Mikkelin jalkapallohistoriikkia (sivu #1: vuoteen 1999 asti).

(Jukka Joutsi ~ aloitettu: heinäkuu 2009 - viimeiset muutokset: 7.4.2015).

Mikkelin jalkapallosivullemme #2 (vuodesta 2000 alkaen nykyhetkeen).

MP:n historiaa vuodesta 1929 alkaen:

Mikkelin Urheilupuiston esittelysivulle.

Ihan ensimmäiseksi voisi tehdä pikavisiitin ylläolevasta linkistä Mikkelin Urheilupuistoon eli 'Urskille', sillä siellä sitä Mikkelin jalkapallohistoriaa on vuosikymmenet tehty.

___________________________________

Mikkelin Palloilijat perustettiin vuonna 1929, lähinnä innokkaiden koulupoikien toimesta. Perustamiskokous pidettiin 15. päivä maaliskuuta 1929. Kaupungissa ei vielä ennen tuota ollut yhtään palloilun erikoisseuraa. Palloilulajeja harrastettiin tuolloin mm. Kilpa-Veikoissa, Vauhdissa, Jousessa ja kouluissa sekä varuskunnassa.
Jalkapallo ja jääpallo ovat olleet vuosien saatoissa menestyksekkäimmät ja vahvimmat lajit seuran historiassa. Jalkapallo tuli mukaan vuonna 1930. Mikkelin Kilpa-Veikot luopui lajista ja antoi sulassa sovussa MP:lle mm. tuohon aikaan ”harvinaiset” jalkapallokenkänsä.
Seuran alkuajoista lähtien oli hyvin yleistä, että samat pelaajat pelasivat kesät jalkapalloa ja talvet jääpalloa. Jalkapallo alkoi kuitenkin saavuttaa jatkuvasti suurempaa jalansijaa seurassa (jääpallo loppui MP:ssa vuonna 1977).
Jalkapallo on siis vuosien saatossa jäänyt Mikkelin Palloilijoiden päälajiksi. Vuodesta 1930, jolloin Kilpa-Veikoilta saaduilla nappulakengillä lajia seurassa aloiteltiin on näihin päiviin ennättänyt nahkakuulan ympärillä tapahtua paljon.Mikkelin urheilupuistossa on koettu runsaasti elämyksiä MP:n otteluissa. Monien muistoissa päällimmäisenä ovat kiihkeät paikallistaistot ”rakasta vihollista” Pallo-Kissoja vastaan.

Mikkelin Palloilijoiden parhaat saavutukset sijoittuvat 70-luvun ja 90-luvun alkupuolille. Seura voitti Suomen cup-mestaruudet peräkkäisinä vuosina –70 ja 71. SM-hopeaa tuli vuosina –70, –72 ja –91. SM-pronssia vuonna –90.
Mikkelin Palloilijat on aina ollut merkittävä junioriseura ja siitä huomattavimpina saavutuksina ovat A-junioreiden voittamat Suomen mestaruudet vuosina 1976 ja 1998.
MP Eurocupeissa:
1971 Cup-voittajien cup: MP-Eskisehirspor (Turkki) 0-0, Eskisehirspor-MP 4-0
1972 Cup-voittajien cup: MP-FC Carl Zeiss Jena (Itä-Saksa) 3-2, Jena-MP 6-1
1973 UEFA-cup: MP-Jena 0-3, Jena-MP 3-0
1991 UEFA-cup: MP-Spartak Moskova (Venäjä) 0-2, Spartak-MP 3-1
1992 UEFA-cup: MP - FC Kööpenhamina (Tanska) 0-5, FC K-hamina-MP 5-1

Vuonna 1999 tapahtuneen Mikkelin Palloilijoiden ja Mikkelin Kissojen edustusjoukkueiden yhdistymisen myötä syntyivät FC Mikkeli ja MiPa, joiden harteilla oli kaupungin edustusjalkapallo ja A-nuoret vuoteen 2002 asti.
Seurojen välinen sopimus purettiin tuolloin FC Mikkelin talousvaikeuksien vuoksi ja näin edustuspalloilu sekä A-nuoret palautuivat takaisin emoseuroille.
Sinivalkoiset palasivat jälleen Urskiin aloittaen kauden 2002 Kakkosen itälohkossa. Vielä ensimmäisenä Kakkosen vuonna nousu takaisin jalkapalloilun parrasvaloihin ei onnistunut, mutta kauden 2003 päätteeksi juhlittiin nousua Ykköseen.
Kauden 2006 päätteeksi MP putosi Kakkoseen. 80-vuotisjuhlakaudellaan 2009 MP pelasi Kakkosessa varmistaen lopulta nousun takaisin Ykköseen kaudelle 2010. 1. divisioonan visiitistä tuli kuitenkin vain yhden kauden mittainen, MP palloili kaudella 2011 taas 2. divisioonassa. Savilahden Urheilijat (SavU) ja Mikkelin Kissat (MiKi) jatkoivat kaudella 2011 pelaamistaan Kaakkois-Suomen piirin 3. divisioonassa.

Tällä sivulla on käytetty omien arkistojen lisäksi mm. seuraavia tietolähteitä (kiitos yhteistyöstä): MP:n nettisivut, MP:n arkisto ja Raimo Tuomen toimittamat MP:n tarina 1929 – 1979 ja Nahkakuulalle kyytiä MP:n jatkotarina 1979 - 1999.

