NAANTALI (Merimasku):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 7.1.2017)

Naantalin näkymiä:

Naantalin Kuparivuorella:

Tämän kirjoittaja tasapainoilee pojankoltiaisena 26.5.1968 Naantalin Kuparivuorella - taustalla Ukko-Pekan silta. Pyöreä rakennus toimi ravintolana. Kaukana ei ole oikealla presidenttien Kultarantakaan - eikä Muumilaaksokaan (S&J).
Mainittakoon, että samana kuvausvuonna sai ensi-iltansa (20.12.1968) Mikko Niskasen elokuva 'Asfalttilampaat', jossa Eero Melasniemi ja Kirsti Wallasvaara käyskentelivät ylläolevan valokuvan maisemissa useaankin otteeseen tarinan kannalta tärkeissä ja ehkä vaikuttavimmissa kohtauksissa.

Presidenttien kesäasuntopaikka Kultaranta jyhkeältä Kuparivuorelta kuvattuna 26.5.1968 (S&J).

Naantalin yleisnäkymiä:

Naantalin näkymä kuvattuna 26.5.1968 (S&J).

Naantalin Kristiinankadulla, joka kuvausaikaan tunnettiin Suomen kolmanneksi kapeimpana katuna - 26.5.1968 (S&J).

Naantalin rautatie-elämää:

Naantalin rautatieaseman avajaiset 30. toukokuuta 1925 (lisenssi, OK ~ public domain/Wikipedia).

Naantalin rautatieasema (lyh. Nnl, ruots. Nådendals järnvägsstation) oli Suomen rataverkon liikennepaikka Naantalin kaupungissa. Asema valmistui alun perin vuonna 1923, mutta se siirtyi ensin uusiin tiloihin Luostarinkadulle vuonna 1936 ja uudelleen takaisin kaupungin ulkopuolelle vuonna 1967. Paikallisjunaliikenne lopetettiin vuonna 1972 ja asema purettiin kerrostalojen tieltä vuonna 2006.
Kolme eri asemaa: Thure Hellströmin suunnittelema klassistinen aumakattoinen asema valmistui Naantalin radan yhteydessä vuonna 1923. Tämä asemarakennus sijaitsi kaupungin koillispuolella. Vuonna 1936 asema siirtyi lähemmäs keskustaa, kun sen toiminnot siirtyivät entiseen asuinrakennukseen Luostarinkadun päähän. Tyhjilleen jäänyt vanha asemarakennus siirrettiin kaksi vuotta myöhemmin Karjalan Matkaselkään ravintolaksi.
Naantalin asema siirtyi toisen kerran vuonna 1967, jolloin rakennettiin kolmas asemarakennus, suurin piirtein ensimmäisen asemarakennuksen sijoille. Tämä asema palveli myös henkilöliikennettä, mutta sen pääasiallinen toiminta painottui tavara- ja tulliaseman puolelle. Asema muodostui yksiksikerroksisesta, tiilisestä toimisto- ja henkilöasemarakennuksesta, varastorakennuksesta ja samana vuonna aloitetun junalauttaliikenteen siirtokuormauslaiturihallista.
Junaliikenne hiipuu: Paikallisjunaliikenne Naantalin asemalle lopetettiin vuonna 1972. Junalauttaliikenne puolestaan lopetettiin kannattamattomana vuonna 1975. Naantalin satamaan liikenne radalla jatkui vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1989–1990, mutta nämä junat eivät kulkeneet asemalle johtavalla rataosalla. Liikenteen hiivuttua lipunmyynti asemalla loppui vuonna 1993, yli 20 vuotta henkilöliikenteen lakkauttamisen jälkeen. Asemarakennus siirtyi VR-yhtymän haltuun vuonna 1995 ja suurin osa aseman tiloista vuokrattiin yksityiskäyttöön. Naantalin asemalle ajettiin viimeisiä kertoja vielä vuosien 1998 ja 1999 kesinä, kun vanhoilla Dm7-kiskobusseilla eli lättähatuilla ajettiin erikoisjunavuoroja Muumimaailmaan. Nämä vuorot kuitenkin lopetettiin niiden kannattamattomuuden vuoksi.
Asema nykyään: Naantalin asema poistui kartalta 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Ensin Naantalin sataman liikennepaikka yhdistettiin Naantalin liikennepaikkaan vuonna 2005 ja itse asemarakennus purettiin uusien kerrostalojen alta seuraavana vuonna. Tällöin muutettiin myös asemapaikan sijaintimetrit. Viimeisenä asemarakennuksista katosi paikalla seissyt alkuperäinen tavaramakasiini, joka purettiin vuonna 2007 (Wikipedia, 2017).

