POMARKKU:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 8.1.2016)

Pomarkun kirkonkylän näkymiä:

Pomarkunjoen eteläpuolen rakennuksia ja näkymiä:

Pomarkunjoen etelärannan tyylikäs asuin- ja liikerakennus - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Liiketilojen historia?

Koululaiset palaamassa kotiin Pomarkunjoen sillan ylitettyään - 22.1.2014 (S&J).

Näkymä Pomarkunjoen ylittävältä sillalta etelään - iltapäivän vastavaloon - 22.1.2014 (S&J).


Pomarkun pohjoispuolen sillanpielen talo * entinen kirjakauppa:

Pomarkunjoen kivisillan takana näkyy kirjakauppana vuodet 1957-78 (Ulla Saari) toiminut idyllinen puurakennus, rakennettu 1870-luvulla. Suullisen perimätiedon mukaan nk. kirjakaupparakennuksessa olisi alkuaan toiminut leipomo. Varmuudella tiedetään, että herännäissaarnaaja Oskari Vihantola on syntynyt talossa vuonna 1876. Apteekiksi rakennus muuttui vielä Noormarkun Apteekin alaisena apteekkarinaan Salokangas. Ennen ja jälkeen oman toimiluvan saamisesta vuonna 1932 apteekkia hoiti apteekkari A.V.Virtanen (1921-49). Apteekki oli rakennuksen itä- ja apteekkarin asunto länsipäädyssä. Vuoden 1949 jälkeen rakennuksessa on toiminut sekatavarakauppa ja ollut vuokralaisiakin. Kuvattu 22.1.2014 (S&J). Tämän kirjoittaja muistaa 1970-luvun puolivälin vierailuiltaan Pomarkussa kuvan rakennuksessa tuolloin todellakin toimineen idyllisen kirjakaupan - aivan jokisillan kupeessa. Ostoksilla ei tullut valitettavasti käytyä. Tieväylä oli juuri tuolla kohdin miellyttävän kapea ja 'historiallisen tuntuinen'.

Pomarkunjoen kivisillalla - molemmat kuvattu 22.1.2014 (S&J). Taustalla entinen kirjakauppa.

Pomarkunjoen kaunis maisemamiljöö keskellä Pomarkun kirkonkylää - molemmat 22.1.2014 (S&J).

Idyllinen entinen kirjakauppa aivan Pomarkunjoen ylittävän kivisillan kupeessa - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Tätä kuvatessani paikalle sattui kaksi paikkakunnan naisihmistä, jotka muistelivatt käyneensä aikoinaan kyseisessä kirjakaupassa kiiltokuvien ostopuuhissa.

Kirjakaupan kulmilla kuvaussuunta nyt takaisin etelään kivisillalle - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


Pomarkunjoen ja rantatörmien näkymiä:

Pomarkunjoen kivisillan itäpuolelle on rakennettu toinen kevyen liikenteen väylä. Kuvattu eteläpuolelta 22.1.2014 (S&J). Vastarannan penkalla, punaisen ulkorakennuksen kohdilla istuu 'veistoksellinen pari'.

Yksi joentöyrään istujista - tekijä ei tiedossa * kuvattu 22.1.2014 (S&J).

Kevyenliikenteen silta Pomarkunjoen yli * 22.1.2014 (S&J).

Kivisillalta pohjoispuolen rantanäkymää itään * 22.1.2014 (S&J).

Pomarkunjoen pohjoisrannan rakennuksia * 22.1.2014 (S&J).


Pomarkunjoen kivisiltaa kuvattuna pohjoispuolelta etelään kirjakaupan kulmalta * 22.1.2014 (S&J).


Pomarkunjoen pohjoispuolen rakennuksia ja näkymiä:

Pomarkunjoen pohjoisrannan uudempaa rakennuskantaa - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


1.

2.

3.

4.

5.

Pomarkunjoen pohjoisrannan mielenkiintoinen taloryhmä ja pihapiiri * kuvat #1-5 kaikki 22.1.2014 (S&J).


1.

Pohjoispuolelta Pomarkunjokea keskusraittia eteenpäin - kuvat #1- otettu kaikki 22.1.2014 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

7.


Poikkitie itään Pomarkunjoen ylittävän sillan jälkeen - 22.1.2014 (S&J).

Pomarkun rautatieasemalla:

1.

Pomarkun uusiokäytössä oleva rautatieasema - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Elämysrautatie ~ retkeilymaja * resiinavuokraus.

Pomarkun asemalla toimii 'Elämys'-rautatien nimellä resiinayritystoimintaa, halukkaat voivat veivailla entisellä Pori-Haapamäki-radalla resiinalla haluamiaan matkaosuuksia. Ymmärtääkseni muutamia siltoja mainitulla rataosuudella on purettu, mutta resiinan pikkukantamisilla niistäkin on selvitty. Vesakoitunut rata lienee paikoin runsaastikin. Virtain aseman ratapihakin alkaa olla melkoinen viidakko.
Pomarkun asemarakennus valmistui v.1933 (Thure Hellström). Pomarkku muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1980. Henkilöliikenne koko radalta lopetettiin v.1981 ja rata suljettiin v.1985. Asemarakennus on asuinkäytössä - ratapihan vesitorniin suunniteltiin vuoden 2009 aikoihin majoitustiloja ja kahvilaa.