Mikkelin Kissojen historiaa (MiKi:n virallisilta nettisivuilta, 2009):

Mikkelin Kissat ry on perustettu vuonna 1981 Mikkelin Pallo-Kissojen pelaajien toimesta. Seura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin vuonna 1983. Pallo-Kissojen toiminta päättyi 1984 seuran edustusjoukkueen pelatessa III-divisioonassa. Lähes kaikki pelaajat jatkoivat V-divisioonassa, ja nousu IV-divisioonaan varmistui tappiotta 1984.
1985 nousujohteinen kausi jatkui IV-divisioonan voitolla, 1986 nousu II-divisioonaan.
1988 edustusjoukkue putosi III-divisioonaan.
Edustusjoukkue nousi 1993 takaisin II-divisioonaan.
1994 edustusjoukkue voittaa Suomen Cupin pikkufinaalin. B-juniorit nousevat SM-sarjaan 1996 yhdeksi kaudeksi.
Mikkelin Kissojen edustusjoukkueen toistaiseksi paras saavutus, II-divisioonan kolmas sija 1997.
1998 MiKin ja Mikkelin Palloilijoiden edustus- ja A-juniorijoukkueet yhdistyvät. Näiden toiminta jatkuu FC Mikkelin ja Mikkelin Palloilijoiden alaisuudessa.
2001 Mikkelin Kissat valitaan ensimmäisten jalkapalloseurojen mukana Nuori Suomi Sinettiseuraksi.
2002 MiKi saa sarjapaikan Kakkosen Itälohkossa, FC Mikkelin lopetettua toimintansa. Edustusjoukkue ei pysty säilyttämään sarjapaikkaa, vaan tippuu kolmoseen.
2003 edustusjoukkue nousee takaisin Kakkosen itälohkoon, jossa se säilyttää paikkansa myös 2004.
2005 edustusjoukkue ei pystynyt säilyttämään sarjapaikkaansa Kakkosen itälohkossa, vaan tipahti sarjaporrasta alemmaksi kaudelle 2006.
Seuramme A-juniorit pelasivat itselleen I-divisioonan sarjapaikan.
2006 edustusjoukkue nousi takaisin kakkoseen. A-junioreiden matka I-divisioonassa kesti kevät- ja syyskierroksen. B-juniorit nousivat I-divisioonaan.
2007 edustusjoukkue putosi Kolmoseen. A-juniorijoukkueesta luovuttiin ja perustettiin MiKi:n reservijoukkue. Reservijoukkue osallistui Vitoseen.
2008 Mikkelin Kissojen edustusjoukkue sijoittui Kolmosen lohkossaan 5. sijalle. Joukkue taisteli viimeisille kierroksille asti lohkon voitosta. Seuran reservijoukkue jatkoi Vitosessa.

1910-luvun jalkapallon ensiaskeleita Mikkelissä:

'Suur-Savo'-lehti uutisoi niinkin varhain kuin 25.5.1910 (numero #58) Mikkelin jalkapalloiluilun ensimmäisistä "wirallisista" askeleista. Hallitustorilla tultiin pelaamaan Mikkelin ensimmäinen virallinen jalkapallo-ottelu, mukana oli pelaajia lyseosta, yhteiskoulusta, Antellin koulusta ja eri voimisteluseuroista. Lehtijutun mukaan jalkapalloa oli tuolloin pelattu Mikkelissä jo 'pari vuotta' epävirallisissa merkeissä, mutta nyt oli ensi kertaa tosi kyseessä.

Englantilaiset merimiehet toivat 1890-luvulla jalkapallon Suomeen - kirjaimellisesti, sillä merimiehet Suomen satamissa eli 'kääntöpaikoissaan' halusivat tehdä myös muuta kuin ryypätä. Heillä oli mukanaan omat nahkakuulansa ja rannikkojemme satamakaupungin miesjoukkoja haastettiin ankariin jalkapallo-otteluihin, joissa säännöt olivat sivuseikka.
Väistämättä nahkakuulan potkiskelu eksyi Mikkeliinkin ja ensimmäisenä pelipaikkana toimi Mikkelin tori, jota silloin kutsuttiin 'Kuvernöörintoriksi'. Elettiin vuotta 1909, jolloin torilla oli pelattu Yhteiskoulun ja Lyseon välistä jalkapallo-ottelua kaksi perättäistä päivää, kunnes Aarre Lehtonen toisen päivän iltahämärissä teki Yhteiskoululle voittomaalin - voittoa juhlittiin vielä kauemmin kuin mitä peli oli kestänyt.

Torilla ei ollut maalitolppia - virkaa toimittivat puiston koivut. Ensimmäiset maalitolpat pystytettiin myöhemmin 'Mykkäinkoulun kentälle'.

1920-luvun jalkapallointoa Mikkelissä:

Mikkelin Kilpa-Veikot (MiKV) oli kaupungin ensimmäinen virallinen jalkapalloseura:

Mikkelin Kilpa-Veikot oli aloittanut jalkapalloilunsa jo 1920-luvun alkupuolella jo kunniakkaasti - kaikille seuran pelaajille oli hankittu v.1922 oikeat jalkapallokengät, jotka korvasivat omatekoiset viritykset ja armeijan ylijäämävarastosta hankitut maihinnousukengät.
Kun MiKV vuosikymmenen lopussa lopetti jalkapallotoimintansa, lahjoitti se kyseiset jalkapallokengät vastaperustetulle Mikkelin Palloilijoiden (MP) pelaajille (tiedot: 'MP:n tarina 1929-79').

1929 - Mikkelin Palloilijat (MP) perustettiin:

Mikkelin Kilpa-Veikot (MiKV) oli ollut kaupungin merkittävin jalkapalloseura 1920-luvulla, mutta potkijoita oli löytynyt myös Jousesta, Vauhdista, kouluista ja erityisen innokkaasti myös kaupungin varuskunnan eri joukko-osastoista.
MP:n syntysanat lausuttiin 15.3.1929 Porrassalmenkadun varrella sijainneen Lampisen Auto- ja Radiotarvikeliikkeen takahuoneessa. Koulupojat, jotka olivat kuuluneet MiKV:n jääpallojoukkueeseen, olivat kimpaantuneet seuransa alkaessa taloudellissa vaikeuksissaan vähentää seuransa pelitoimintaa. Pojat kuitenkin - päinvastoin - halusivat itse lisätä pelien määrää, joten uuden 'oman' peliseuran perustaminen aluksi jääpalloon ja samalla myös kesäiseen jalkapalloon oli mielekästä.

