiksi. Töihin minut otti Erkki Saarnilehto, PoPan entisiä junioreita. Mielenkiintoinen yksityiskohta: kuvaan ei päässyt koko joukkue, mutta Sven Raita liimaili pari kaveria muista kuvista takariviin, muistaakseni Lammisen ja Kuljun. Senaikaista kuvamanipulaatiota! Kärpät , PPT ja Ruosniemen Visa karsimassa 'piirinsarjatasolta' Maakuntasarjaan (SPL ja TUL): Kärpät nousi piirisarjasta takaisin Maakuntasarjaan. Kärpät voitti ensimmäisessä nousukarsintakierroksen ottelussaan kotonaan 'Åbo Boll- och Idrottsällskap'-seuran (Åbo Bois) numeroin 4-1. Ratkaisevalla toisella kierroksella Kärpät matkusti Närpiöön, missä kotijoukkue Kraft pisti ankarasti kampoihin, mutta Porin Kärpät voitti lopulta jännitysottelun numeroin 5-4. PPT nousi kyläsarjastaan takaisin Maakuntasarjaan. PPT nousi kauden 1955 päätteeksi takaisin seuraavalle kaudelle Maakuntasarjaan. Ensimmäisellä karsintapelikierroksella PPT voitti Raumalla Kortelan Ryhdin numeroin 6-4. Karsintasysteemin ratkaisevassa nousuottelussa PPT voitti toisen porilaisen joukkueen Ruosniemen Visan 11-1. PPT, edustusjoukkue 1955: Pentti Sillanpää, Erkki Heino, Veikko Heinonen, Veikko Tranberg, Leo Levo, Matti Helin, Nurmi, Aaltonen, Seppo Nyström, Reijo Vainio, Matti Leino. Ruosniemen Visa ensi kertaa mukana virallisten sarjatasojen karsoinnoissa - PPT pudotti ratkaisupelissä tylysti 1-11. Porin pohjoispuoleisen kaupunginosan Ruosniemen Visa pääsi kaudella 1955 ensi kertaa karsimaan paikasta viralliselle sarjatasolle eli kauden 1956 Maakuntasarjaan. Ensimmäisen kierroksen jälkeen näytti vielä hyvältä. Vihreäpaitaiset ruosnimeläiset voittivat kotonaan KasköIK:n (Kaskinen) reippaasti lukemin 7-1. Ratkaisevalle toiselle kierrokselle osui vastaan toinen, rutinoituneempi porilaisjoukkue PPT, joka jyräsi ruosniemeläiset tylyin lukemin 11-1. Seuraavalle kaudelle 1956 SPL oli aloittamassa uutta sarjatasoa Maakuntasarjan alapuolelle (piirisarjojen yläpuolelle). Uutta neljättä virallista sarjatasoa kutsuttiin nimellä ALUESARJA ja siihen kaudella 1956 myös Ruosniemen Visa pääsi ilahduttavasti mukaan heti alusta alkaen. Porin lyseo voitti oppikoulujen Suomen mestaruuden (1955): ('Cedunet.fi/seniorit'): Vuonna 1955 Porin lyseo voitti siis ensimmäisen oppikoulujen jalkapallocupin eli Suomen mestaruuden. Varsin vakuuttavasti voitot ottaneessa joukkueessa pelasi seitsemän Kärppien poikaa, kaksi PoPa:n, yksi RU-38:n ja yksi Ruosniemen Visan juniori. Taisi ruosniemeläinen muuten olla edellinen koulutoimenjohtaja Raimo Forsström.

