PORI - sivu #9:
Karjaranta - Maantiekadun ja Kokemäenjoen välinen alue (vesitorni ja vanha hautausmaa, veturitallit)

(Svala & Jukka Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 18.1.2016)

Karjarannan nykymoderni kerrostaloasuntoalue:

A) Kirjurinluotoon johtavan Raumansillan kaupunginpuolelta - kolmen tärkeän kadun risteysalueelta (Vapaudenkatu, Valtakatu ja Hallituskatu) - näkymä länteen Karjarannan suuntaan - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Tämä alue on Porin keskustan alueista muuttunut kaikkein eniten viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Karjarannalla ei nyt 50-70-lukujen aikoihin ollut Porissa ehkä kaikkein parhainta mainetta, pitkät rivit huonokuntoisia puumakasiineja houkutteli pikkupoikia seikkailemaan, mutta muuten alue ei todellakaan ollut kovinkaan kiinnostava. Satakunnan Osuusteurastamo ja Rauma-Repolan tehdasalue jäivät Kuudennenosan pojanviikareille aika kaukaisiksi paikoiksi, ehkä asiaan vaikutti veturitallit ja Mäntyluotoon johtavat raiteet. Niillä kyllä kuljettiin Valtionsillan pohjoispuolellelkin, muttei niiltä juurikaan poikettu pidemmälle seikkailemaan.
Kuvassa Karjarannantien tien varrelle on noussut aika ahtaastikin rakennettu kimppu moderneja kerrostaloja ja uusia oli tulossa entisen teurastamon ja Rauma-Repolan pakkaamon alueelle. Oikealla Shell-huoltamo ja Makasiinitori. Vasemmalla Salen takaa Asemankuja ja Ratamestarinkatu johtavat etelään uusille kerrostalopihoille. Kuvan oikeaa reunaa myötäili aikoinaan rautatie Karjarannasta jokirantaan ja kirkon kupeesta aina Seikun sahalle ja Ruosniemen aseman kohdilla oli yhteys vielä Haapamäki-radalle.
Junaharrastajien keskuudessa alan lehdissä knoppailtiin aikoinaan kysymyksellä, mitkä kaupungit pystyy kiertämään rautateitse siten ympäri, että juna seisoo asemalla - lähtee kierrokselle (saman kaupungin alueella) ja palaa välillä menosuuntaansa vaihtamatta samoille lähtösijoilleen asemalle. Porissa se onnistui, kunnes juuri jokivarressa muutostöiden yhteydessä kiertolenkki katkesi. Kyseinen ilmiö ei siis ole ollut kovinkaan yleinen Suomen kaupungeissa.

Kirjurinluotoon johtavalta Raumansillalta näkymä Karjarannan suuntaan - 23.1.2014 (S&J). Koko uusi kerrostaloalue on rakennettu todella ahtaasti umpitäyteen. Oikealla näkyy minun aikoinani vielä 'Rauma-Repolana' tunnettu tehdasalue, josta pakkaamo oli jo purettu lähestyvän kerrostalojen valtausvyöryn edestä. Olin kesätöissä mainitussa, puretussa pakkaamossa keväällä 1974.

Kirjurinluodon puolelta nykymodernia Karjarantaa kuvattuna - 23.1.2014 (S&J). Kuukin kurkkii vielä tammikuisen pakkasaamun valjetessa. Kai tuonne ihminenkin mahtuu asumaan.

Puunaulakadun ja Karjapihan varrella kerrostalojen uudisrakentaminen on vyörynyt kuvaushetkellä - 23.1.2014 (S&J) jo entisen Osuusteurastamon sijaintipaikalle.

Näkymä Puunaulakadulta Karjapiha-nimisen katuosuuden suuntaan entisen teurastamon ja Rauma-Repolan silloisen pakkaamon kohdilta takaisin kaupungin suuntaan - 23.1.2014 (S&J). Uusia rakennuksia tulossa ja tekeillä. Kadunnimi vaihtui Puunaulakaduksi juuri entisen pakkaamon nurkalla. Kuvassa kadun vasemmalla reunapenkalla entistä Karjarannan radan pohjaa siis.