MP:n perustamisasiakirjan yksi allekirjoittaja, silloinen koulupoika ja myöhempi varatuomari Eero Raevaara muisteli MP:n 50-vuotisjuhlakirjassa, että hän oli ollut vanhin perustamiskokouksessa olleista koulupojista.
Kuudesluokkalaisena lyseolaisena jouduin hoitamaan perustamisen paperisotaa. Kenelläkään meistä ei ollut mitään tietoa yhdistyslainsäädännöstä. Olin kuitenkin jostain hankkinut HJK:n säännöt, joita käytimme mallina MP:n ensimmäisille säännöille. Ikävä kyllä HJK:n säännöt olivat muodoltaan ehtineet vanhentua, joten kaikki alkoi taas paperisodassa uudestaan alusta, muisteli Raevaara mainitussa kirjassa. Paperisodasta ei ymmärretty mitään, eikä se tuntunut edes tärkeältä, oli vain kiire päästä pelaamaan.

MP on merkitty virallisesti yhdistysrekisteriin vasta vuoden 1930 puolella, joka sinänsä kertoo koulupoikien peli-innon ja lakisäädäntöjen pikkuyksityiskohtien välisistä kaukaisista leikkauspisteistä.
Virallisessa 20.9.1930 päivätyssä MP:n perustamisasiakirjassa on neljän seuran pioneerin allekirjoitukset: Heikki Kovanen, Eino Manninen, Eero Raevaara ja Toivo Tanskanen.
Seuran nimestäkin koulupojat ehtivät väitellä kauan, 'Viipurin Susien' esimerkki kiehtoi poikia - oman seurankin nimeen haluttiin jokin villieläin. Mikkelin lyseon eläinopinkirja oltiin kuulemma käyty läpi, mutta sopuun ei eläinmaailma-aiheesta oltu kuitenkaan päästy, joten lopulliset kaksi vaihtoa olivat olleet 'Mikkelin Palloilijat' (MP) ja 'Mikkelin Palloseura' (myös lyhenteellä MP) - edellinen oli voittanut äänestykset.

Sähköliikkeen johtaja Veikko Kauppisesta tuli seuran ensimmäinen puheenjohtaja. Ensimmäisen vuoden 1929 aikana MP pelasi vain jääpalloa - MiKV jatkoi vielä jalkapalloa kesän 1929 ja voitti mm. piirinmestaruusfinaalissa Kuopion Pallo-Seuran maalein 4-2. Tuossa ottelussa MiKV:n keskushyökkääjä Urho Lehtonen teki 'klassikkomaalinsa' 14 metristä - laukaus oli litimärällä nahkapallolla niin kova, että palloa kiinniottanut KuPS-maalivahti sinkoutui pallon mukana omaan maaliinsa.

Kaudelle 1930 MiKV luopui jalkapallo-osastostaan ja lahjoitti pelikengät MP:n pelaajille, joista monet pelasivat uudessa seurassaan sekä jää- että jalkapalloa.

1930 - Mikkelin Palloilijat (MP) aloittaa jalkapallonsa:

Kuten tämän 'MP:n juhlakirjassa' (1974) julkaistun vuoden 1930 MP-miehistöä esittävän kuvan tekstissä mainitaan, kyseessä lienee ensimmäinen MP:n jalkapallomiehistön joukkuekuva.
Kuva on otettu Savonlinnassa Kyröniemen kentällä ja pelaajien nimet erottunevat näytöltä.

Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjajärjestelmään vuonna 1930. A-sarjaan (nimitystä 'Suomen sarja' käytettiin myös) pääsi kahdeksan joukkuetta ja sen alapuolelle perustettiin B-sarja, johon karsittiin joukkueet alkukaudesta piirinsarjojen voittajista.
Kauden 1930 Savon piirin mestaruuden voitti KuPS. Nämä sarjojen nimitykset muuttuivat vuonna 1936.

1931:

Kauden 1931 aluksi pelattiin (ilman A-sarjassa jo olevia seuroja) piirikohtaiset sarjat , joiden voittajat saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1931 puhtaalla pelillä. MP jäi toiseksi.

MP voitti kesällä 1931 Kuopion Pallo-Seuran (piirisarjan ulkopuolisessa ottelussa) seuraavalla joukkueella:
Paul Kämpe, Aarne Holopainen, Viljo Parkkinen, Topi Kovanen, Teuvo Kovanen, Viljo Vappula, Kalle Kajama, Uuno Väisänen, Urho Hokkanen, -?- Linsen ja Heikki Kovanen.

MP:n 50-vuotisjuhlakirjan mukaan seuran taloutta kriittisinä ensimmäisinä vuosina pidettiin yllä järjestämällä naamiaisia, karnevaaleja ja erilaisia tanssitilaisuuksia Tanskasten perheen omistaman silloisen Seurahuoneen tiloissa.
Mikkelissä pelatun ottelun jälkeen oli tapana pitää heti juhlatilaisuus Seurahuoneella - vastustajajoukkue oli luonnollisesti kutsuttu aina mukaan. Isä-Pappa Tanskanen Mari-rouvansa kanssa olivat kuin 'isä ja äiti' koko seuralle - Seurahuoneen käytöstä MP:n ei koskaan tarvinnut maksaa mitään.
HPS:n 30-luvun jääpalloilijoiden suuhun on laitettu MP-pelin jälkeen seuraava kommentti: Pirun hyviä skrinnareita nuo savolaiset mut ne pamlaa niin landee ettei niiden puheesta saa mitään selvää.
Heinolan jääpalloilijat hävisivät Mikkelissä 0-17 - heidän selityksensä: Ei olla voitu harjoitella, kun kaupungin ainoa jääpallo katosi.
Sallittakoon vielä MP:n jääpallopuolelta yksi 30-luvun yksityiskohta, Helsingin Väinämöisellä otetussa vierasottelun joukkuekuvassa MP:n peliasuun kuuluivat solmiot kaulalla!

