PIRKKALA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 22.11.2017)

A) Pirkkalan tietoja:

Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala, ruots. Birkala) on noin 19 200 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin kyljessä sijaitsevana se on viime vuosikymmeninä muuttunut entistä paljon kaupunkimaisemmaksi, vaikkei olekaan ottanut virallisesti käyttöön kaupunkinimitystä. Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.
Pirkkalan alueella on ollut asutusta esihistoriasta asti. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta on ollut viimeistään 300–400-luvuilta. Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209-1237 välisenä aikana, mutta ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Nykyinen Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta.
Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja Gustaf von Numersin 1951 piirtämän kunnan vaakunan (Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen) turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.
Pirkkalasta erosi vuosien mittaan useita kuntia. Vuoteen 1346 siitä oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä, 1895 Ylöjärvi, ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.

Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä. Pirkkalan sijainti oli liikenteellisesti melko syrjäinen 1970-luvulle saakka, kunnes vuonna 1973 valmistui uusi tieyhteys Pirkkalan ja Nokian välille Pyhäjärven yli. Kymmenkunta vuotta myöhemmin yhdystietä jatkettiin moottoriliikennetienä Tampereen Lakalaivaan saakka. Ennen pitkää liikennekuormitus kasvoi siinä määrin, että tie ruuhkautui yhä pahemmin ja varsinkin Pirkkalan ja Nokian väli muodostui yhdeksi Etelä-Suomen tieverkon pahimmista pullonkauloista, jonka vuoksi tieyhteyttä kehitettiin edelleen osana Tampereen kehätietä.

Pirkkalan kylät: 1-Partola, 2-Nuoliala, 3-Haikka, 4-Naistenmatka, 5-Sankila, 6-Kataisto, 7-Tanila, 8-Sionkylä, 9-Pappila, 10-Pirkkalankylä, 11-Toppari, 12-Ania, 13-Sorkkala. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita. Pirkkala jakaantuu kolmeen alueeseen: kuntakeskukseen kunnan pohjoisosassa, Nuolialan alueeseen Tampereen rajalla ja haja-asutusalueeseen.
Kuntakeskuksen alueita ovat Turri, Niemenmaa, Rantaniitty, Haikka, Kyösti, Lepomoisio, Naistenmatka, Kurikka, Huovi, Vähäjärvi ja Takamaa. Alueet ovat enimmäkseen asutuskeskittymiä. Naistenmatkalla sijaitsee kuntakeskus Suuppa ja sen yritykset, tori, pääkirjasto, ala- ja yläasteesta sekä lukiosta koostuva koulukeskus, terveyskeskus, Pirkkalan uusi kirkko, liikuntatalo ja keskusurheilukenttä. Vähäjärven ja Kurikan alueella on valaistu kuntoilureitti. Kurikassa on Pirkkalan uusin koulu, vuonna 2004 valmistunut Kurikankulman koulu.

Nuolialan alueeseen kuuluvat Nikkilänniemi, Loukonlahti, Pere, Killo, Pakkalankulma, Partolan kauppa-alue ja Toivio. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Toiviossa ja Loukonlahdessa sijaitsevat Toivion ja Nuolialan alakoulut.
Haja-asutusalueen Ania on Pirkkalan laajin alue kunnan lounaisosassa. Sen itäpuolella on lentokentän alue, jolla sijaitsee lentokenttä ja Satakunnan lennosto. Alueen muita alueita ovat Huovin teollisuusalue (Turkkirata), Ahvenisto, Vähä-Vaitti, Pirkkalankylä, Sankila, Hyrsinki, Koivisto ja Sääksjärvi. Pirkkalankylässä sijaitsee vanha kirkko, Sankilassa Kirkonkylän ala-aste ja Hyrsingissä Hyrsingin alakoulu.

Pirkkalassa on ollut kivi- ja rautakautista asutusta, ja alueella on tehty runsaasti muinaislöytöjä. Punatiilisen vanhan kirkon on suunnitellut vuonna 1921 Ilmari Launis, ja se on tiettävästi rakennettu vanhan Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema valkoinen uusi kirkko vuodelta 1994 sijaitsee nykyisen keskustan tuntumassa. Ulkoasultaan moderni kirkko valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.
Vuosien 2001 ja 2003 kansainvälisten valurautasymposiumien taideteoksista on lähelle kuntakeskusta muodostettu Veistospuisto. Se koostuu nykytaiteen veistoksista, jotka on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Valurautasymposien idea on pirkkalalaisen taiteilijan, Virosta Suomeen muuttaneen Villu Jaanisoon. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin muitakin materiaaleja. Nähtävyyksistä kenties näkyvimmällä paikalla on keskustan Suupantorin laidalla sijaitseva Jaanisoon Peruspirkkalalainen-patsas eli mallinsa mukaan Valte-patsas.

Pirkkalan yrityskeskittymät sijaitsevat Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueella, kuntakeskuksessa, lentokentän ympäristössä ja Partolassa Tampereen rajalla.[26] Erityisesti Partolasta on 2000-luvulla kehittynyt kauppakeskittymä, jossa on muun muassa K-Citymarket, Bauhaus sekä kauppakeskus Veska. Pirkkalalaisia yrityksiä ovat muun muassa Hämeen Laaturemontti Oy, Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd, Johnson Metall Oy Ab ja GaV Group Oy.
Pirkkala on voimakkaasti kasvava kunta, ja asukasluku on kasvanut tuhansilla muutamassa vuodessa. Kurikan asuinalueen rakentamisen jälkeen asutuksen sijoittamisessa on keskitytty täydennysrakentamiseen erityisesti Nuolialassa, Killossa ja kuntakeskuksessa, joihin on noussut korkeita kerrostaloja sekä muuta tiheää asutusta. Myös Pereeseen on toteutettu täydennysrakentamista, mukaan lukien uusi Pikku-Venetsian asuinalue Pyhäjärven rannalle. Pikku-Venetsia tulee myös laajentumaan tulevaisuudessa länteen. Sinne on suunnitteilla myös uusi ala-aste.
Tampereelle suunniteltua raitiotiejärjestelmää on ehdotettu laajennettavaksi Pirkkalaan muun muassa raitiotiehankkeen yleissuunnitelmassa.
CLX-Pirkkala on projekti, jonka tavoitteena on luoda Pirkkalaan neljä seudullisesti merkittävää yritysaluetta: Partola, Linnakallio, Lentokenttä ja Lentokentän risteys. Näistä aktiivisimmin on kehittynyt Linnakallion alue, jonne muun muassa Posti ja Also ovat rakentaneet uudet terminaalinsa. Myös Partolaa on täydennysrakennettu.

Pehr Adrian Gadd (12. huhtikuuta 1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku), oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: "Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan".

Tunnettuja pirkkalalaisia: Pentti Hietanen, oopperalaulaja, asui Pirkkalassa * Margit Lindeman, näyttelijä, kotoisin Pirkkalasta * Pentti Palmroth ja Pertti Palmroth, Palmrothin kenkätehtailijoita * Lauri Pyykönen, hiihtäjä, syntynyt Pirkkalassa * Ransu-koiran ääni Pertti Nättilä asuu Pirkkalassa * Veikko Sinisalo, näyttelijä * Jukka Tammi, jääkiekkoilija * Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja (Wikipedia, 2017).

Tampere-Pirkkalan lentoasema:

B) Tampere-Pirkkalan lentoasema: - kuvannut nimimerkki "Tahmela" vuonna 2006 (lisenssi OK, Creative commons).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.