Entisen Osuusteurastamon kohdilla kaksi säilynyttä rakennusta:

B) Satakunnan Osuusteurastamo sijaitsi kuvassa oikealla puolella näkyvien uusien kerrostalojen paikalla. Kadun toisella puolella on - ihme kyllä - säilynyt kaksi teurastamon aikaista rakennusta (mm. teurastamon työntekijöiden silloinen ruokala). Kuvaajaa lähemmässä puurakennuksessa toimi kuvaushetkellä 23.1.2014 (S&J) 'Hostel River ~ ystävällisen palvelun majatalo'. Kadun nimi on muuten Puunaulakatu, joka tekee erikoisesti kaksi 90-asteen mutkaa muodostaen siten lähes hevosenkengän muotoisen sivuosan Karjarannantien pohjoispuolelle.

Keltaisessa kivitalossa toimi kuvaushetkellä 23.1.2014 (S&J): 'Gallerie Elise (Champs-Elise)', 'Wanha Teurastamo - The Old Butchery' ja 'Lasitusliike Puurila (peilimyymälä)'.


Satakunnan Osuusteurastamo toiminnassa v. 1969, kuva ja teksti: Antti Suominen - kiitos käyttöluvasta: Satakunnan Osuusteurastamo Karjarannassa 1919 - 1993, maankuulu mm. erinomaisesta maksamakkarasta, kehitti ihan oman makkaran Porilaiseen ja kyllä ne Bratwurstitkin maistuivat.

Karjarannan maisemissa:

Karjarannan maisemissa - entinen Rauma-Repolan tehdasalue:

C) Tämä kuvassa näkyvä halli oli työpaikkani ylioppilaskirjoitusteni jälkeen keväällä 1974 (kuvattu 80-luuvn alkupuolella ~ S&J) - kyseessä on Karjarannassa sijainneen Rauma-Repolan pakkaamo. Tehtävänä oli pakata osaavimpien miesten mukana viereisen konepajan valmiita tuotteita puisiin suojalaatikoihin ja myös hoitaa omia kyhäelmiä silloiseen Neuvostoliittoon lähteviin tavaravaunuihin. Hallin katossa kiskoilla kulkeneet nosturit hoitivat raskaat työt. Tavaravaunut olivat avonaisia, mutta umpilaitaisia - parimetriä korkeita. Sisäpuolelta jostain syystä aivan mustia. Kun vaunu seisoi ulkona paahtavan auringon alla, vaunussa oli kuumempi kuin keskivertosaunassa.


Tilanne entisellä Rauma-Repolan tehdastontilla 23.1.2014 (S&J): Taustalla silloiset päärakennukset tallella (Metso) - pakkaamo purattu kokonaan (tyhjä tontti oikealla). Kuvatessani seisoin aika tarkalleen entisen rautatielinjan eteläisemmän kiskolinjan kohdilla. Pakkaamohallin eteläpääty siis tuli tien reunaan ja rautatie kulki päätyseinää myötäillen hallin sisäpuolitse (vrt. kuva ylempänä). Kuvatessani seisoin aiemman teurastamorakennuksen länsikulmilla.

Entisen Rauma-Repolan 'hallintorakennukset' tehdashalleineen - kuvaushetkellä 23.1.2014 (S&J): "Metso Paper, Chemical Pulping Lines, Woodhandling, Fiberline & Pulp Drying". Muistan miten keväällä 1974 tullessani ensimmäisenä aamuna töihin, lentopallomies Kusti Cederin johdolla minulle ja muutamalle muulle tulokkaalle tehtiin tutustuttamiskierros koko silloisella tehdasalueella. Oma työpisteeni löytyi siis pakkaamosta.


Tämä upea kuva Rauma-Repolan tehdasaluuelta on kuvattu 1970-luvulla (Rauma-Repolan arkisto, lupa). Kesätyöpaikkani pakkaamo näkyy myös toiminnassa (vasemmalla). Kiintoisia näkymiä on myös varsinaisen tehdasalueen ulkopuolella: veturitalli toiminnassa ja koko Kuudesosa vesitorneineen. Satakunnan Työ-lehden lehtitalo näkyy pyöreän toimistorakennuksen kohdilla Puunaulakadun toisella puolella.