Kaikki MP:n kokouksetkin pidettiin Tanskasten suojissa - joko pianosalissa tai Topi Tanskasen omassa huoneessa.

1932: MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) neljänneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1933:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) toiseksi KuPS:n jälkeen, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1934:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) kolmanneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1935:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (seitsemän joukkueen yksinkertainen sarja) viidenneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1936:

Uusi 'Maakuntasarja' (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP ei päässyt piiristään karsimaan:

Kuten tämän 'MP:n juhlakirjassa' (1974) julkaistun vuoden 1936 MP-miehistöä esittävän kuvan tekstissä mainitaan, kuva on otettu 'kapsäkkeineen Pieksämäen rautatieasemalla' v.1936. Pelaajien nimet erottunevat näytöltä. Muut tiedot puuttuvat.

Vuodesta 1930 aloitettu sarjajärjestelmä, jossa ylin sarjataso oli ollut 'A-sarja' ja toinen taso 'B-sarja', muuttui v.1936. 'A-sarjasta' tuli mestaruussarja ja 'B-sarjasta' ensin 'Itä-länsi-sarja' ja vuodesta 1943 alkaen 'Suomen sarja'. Kolmatta sarjatasoa alettiin yleisesti kutsua nimellä 'Maakuntasarja'.

MP ei selvinnyt piiritasolla voittajaksi, eikä sitä kautta selvinnyt ensimmäisiin Maakuntasarjan otteluihin, joissa karsittiin nousijoita seuraavaksi kaudeksi toiselle sarjatasolle:

1937:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP ei päässyt piiristään karsimaan:

MP ei selvinnyt piirinsä tasolla voittajaksi, eikä sitä kautta selvinnyt Maakuntasarjan karsintaotteluihin, joissa karsittiin nousijoita seuraavaksi kaudeksi toiselle sarjatasolle:

1938:

Uusi 'Maakuntasarja' (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP hävisi kaksi tärkeää karsintapeliä:

MP:n jalkapallojoukkue koki vuonna 1938 takaiskun, kun seuran monivuotinen puheenjohtaja ja aiempi pelaaja Urho Lehtonen muutti Helsinkiin.
Urho Lehtonen muisteli peliuraansa MP:n juhlakirjassa (1974): Yhden päivän ajan koko urani aikana sain oikeaa jalkapallovalmennusta. Muuten vain aina omissa harjoituksissamme vähän potkiskeltiin ja sitten taas pelailtiin.
Suomessa vieraili tuolloin Palloliiton palkkaama englantilainen entinen ammattilaispelaaja, jonka oppi minulle hyökkääjänä jäi mieleen - jokainen hyökkäys on päätettävä laukaukseen, vaikkapa huonoonkin.

Brittifutarin tuolloisessa ohjeessa olisi vieläkin paljon omaksumista tämän päivän pelaajillemme, jotka kierrättävät joskus valmentajiensa ohjeiden mukaan tappioasemassakin vastustajan rankkarialueelta takaisin puolustuksensa kautta - varmuuden vuoksi - omalle maalivahdilleen asti.

Kaudella 1938 MP pääsi karsimaan jalkapallon toiselle sarjatasolle pääsystä, sillä toista sarjatasoa oli laajennettu - sekä länsisarja että itäsarja oli jaettu kahteen lohkoon (etelä ja pohjoinen) - seuroja oli niissä nyt yhteensä jo 26 kappaletta. MP sai karsintapelissä paikasta Itäsarjan pohjoiseen lohkoon vastaansa Sortavalan Pallon, mutta hävisi 1-2. MP sai jatkaa Maakuntasarjatason cup-muotoista piireistä alkanutta karsintasysteemiä.

Tällä kertaa MP selvisi piiristään voittajana Maakuntasarjan loppukarsintaan asti, mutta hävisi ratkaisevan pelin vieraissa Jyväskylän Palloilijoille 0-5.

1939:

MP ensi kertaa toisella sarjatasolla: Itäsarjan pohjoislohko ~ jäi viimeiseksi (6/6):

Länsisarjaan tehtiin kaudelle 1939 ennätykselliset neljä lohkoa (26 joukkuetta yhteensä) ja Itäsarjaan kaksi lohkoa (14 joukkuetta). Yhteensä seuroja pelasi toisella sarjatasolla nyt siis jo 40 kpl edelliskauden 26 sijasta. MP hyötyi laajennuksesta ja pääsi ensi kertaa mukaan toiselle sarjatasolle - Itäsarjan pohjoislohkoon. Tulos oli kuitenkin heikko, viimeinen sija ja yksi luovutettu ottelu.

1939-40 ~ Talvisodan aika ("Välirauha"):

Suomen Talvisota riehui 30.11.1939-13.3.1940. Suomessa pelattiin vain epävirallinen 'SM-Cup', johon osallistui 18 joukkuetta - ei Mikkelin Palloilijat.

1940-41 ~ ("Välirauha"):

Suomen Talvisota päättyi 13.3.1940. Välirauhan kesänä 1940 Suomessa laitettii taas jalkapallosarjat käyntiin. Mestaruussarjassa pelasi kahdeksan (8) joukkuetta, B-sarjan yhdessä lohkossa samoin kahdeksan (joukkuetta) ja C-sarjassa (vastasi aiempaa 'Maakuntasarjaa') pelattiin peräti kuusi kohkoa, joissa yhteensä 27 joukkuetta. MP ei osallistunut.

