MUSTASAARI (= Korsholm) :
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 23.11.2018)

A) Mustasaari (= Korsholm):

Mustasaari (ruots. Korsholm) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Vaasan kaupunki perustettiin aikoinaan Mustasaareen, ja nykyään Mustasaari ympäröi kaupungin. Mustasaari on rannikkokunta, jolla on tasaista maaseutumaisemaa sekä laaja saaristo. Kunnassa asuu 19 389 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 178,59 km². Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 68,8 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 28,9 prosenttia suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä keskustaajama Sepänkylä ja etelän Tuovila, joissa on suomenkieliset peruskoulut. Muualla kunnassa enemmistö on ruotsinkielinen.
Nykyinen Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973 vanhan Mustasaaren pitäjän alueella olleista Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Björköbyn kunnista ja mantereen puoleisesta osasta Sulvan kuntaa. 20. tammikuuta 1975 vahvistetussa uudessa vaakunassa on siksi viisi toisiinsa kiedottua nauhaa kuvaamassa yhdistyneitä kuntia. Sundomin kylä Sulvan kunnasta liittyi samalla Vaasan kaupunkiin.
Edes vanhan Mustasaaren alue ei enää nykyään ole saari maankohoamisen takia, mutta suomenkielinen nimi Mustasaari ja ruotsinkielinen nimi Korsholm "Ristisaari" ovat säilyneet keskiajalta.

Mustasaaren kunta koostuu eteläisestä maaseutualueesta, Vaasaa ympäröivästä keskusalueesta sekä saaristosta, jonka suurimmat saaret ovat Raippaluoto ja Björköby. Saaristosta suuri osa on UNESCO:n maailmanperintökohdetta. Mustasaaren naapurikunnat ovat Laihia, Maalahti, Vaasa ja Vöyri. Mustasaaressa on 213 järveä, joista suurimmat ovat Karperöfjärden, Vallviken ja Storträsket.
Osittain tai kokonaan Mustasaaren kunnan alueella on 11 Natura 2000 -kohdetta: Ängesholmen, Igelträsket, Furubacken, Merenkurkun saaristo, Vedahugget, Sidländet, Iskmo ön, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen ja Vassorfjärden. Vassorfjärden-Österfjärden-Söderfjärden on arvokas suistoalue, jolla on merkitystä sekä pesiville että muuton aikana levähtäville linnuille.

Kyliä: Anixor, Brändövik, Böle 1, Björköby, Helsingby, Iskmo, Jungsund, Karkkimala, Karperö, Kaukaluoto, Koivulahti, Koskö, Kuni, Martoinen, Miekka, Munsmo, Norra Vallgrund, Panike, Petsmo, Puntainen, Raippaluoto, Riimala, Runsor, Singsby, Sepänkylä, Sulva, Söderudden, Södra Vallgrund, Taurila, Tuovila, Tölby, Vassor, Veikkaala, Vikby, Voitila, Västerhankmo ja Österhankmo.

Taajamat: Vuoden 2016 lopussa Mustasaaressa oli 19 380 asukasta, joista 15 420 asui taajamissa ja 3 913 haja-asutusalueilla. Mustasaaren taajama-aste on 79,8 %.[10] Mustasaaren taajamaväestö jakautuu 11 eri taajaman kesken: Vaasan keskustaajama* (8 517 asukasta), Koivulahti (1 687 asukasta), Sundom-Sulva (Sundom)* (1 516 asukasta), Helsingby (1 321 asukasta), Raippaluoto (725 asukasta), Norra Vallgrund-Södra Vallgrund (532 asukasta), Petsmo (392 asukasta), Björköby (282 asukasta), Veikkaala (221 asukasta), Kuni (200 asukasta) ja Merikaarto* (27 asukasta).

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Mustasaaren keskuspaikka Sepänkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Vaasan keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle. Myös Merikaarron taajama on pääosin ja Sundomin taajama osittain Vaasan puolella.

Mustasaaren pitäjä mainitaan nimellä Mustasaari sockn ensimmäisen kerran vuonna 1348. Ruotsiksi ääntäminen muuttui ajan saatossa muotoon Mussor. Kun pitäjään perustettiin Vaasan kaupunki vuosina 1606–1611, se tunnettiin nimellä Mussar, ennen kuin kaupungille annettiin nykyinen nimi Vaasa. Vuonna 1927 Mustasaaren kunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Korsholmiksi, Korsholman linnan mukaan.
Nimi Mustasaari on alkuaan tarkoittanut mereltä lähestyttäessä tummalta näyttävää (ehkä metsäpalon polttamaa) saarta, joka on sittemmin kuroutunut kiinni mantereeseen. Saaren nimi on kehittynyt myös kylännimeksi ja siitä pitäjännimeksi.

Mustasaaressa on Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen. Sillan pituus on 1 045 metriä, ja se valmistui vuonna 1997 (Wikipedia, 2018).

Nimimerkki "Christian B" kuvasi Raippaluodon sillan Mustasaaressa v. 2006. Lisenssi OK ~ public domain.