Mika Vähä-Lassilan piirrokset Naantalin toisesta rautatieasemasta (purettiin vuoden 1967 aikoihin). Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Mika Vähä-Lassilan piirros Naantalin kolmannesta rautatieasemasta. Käyttölupa "2015-11-A", kiitos.

Naantalin vanha rautatieasema- ja tullirakennus purettiin - Turun Sanomat 17.3.2006 (Riitta Salmi): Naantalin vanhan asema- ja tullirakennuksen paikalle nousee kerros- ja pientalo- asutusta. Naantalin tulli- ja rautatieasemarakennus jäi lopullisesti historiaan, kun rakennus sai purkutuomion uuden asemakaavan vuoksi. Nyt maan tasalle purettu rakennus avattiin juhlallisesti Suomen ja Ruotsin välisen junalauttaliikenteen tarpeisiin maaliskuun 13. päivänä vuonna 1967. Koska Ruotsin raideleveys on kapeampi kuin Suomen, tarvittiin kahdet raiteet. Tukholmassa yhteyttä juhlittiin vuorokautta myöhemmin.
Valtionrautateiden pääjohtaja Esko Rekola totesi avajaispuheessaan, kuinka yhteys antaa suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia saarivaltioksi jääneelle Suomelle. - Tuolloin elettiin siinä uskossa, että tämä yhteys on hyvinkin merkittävä ja pitkäaikainen, mutta toisin kävi, Turun VR Cargon päällikkö Erkki Mäkinen kertoo.
Rautatieuutiset uutisoi tapahtumasta suurin otsikoin. Lehden mukaan välittömästi nauhan katkeamisen jälkeen ruotsalainen vaihtoveturi alkoi vetää kuutta vaunua kohti Naantalin satamaa. Tapahtumaa juhlistettiin erikoispostileimalla, koska hetkeä pidettiin hyvin historiallisena. Aikataulunmukainen junalauttaliikenne alkoi virallisesti 15. maaliskuuta.
Henkilöliikenne Naantaliin loppui jo vuonna 1972. Sen jälkeen henkilöjunat liikennöivät muutaman vuoden Naantalin satamaan Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten. Myös Muumimaailma kokeili rautatieyhteyksiä vuosina 1998 ja 1999 mutta junayhteys jäi vain kokeiluksi. Vanhasta ratapiha-alueesta muistuttaa jatkossa vain aseman itäpuolelle jäävä satamaliikennettä palveleva järjestelyratapiha.
- Naantalin radalla kuljetetaan enää Fortumin voiteluaineita ja Rautaruukin terästä, Erkki Mäkinen kertoo.
Pikaraitiotien tuloon varaudutaan: Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemanseutua koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen viime keväänä. Asemakaavaehdotuksessa varaudutaan myös alueellisen pikaraitiotien rakentamiseen. Pikaraitiotielle jätetään tilaa siten, että se voidaan rakentaa myöhemmin asemakaava-alueen kautta. Rautatiealueen länsilaidalle rakennetaan 3-4-kerroksisia asuintaloja. Itäpuolelle sijoitetaan pientaloasutusta. Alueelle rakennetaan asuintilaa kaikkiaan noin 300 ihmiselle. Asuinrakennusten lisäksi entiselle ratapihalle tulee päivittäistavarakauppa ja Alko.

Ari-Pekka Lanne kuvasi Naantalissa 1.7.2014: "Naantalin satama * Tasoristeys: Järveläntie (satamarata) ~ Satama viävä rarampätkä o saan huilat jo ussema vuare. Maantiät pisi menevä liiket piissa viäl." Käyttölupa "2015-12-J", kiitos.