1956: Neljä porilaisjoukkuetta Maakuntasarjassa 1956 (RU-38, PoPa, PPT ja Kärpät): RU-38 nousi Maakuntasarjasta takaisin Suomensarjaan kaudelle 1957. Neljä porilaisjoukkuetta kymmenen joukkueen Maakuntasarjalohkossa kaudella 1956. RU-38 oli koko lohkon vahvin ja voitti sarjan ilman tappioita 11 pisteen turvin ennen Tampereen Pallo-Veikkoja. Varsinainen nousu Suomensarjaan ratkesi kuitenkin vasta kaksiosaisessa nousukamppailussa Rauman Palloa vastaan. Porissa pelattiin ensin 2-2 tasapeli ja toisessa osaottelussa Raumalla porilaiset voittivat rakkaan vihollisensa numeroin 2-0. Niin oli porilaisjoukkue taas kahden välivuoden jälkeen saatu valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kaudelle 1957 eli Suomensarjaan. Kaudella 1959 RU-39 oli jo sensaatiomaisesti SM-sarjassa voittamassa hopeamitalit Poriin! (Markku Harell): "Kuvassa RU-38:n jalkapallojoukkue Norjassa vuonna 1955-57. Kuvassa ovat porilaispelaajat Oslossa Vigelandin patsaspuistossa. Puistossa on 212 taiteilija Gustav Vigelandin veistosta. Joskus Erkki "Nyskä " Harellin syntymäpäivillä katselimme kuvaa - yksi ja toinen kyseli missä kuva on otettu? Seuraavalle kysyjälle Nyskä ilkikurisesti vastasi "olisiko otettu viidennenosan Hevostorilla". Tämä jonkun tuntemattomaksi jääneen RU-38-henkilön kirjoittama tiivistelmä on tehty kaudesta 1956. Vaasalaislegenda Stig-Görän Myntti edusti Maakuntasarjassa RU-38-seuraa kauden 1956 aikana. Samaisen kauden 1956 vaiheita konekirjoitusliuskalla - tarkoitettu ilmeisesti johonkin myöhempään vuosi- tai juhlakirjaan. PoPa Maakuntasarjassa ~ selviytyi lohkossa sijalle 3/10. PoPa hävisi piirinsarjassa RU-38:lle 1-2 ja Maakuntasarjan otteluissa PoPa hävisi Rosenlewille myös kahdesti: PoPa-RU-38 1-4 ja RU-38-PoPa 3-0. PPT Maakuntasarjassa (nousijana) - pääsi sijalle 5/10: PPT pelasi kauden Maakuntasarjassa (länsilohko #1). Lohkossa oli kymmenen joukkuetta ja uhkana oli koko ajan tieto siitä, että peräti neljä huonointa joukkuetta tulisi putoamaan kauden päätteeksi kyläsarjoihin. PPT selviytyi sarjassa viidenneksi ja voitti (ainakin toisessa pelissä) kovina ennalta pidetyt tamperelaisetkin (TaPa, Tappara ja TPV). PPT hävisi piirinsarjassa RU-38:lle 2-3 ja Maakuntasarjan otteluissa ei mennyt sen paremmin keltamustia vastaan: PPT-RU-38 1-2 ja RU-38-PPT 3-1. PPT osallistui kaudella 1956 myös Suomen cup-kilpailuun, mutta menestystä ei ilmeisesti tullut, koska juhlakirjat eivät asiasta vaivaudu mitään kertomaan. Musta lukunsa PPT:n jalkapallotoiminnalle kaudesta kuitenkin tuli siinä mielessä, että seuran 2-, 3- ja A-juniorijoukkueet kaikki luopuivat sarjasta kesken kaiken. Syynä oli 'toimitsijavoimien puuttuminen'. Kauden 1956 PPT-miehistöön kuuluivat ainakin Levo, Helin, Alpo Tall, Matti Linnala ja Kalevi Kerttunen. Nuorten joukkueesta oli nostettu edustusmiehistöön Pekka Grönblom ja Hannu Haanpää. Nuoremmista junioreista maininnan kauden 1956 saavutuksista juhlakirjoituksissa saivat A.Nieminen, Antti Helppolainen, Puisto, Lepistö ja Järvensivu. Kärpät Maakuntasarjassa ~ jäi sijalle 8/10 ja putosi Aluesarjaan: Kärpät kärsi piirinsarjassa RU-38:lle tappion 0-5. Maakuntasarjassa jälki oli vielä rumempaa: Kärpät-RU-38 3-7 ja RU-38-Kärpät 7-0. Kärpät putosi Aluesarjaan (neljännelle sarjatasolle). Ruosniemen Visa Aluesarjassa ~ voitti lohkon #6 ja nousi suoraan Maakuntasarjaan.