2.

Pomarkun ratapihan vesitorni - kuvattu 22.1.2014 (S&J). Majoitustilojen ja kahvilan tulo vesitorniin ilmeisesti ainakin viivästynyt (suunnitelmia oli 2009).

3.

Pomarkun ratapihan romanttinen vesiruisku - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


4.

Näkymä Pomarkun aseman ratapihalta kohti länttä eli Poria - kuvattu 22.1.2014 (S&J).

5.

Jo hämärtyvässä talven iltapäivässä - katse haikailee Poriin - kuvattu 22.1.2014 (S&J).

6.

Näkymä Pomarkun aseman ratapihalta kohti itää eli ennen vanhaan Parkanoa-Haapamäkeä-Jyväskylää - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


7.

Pomarkun ratapihalla uinuu omissa muisteloissaan tämä järjestelyveturi - kuvattu 22.1.2014 (S&J).

(Marko Nyby, 6.8.2005): Pomarkun asemalle on tuotu tänä keväänä porilaisesta romuliikkeestä lavetilla Move-51. Satakunnan Elämysrautatien puuhamiehen mukaan veturi on tarkoitus kunnostaa ja asettaa näytteille.

8.

Move-51-veturin kunto alkoi olla aika riisuttu - 22.1.2014 (S&J).


9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

Kuvat #1-17: kaikki kuvattu Pomarkun asemalla ja ratapihalla 22.1.2014 (S&J).


Niila Heikkilä kuvasi Pomarkun asemalla 27.9.2014 (käyttölupa 2015-12-K): Mierontiellä on näin syksyisin varsin pimeää. Saavuttaessa Markkujen valtakuntaan, löytyy kuitenkin valoa ja lämpöä. Pomarkun asema on hyvässä kunnossa. Kiskokalustoakin on ratapihalla runsain mitoin. Eipä muuta kuin pumppuresiinoilla kohti Noormarkkua. Siitä voi sitten jatkaa jalan joko Kaasmarkkuun, tai Söörmarkkuun Markku-liiton kokoontumiseen mikäli omaa etunimen Mark Q.

Niila Heikkilä kuvasi Pomarkun asemalla 27.9.2014 (käyttölupa 2015-12-K): Pomarkun asemamiehellä olisi varaa valita minkä värisellä kulkupelillä tänään haluaa ajella tarkastamaan rataa. Näin yöaikaan liikenne on vähäistä joten sekaan mahtuu. Sivuraiteella olevan kaluston määrästä voi kuitenkin päätellä että tiettyinä aikoina voi ratakapasiteetti olla varsin varattu. Mierontiellä on onneksi käytössä huippunykyaikainen 360 asteen Surround-stereoääntä ja Full-HD -tilannekuvaa ohjaamoon tarjoava Eyeball Mk. 1.0 linjasuojastus, jonka avulla resiinajunat pystyvät kohtaamaan itsenäisesti linjalla, eikä tarvita vaihteita ollenkaan.

Pomarkussa voi harrastaa resiinamatkailua vuokraamalla oman resiinan Satakunnan elämysrautatiellä. Resiinareitti kulkee käytöstä poistunutta Haapamäki–Pori-rataa pitkin.Junaliikenne Pomarkkuun alkoi vuonna 1933, jolloin valmistui arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus (lyhenne Pom). Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1981 ja koko rataosa poistettiin käytöstä vuonna 1985. Asemarakennus on yhä jäljellä yksityisomistuksessa. Rataosalla sijaitsivat Pomarkun alueella myös Hiilimäen ja Honkakosken seisakkeet. Nykyisin lähin rautatieasema sijaitsee Porissa (Wikipedia, 2016).

Pomarkun asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (käyttölupa 2015-11-A).

Pomarkun vanha kirkko (1802):

Pomarkun vanha kirkko. Rakennettu 1800-02 P.W.Palmrothin piirustusten mukaan. Kuvattu 22.1.2014 (S&J).

Pomarkun vanha kirkon idylliä - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


Pomarkun vanhan kirkon ympäristön rauhaa - kuvattu 22.1.2014 (S&J).


Pomarkun uudempi kirkko (1921):

Pomarkun uudempi kirkko. Rakennettu 1914-21 Ilmari Launiksen piirustusten mukaan. Molemmat kuvattu 22.1.2014 (S&J). Paikalla kuvaushetkellä olleelle srk:n työntekijälle vielä kiitos ystävällisistä esittelyistä.

Pomarkun uudemman kirkon yksityiskohtia - kuvattu 22.1.2014 (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)