Naantalin rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Raisiosta Naantaliin ja edelleen Naantalin satamaan. Se erkanee Uudenkaupungin radasta Raisiossa. Rata valmistui vuonna 1923 ja ensimmäinen juna Naantaliin saapui 14. heinäkuuta 1923. Rautatieaseman vihki käyttöön Ivar Wilskman 30. toukokuuta 1925. Asemalla oli erillinen tila Suomen tasavallan presidentin käyttöön hänen matkoillaan. Radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä vuoteen 1972 asti.
Naantalin rautatieasema ja ratapiha on purettu ja alueelle on rakennettu asuin- ja liikerakennuksia. Ratapiha-alueesta jäljellä on enää aseman itäpuolelle jäävä satamaliikennettä palveleva järjestelyratapiha. Asemakaavassa on jätetty tilaa mahdolliselle Turun pikaraitiotielle siten, että se voidaan rakentaa myöhemmin asemakaava-alueen kautta. Pikaraitiotie kulkisi osittain nykyisellä Naantalin radalla. Radan päällysrakenteen ratapölkyt ovat puusta ja tukikerros raidesorasta. Radan suurin sallittu nopeus on 50 km/h. Sivuraiteella Naantali–Naantalin satama suurin sallittu nopeus on 30 km/h.
1950-luvulla Turun ja Naantalin väliä liikennöi 14 edestakaista paikallisjunavuoroa päivittäin. 1960-luvulla linja-autot syrjäyttivät paikallisjunia ja matkustajaliikenne alkoi hiljentyä. Säännöllinen henkilöliikenne loppui vuonna 1972. Henkilöjunat liikennöivät Naantalin satamaan 31. toukokuuta 1970 lähtien Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten. Junavuorot korvattiin linja-autoilla syksyllä 1984. Junavuorot palautettiin syksyllä 1989 mutta henkilöjunaliikenne satamaan lakkautettiin lopullisesti 29. syyskuuta 1990. Muumimaailma kokeili rautatieliikennettä vuosina 1998 ja 1999, mutta junayhteys jäi vain kokeiluksi.
Tavaraliikenne: 15. maaliskuuta 1967 aloitettiin Suomen ja Ruotsin välinen junalauttaliikenne. Reitistä odotettiin hyvinkin merkittävää ja pitkäaikaista, mutta junalauttaliikenne loppui. Nykyään radalla kuljetetaan noin 10 prosenttia Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehtaan pakatuista tuotteista, Rautaruukin terästä ja Suomen Viljavan Naantalin viljasiilojen viljaa. Vuonna 2002 Naantaliin liikennöitiin viisi kertaa viikossa (Wikipedia, 2017).


Tammisto:

Markku Nummelin kuva Tammiston asemarakennuksesta vuodelta 1982. Kuva julkaistu kirjassa "Radan varrella", 2009.

Tammiston laiturirakennus rakennettiin radan valmistumisen aikaan 1923. Uudet asutusalueet keskittyivät kuitenkin Raison ja Turun suunnasta tulevan maantien varrelle, Ruonan ja Taimon alueille. Laituri muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1955 ja henkilöliikenne lopetettiin 1972. Laiturirakennus ja asuinrakennus siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Radan varrella, 2009).

Merimasku (liitettiin Naantaliin 1.1.2009):

Merimaskun lossilla 26.5.1968 (S&J).

(Wikipedia, 2011): Merimasku oli Suomen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Siihen kuului pieni alue mantereella sekä pohjoisosa Otavan saaresta.
Merimaskun nähtävyyksiin lukeutuvat 1726 rakennettu Merimaskun kirkko ja Maanmiesseurantalo kirkonkylässä. Kirkon- ja Särkänsalmen silta ovat myös kunnan maamerkkejä. Merimaskussa toimii urheiluseura Merimaskun Ahto, jonka yleisimpiin toimialueisiin kuuluvat jalkapallo ja hiihto.
Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi säilyi ennallaan, ja asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)