1957: RU-38 nousijana Suomensarjassa ~ sijoituksena 4/10. Suomensarjaan noussut RU-38 esittelyssä Veikkaaja-lehdessä. Viereisen vuoden 1957 Veikkaaja-lehden esittelemän RU-38:n pelaajat: mv. Veikko Saarela (1932), op. Erkki Harell (1930), vp. Rainer Mäkelä (1936), otm. Aulis Järvinen (1935), ktm. Aimo Sommarberg (1931), vtm. Eino Wessman (1924), olh. Antti Linnala (1934), ovh. Esä Väre (1932), kh. Altti Grönlund (1935), vvh. Kari Rajala (1936), vlh. Heikki Uusitalo (1930). varamiehet: mv. Olavi Mäntylä (1935), h. Alpo Tall (1935). huoltaja: Yrjö Sundbäck. Tämän kirjoittajalle - v. 1953 syntyneenä - tämä kausi oli vielä liian varhainen omien muistikuvien syntymiselle. Pelaajalista on kuitenkin sikäli tuttua, että melkein kaikki nuo pelaajat tulivat myöhemmin tutuiksi keltamustissa pelipaidoissa, kun omaa ikääkin alkoi karttua. Nimilistassa on vain yksi täysin vieras nimi tämän kirjoittajalle - lihanleikkaaja Antti Linnala on jäänyt täysin tuntemattomaksi. Hän ei enää ollut mukana kauden 1959 RU-38:n SM-hopeajoukkueessa. Heikki Uusitalo on jäänyt melko lailla unholaan muistissani myös. Kari Rajalan muistan lähinnä vain erotuomarina ja jääkiekkomaalivahtina myöhemmiltä vuosilta. Huoltaja Yrjö Sundbäck ei myöskään ole lainkaan tuttu nimi. Alpo Tall on pistetty listauksessa varamiespenkille - hänhän pelasi sittemmin kaudet 1961-64 Turussa ÅIFK:n keltapaidassa ja palasi Poriin v.1965 PPT-miehistöön. Joukkueen tähtipelaaja oli tietenkin keskustuki Aimo Sommarberg, joka oli siirtynyt Poriin Kotkasta. Tämä jonkun tuntemattomaksi jääneen RU-38-henkilön kirjoittama tiivistelmä on tehty mitä todennäköisimmin juuri kaudesta 1957. Tarjoaa muutamia uusia nimiä vaihtopenkiltä. Kaksi RU-38:n suomensarjapelaajaa MM-karsintaottelun avauskokoonpanossa 5.7.1957 Olympiastadionilla! Suomi kohtasi MM-karsintaottelussa Puolan 5.7.1957 Helsingin Olympiastadionilla. Avauskokoonpanoon oli valittu kaksi puolustuspään pelaajaa RU-38:n Suomensarjamiehistöstä: Aimo Sommarberg ja Erkki Harell. Puola voitti 3-1. RU-38 nousi SM-sarjaan kaudelle 1958, mutta Erkki Harell siirtyi kyseiseksi kaudeksi Turkuun TPS-paitaan - ja palasi kaudelle 1959 Poriin, mutta PoPa-paitaan maakuntasarjaan! PoPa, PPT ja Ruosniemen Visa samassa Maakuntasarjan lohkossa #6 ~ kaikki viimeisillä sijoilla! PPT paras porilainen Maakuntasarjassa ~ sijalla 6/8. Piirinsarjassa PPT hävisi RU-38:lle peräti 2-9. Suomen cupissa PPT voitti ensimmäisen pelinsä, mutta putosi toisessa ottelussaan (tarkemmat tiedot puuttuvat). Jos edelliskaudella oli podettu kesken kaiken toimitsijapulaa, niin nyt PPT oli ilmoittanut piirinsarjoihin kaikkiaan kuusi joukkuetta. Porissa oli lisäksi käynnistynyt uusi turnausmuoto, kun alettiin pelata Laurin pallo-kiertopalkinnosta. Kisaan osallistuivat PPT:n ja PoPa:n A-juniorit ja Porin lyseon ja yhteislyseon joukkueet (tarkemmat tiedot puuttuvat). Kukahan oli kyseinen Lauri? PPT:n miehistöä kuvattuna v.1957 talvisarjaottelun päätyttyä - tarkemmat tiedot puuttuvat. PoPa ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 7/8 - Sarjapaikka silti säilyi. PoPa koki kauden aikana sellaisenkin nöyryytyksen, että Tampereella TPV löylytti PoPa:n sinipaidat peräti 18-1! Ruosniemen Visa Maakuntasarjassa ~ viimeisellä sijalla 8/8 - putosi suoraan Aluesarjaan takaisin. Kärpät pudonneena Aluesarjassa (lohko #6) - voitti lohkon ja nousi takaisin maakuntasarjaan:

1958: RU-38 Suomensarjassa ~ nousi SM-sarjaan kaudelle 1959: Kuva vuoden 1959 Jalkapallokirjasta (SPL). RU-38 pelasi kauden 1958 Suomensarjassa (länsilohko) ja onnistui kauden päätteeksi nousemaan ensimmäisenä porilaisseurana Mestaruussarjaan seuraavalle kaudelle 1959. Tämän kirjoittaja oli syntynyt syyskuussa 1953 Porissa, joten jonkinlaisia hajanaisia muistikuvia tuosta nousuhuumasta mieleen on jäänyt. Isä ja isoveljet peleissä lähinnä kävivät, isä kuului pyttykerhoonkin vuorollaan. Selkeänä muistikuvana on mielessäni syksyn nousun kannalta ratkaiseva ottelu TuTo:a vastaan ja sen ympärillä pyörinyt ennakkokohu. Peliä katsomaan en kuitenkaan 5-vuotiaana päässyt kai juuri odotettavissa olleiden ruuhkien takia. Lopputaulukossa TuTo oli RU-38:n takana toisena kolme pistettä perässä. Antti Suomisen upea otos (kiitos!) seuraavin saatesanoin: 12.10.1958 pelattiin RU-38 - TuTo -jalkapallo-ottelu Herralahden kentällä. Katsojia oli yli 3.500. RU-38 voitti ja nousi mestaruussarjaan (ja voitti hopeaa 1959). Takana vasemmalla Juhannuslehdon huoltorakennus niine portinpylväineen, jotka vieläkin ovat näkyvissä. Silloinkin oli ahdasta parkkipaikalla. Etualalla nykyinen Paanakedonkadun kevyen liikenteen väylä.. (Jukka Joutsi, 13.7.2014): Tämä kyseinen TuTo-ottelu oli muuten tämän kirjoittajalle sikäli eräänlainen rajapyykki, että se oli viimeinen "merkittävä" ottelu Porissa, jota EN ollut paikanpäällä katsomassa. Olin tuolloin täyttänyt vasta viisi vuotta, mutta muistan vielä kyseisen ottelun nostattaman "kohun" kotipiirissämme. Seuraavasta kaudesta 1959 alkaen olinkin paikalla lähes aina 70-luvun alkupuolelle asti, kun jotain erikoisempaa porilaisessa jalkapalloilussa oli tapahtumassa. Kaudesta 1959 muistan lähinnä pitkät jonot lippuluukuilla ja täyteen ahdetut katsomotilat - jalkoihin meinasi pikkumies kirjaimellisesti jäädä. Kärpät (nousijana), PoPa ja PPT Maakuntasarjassa: Kärpät ~ nousijana Maakuntasarjassa ~ sijalla 3/8. Jari-Juha Kivini lähetti (11.2.2012) tämän kopiokuvan pelipöytäkirjasta I-luokan piirisarjaottelusta PPT-Kärpät (3.8.1958), jonka PPT oli voittanut 3-1 (2-1). Kärppien kokoonpanosta erottuvat jääkiekkoilijat Lasse ja Simo Heikkilä sekä Seppo Nyström. Pisimmälle urallaan ylsi Veikko Jokinen - aina Mestaruussarjaan asti Ässien paidassa (1968-69). PoPa ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 5/8. Porin Palloilijoiden (PoPa) 1950-luvun peruspelaajia poseeraamassa Herralahden kentällä 1980-luvulla otetussa nostalgisessa kuvassa. Porilaisveteraanit vasemmalta: Toivo Tamminen, Kalle Sundman, Tauno Järvenpää ("Ruhtinas"), Erik Forsberg, Harri Liivistö ja Olavi Ture. Olin liian nuori näiden miesten PoPa-vuosina, että heidät muistaisin kentältä. Muistissani on vain yksi varhainen PoPa-ottelu, jossa pelasi kuvassa oikealla oleva Olavi Ture, sittemmin tuttu muuten - muista yhteyksistä. Liivistöstä muistan puhutun, mutta muiden nimetkin ovat jääneet itselleni vieraiksi. Kaudelle 1960 PoPa ja Porin Kärpät yhdistivät voimansa Porin Karhuiksi, jonka nappulaliigassa pelailin ja liityin myös myöhemmin D-junioreihin 1960-luvun alkupuolella. PPT ~ Maakuntasarjassa ~ sijalla 6/8. PPT pelasi kauden 1958 Maakuntasarjassa (lohko IV) säilyttäen sarjapaikkansa hyvin sujuneen loppukauden ansiosta, jolloin PPT voitti 'putkessa' vastustajiaan: RTU 9-4, Kraft 3-2, PoPa 4-2 ja Iirot 5-2. PPT-historiikki muisteli: Kausi 1958 alkoi tavanomaisesti, sillä kevään ottelut menivät kurjasti - ikäänkuin kaverit olisivat poteneet peliväsymystä. Suomen cupissa PPT putosi ensimmäisessä ottelussa (TKV). Matti Helin ja Hannu Haanpää valittiin Satakunnan piirin joukkueeseen, joka matkusti pelimatkalle Tanskaan. PPT-junioreille järjestettiin leiri Luvian Lemlahdessa, jossa tämänkin kirjoittajan perheen kesämökki sijaitsi. PPT-miehen Eero "Klasu" Virtasen kesämökki sijaitsi muutaman sadan metrin päässä. Ilmeisesti 38 pojan leiritys liittyi siis Eero Virtasen ideointiin. Minkäänlaisia aukeita potkimisniittyjä en kyllä lähiseudulta muista - oma mökkikenttämmekin oli vain noin 6x10 metrin kokoinen. Luvian kirkon kupeella, kuusiaidan suojassa sijainnut Luvian Vedon jalkapallokenttä oli kuitenkin aika kaukana Lemlahdesta. Eino Nordling seurasi SPL:n kustannuksella jalkapallon MM-kisoja Tukholmassa. Ylempänä Porin Kärppien kohdalla on esillä pelipöytäkirja I-luokan piirisarjaottelusta PPT-Kärpät (3-1), jossa PPT oli pelannut (3.8.1958) kokoonpanossa: (mv) Pertti Österlund, Pentti Hakala, Matti Linnala , Hannu Haanpää, Eero Niittynen, Matti Helin, Anto Virtanen, Pekka Grönblom, Leo Levo, Aarre Aaltonen ja Antti Linnala. Jalkapalloilijana pisimmän uran mainituista PPT-pelaajista pelasi Hannu Haanpää. Jääkiekkoilijana Anto Virtanen tuli menestymään vielä Porin Karhujen ja Ässienkin pelipaidassa. Ruosniemen Visa pudonneena Aluesarjassa (lohko #6) ~ mukana myös uusi tulokas - PORIN VETO: Ruosniemn Visa ~ pudonneena Aluesarjassa ~ sijalla 2/6. Porin Veto ~ uutena tulokkaana Aluesarjassa ~ sijalla 5/6. PORIN VETO tunnettiin ennen jalkapallovaihettaan Porissa lähinnä pesäpallo- ja koripalloseurana. Koripallossa joukkue piipahti jopa ylimmällä sarjatasolla.