Antti Suomisen ottama kuva: "Satakunnan Työn komea lehtitalo Karjarannassa, Puunaulankadulla , 1970-luvun alussa. Toimitalon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olof Küttner. Sijainnista johtui lehden lempinimi Karjarannan kaiku. Lehden toiminta päättyi torstaina 14.1.2015." Rauma-Repolan tehdasalue sijaitsi kuvaajan selän takana oikealla. Kesällä 2009 rakennuksen tiloissa (Puunaulakatu 5) toimi ainakin Porin Korjausrakennus Oy, Metso, Lindström ja Automaalaamo.

Vanha Veturitallimiljöö:

D) Porin veturitalli kuvattuna pakkasaamuna 23.1.2014 (S&J) Mäntyluotoon johtavan radan takaa.

(Wikipedia, 2014): Porin vanhan rautatieaseman tontille valmistui ensimmäinen asema vuonna 1895, samaan aikaan Tampere-Porin-radan kanssa. Arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelemaa rakennusta laajennettiin vuonna 1902. Vetäytyvät punaiset polttivat tämän aseman sisällissodan aikana huhtikuussa 1918. Tontilla nykyään sijaitseva asemarakennus valmistui seuraavana vuonna. Se palveli päärautatieasemana vuoteen 1937, jolloin uusi Porin rautatieasema valmistui. Porin vanha rautatieasema suojeltiin 1970-luvulla ja nykyään se on remontoitu asunnoiksi. Aseman lähistöllä sijaitsevat vanhat arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelemat veturitallit. Vuonna 1975 liikennöitiin lyhyen aikaa paikallisjunia Porista Mäntyluotoon, jolloin vanhan rautatieaseman alueella toimi ns. Länsipuiston seisake. Seisake on sen jälkeenkin ollut tilausjunien käytössä.

Porin vanhassa veturitallissa sijaitsee nykyisin mm. Varaosapankki, jonka toimintaperiaate selvinnee seuraavasta: Porin seudun Rakennuskulttuuriseura ry:n perustama rakennusosien kierrätysmyymälä Varaosapankki tarjoaa ratkaisun tämän kysynnän tyydyttämiseksi. Varaosapankissa myydään rakennusosia, joita saadaan lahjoituksena tai joita käydään Vara-osapankin toimesta purkamassa saneerattavista ja purettavista kohteista. Varaosapankki sijaitsee vanhoilla veturitalleilla Porin VI kaupunginosan kupeessa.

Veturitalli ja kääntöpöytä sen edessä - käyttötarkoitus muuttunut. Kuvattu 23.1.2014 (S&J).


(Juhani Vinberg): "Porilaisia veturimiehiä joskus 50-luvulla. Kuvassa moottorivaunu, jollainen kulki Haapamäen väliä sekä myös Mäntyluodon väliä."


Veturitallin julkisivu itäpuolelta - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Tornissa taiteillaan pienoismallien kanssa.

Veturitallin uhkeaa julkisivua kaakon suunnalta - kuvattu 23.1.2014 (S&J).

(Esko Maasalo, 20.2.2014): Tältä puolelta rakennus on vielä ihan entisenlaisensa! Mikä muuten oli tuon matalamman 'mutteritornin' käyttötarkoitus? Kakkoskerroksessa on nostotaso ja sille pieni vinssitaavetti. Siellä ei tullut koskaan käytyä.

(Tapio Muurinen, 20.2.2014): 8-kulmainen torni on tallin ensimmäinen vesitorni. Myöhemmin tallia on laajennettu. Vesisäiliön alla on haloilla lämmitettävä kattila, jonne puut on vinssattu - arvelee. Kun vedenkulutus ei ollut kovin runsasta, jouduttiin säilöitä lämmittämään kovilla pakkasilla.

(Esko Maasalo, 20.2.2014): Näinhän se on tietysti ollut, eihän Porin tallikaan tullut kerralla valmiiksi.

Veturitallikompleksin eteläpuolta - 23.1.2014 (S&J).


Tapani Vainion kuva: Porin Karjarantaa syyskuussa 1959 vesitornista kuvattuna.


Veturitallin ilmapiiriä haistelemassa - ei havaintoja enää höyryhepoista. Kaikki viisi otosta kuvattu 23.1.2014 (S&J).