Jatkosodan syttymisen uhka (ja lopullinen sodan alkaminen 25.6.1941) jätti kaikilta sarjatasoilta muutamia pelejä pelaamatta.

1941-44 ~ Jatkosodan vuodet:

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944.

MP:n jalkapallojoukkue esiintyi juhlakirjan mukaan pelikentillä välirauhan kesällä 1941, mutta kaikki tiedot yksityiskohdista puuttuvat. Sota verotti joukkueita sotavuosina - pelien järjestäminen 'siviilisarjoissa' oli lähes mahdotonta. Valtakunnassa järjestettiin kuitenkin kesällä 1944 'nuorten mestaruudesta valtakunnallinen sarja' niille pelaajille, jotka olivat ilmeisesti armeijaan vielä liian nuoria. Helsingissä MP:n nuoret voittivat HPS:n 2-0, mutta kotikentällä Mikkelissä porilaiset RU-38:n juniorit löivät MP:n 0-3.

Jatkosodan asemasotavaiheessa pelattiin 1943-44 jalkapalloa kolmella virallisella sarjatasolla, mutta MP ei ollut mukana.

1945-46:

MP pelasi Jatkosodan melskeiden asetuttua Maakuntasarjassa ~ sijoitus 3/6:

Syksyllä 1945 aloitettiin Maakuntasarjat 12 eri lohkossa. MP oli sijoitettuna Kymenlaakson pohjoiseen lohkoon, missä MP selvisi kolmanneksi. Sarjakaudet aloitettiin siis syksyllä ja kausi pelattiin loppuun vasta seuraavan vuoden kevätkaudella. Tämä tilastonikkareita yhä kiusaava jalkapallokauden kahdelle kalenterivuodelle sijoittaminen päättyi vasta 1948, jolloin keväällä päättyneen 1947-48 sarjakaiuden jälkeen urakoitiin vielä vuoden 1948 syyspuolella koko sarjakausi 1948 läpi.

MP:n jalkapallomiehistö kuvattuna Kuopion Väinölänniemellä v.1946. Pelipaidassa erottuu 'savolainen' keltamusta raita. Maalivahdin villapaita on kuvatekstin mukaan perua edellisvuosikymmenen jääpallojoukkueelta!

Tämä MP-miehistö pelasi tuloksen 2-2 KalPa:a vastaan toukokuussa 1946 kotikentällään - kuvattu Urskin vanhan pukukopin rappusilla. Kuva MP-juhlakirjasta - pelaajien nimet erottunevat näytöltä. MP-luotsina toimi tuolloin Kalle Manninen (kuvassa takana).

1946-47:

MP pelasi Maakuntasarjassa ~ sijoitus 2/4:

MP pelasi kauden 1946-47 Kymenlaakson Pohjoislohkossa, jossa oli vain neljä joukkuetta. MP selvisi toiseksi. MP aloitteli vuoden 1947 aikana myös käsipallotoimintaa, mutta se ei saanut tuulta purjeisiinsa. MP:n 'jalkapallodiktaattoriksi' oli valittu P.Niskanen ja juniorien ohjaajiksi V.Vuohelainen, E.Kovanen ja O.Raevaara.


1946 ~ MP sai uuden paikalliskilpailijan - MiPK perustettiin:

MP sai v.1946 uuden paikalliskilpailijan motivoimaan toimintaansa: Mikkelin Vauhdin jalkapallo-osaston pelaajat olivat turhautuneet seurassaan ja päättivät perustaa oman seuransa. Nimeksi tuli 'Mikkelin Pallo-Kissat' (MiPK). Mieltymys eläinaiheisiin seuranimiin eli siis yhä Mikkelissä. MiPK oli poliittisesti työväen seura, eikä se hakeutunut SPL:n sarjajärjestelmään mukaan.


1947 ~ MP ja MiPK saivat uuden kilpailijan Karjalan siirtolaisista:

Mikkelin jalkapalloelämää virkeytti entisestään jatkosodan jälkeinen Karjalan siirtolaisten muuttoliike myös Mikkelin seudulle. Kaupunkiin perustettiin v.1947 heidän oma seuransa Savo-Karjalan Palloseura, joka innokkasti pelasi myös jalkapalloa.
MP:n juhlakirjan mukaan Savo-Karjalan Palloseura ei vuoden 1947 perustamisensa jälkeen toiminut kuitenkaan kuin muutaman vuoden. 'SaKaPa', kuten Savo-Karjalan Palloseuran lyhennys SPL:n papereissa kuului, osallistui Maakuntasarjaan MP:n kanssa jo kaudella 1947-48.

1947-48:

MP pelasi Maakuntasarjassa ~ voitti lohkonsa 1/5:

MP pelasi kauden 1947-48 Kymenlaakson Pohjoislohkossa, jossa oli viisi joukkuetta. MP voitti lohkonsa. Savo-Karjalan Palloseura eli 'SaKaPa' oli ensi kertaa mukana SPL:n sarjatoiminnassa - ja samassa lohkossa MP:n kanssa.


Savo-Karjalan Palloseura eli 'SaKaPa' oli ensi kertaa mukana SPL:n sarjatoiminnassa:
Samassa lohkossa MP:n kanssa - ja jäi lohkossa viimeiseksi (kausi jäi ainoaksi SPL:n virallisissa sarjoissa).

Ensimmäistä kertaa Mikkelin jalkapallohistoriassa koettiin tilanne, jolloin SPL:n virallisella kolmella ylimmällä sarjatasolla kohtasivat toisensa kaksi mikkeliläisjoukkuetta. MP voitti molemmat - lukemat olivat kiistattomat 2-1 ja 14-0.


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n sarjatoiminnassa.

1948:

MP pelasi Maakuntasarjassa (Itälohko "A") ~ sijoitus 4/6:


MP perusti oman sisarseuransa - 'Mikkelin Mikot' ei selvinnyt karsinnoista Maakuntasarjaan.