Mestaruussarja 1959: RU-38 voitti sarjanousijana sensaatiomaisesti HOPEAA 'Rosenlewin Urheilijat-38' pelasi jalkapalloa korkeimmalla sarjatasolla vuodet 1959 ja 1960 saavuttaen kaudella 1959 nousijana yllätyshopeasijan vain kaksi pistettä mestari-HIFK:n takana. Tämä kuva RU-38:n huippuvuodelta 1959 on otettu ottelumatkalla Ranskassa - sen yksityiskohdista kaikki tiedot toistaiseksi puuttuvat. Nämä kuvat RU-38:n käsiohjelmasta kesältä 1959. Tämä huippuvuoden 1959 muistelukuva on peräisin RU-38:n käsiohjelmasta kesältä 1964 (TuTo-ottelu 14.6.1964). RU-38 selvisi Suomen Cupissa semi-finaaliin asti: Suomen Cupin 1. kierroksella RU-38 voitti Seinäjoella Sisun maalein 5-2. Toisella kierroksella RU-38 voitti Porissa TKT:n (Tampere) luvuin 3-0. Kolmannella kierroksella RU-38 voitti kotonaan Viipurin Reippaan (Lahti) lukemin 3-2. Porilaisten "arpaonni" jatkui, sillä neljännellä kierroksella RU-38 voitti edelleen Porissa VPS:n 2-1. Semifinaalikin pelattiin Porissa, HIFK tuli ja voitti keltamustat numeroin 3-2. Finaalissa HIFK hävisi Hakalle 1-2. PoPa, Kärpät ja PPT samassa Maakuntasarjan lohkossa #5: Kauden jälkeen PoPa ja Kärpät fuusioituivat "Porin Karhuiksi". PoPa:n viimeinen kausi - Maakuntasarjassa - ennen fuusiota: voitti lohkon ja varmisti nousen uudelle fuusioseuralle. PoPa:lle kausi 1959 oli viimeinen olemassaolonsa tässä vaiheessa. PoPa pelasi kauden 1959 Maakuntasarjan lohkossa V, jonka voitti. Kaudelle 1960 PoPa ja Kärpät yhdistivät voimansa Porin Karhuiksi ja uudelle fuusioseuralle PoPa:n lohkovoitto oli varmistanut sarjapaikan Suomensarjassa kaudelle 1960. PoPa: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): Olavi Ture, pelipaita sininen - housut valkoiset (Jalkapallokirja 1959). Porin Palloilijat voitti Suomen Cupin toisella karsintakierroksella Porin Vedon lukemin 6-1 ja kolmannella karsintakierroksella PoPa voitti Porin Kärpät 4-2. Ensimmäisellä varsinaisella Cup-kierroksella PoPa sai vastaansa eksoottisia vieraita Torniosta asti. Iskiköhän porilaisiin jokin eteläinen ylimielisyys poromiehien suhteen - Maakuntasarjassa pelaava Tornion Pallo-Veikot kuitenkin tuli ja murskasi porilaiset maanrakoon lukemin 1-11! Liittyisiköhän oma, ilmeisesti ainoa "aito" muistikuvani PoPa:n tästä vaiheesta juuri tämän ottelun surkeisiin jälkitunnelmiin. Muistan nimittäin elävästi pelinjälkeisen tilanteen, missä sinipaitaiset pelaajat olivat poistumassa Herralahdesta kypärät kallellaan - yleisökin huuteli pelaajille jotakin ja juuri kohdallani yksi avainpelaajista totesi tuskastuneena ja rättiväsyneenä vieressään kävelevälle seuran johtomiehelle: Minä lopetan pelaamisen nyt. Olin vasta 5-vuotias loppukesästä 1959, joten syvälle mieleen on painunut tuo pelaajien surkeus. Yhtään mielikuvaa pelitilanteista ei PoPa:n kohdalta mieleeni jäänyt. Hyvin ainakin sopisi muistamani tilanne kyseisen torniolaisten vierailun jälkitunnelmiin. __________________________ Porin Kärpät lopetti kauteen 1959 ~ sijoitus 4/7: fuusioitui PoPa:n