Veturitallin liepeillä vaihteilla tarpoen - vaihtelua hakemassa. Kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Veturitallin liepeillä raiteita laitetaan 'rullalle'. Kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Veturitallin kohdilla Karjarannan ja vanhan hautausmaan välimaastossa:

E) Näkymä Mäntyluodon radan ja veturitallin kohdilta kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Yhden muiston kuvan katselu vielä toi mieleen hyvin monien vuosien takaa. Vanhan hautausmaan takana Mäntyluodon radalla oli vaihteita useita peräkkäin (hiukan siis kuvan vasemmasta reunasta näkymättömissä). Siellä tuli arviolta 6-vuotiaana (vuoden 1959 tietämillä) pojankoltiaisena seikkailtua jonkun samanikäisen kaverini kanssa - käveltiin kiskojen välissä rataa pitkin tervalta tuoksivilta ratapölkyiltä aina seuraaville hyppien, välillä pitkiä osuuksia kiskoa pitkin 'tasapainotaiteillen'.
Mainittujen vaihteiden kohdalla jostain ilmestyi rata-alueella työskennellyt mies, joka ilmeisesti sai päiväänsä piristystä pikkupoikien pelottelulla. Hän varoitti meitä kävelemästä kiskoilla ja varsinkin vaihteiden kohdalla, ettei vaihteiden kääntyessä jää jalka vaihdekiskojen väliin kiinni. Mies halusi pontta varoituksilleen ja kertoi juuri edellisviikolla joutuneensa pikkupojan jalan katkaisemaan kirveellä, jotta oli saanut pojan irti kääntyneiden vaihdekiskojen välistä junan juuri ollessa porhaltamassa pojan päälle. Ei mennyt kyllä ukon kertomus ihan meillekään sentään sellaisenaan 'läpi', mutta vaikutuksen tarina ilmeisesti teki, koska sen vieläkin kuvaa katsellessa muistin. Olisi muuten mukava saada tietää, mitä rakennuksia nuo kaksi vaaleaa puutaloa alkujaan ovat käyttötarkoitukseltaan tarkalleen ottaen olleet.

Ratanäkymä Valtionsillan eli keskustan suuntaan Karjarannan veturitallien tuntumasta 23.1.2014 (S&J). Oikealla ratapenkan päällä 'Sininauhan' rakennuksia.

Radanvarsinäkymä kuvattuna etelään vesitornin suuntaan 23.1.2014 (S&J) veturitallien läheisyydessä. Vesitornin katveessa 'Sininauhan' toimitiloja.

Ratatyömaa veturitallien kohdilla kuvattuna 23.1.2014 (S&J). Veturitalli näkyy taustalla kellertävän uuden päiväkoti 'Veturitallin' takana. Vasemmalla vanhan hautausmana liepeillä sijaitsevaa rakennuskantaa.


Esko Maasalo oli rautatieharrastajana piirtänyt Porissa Porin veturitallien ympäristön raidekaavion kesältä 1968 (kiitos käyttöluvasta): 'Talli' ja 'Luoto'. AGAn pistoraiteella seisoi hyvin usein aina yksi Sag-vaunu. Karjarannan ratapiha oli hyvin hiljainen jo tuohon aikaan. Tulitikkutehtaalla kävi muutamia vaunuja viikossa. SOK:n raiteilla eli vanhan asemarakennuksen edessä seisoi harvakseltaan vaunuja. Nämä paikat ovat jo kerrostalojen alla nykyään. Lyhenteet Sot tarkoittaa Satakunnan osuusteurastamoa ja Smk Suomen maanviljelijäin kauppaa.


Esko Maasalo oli käynyt kuvaamassa Karjarannan 'ratapihalla' maaliskuussa 1973 (kiitos käyttöluvasta). Kuvaussuunta oli ollut länteen - taustalla näkyy hyvinä maastomerkkeinä Käppärän hautausmaan (uutta) kappeliakin ja Juseliuksen mausoleumin tornia. Kuvasta siis vasemmalle veturitallit, vesitorni ja vanha hautausmaa: Tätä nimitettiin kuvausaikaan Karjarannan ratapihaksi, jossa ei enää 60-luvullakaan juuri vaunuja näkynyt. Oikealle menee raide AGA:n nestekaasuasemalle, missä vielä näihin aikoihinkin kävi Sag-vaunu silloin tällöin purkamassa kuorman. Kuvaajan takaa meni ratapihan toisesta päästä raide jokisatamaan ja kauan sitten Rosenlewin sahalle saakka. Mausoleumin tornin oikealla puolella on taas Kausen sahan varastokatos aivan radan sivulla. Sahallekin erkani raide varastorakennuksen tältä puolelta.