MP:n oma jalkapallotoiminta oli vuoteen 1948 tultaessa kasvanut jo niin virkeäksi, että päätettiin perustaa lisäksi oma sisarseura, joka sai nimekseen Mikkelin Mikot, joka hyväksyttiin mainittuna vuonna uutena seurana Savon piiriin.
Kauden 1948 aikana Mikot osallistui karsintaan Maakuntasarjaan pääsystä 'piirisarjatasolta' (=neljäs epävirallinen sarjataso). Mikot selvisi suoraan pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle (monet seurat olivat joutuneet jo 'alkueräkierrokselle'). Mikot sai "1. erässä' vastaansa kotikentällään Savonlinnan Pallon ja mikkeliläiset voittivat lukemin 2-1.
Ratkaisevassa 2. erässä (voittaja nousee) Mikot saivat arvonnassa taas kotiottelun, mutta Närpiön Kraft tuli ja voitti 3-0. Mikot ei noussut Makauntasarjaan.


Savo-Karjalan Palloseura eli 'SaKaPa' ei mukana enää SPL:n kolmella ylimmällä sarjatasolla (koskaan).


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n ja TUL:n yhteisissä sarjatoiminnoissa.

1949:

MP pelasi Maakuntasarjassa (Itälohko "A") ~ jäi viimeiseksi lohkossaan (6/6) ja putosi Maakuntasarjasta:

Kauden aluksi (18.4.1949) MP ja KuPS pelasivat ystävyysottelun ja ennen peliä molemmat joukkueet kokoontuivat yhteiseen ryhmäkuvaan.
KuPS-miehistössä pelasi noihin aikoihin legendaarinen Aulis Rytkönen, jota en kuvasta kuitenkaan tunnista (ehkä takarivin viides kurkkiva pää vasemmalta?)

MP:n juhlakirjan mukaan MP:n vuosikokouksessa 1949 annettiin neljälle MP-pelaajalle 'ankara varoitus' juopumustapauksien vuoksi - yksi varoituksen saaneista jätti heti eroanomuksen seurasta.
MP:lla oli vuonna 1949 jo A-, B- ja C-juniorit ja 'Mikoissa' eli MP:n kakkosjoukkueessa sai moni ykkösenkin pelaaja varhaisen 'farmiseura'-periaatteen mukaan pelikokemusta.
Seuran ahkerin pelaaja ykkösjoukkueessa oli Vilho Vuohelainen, joka pelasi 23 peliä 24 mahdollisesta.
Mikkelissä pelattiin v. 1949 myös ensimmäisen kerran kaupungin 'Itä-Länsi'-ottelu (Itä voitti 7-1). MP:n pelaajia pelasi siis molemmin puolin katurajoin tehdyn asuinpaikkajaon mukaisesti:
Idän puolella MP:n pelaajista olivat V.Reiskanen, O.Thusberg, M.Liukkonen, T.Laitinen, A.Kääriäinen, V.Lintukankare, J.Myllyniemi ja E.Kääriäinen. Lännen puolella MP-pelaajista olivat P.Niskanen, T.Halme, E.Kovanen, V.Vuohelainen ja R.Lähde.

MP:n sisarseura 'Mikkelin Mikot' ei selvinnyt karsinnoista Maakuntasarjaan.

Toista kauttaa toiminut MP:n oma 'sisarseura' eli 'kakkosjoukkue' Mikkelin Mikot oli karsimassa noususta piirisarjatasolta Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli Joutsenon Kullervo, joka Mikkelissä voitti Mikot lukemin 2-1.


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n ja TUL:n yhteisissä sarjatoiminnoissa.

1950:

Mikkelistä ei edustajia 'edes' Maakuntasarjassa (=SPL:n virallisilla kolmella sarjatasolla):


MP karsimassa piiritasolta takaisin - ja onnistui nousemaan Maakuntasarjaan:

MP pelasi Itälohkon karsinnoissa nousunsta Maakuntasarjaan kaudelle 1951. Ensimmäiselle kierrokselle vastustajaksi arvottiin MP:n kotiotteluun Mussalon Oras Kotkasta. Tiukan pelin MP voitti lopulta 2-1.
Toisella kierroksella arpa toi taas kotiottelun - nyt Kaipiaisten Kajastus Kouvolasta kaatui jo selvemmin lukemin 4-2. MP oli noussut takaisin Maakuntasarjatasolle SPL:n virallisiin sarjakuvioihin yhden vuoden tauon jälkeen.

MP-juhlakirjan mukaan MP:n ja MiPK:n paikallisottelut 50-luvun Maakuntasarjoissa olivat aina kauden kohokohtia ja kerran yhden ottelun tilanteita pelattiin uudestaan vielä raastuvan vihreäverkaisen pöydän äärelläkin. Mistä tarkemmin oli kyse, sitä kirja ei kerro. Ehkä yhteistä piirisarjaa, josta MP selvisi voittajana Maakuntasarjan karsintaan?


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) mukana jonkinlaisessa SPL:n ja TUL:n yhteistoiminnoissa (kolmen virallisen sarjatason ulkopuolella).


SPL:n 'Jalkapallokirja 1950' luettelee kyseisen vuoden Savon piirin joukkueista seuraavat 'Mikkelin seudun' joukkueet, jotka ovat siis pelanneet vähintään piirinsarjatasolla (neljännellä 'sarjatasolla' - Aluesarjoja ei vielä ollut):
Mikkelin Mikot (V.Vuohelainen - K.Manninen),
Mikkelin Palloilijat (MP) - V.Vuohelainen - A.Ahvenainen,
Savo-Karjalan Pallokerho, Mikkeli (Y.Väisänen).