kanssa (=Porin Karhut). Porin Kärpät fuusioitui kauden 1959 päätteeksi PoPa:n kanssa ja syntyi uusi seura Porin Karhut, jolle PoPa:n Maakuntasarjalohkossa #5 saavuttama voitto takasi paikan Suomensarjaan kaudelle 1960. Porin Kärpät: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): E.Mikola, pelipaita valkoinen + punainen slipover - housut mustat (Jalkapallokirja 1959). Porin Kärpät voitti Suomen Cupin toisella karsintakierroksella Porin Pallo-Toverit puhtaasti 0-6, mutta kolmannella karsintakierroksella tuleva fuusiokumppani PoPa voitti Kärpät lukemin 2-4. Porin Kärppien nuorten joukkue voittanut 25.10.1959 Rauman Otalahdessa Rauman Pallon jatkoajalla ja saavuttanut piirinmestaruuden. Kuvan lähetti 9.4.2013 Samuli Roslander, jonka isä Pekka Roslander kuvassa äärivasemmalla. Kuvasta on tunnistettavissa myös ainakin myöhemmät jääkiekkoilijat Jaakko Honkanen (takarivin toinen vasemmalta) ja Antti Heikkilä (takarivin neljäs vasemmalta). Heikkilän oikealla puolella Jouko Ojansuu (myöhemmin mm. Ässien lääkäri). Valmentaja on Erkki Lehtonen. (Jorma Leivo, sähköposti 7.5.2013): Kuvan henkilöt yhtä lukuun ottamatta on tunnistettu: Alarivi vasemmalta oikealle: Matti Pelttari, Juha Seppälä ja Timo Visavuori. Keskirivi vasemmalta oikealle: Keijo Haukioja, Jouko (Jallu) Ojansuu, Leo Ruusulaakso ja oikeanpuolinen on tunnistamatta, mutta arveltiin, että olisi ehkä Visavuoren pikkuveli (henkilöllisyyttä yritetään varmistaa vielä). Takarivi vasemmalta oikealle: Pekka Roslander, Jaakko (Jakke) Honkanen, Matti Lahtinen, Antti Heikkilä ja valmentaja Erkki Lehtonen. __________________________ PPT Maakuntasarjassa (lohko V) ~ sarjapaikka säilyi (sijoitus: 5/7), mutta pelaajien joukkopako. PPT pelasi kauden 1959 Maakuntasarjassa - PPT:n 40-vuotisjuhlakirja toteaa kaudesta vain lyhyesti: Kesän merkkitapaus oli Rauman Pallon kanssa, häviö 5-2. Maakuntasarjan V-lohkossa sarjapaikka säilyi. Seuran vanhat parrat pelasivat 25-vuotisjuhlaottelun PoPa:n kanssa, tasatulos 1-1. PPT sijoittui maakuntasarjan lohkossaan viidenneksi, mutta taustalla muhi melkoinen sisäpoliittinen miina. Omissa linjanvedoissaan TUL:n suhteen PPT oli ajautunut törmäyskurssille ja seurauksena oli PPT:n oman miehistön enemmistön siirtyminen 12.11.1959 ongelmalliseen tilanteeseen perustettun uuden seuran eli Porin Urheilu-Toverien (PUT) riveihin, joka anoi omalla tahollaan kaudelle 1960 SPL:n sarjavaliokunnalta maakuntasarjapaikkaa luovuttaneen Kaskisten Vedon paikalle. PPT:n kauden 1959 edustusmiehistöstä siirtyivät PUT-seuraan Österlund, Juhani ja Pentti Laiho, Paltanen, Niittynen, Helin, Sulonen, Virtanen ja Perho. PPT:n A-juniorijoukkueen kerrottiin myös siirtyneen PUT-seuraan lähes kokonaisuudessaan. PPT: puheenjohtaja ja valmentaja (1959): E.Nordling, pelipaita punakeltainen - housut valkoiset (Jalkapallokirja 1959). PTU, Veto ja R.Visa samassa Aluesarjan lohkossa: Porin Veto ~ Aluesarjan lohkossa #6 - sijoitus 5/7. Porin Veto voitti Suomen Cupin ensimmäisellä