Esko Maasalo oli kuvannut maaliskuussa 1973 myös tämän mielenkiintoisen otoksen (kiitos käyttöluvasta). Kuvaussuunta oli nyt pohjoiseen Kokemäenjokea kohti - oikealla on Porin vanha asemarakennus jäänyt juuri kuvasta pois. Näkyvillä oikealla Hankkijaa ja Sata-Leipää - ja ratapihaakin. Kuvaajan selän takana siis ollut Valtionsilta muutaman sadan metrin päässä: Porin vanhan aseman maisemissa - sen ratapihaa on vielä oikealla nähtävissä ja pihan perällä umpivaunu myllyn laiturissa. Äärimmäisenä vasemmalla menee tallitie, veturitallialue nähtävissä kauempana ja punaiset varastorakennukset. Keskellä raide satamaan, jonka tulo-opastin Poriin on vasemmalla puolella jyrkän kaarteen vuoksi. Sitä liikuteltiin melko kaukaa poliisilaitoksen alikulkusillan vieressä olevasta vaihdekojusta asti.

(Jani Keskinen, 16.2.2014): Vasemmanpuoleinen ja keskinmäinen raide ovat pysyneet paikoillaan nykypäivään asti. Muilta osin maaisemat ovat muuttuneet perinpohjin! Vuonna 2007 oli vielä jäänteitä vanhan aseman ratapihasta - ratapölkkyjä maassa. Nekin sitten saivat lähtöpassit kun Meri-Porin kaukolämpöä alettiin rakentaa.

(Raimo Harju, 17.2.2014): Täytyy jonkin aikaa koota ajatuksiaan, ennen kuin muistaa nämä näkymät.


Jarmo Pyytövaara kuvasi samaa aluetta yleiskuvana vesitornista vuonna 1995. Entinen asemarakennus erottuu selkeästi kuvassa keskellä. Radat Mäntyluotoon kaartuvat kuvassa vasemmalle ja kiskot entisen aseman suuntaan ovat kuvanottoaikaan laitettu jo rullalle.
Vanhan aseman aikaan oli sieltä hankala matkata Mäntyluodon suuntaan - piti ensin körötellä vaihteelle asti ja muutettava sitten suuntaa päinvastaiseksi. Vanhan aseman raiteet olivat jonkinlaisessa tavaraliikenteen käytössä vuoden 1980 tietämille asti. Karjarannan ratapiha-aluekin koki kovia vuoden 1980 aikana. Seikun sahalle ja Herralahden tehdasratapihoille oli valmistunut jo vuonna 1929 parempi yhteys Haapamäen radan Aittaluodon kautta.
Henkilöliikennettä Porin keskustasta Mäntyluodon suuntaan on kokeiltu useiden eri projektien yhteydessä, mutta melko laihoin tuloksin. Vuonna 1975 tammikuussa avattiin vanhan aseman tuntumaan 'Länsipuiston seisake', mutta jo saman vuoden lokakuussa kokeilu lopetettiin. 1980-luvulla samoille paikoille rakennettiin 'Jazz'-seisake tilausjunien käyttöön.

2000-luvun myötä vanhan rautatieaseman seutu on muuttunut melkoisesti. Lähes kaikki alueen vanhat puutalot on purettu ja tilalle on noussut toistensa kaltaisia persoonattomia kerrostaloja. Aseman läheisyyteen on tehty uusia katuosuuksia - 'Asemantaus', 'Asemankulma', 'Asemapäällikönkatu', 'Asemamestarinkatu', 'Asemankuja', 'Semafori' ja 'Taiteilijankatu'.

