NÄRPIÖ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 29.11.2017)

Närpiön tietoja:

A) Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 406 asukasta (31.8.2015). Asukkaista yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä.
Närpiön kaupungin asukkaista 81,4 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,4 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 13,2 prosenttia. Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa. Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää. Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä.
Kunnallishallinto perustettiin Närpiöön vuonna 1867. Vuonna 1973 kuntaan liitettiin Ylimarkku, Pirttikylä ja osia Korsnäsin kunnasta. Kaupunki siitä tuli 1. tammikuuta 1993.

Närpiön nimestä: Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on "niemi". Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomenkielellä nimellä Närpiö.
Suomettaressa kirjoitettiin: »Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»

Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.
Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Kyliä: Alamarkku (Yttermark), Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää), Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax), Träskböle ja Ylimarkku (Övermark) (Wikipedia, 2017).

Närpiön rautatiekulttuuria:


Närpiön rautatieasema:

B) Närpiön rautatieasema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A).

Reino Kalliomäki kuvasi vuonna 1976 Närpiön asemalla (Kiitos * käyttölupa 2015-11-B).

Närpion kirkolla rata kulki kirkon ohi reilun kilometrin päästä, ja asema sijoitettiin Finbyn kylään Närpiönjoen vastarannalle, peltoaukeiden taakse. Asemarakennus rakennettiin samoin Thure Hellströmin V luokan tyyppipiirustuksin kuin esimerkiksi Kauhajoen ja Teuvan asemat. Vuonna 1912 valmistunut rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä melko hyvin.
Närpiön kirkon tuntumasta Näsbystä lähti jo entuudestaan maantiet neljään suuntaan, ja risteyksen ympärille muodostui kuntakeskus kauppaliikkeineen ja asuintaloineen. Kuitenkin myös asemanseudusta kasvoi asutuskeskus, joka on sulautunut kiinni kirkonseutuun. Pääosa taajaman teollisuudesta on keskittynyt asemanseudulle.
Henkilöliikenne hoidettiin linja-autoin 1956-59 sekä vuodesta 1964 ja lopetettiin 1968. Sivuraiteet on pääosin purettu, mutta yksi pistoraide on jätetty radanhoidolliseen käyttöön (Radan varrella, 2009).

Jorma Toivonen kuvasi 21.10.2006: "HMVY:n tilausjuna 1076 (Dm7 4185-EFiab 11599-Dm7 4209) lähdössä kuljettamaan närpiöläisiä Seinäjoelle ostoksille." (Kiitos * käyttölupa 2015-12-J).

Ari-Pekka Lanne kuvasi 28.7.2014 Närpiön asemalla" (Kiitos * käyttölupa 2015-12-J).

Jukka Voudinmäki kuvasi 17.8.2017: "Raakapuulastissa oleva T3271 Seinäjoelta Kaskisiin sivuuttaa Närpiön aseman." (Kiitos * käyttölupa 2015-12-L).


Karila (Karlå):

Karilaan valmistui Thure Hellströmin suunnittelema laiturirakennus, jossa oli vuosisadan alun Platformskjulien tavoin lämmin odotushuone rakennuksen vasemmassa päässä, avoin kuisti keskellä ja makasiini oikealla. Tyyliltään rakennus edusti kuitenkin Suupohjan radalle tyypillistä jugendia. Samoin piirustuksin rakennettiin mm. Miedon asema sekä useita Jyväskylän-Pieksämäen asemia.
Liikennepaikan ympärillä oli melko harvaanasuuttua maaseutualuetta, eikä mitään taaja-asutusaluetta syntynyt. Karila muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1951. Henkilöliikenne hoidettiin linja-autoin 1956-59 sekä vuodesta 1964 alkaen kunnes liikennepaikka lakkautettiin 1968. Laiturirakennus on purettu (Radan varrella, 2009).

Närpiön kirkko:

C) Nimimerkki "Tomisti" kuvasi Närpiön kirkon 27.7.2006 - julkaisu lisenssin puitteissa (Wikipedia).

Närpiön henkilökuvia:

D) Kuvassa maanviljelijä ja harrastajavalokuvaaja Alfred Franzen Närpiön Ylimarkun kylästä valokuvia pohjustamassa vuonna 1908. Kuvien kehitysvälineistä ovat esillä altaat ja kemikaalit penkillä sekä suojavalona käytetty värjätty öljylamppu pöydällä. Kädessä Franzenilla on tela, jolla paperikuvat painettiin kiinni taustakartonkiin (Museovirasto).

Närpiö vuoden 1918 sodassa:

E) Kuvassa Närpiön suojeluskuntalaisia valkoiset nauhat hihoissaan lähdössä rautatieasemalta 15.2.1918 rintamalle sisällissotaan (kuva: B.Nybond).

Kuvassa menossa Närpion ensimmäiset sankarihautajaiset 9. helmikuuta 1918 (kuva: B.Nybond).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.