karsintakierroksella Vähärauman Viestin (Pori) numeroin 5-1. Toisella karsintakierroksella Veto hävisi PoPa:lle selvästi 1-6. Pihlavan Työväen Urheilijat (PTU tai PiTU) ~ Aluesarjan lohkossa #6 - sijoitus 4/7. Ruosniemen Visa (Pori) ~ Aluesarjan lohkossa #6 - sijoitus 6/7. Vähärauman Viesti mukana Suomen Cupissa (piirisarjatasolta): VÄHÄRAUMAN VIESTI osallistui Suomen Cup-lilpailuun piirinsarjatasoltaan. Viesti kohtasi ensimmäisellä karsintakierroksella Aluesarjassa pelanneen Porin Vedon ja hävisi kotiottelunsa numeroin 1-5. Porin lyseo voitti toisen kerran oppikoulujen Suomen mestaruuden (1959): ('Cedunet.fi/seniorit'): Porin lyseon 1959 joukkueen tie mestaruuteen oli seuraava: Porin Lyseo - Tampereen Klassillinen Lyseo 1-0, Kristinestads Samlyceum - Porin Lyseo 0-8, Tampereen Lyseo - Porin Lyseo 0-2, Porin Lyseo - Valkeakosken Yhteislyseo 4-0, Kokkolan Yhteislyseo - Porin Lyseo 3-4 sekä loppuottelu 11. lokakuuta 1959 Porin Lyseo - Kouvolan Lyseo 2-1. Loppuottelussa kerrotaan olleen nelisentuhatta katsojaa. Vuoden 1959 mestarijoukkueessa pelasi 10 Kärppien kasvattia (vrt. Kärppien nuorten joukkueen kaksi kuvaa ylempänä) ja yksi poika RU-38:sta. He pelasivat: - maalivahti Juhani Honkasalo (joukkueen kapteeni, mestari myös v. 1955). - oikea puolustaja Jorma Langén. - vasen puolustaja Keijo Haukioja. - oikea tukimies Matti Linnainmaa. - keskustukimies Sakari Ruuttu. - vasen tukimies Simo Näkki. - oikea laitahyökkääjä Pekka Koivunen. - oikea välihyökkääjä Jouko Ojansuu. - keskushyökkääjä Jorma Ruuhinen (Bromma, mestari myös v 1955, teki molemmissa finaaleissa Lyseon kaikki maalit: -55 Lapua 1 –0, -59 Kouvola 2-1). - vasen välihyökkääjä Olavi Fast. - vasen laitahyökkääjä Antti Kokki. Tulikuuma kaupunkiottelu Pori-Rauma: Paitsi Lyseon oppikoulucupin voittoa, tehtiin vuonna 1959 muutenkin porilaista jalkapallohistoriaa. Herralahden urheilukentällä pelattiin kaupunkiottelu Pori–Rauma. Ottelu päättyi raumalaisten 2-1 voittoon. Ottelun raumalaisen (!) erotuomarin ratkaisut eivät kaikilta osin tyydyttäneet asiantuntevia porilaiskatsojia. Niinpä pelin päätyttyä tuomari saatiin turvaan vain poliisin vahvasti suojaamana. (Samuli Roslander, sähköposti 11.4.2013): Lueskelin näitä Pori-futiksen juttuja tällä sivustolla - silmiin osui kohta: "tuomari oli sen verran raumalaisvetoinen, että tarvitsi saattueen päästääkseen kotiin". Itse asiassa vastaavia juttuja olen isältäni kuullut. Hän kertoili sellaistakin, että Porissa erotuomari oli hakattu nokkosilla pelin jälkeen. Vihanpitoa ei ollut ymmärtääkseni pelkästään Pori-Rauma-akselilla, vaan myös TUL-SPL –välisissä. Isäni kertoman mukaan oli jopa katsomon osat nimetty sen mukaan kumpaa kannatti paikallisotteluissa (vrt. 'työläiskatsomo'). Olisi tällaiset Pori –sivustosi (kaupunki- ja jalkapallohistoriikit) olleet varmasti isälleni mieleiset! Hän kun jollainlailla aina haikaili takaisin Poriin, mutta ei koskaan saanut aikaiseksi palata. Tai toki palasi, mutta vasta kuolemansa jälkeen.