Vuoden 1995 valokuvasta tunnistan aseman takaa Vapaudenkadun varrelta vielä vanhan 'Sataleivän' rakennuksen, jossa hommia pyöritti 60-luvulla luokkakaverini isä (Jalkanen). Perhe asui samassa 'pullantuoksuisessa' rakennuksessa ja siellä tuli usein vierailtua (muutenkin kuin vain herkullisten 'maistiaisten' toivossa). Sataleivän takaa erottuvat kuvassa Hankkijan rakennukset viljasiiloineen.
Etualan puut kuuluvat vesitornia ympäröivään leikkipuistoon, jossa minun aikoinani oli jopa uima- tai paremminkin kahluuallas pikkuväelle - useimmiten kuitenkin täysin hoitamattomana. Puisto muuttui kuvasta vasemmalle vanhaksi hautausmaaksi, joka jäi vesitornin viereisen Maantiekadun ja Mäntyluodon radan väliin. Uusi hautausmaa sijaitsi puolisen kilometriä vanhasta hautausmaasta länteen - aivan Maantiekadun vieressä sekin.

Kokemäenjoki näkyy kuvassa hyvin takana vasemmalla. Joen takana jazz-juhlistaan kuulu Kirjurinluoto. Jokirantaa seuraillen kuvasta vasemmalle sijaitsivat ennen Karjarannan vanhat ja jo aika huonokuntoisetkin tavaramakasiinit, joissa oli kuitenkin omaa salaperäistäkin viehätystä.

Jarmo Pyytövaara kuvasi 24.5.2009 Porin Valtionsillalta näkymän pohjoiseen eli vanhan aseman suuntaan. Kovasti on maisema muuttunut minun ajoistani. Taustan kerrostaloröykkiöt ovat ilmestyneet 'tyhjästä' paikoilleen, jatkorata vanhalle asemalle on purettu kokonaan. Vasemmalla kuvan ulkopuolella siis vanha hautausmaa ja vesitorni, jota edelleen kuvaajan mukaan käytettään vesilaitoshommissa 'paineentasaustornina'.


Näkymä Valtionsillanalittavalta kevyen liikenteen väylältä pohjoiseen vanhan aseman ja Vapaudenkadun suuntaan - 23.1.2014 (S&J).

Jarmo Pyytövaara otti edellisen kuvan paikalta hiukan yli kuukautta myöhemmin otoksen (27.2.2014), josta käy ilmi merkittävä muutos. Veturitalleille johtava raide oli pitkälti purettu ja näkymään oli ilmestynyt toppari purkukohdan eteen. Kiitos kuvan käyttöluvasta: Rikastejuna T 3862 Dv12 2639 + 12 vaunua, Mäntyluodosta Harjavaltaan. Veturitallin raiteelle, valtionsillan läheisyyteen tuli päätepuskuri maanantaina 24.2.2014, työviikon loppuessa kaikki vaihteet ja kiskot oli kuljetettu veturitallin alueelta pois, muutamia ratapölkkypinoja paikalta vielä löytyy. Joten, veturitallin ratapihalla on nyt loistava menneisyys ja tulevaisuus on jotakin muuta?

Vanhan veturitallin ja vanhan hautausmaan välimaastossa:

F) Uusi päiväkoti 'Veturitalli' nimikkorakennuksensa kupeella - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Arkkitehti ilmeisesti katsonut veturitalliakin?

Päiväkoti 'Veturitalli' kuvattuna 23.1.2014 (S&J) eteläpuoleltaan. Alue on muuttunut muutamassa vuodessa kovasti. Katu lienee nimeltään Muistokatu.


Muistokadun eteläpuolelta löytyy tämä mielenkiintoinen rakennus (molemmat kuvat: 23.1.2014 - S&J), jonka aiemmista vaiheista ja tarkoitusperistä mielelläni ottaisin tietoja vastaan. Rakennuksen nykyisestä käytöstä kertoo seinässä ollut kyltti: Porin kaupunki * Tekninen palvelukeskus * Rakentamisyksikkö * Kunnallistekniikka. Ilmeisesti 'syrjäisestä' sijaintipaikasta johtuen minulla ei ole 'omilta ajoiltani' tästä rakennuksesta minkäänlaista muistikuvaa.
Mitä ilmeisimmin tämä rakennus ja sen eteläpuolen pitkä piharakennus ovat mukana jo 1800-luvun karttasuunnitelmassa, joka on esillä ylempänä tällä sivulla (kuvaruutu E) - eli historia menee todennäköisesti kauas - rautatieyhteyksiin?.