B) Mustasaari rautatiepaikkakuntana:


B) Mustasaari:

Mika Vähä-Lassila kuvasi Mustasaaren rautatieaseman ennen sen palamista ja purkamista toukokuussa 2000 (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Mustasaaren rautatieasema kuvattuna 50-luvulla - kuvaaja: U.Lappi (lisenssi OK - CC7 BY-NC-ND 4.0 * Finna).

(Jukka H, 1.11.2003): "Tämä asemahan paloi pikkupoikien tulitikkuleikeissä muutamia vuosia sitten. Yksi pojista jäi liekkeihin. Asema purettiin pian tragedian jälkeen."


Tuovila (Toby):

Tuovilan rautatieasema kuvattuna 1900-luvun alun kuvapostikortissa (kirjasta Radan varrella, 2009 * Antti Roivaisen kokoelmat).

Tuovilan rautatieasema kuvattuna v. 1983 neljä vuotta ennen purkuaan (kirjasta Radan varrella, 2009 * Antti Roivainen).

Tuovilan pysäkki perustettiin Laihianjokilaaksosta Kyrönjokilaaksoon johtavan maantien risteykseen kolme kilometriä laihianjokilaaksossa sijaitsevasta kyläkeskuksesta koilliseen. Naapurinsa Laihian tapaan myös Tuovilan pysäkkirakennus rakennettiin Vaasan radan pysäkin piirustusten mukaan ja laajennettiin Granholmin Ylistaron aseman laajennuspiirustusten mukaan. Pysäkki korotettiin asemaksi 1888.
Asemanseudulle ei syntynyt mitään asutuskeskusta, vaan taajamaksi paisunut Helsingbyn ja Tuovilan kylien keskus jäi muutaman kilometrin päähän asemasta. Asema muutettiin miehittämättömäksi 1974. henkilöliikenne lopetettiin 1984 ja tavaraliikenne 1991. Asemarakennus purettiin vuonna 1987. Myös ratapiha on purettu. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999 (Radan varrella-kirja, 2009).

Panu Brelin kuvasi 10.10.2010 (kiitos - käyttölupa 2017-11-A): "Taajamajuna 445 Jyväskylästä Vaasaan Höstveden maisemissa Tuovilan ja Mustasaaren välillä."

C) Mustasaaren kirkko:

Matias Ericsson kuvasi Mustasaaren kirkon kesällä 2006 (lisenssi OK - CC BY-SA 3.0).

Mustasaaren kirkko (ruots. Korsholms kyrka) on kirkkorakennus Vanhassa Vaasassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz ja se rakennettiin alun perin Vaasan hovioikeudelle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1776 ja saatiin päätökseen kymmenen vuotta myöhemmin 1786, jolloin se vihittiin hovioikeuden käyttöön. Tyyliltään rakennus edustaa varhaiskustavilaisuutta, jonka merkittävin edustaja se on Suomessa.
Vuonna 1852 Vaasa paloi lähes kokonaan, minkä vuoksi Vaasa päätettiin siirtää lähemmäs rannikkoa, noin 7 kilometriä luoteeseen. Siihen asti hovioikeuden talona toiminut rakennus oli yksi harvoista säilyneistä. Palossa tuhoutui muun muassa keskiaikainen Pyhän Marian kirkko, joka oli toiminut vaasalaisten pyhäkkönä siihen asti.
Uuteen Vaasaan rakennettiin Pyhän kolminaisuuden kirkko ja myös Vaasan hovioikeus sai uuden talon. Rakennus seisoi nyt käyttämättömänä ja koska Vaasan maalaiskunta oli edelleen ilman kirkkoa, keisari päätti lahjoittaa sen seurakunnalle, kirkoksi muutettavaksi. Muutostyön suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. A. Setterberg. Rakennuksen julkisivu jätettiin ennalleen, mutta sisältä se rakennettiin täysin uudelleen purkamalla seiniä ja tekemällä sisäkatto holvimaiseksi.
Setterberg suunnitteli myös kellotapulin, jossa käytettiin tiiliä Pyhän Marian kirkon romahtaneesta holvista. Myös yksi kellotapulin kolmesta kellosta on valettu Pyhän Marian kirkon vanhoista kelloista. Muutostyöt tehtiin vuosina 1862–1863[1], minkä jälkeen rakennus vihittiin Mustasaaren kirkoksi. Mustasaaren kirkon alttaritauluista toinen, joka esittää Jeesusta Getsemanessa, on pelastettu vanhasta kirkosta. Myös 1700-luvun kattokruunut, ehtoollishopeat ja keskiaikainen messukaapu saatiin pelastettua uuteen kirkkoon.
Kirkon ensimmäiset urut olivat valkjärveläisen Th. Buchertin rakentamat 21-äänikertaiset urut, jotka valmistuivat kirkon vihkimitilaisuuteen. Urut uudistettiin 25-äänikertaisiksi 1914. Nyt käytössä olevissa uruissa on 34 äänikertaa ja ne vihittiin käyttöön vuonna 1972. Urut rakensi ruotsalainen Grönlundin urkurakentamo, urkufasadi on Buchertin alkuperäinen vuodelta 1863. Kirkossa on tilaa lähes 900 hengelle. Vuonna 1987 Mustasaaren kirkolle tehtiin laaja, entisöivä peruskorjaus (Wikipedia, 2018).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.