NOUSIAINEN:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 8.1.2017)

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.
Historia: Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.
Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti. Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.
Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.
Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.
Nähtävyydet: Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema, Kurjenrahkan kansallispuisto, Nutturlan makasiiniteatteri ja Kotiseutumuseo.
Kyliä: Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola ja Mutola.
Liikenne: Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Turun tiepiiri on käynnistänyt tiesuunnitelman valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi osuudelta, joka kulkee Raisiosta Nousiaisten Nummen kylään. Kaavailtu tielinja noudattelee Nousiaisissa valtatie 8:n nykyistä linjaa. Hankkeeseen sisältyy kunnan alueella yksi uusi eritasoliittymä (Wikipedia, 2017).

Nousiaisten rautatiekulttuuria:

A) Jouni Hytönen kuvasi Nousiaisten asemarakennuksen 2.8.2007. Käyttölupa "2017-1-G", kiitos.

Nousiaisten rautatieasema (lyh. Nsn, ruots. Nousis järnvägsstation, ratakm 220+663) on Nousiaisissa, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema. Asema perustettiin vuonna 1923 ja sen vilkkain toiminta-aika ajoittui 1940-luvulle. Liikenteen hiljenemisen vuoksi asema muuttui miehittämättömäksi vuonna 1969 ja seisakkeeksi vuonna 1974. Lopullisesti henkilöliikenne asemalta lopetettiin vuonna 1990. Vuonna 2009 asema myytiin useiden vaiheiden jälkeen paikalliselle Aliskulman kyläyhdistykselle, joka on käyttänyt asemaa muun muassa kokous- ja juhlatilana jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen.
Historia: Asema perustettiin Nousiaisten Haatilan kylään vuonna 1923, noin viiden kilometrin päähän kunnan kirkonkylästä. Rata ei kuitenkaan tuonut tullessaan asutusta tai työpaikkoja alueelle, vaan kunnan uusi keskusta muodostui Nummen kylään Rauman valtatien varrelle. Maatalouden kuljetuksiin asemaa kuitenkin käytettiin runsaasti, sillä Nousiaisten Osuusliike käytti rautatietä viljan rahtaamiseen. Osuusliike myös rakennutti aseman kaakkoispuolelle 1960-luvun alkupuolella viljavaraston ja sen yhteyteen suurtehokuivurin. Nykyään viljavarasto noin 1 300 neliön tontteineen on Hankkija-Maatalouden hallinnassa. Nousiaisten viljavarasto sijaitsee radan ja asemalle vievän tien välissä.
Henkilöliikenne asemalta oli 1920–1930-luvuilla noin 40–70 matkustajaa päivässä, mutta 1940-luvulla asemaa käytti jo noin 200 henkeä päivässä. Liikenne alkoi kuitenkin vähitellen hiljentyä, ja henkilöliikenteen vähäisen määrän vuoksi asema muutettiin miehittämättömäksi 1.6.1969. Seisakkeeksi asema muutettiin vuonna 1974, jonka jälkeen junat pysähtyivät asemalla vain tarvittaessa. Tavaraliikenne asemalta lakkautettiin vuonna 1976 ja henkilöliikenne vuonna 1990.
Asema ja muut rakennukset: Nousiaisten 439-neliöinen asemarakennus sijaitsee 3,4 hehtaarin tontilla. Tontilla sijaitsee aseman lisäksi tavarasuoja, ulkorakennus, talouskellari sekä sauna ja pesutupa. Kaikki rakennukset ovat vuodelta 1922. Jarl Ungernin suunnittelema taitekattoinen asema on tyyliltään klassistinen. Rakennuksen molemmat sivut ovat poikkipäätyiset ja sen julkisivut on vuorattu lomalaudoituksella. Rakennuksen katemateriaalina on tiili. Paikallinen Aliskulman kyläyhdistys on kunnostanut asemaa runsaasti, pääosin vuosina 1997–1999 ja avannut rakennuksessa kokous- ja juhlatilat. Alun perin aseman alakerrassa sijaitsi asemanhoitajan asunto, mutta remontissa sen ruokasalista ja asemahuoneesta on tehty suuri, yhteinen ruokailutila. Yläkerrassa puolestaan sijaitsivat kolmen perheen asunnot.
Aseman myynti: Vuoden 2007 aikana Senaatti-kiinteistöt pani useat Uudenkaupungin radan asemista myyntiin. Nousiaisten asemaa ei kuitenkaan alettu kaupitella vielä tuolloin, koska asema oli vuokrattu kylätoimikunnalle vuoden 2012 alkupuolelle asti. Kyläyhdistyksen yllätykseksi Senaatti-kiinteistöt ilmoitti kaikesta huolimatta maaliskuussa 2008, että asema tulisi sittenkin myyntiin. Yhdistys ilmoitti pitävänsä asemaa käytössään vuokrasopimuksen loppuun asti ja toivoi Nousiaisten kunnan ostavan aseman. Kunta ei kuitenkaan jättänyt asemasta tarjousta. Kesäkuussa 2008 kunta kuitenkin päätti käyttää etuosto-oikeuttaan ja hankkia aseman talousrakennuksineen haltuunsa 120 000 eurolla. Korkeimman tarjouksen jättäneet A-Yhtymä Oy ja Turun Laatutuote Oy valittivat päätöksestä elokuussa 2008, mutta Turun hallinto-oikeus päätti joulukuussa kunnan ostopäätöksen olleen laillinen. Kunta myi aseman kyläyhdistykselle 112 000 euron kauppahinnalla helmikuussa 2009.
Penttilän tila ja aseman myymälä: Aseman eteläpuolella sijaitsee 1920-luvulla rakennettu Penttilän tila, joka on lohkottu kylän kantatilasta vuonna 1929. Tilan päärakennuksessa toimi alun perin talon rakennuttaneen Albin Penttilän pitämä kauppa. Nousiaisten osuusliike vuokrasi sen sivumyymäläkseen vuonna 1927, jolloin liike piti kauppaa myös itse asemalla. Osuuskauppa Noustenmaa sulki aseman kaupan vuonna 1962 (Wikipedia, 2017 * Radan varrella, 2009).