Edellisten kuvien rakennuksen piharakennus sijaitsee aivan vanhan hautausmaan aidassa kiinni - 23.1.2014 (S&J). Vasten talviaamun nousevaa aurinkoa.

Samainen piharakennus länsisuuntaan kuvattuna - 23.1.2014 (S&J).

Piharakennus eteläpuolelta - kuvaajan selkä vanhan hautausmaan rauta-aidassa kiinni - 23.1.2014 (S&J).


Aivan edellisten kuvien rakennuksen naapurissa, vanhan hautausmaan aidan läheisyydessä, sijaitsee tämä vanha mielenkiintoisen näköinen tiilirakennus - molemmat kuvat otettu 23.1.2014 (S&J). Tästäkään rakennuksesta minulle ei ole jäänyt 'omilta vuosiltani' minkäänlaista muistikuvaa - olisi erittäin mielenkiintoista saada tietoja myös tämän rakennuksen historiasta ja käyttötarkoituksesta. On ehkä liittynyt läheiseen hautausmaahan?

(Jarmo Pyytövaara, sähköposti 2.3.2014): Hautausmaan vieressä olevasta tiilirakennuksesta - se on tietoni mukaan, entinen VR:n sauna, pesu- ja leivintupa. Nykyisin sitä hallitsee seurakunta ja se on omaisten ”saattohuone”. Kaikki alueen rakennukset ovat olleet VR:n henkilökunnan asuinrakennuksia. Saunan ja pitkän varastorakennuksen välissä oli pitkä kellari rakennus, se purettiin jotta hautausmaalle pääsisi helpommin. Eikä sillä vuosiin tainnut olla mitään todellista käyttöä. Se oli kuitenkin vanhaa erinomaista VR:n rakennuslaatua.


Edelleen vanhan hautausmaan pohjoispuolelta - 'aidan takaa' - rakennusryhmästä punainen puurakennus, josta kaikki tiedot puuttuvat - 23.1.2014 (S&J).


Osoitteessa Muistokatu 4 - 'Sininauha': Porin Sininauhan ydintehtävä on etsiä toipumisen ja elämässä eheytymisen mahdollisuuksia kristilliseltä arvopohjalta päihdeongelmaisille ja kaikkein vaikeammassa asemassa oleville porilaisille tai lähikuntalaisille. Porin Sininauha on perustettu vuonna 1964 ja uusi toimitalo on valmistunut vuonna 2004. Yhdistys toteuttaa ydintehtäväänsä ylläpitämällä tukiasumisyksikköä sekä ensisuojaa. Toiminta-alueena on Porin perusturvan yhteistoiminta-alue. Porin Sininauha on valtakunnallisen Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Kuvattu 23.1.2014 (S&J).

Aivan Mäntyluodon radan länsipenkalla sijaitsevan Sininauhan vanhoja piharakennuksia - 23.1.2014 (S&J). Alkuperäiset käyttötarkoitukset? Ei mitään muistikuvia itselläni. Läheinen entisaikojen veturitalli, Karjarannan ratapiha (rata Mäntyluotoon) ja miksei melko lähellä sijainnut vanha asemakin vievät ajatukset tällaisten puurakennuksien kohdalla rautatieläistyyliin.

Vesitornin ja vanhan hautausmaan välissä 'Vanha Turuntie':

G) Tämän kuvaruudun kohde on uutta tietoa tämän kirjoittajalle. Kartat kertovat Maantiekadun suunnasta (lännestä) tultaessa (ennen vuotta 1935) tielinjan aikoinaan kaartaneen vanhan hautausmaan aitaa seuraillen nykyisen vesitornin pohjoispuolelta. Silloinen puinen silta sijaitsi nykyistä noin 20-30 metriä pohjoisempana ja johti 'Vanhasta Turuntiestä' risteytyen liikenteen suoraan rautatien yli Mikonkadulle. Nykyinen Valtionsilta (valmistui v.1935) sijaitsee siis edeltäjäänsä n. 20-30 metriä etelämpänä. Hakeuduin torstaiaamun 23.1.2014 (S&J) sarastaessa 'Vanhan Turuntien' maisemiin. Vanha puusilta oli aikoinaan ylittänyt radan suoraan Mikonkadulle noin 50 metriä kuivan kohdasta oikealle eli etelään. Tässä kuvassa näkyy 'Vanhan Turuntien' siltaristeyksen jälkeisen jatko-osan päätepiste. Vanhasta sillasta olen ollut tietoinen, mutta en ole aiemmin hahmottanut tätä 'Vanhan Turuntien' mielenkiintoista linjausta. Vanhasta puusillasta on kuvia Porin sivustomme sivulla #1.

