Old Dogs: Old Dogs (Atlantic * 1998)
(Waylon Jennings-Mel Tillis-Bobby Bare-Jerry Reed)

(Jukka Joutsi - lokakuu / October 2003 * Up-dated: 15.12.2014)



Heti alkuun on mainittujen neljän "vanhan rakin" joukkoon lisättävä vielä säveltäjä Shel Silverstein. Hän on nimittäin tehnyt kaikki albumilla kuultavat laulut ja on mukana jopa taustalaulajanakin.
Bobby Bare lienee tämän melko eriskummallisen idean isä, hän on tuottanut albumin Brien Fisherin kanssa Woodlandin studioilla heinäkuussa ja joulukuussa v.1997.
Baren ja Silversteinin yhteistyö oli alkanut jo vuosia sitten useilla "teema-albumeilla" ja samaan tyyliin Bare on nytkin koonnut nelikkonsa studioon, jossa pieni valittu yleisö pitää kaverusten kanssa hauskaa huutaen, jalkojaan tömistäen ja ilmeisesti ilmaisen juomatarjoilun innostamana yltyy usein laulamaan vanhojen mestarien mukanankin.

Albumilla kuullaan nelikon esittäminä seuraavat Silverstein-sävellykset:
1. Old Dogs
2. I Don't Do It No More
3. She'd Rather Be Homeless
4. Cut the Mustard
5. Young Man's Job
6. Me and Jimmie Rodgers
7. Elvis Has Left the Building
8. Rough on the Livin'
9. Still Gonna Die
10. I Never Expected
11. Time

Luonnollisesti Bobby Bare on omimmillaan tässä ympäristössä. She'd Rather Be Homeless-laulussa hän yltää hienoon suoritukseen. Waylon Jennings pärjää myös luontevasti tällaisissa pippaloissa metelin keskellä, esimerkiksi I Don't Do It No More kuullostaa hänen esityksenään upealta näinkin rauhattomassa ympäristössä.
Mel Tillis ja Jerry Reed eivät ehkä sittenkään ole nyt aivan heille sopivimmissa olosuhteissa, vaikka kyllä Tillisin Cut the Mustard kunniakkaasti sujuukin. Änkytysmaneeriaan Mel yrittää laulussa I Never Expected, mutta jotenkin nyt ollaan ko. huumorille väärässä paikassa.
Jerry Reedin esittämässä laulussa Young Man's Job kerrotaankin melko tarkkaan siitä, mistä tässä koko projektissa on kysymys: "...Hyppään hieman harmaantuneen poninhäntäni kanssa lavalle vetäen mahaani sisään...teen vanhan Chuck Berry-hyppyni ja melkein rikon selkäni, olen vanha mies nuoren miehen hommiin, ryntäilen lavalla edestakaisin kätkeäkseni ikäni..toivon, etten putoa lavalta. Olen liian vanha rock & rolliin, mutta liian rahaton lopettaakseni...".

Albumin kiinostavimmaksi esitykseksi nousee kiistatta upea Me and Jimmie Rodgers, mikä muistetaan jo aiemmasta hienosta Tom T.Hall-tulkinnasta Soldier Of Fortune-albumillaan.
Kvartettimme esittää laulun aivan Highwaymen-tyyliin, kukin veijareista saa hoitaa vuorollaan oman säkeistönsä. Kun teksti vielä on parasta Silversteinia ja yleisökin malttaa kuunnella tavallista hiljaisemmin, lopputulos on yksinkertaisesti huikea. Bobby Bare Junior on myös kuultavissa laulussa taustalaulajana.
Laulun tekstissä mainitaan lähinnä urheilijoita ja näyttelijöitä, ei siis aivan tavallisinta kantrilaulun aihepiiriä. Mukana ovat mm. John Wayne, Audie Murphy, Marilyn Monroe, Phil Razzuto, Rocky Marciano, Gary Cooper, Betty Crable ja tietenkin "Laulava Jarrumies" itse - Jimmie Rodgers. He herättävät miehissämme vaikuttavalla tavalla erilaisia haavekuvia ja unelmia sankaruudesta.