Mikkelin Pallo-Kissat kuului TUL:n kuvioihin ja ei siksi saanut SPL:n vuosikirjassa mainintaakaan.

1951:

MP nousijana Maakuntasarjassa (itälohko B) ~ sijoitus 3/6.

1952:

MP toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa (itälohko A) ~ sijoitus 5/6.

1953:

MP kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa (itälohko B) ~ jäi viimeiseksi (6/6) ja putosi piirisarjojen syövereihin.


Mikkelin Mikot karsimassa Maakuntasarjaan - ei noussut karsintapeleistä:

Ensimmäisellä karsintakierroksella Mikkelin Mikot voitti Jyväskylässä Ahmat 3-2. Toisella kierroksella Mikot saivat kotikentällään vastaansa Hallan Visan Kotkasta. Jännittävä peli päättyi 5-5. Uusintaottelu pelattiin Kotkassa ja Mikot hävisivät 1-3. Tie Maakuntasarjaan oli noussut pystyyn.

1954:

Mikkelin Pallo-Kissat ensi kertaa mukana SPL:n sarjoissa:
MiPK voitti Keskilohko I:n (1/6), mutta nousukarsintalohkossa (Itälohko) MiPK jäi viidenneksi (5/8) ja nousu jäi haaveeksi.


MP piirinsarjojen syövereihin pudonneena - ei selvinnyt edes nousukarsintoihin.

1955:

Mikkelin Pallo-Kissat toista kautta Maakuntasarjassa (Itälohko II) - sijoittui toiseksi (2/8).


MP nousi piirinsarjasta karsintojen kautta takaisin Maakuntasarjaan:

Kauden 1955 päätteeksi MP nousi 'Maakuntasarjaan'. MP-juhlakirja mainitsee näiden aikojen MP-puuhamieheksi Vilho 'Ville' Vuohelaisen, joka ammensi voimavaroistaan uskomattoman suuren määrän koko mikkeliläisen jalkapalloilun kehittämiseen.

Ensimmäisellä karsintakierroksella MP matkusti Voikkaalle ja voitti Pallo-Peikot (PaPe) maalein 5-3. Ratkaisevan toisen kierroksen ottelun MP sai pelata kotikentällä ja Iisalmen PK-37 kaatui niukasti lukemin 3-2. MP oli kahden vuoden poissaolon jälkeen selvittänyt tiensä takaisin Maakuntasarjaan - ja nyt oli kesälle 1956 tiedossa myös ensimmäiset Mikkelin tulikuumat paikallisottelut MP:n ja MiPK:n välillä. Kyseisiin 'derby'-otteluihin tuli pakostakin lisäväriä mukaan politiikan puolelta, edustivathan kyseiset seurat kannattajineen 'porvareita' ja 'työläisiä' tavalla, joka nykyaikanamme on jo poliittisyhteiskunnallisista arkiasetelmistamme melkoisella tavalla ollut häviämään päin. Pelaajasiirrot Mikkelissäkin toisen rintaman seuraan olivat alusta asti vaikeita ellei mahdottomia. Hurjia juttuja on kerrottu mm. perheenisien puuttumisesta asioihin, jos nuorukaiset edes harkitsivat siirtoa toiseen leiriin. Työkaveritkaan eivät siirtoja hyväksyneet.

SPL esitteli seuraavalle kaudelle 1956 uutuuden eli Maakuntasarjan 'alle' kehitettyn uuden neljännen sarjatason eli Aluesarjan. Piirien sarjat tulivat nyt siis jäämään 'viidenneksi sarjatasoksi. MP päätti hyödyntää uutuutta ja MP:n sisarseura Mikkelin Mikot järjesteltiin kaudelle 1956 uuteen Aluesarjaan kehittämään tehokkaasti mm. uusia nuoria pelaajia.

1956:

Mikkelin Pallo-Kissat kolmatta kautta Maakuntasarjassa (Itälohko II) - sijoittui taas toiseksi (2/8).

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MiPK-MP 2-2 * syyskierros - MP-MiPK 2-5.


MP nousijana Maakuntasarjassa (Itälohko II) ~ sijoitus 6/8.

MP otti ohjelmaansa v.1956 myös jääkiekon ja seura jatkoi sitä aina vuonna 1970 MiPK:n kanssa tehtyyn fuusioon asti - syntyi Mikkelin Jukurit. MP:n jääkiekkojoukkueessa kunnostui myös monien kausien aikana erityisesti jalkapallopuolenlla lähes 'MP-ikoniksi' noussut Raimo Marttinen.


Mikkelin Mikot aloitti historiallisessa ensimmäisessä Aluesarjassa (lohko #15): keskeytti.

Mikkelin Mikot oli mukana ensimmäisessä Aluesarjassa kaudella 1956 (lohko #15), mutta köpelösti kävi - Mikot keskeyttivät sarjan ja heistä ei sen koommin enää virallisilla sarjatasoilla kuultu.

1957:

Mikkelin Pallo-Kissat neljättä kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) - sijoitus 4/8.

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MiPK-MP 6-2 * syyskierros - MP-MiPK 3-2.


MP toista kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) ~ sijoitus taas 6/8.

Kaudella 1957 MP pelasi kahdeksan joukkueen 'Maakuntasarjassa' - pisteitä kertyi vain yhdeksän ja putoaminen oli lähellä, sillä kaikilla kolmella sarjan viimeisellä joukkuella oli nuo yhdeksän pistettä.
Joukkueen kapteenina pelasi Hannu Arovaara. Kauden parhaat maalintekijät olivat Raimo Reiskanen (14 maalia), Juha Herranen (9), Sakari Leikas (7), Yrjö Turpeinen (7) ja Sakari Pihlamo (5).
Tässä joukkueessa esiintyivät jo Erkki ja Mikko Kuoppamäki sekä Raimo Marttinen - kolmikko, joka myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä oli pohjustamassa MP:n nousua jopa mestaruussarjaan asti.

