MUURAME:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.12.2016)

A) Muuramen kirkko:

1.

Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko (1926-29) ~ kuvattu 7.4.2012 (S&J).

2.

Alvar Aallon nuoruudentuotantoa - Muuramen kirkko (1926-29) ~ kuvattu 7.4.2012 (S&J).

Muuramen kirkko: Muuramen kirkko on ensimmäinen arkkitehti Alvar Aallon luonnosten mukaan toteutuneista kirkkorakennuksista. Uransa aikana hän toteutti yhteensä seitsemän uutta kirkkorakennusta: Muuramen kirkko (1926–1929), Seinäjoen Lakeuden Risti (1951), Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko (1955), Wolfsburgin kirkko Saksassa (1960), Detmeroden kirkko Saksassa (1963), Riolan kirkko Italiassa (1965) sekä Lahden Ristinkirkko (1969). Muuramen kirkko on pohjois-eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen pitkäkirkko, joka kohoaa Muuramen kylätaajamassa kahden järven välisellä Muuratharjulla. Kirkon pohjoisjulkisivua hallitsee pääsisäänkäyntiä korostava pyörökaarisyvennys, jonka muoto toistuu kirkon eteläistä julkisivua hallitsevan puolipyöreän apsidin muodossa. Rakennuksen itäsivulla nousee korkea ja kapea kampaniilityylinen kellotorni. Länsipuolen julkisivua hallitsee runkohuoneeseen nähden poikittain sijoitettu seurakuntasali, jonka alaosa avautuu pieneksi pylväshalliksi, arkadikaariston kehystämäksi loggiaksi. Sen edessä oli alun perin kirkkotarha, joka oli rajattu betonisella sakaramuurilla.
Muuramen kirkko kuuluu keskeisesti Aallon varhaistuotantoon ja tyyliltään se edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassisismia. Useimmat Aallon 1920-luvun toimeksiannoista olivat olemassa olevien puukirkkojen, kuten Äänekosken kirkon (1924) ja Korpilahden kirkon (1926–1927), korjaussuunnitelmia. Yhteensä Aalto sai suunniteltavakseen seitsemän puukirkon muutostyöt, jotka painottuivat sisätilojen muutoksiin sekä kirkollisen esineistön suunnitteluun. Näiden kirkkojen interiöörien uudistukset toteutettiin pohjoismaisen 1920-luvun klassisismin hengessä. 1920-luvulla Aalto suunnitteli myös itse kirkkoja ja osallistui Jämsän kirkon (1925), Taulumäen kirkon (1927), Viinikan kirkon (1927), Töölön kirkon (1927) sekä Vallilan kirkon (1929) suunnittelukilpailuihin. Näitä kilpailuehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu.
Muuramen kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan 1920-luvulla syntynyttä uutta kirkkotyyppiä, joka oli yksinkertaisen suorakaiteen muotoisen ja satulakattoisen kirkkorakennuksen ja erillisen kapean ja korkean kampaniilikellotornin yhdistelmä.
Muuramen kirkon pääovi on riemukaaren alla, ja sen jälkeinen ahdas eteinen kuvastaa kristityn tien alkuun kuuluvaa ahdasta porttia. Kirkon huoltotilat ovat poikkirungon pohjakerroksessa. Toisessa kerroksessa on seurakuntasali. Kirkon vaaleaksi rapattujen seinäpintojen ainoita koristeaiheita ovat julkisivuja horisontaalisesti jakavat kerroslistat, räystäiden alalautojen sininen väri, pääovea koristava korkea kaarisyvennys sekä seurakuntasalin eteen avautuva loggia.
1920-luvulla arkkitehdit saivat vaikutteita erityisesti Italiaan suuntautuneilta matkoiltaan, joilla tutustuttiin varhaiskristillisen kirkkoarkkitehtuurin sekä maaseudun pienten kaupunkien anonyymiin rakennusperinteeseen, architettura minoreen. Alvar Aalto matkusti Italiaan ensimmäisen kerran häämatkallaan vuonna 1924. Muuramen kirkon sisätiloissa Aalto käytti 1920-luvun klassisismille tyypillisiä voimakkaita värisävyjä, kuten tummansinistä, mustaa, harmaata sekä niin kutsuttua pompeijinpunaista.
Muuramen kirkko on Alvar Aallon tuotannossa siirtymävaiheen työ klassisismista funktionalismiin, sillä Aalto tutustui modernismin ja funktionalismin rationaalisiin ajatuksiin 1920-luvun lopulla. Tämä muutos näkyy Muuramen kirkossa erityisesti julkisivujen ja sisätilojen pelkistymisenä, klassisen koristelun vähenemisenä sekä modernien sisustusratkaisuiden käyttönä. Aalto käytti Muuramen kirkossa muiden modernistien tavoin ajan uusia jo olemassa olevia standardijärjestelmiä, kuten teräspuiteikkunoita sekä Poul Henningsenin moderneja PH-valaisimia.
Työtä pidetään aliarvostettuna, ja myöhemmin Aallon itsensäkin väitetään suhtatuneen suunnitelmaansa nuoruudensyntinä.