Shel Silverstein

Albumin live-efektit kääntyvät lopulta itseään vastaan, yleisön mekkalointi alkaa ärsyttää ja yleinen häly peittää välillä myös täysin laulajat ja soittajat.
Rumpalit Eddy Anderson ja Michael Clarke kyllä saavat itsensä liiaksikin esille jyskytyksillään, mutta minne jäävät sellaiset kovat muusikot kuin Pete Wade, Thom Bresh (=Merle Travisin kitaristipoika), Jonathan Yudkin ja Fred Newell?
Albumille kaunis lopetus on Baren hillitysti esittämä Time.

Mielenkiintoinen albumi erikoiselta kokoonpanolta, muutamilla muutoksilla kokonaisuus olisi saattanut nousta ikimuistoisemmaksikin.
Jerry Reed jää aivan liiaksi paitsioon, kitarakin häneltä oli jäänyt valitettavasti kotiin. Yleisö olisi pitänyt lukita ulkopuolelle.

Shel Silverstein kuoli 66-vuotiaana sydänkohtaukseen kotonaan 10.5.1999. Waylon Jennings kuoli helmikuussa v.2002.


Laitetaan tähän loppuun vielä tietopaketti Shel Silverstainin ja Bobby Baren yhteisistä saavutuksista:

Shel Silverstein-sävellysten korkeimmat sijoitukset Billboardin kantrilistoilla (Bobby Baren esittäminä):

1. Sylvia's Mother 1972 No. 12
2. Marie Laveau 1974 No. 1
3. Daddy What If 1974 No. 5
4. Singin' in the Kitchen 1974 No 29
5. The Winner 1974 No. 13
6. Alimony 1975 No. 20
7. Back in Huntsville Again 1975 No. 23
8. Numbers 1980 No. 11
9. Tequila Sheila 1980 No. 31
10. Food Blues 1980 No. 41
11. The Jogger 1983 No. 29
12. Diet Song 1983 No. 69

Seuraavilla Bare-albumeilla on mukana merkittävä osuus Shel Silversteinin säveltämiä lauluja:

1.LULLABY, LEGENDS and LIES * CPL2-0290 (2LPs) BCD 15683 (CD)
(Concept by Shel) (All 14 songs were written by Shel Silverstein and contain hit songs "Marie Laveau", "Daddy What If" and "The Winner". The first concept album in country music history and still available today)

2. HARD TIMES HUNGRY * RCA APL1-0906(LP), EDCD 551 (CD)
(Concept by Shel) (All 12 songs written by Shel Silverstein and contain hit songs "Alimony" and "Back In Hunstville Again")

3. SINGING IN THE KITCHEN * RCA LSA 3198
(Bobby Bare & Family sings songs mostly by Shel Silverstein. 9 out 12 songs including "Giving Tree" written by Shel Silverstein)

4. THE WINNER & OTHER LOSER * RCA APL1 - 1786
(5 songs by Shel Silverstein out of 12)

5. BARE * CBS 35314
(8 songs out of 10 written by Shel Silverstein)

6. DOWN & DIRTY * CBS 84132
(8 songs written by Shel Silverstein)

7. DRUNK & CRAZY * CBS 84643
(8 songs written by Shel Silverstein)

8. AIN'T GOT NOTHING TO LOOSE * CBS 85504
(2 songs by Shel Silverstein)

9. DRINKIN' FROM THE BOTTLE, SINGING FROM THE HEART * CBS 38670
(10 out of 11 songs by Shel Silverstein)

10. KICKIN' ASPHALT * MME 70014
(6 songs by Shel Silverstein)

(Jukka Joutsi * lokakuu - October 2003)

Waylon Jennings.

etusivulle * front page.