Nimimerkki "Albval" kuvasi Nousiaisten asemarakennuksen tammikuussa 2010. Lisenssi OK (Creative Commons/Wikipedia).

Nimimerkki "Albval" kuvasi tammikuussa 2010: Nousiaisten viljavarasto sijaitsee radan ja asemalle vievän tien välissä.. Lisenssi OK (Creative Commons/Wikipedia).


Nutturla:

Esko Maasalo kuvasi Nutturlan liikennepaikan ilmasta 26.4.2008. Kiitos käyttöluvasta.

Nutturlan seisake (lyh. Nut) on Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu seisake. Se perustettiin Nousiaisten Nutturlan kylään vuonna 1923, kun rata valmistui Mynämäen rautatieasemalle asti. Miehittämättömäksi seisakkeeksi Nutturla muuttui 1.8.1955. Seisake lakkautettiin toukokuussa 1982, mutta se avattiin lyhyeksi aikaa uudestaan liikenteelle syyskuussa 1986. Seisake lakkautettiin lopullisesti vuotta myöhemmin, 27.9.1987.
Seisakerakennus: Nutturlan pysäkki sijaitsee vähän matkan päässä Nutturlantien ja Kärryistentien sekä radan risteyksestä. Sen tontti pakkolunastettiin viereisestä Väli-Mäkilän tilasta vuonna 1923 ja pysäkki rakennettiin tontille samana vuonna. Rakennus perustettiin harkkokivistä muuratulle perustalle ja vuorattiin lomalaudoituksella. Satulakaton koillislappeelle rakennettiin myös kaksi puolipyöreää kattoikkunaa. Punamullatussa ja valkonurkkaisessa rakennuksessa sijaitsivat pienet odotustilat, rahtivarasto sekä pysäkinhoitajan asunto. Tontille valmistuivat myös sauna sekä kaksi muuta talousrakennusta. Hehtaarin laajuinen tontti rakennuksineen siirtyi Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalle vuonna 2007, mutta ainakaan vuoden 2008 alkuun mennessä kiinteistöä ei ollut myyty (Wikipedia, 2017).

Nimimerkki "Albval" kuvasi Nutturlan seisakkeen tammikuussa 2010. Lisenssi OK (Creative Commons/Wikipedia).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.