Muuramen kirkon alttariseinämaalauksen maalasi taiteilija William Lönnberg (1887–1947) vuonna 1929. Maalauksen aiheena on Apostolien tekojen kertomus, jossa apostolit Pietari ja Johannes parantavat ramman Jerusalemin temppelissä Kauniin portin luona (3: 1–10). Lönnberg toteutti myös saarnastuolin kolme raamatullista henkilömaalausta: Pietarin, Johanneksen ja Hyvän Paimenen.

3.

Muuramen kirkko on kokenut vuosikymmenten aikana useita muutoksia ja erityisesti sen sisätilat ovat muuttuneet huomattavasti alkuperäisestä asusta. Ensimmäinen muutos sisätiloissa tapahtui jo 1930-luvulla, jolloin alkuperäistä tummaa väritystä muutettiin. 1950-luvulla sisätilojen värisävyjä vaalennettiin, ja esimerkiksi kirkkosalin katon holvi maalattiin heleän siniseksi taiteilija Urho Lehtisen värityssuunnitelman mukaan. Suurimmat muutokset kirkko koki kuitenkin peruskorjauksen yhteydessä vuosina 1978–1979, jolloin interiöörin alkuperäinen asu muuttui merkittävästi. Sisätilojen seinät maalattiin valkoiseksi ja maalatut puuosat korvattiin maalaamattomilla puupinnoilla valoisamman ilmeen aikaansaamiseksi kirkkoon.
Vuonna 2010 on meneillään uuden peruskorjauksen suunnittelu, joka on suunniteltu toteutettavaksi 2011. Muuramen kirkon sisätiloja on tarkoitus peruskorjata ennallistaen ja alkuperäistä asua kunnioittaen.
Peruskorjaus alkaa vihdoin huhtikuussa 2015 ja valmistuu kesäkuussa 2016. Hinta on kolme miljoonaa euroa, ja urakoitsijaksi on valittu VRP-Rakennuspalvelu Oy. Korjaustyössä lattia ja katto rakennetaan uudelleen ja sisäpuoliset värit palautetaan alkuperäisiksi. Piha kunnostetaan ja alun perin kirkon länsipuolella ollut ruusutarha palautetaan. Pysäköintialue siirretään kauemmaksi (Wikipedia, 2016).

4. 5.

6. 7.

B) Muuramen nuorisoseurantalo:

Muuramen nuorisoseurantalo ~ kuvattu 7.4.2012 (S&J).

Tältä paikalta Muuramen miehet lähtivät talvisotaan 9.10.1939 ~ kuvattu 7.4.2012 (S&J).

Muuramen nuorisoseurantalo pääsisäänkäynnin puolelta ~ kuvattu 7.4.2012 (S&J).

Muuramen nuorisoseurantalo ~ molemmat kuvattu 7.4.2012 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.