Vanha hautausmaa:

H) Vanhan hautausmaan uusi portti - kuvattu pakkasaamun auringonnousun aikaan 23.1.2014 (S&J) hautausmaan pohjoispuolelta vesitornin suuntaan.

Vanhan hautausmaan vanhempaa porttimallia - kuvattu hautausmaan kaakkoiskulmalla 23.1.2014 (S&J).

Veistos vanhalla Hautausmaalla - kuvattu 23.1.2014 (S&J). Muistokivessä teksti: Handlanden CARL FREDRIK BJÖRNBORG, född d. 16. Nov. 1791, död d. 11. April 1849. Dess make ANNA SOPHIA TAMLANDER, född d. 20. Dec 1800, död 3. Juli 1859.


Esko Steen lähetti 20.8.2014 yllä olevan kuvan seuraavin saatesanoin: Keväällä Porin vanhan hautausmaan opastetulla kierroksella sain kivan vinkin vanhan aidan leimasta, myöhemmin kävin tutkiskelemassa ja löytyihän se. Leineperin ruukin leima vanhassa portissa.

Vesitorni:

I) Nimimerkki 'Kallerna' kuvasi 14.8.2011 Porin vesitornin Maantiekadun itäpäässä - Valtionsillan kupeessa (lisenssi OK). Porin vesitornin on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer ja rakentanut Yleinen Insinööritoimisto. Vesitorni otettiin käyttöön vuonna 1936 ja se on lähes 50 metriä korkea. Tornin vesitilavuus on 500 kuutiometriä. Torni on tiiliverhoiltu eli vesisäiliötä kantavat rakenteet ovat verhouksesta erilliset. Porin vesitorni on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde ja kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Vesitorni on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.


Vesitorni kuvattuna talviaamun auringonousussa - 23.1.2014 (S&J) ~ Bertel Strömmer (1935).

Vesitornin juurella - kohti Valtionsiltaa ~ 23.1.2014 (S&J).

Vesitornin juurella - Valtionsillan puolelta kuvattuna ~ 23.1.2014 (S&J).

Vaikka asuin aikoinaan aika lähellä vesitornia, ei tornin huipulla loppujen lopuksi kuitenkaan kovin usein käyty maisemia katselemassa. Koskaan en käynyt kameran kanssa - ihme kyllä. Torni oli tuolloin satunnaisesti auki, naisihminen myi alatasanteella lippuja (halpoja). Hissiä ei ollut - ainakaan yleisölle. Kiertyvien portaiden nousu ei ollut nuorillekaan jaloille mikään helppo urakka. Portaikko oli ulkoseinässä näkyvässä pyöreässä, kapeassa lisäosassa. Portaikkoa käytettiin liikunnallisissa piireissä juoksukuntotestin paikkana. Huipulla tornin näköalatasanteella ei ollut itään suojaristikoita - vain hiukan yli metrin korkuinen reunamuuri (puoli metriä leveä). Alaskurkkiminen hirvitti. Muistan merituulen puhaltaneen ylhäällä tavallista voimakkaammin. Joitakin isoja antenneja ehti ilmestyä tornin ylätasanteelle. Muistaakseni torni oli välillä pitkiäkin aikoja yleisöltä suljettuna. Nyt vuosikymmenten jälkeen ihmettyttää, miten pientä roolia kyseinen vesitorni jäi näyttelemään alhaalla kirmailevien pojanviikareiden keskuudessa. Torni vain oli siinä - itsestäänselvyytenä.

Kaupunginsairaala:

J) Maantiekadun pohjoispuolella sijaitsee tämä vanhassa postikorttikuvassa näkyvä 'kunnallissairaala' (= nykyisin 'kaupunginsairaala'), jonka suojissa tämän kirjoittaja syntyi syyskuussa 1953. Nämä rakennukset lienevät - ainakin osittain - vielä pystyssä.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Porin sivulle #10

Takaisin Pori-sivujemme alkuhakemistoon.