MP:n kauden 1957 joukkuekuvasta ei käy ilmi, 'kuka kukin on', mutta pelaajien nimilista kuitenkin näkynee näytöltä.

MP:n piirinmestaruuden v.1957 voittaneen joukkueen ('Viiruveikot') pelaajakuvasta erottuvat jo tulevat MP-suuruudet Antero Hyttinen ja Matti Vanhanen.
Kertoisiko, joku 'paikallinen' - millä kentällä tämä kuva on (1957) otettu?

(Lasse Perälä, sähköposti 26.6.2014): Kenttä on Hännin kenttä Mikkelissä eli Hänski. Kentällä pelataan nykyisin jääpallon SM-sarjaa Mikkelin Kamppareiden johdolla. Itse asuin lapsena ja nuorena kentällä pelaten jääpalloa ja seuraten myös. Pelasin jääpalloa myös Kamppareiden edustusjoukkueessa. Taustalla oikealla näkyy ns. Turpeisen talo. Kiva nähdä vanhoja kuvia entisistä pelimiehistä ja pelikentistä, joilla itsekin on kirmannut vuosina 1965-1986. Palloiluterveisin Lasse Perälä, Siilinjärvi.

1958:

Mikkelin Pallo-Kissat viidettä kautta Maakuntasarjassa (lohko #6) - voitti lohkon (1/7) ja nousi Suomensarjaan.

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 0-3 * syyskierros - MiPK-MP 4-1. Nousija ratkesi näissä keskinäisissä peleissä. Piste-eroa jäi kuusi.

Nämä miehet nostivat MiPK:n Maakuntasarjasta kauden 1958 päätteeksi Suomensarjaan.


MP kolmatta kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) ~ sijoitus 2/7.

1959:

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) nousijana Suomensarjan etelälohkossa ~ sijoitus: 3/10:

MiPK:n puheenjohtaja (1959): V.Monola, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoinen.


MP neljättä kautta Maakuntasarjassa (lohko #4) ~ voitti lohkonsa (1/8) ja nousi Suomensarjaan MiPK:n kilpakumppaniksi.

MP nousi suomisarjaan maakuntasarjan lohkostaan. Sakari Leikas teki kauden aikana kaikkiaan 35 maalia ja hänet valittiin SPL:n 'lupaavien pelaajien leirille' Pajulahteen. 'Nuorten tulokkaiden' vastaavalle SPL:n leirille pääsivät Raimo Marttinen ja Kari Lumme.
MP:n kotiotteluita seurasi kauden aikana 7300 maksanutta katsojaa. Ahkerimmat harjoittelijat olivat Mikko Kuoppamäki, Raimo Marttinen ja Eero Kolehmainen,

Tässä MP:n nousijajoukkue, mikä kaudella 1959 raivasi tiensä Maakuntasarjasta Suomisarjaan kaudelle 1960. Kuvatekstistä saa äkkiä väärän käsityksen nousuvuodesta.

MP:n puheenjohtaja (1959): T.Halme, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoinen.


Peli-Pojat (Mikkeli) aloitti Aluesarjan lohkossa #9 ~ sijoitus: 2/5.

1960:

MP ja MiPK ensimmäistä kertaa yhdessä Suomisarjassa:

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 1-2 * syyskierros - MiPK-MP 0-1.


MP nousijana Suomensarjan itälohkossa - sijoitus 6/12.

1960-luvun alkuvuodet MP pelasi siis ensimmäisiä kausiaan suomisarjassa. MP-juhlakirja kuittaa nuo kaudet vain lyhyesti:
MP pelasi Suomi-sarjassa kohtalaisen hyvällä menestyksellä 1960-luvun alkuvuodet. Joukkue nuorentui huomattavasti, mutta kykeni säilyttämään asemansa sarjaportaassa.


MiPK toista kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus: 7/12.


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Aluesarjassa (lohko #12) ~ voitti lohkonsa (1/4) ja nousi Maakuntasarjaan.

1961:

MiPK kolmatta kautta Suomensarjassa (itälohko) - voitti lohkon (1/12) ja nousi historiallisesti Mestaruussarjaan kaudelle 1962.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1961): J.Muukkonen, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 1-1 * syyskierros - MiPK-MP 0-1.

MiPK:n 'nousukuva' seuraavan kauden Jalkapallokirjasta - kirjan edelliseltä omistajalta peräisin nuo 'tuhrailut'. Kuvatekstistä puuttuu yhden takarivissä olevan pelaajan nimi.


MP toista kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 5/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1961): H.Kovanen, valmentaja: T.Halme, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) nousijana Maakuntasarjassa (lohko #5) ~ sijoitus 5/8.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * puheenjohtaja (1961): H.Kaunetsalo, valmentaja: J.Paju, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.


Otavan Viesti ensi kertaa aloittamassa Aluesarjassa (lohko #9) - keskeytti kuitenkin (jos aloittikaan).

1962:

MiPK nousijana Mestaruussarjassa (ensimmäistä kertaa Mikkelissä!) - sijoittui komeasti neljänneksi (4/12).

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1962): J.Muukkonen, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


MP kolmatta kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 3/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1962): R.Lemmetty, valmentaja: V.Hokkanen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Maakuntasarjassa (lohko #5) ~ sijoitus 7/8 - putosi Aluesarjaan.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * puheenjohtaja (1962) ja valmentaja: J.Paju, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1963:

MiPK toista kautta Mestaruussarjassa ~ sijoittui seitsemänneksi (7/12).

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1963): J.Muukkonen, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


MP neljättä kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 4/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1963): R.Lemmetty, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) pudonneena Aluesarjassa (lohko #9) ~ sijoitus 2/6.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * yhteyshenkilö (1963): Vainikainen , pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1964:

MiPK kolmatta kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus 11/12 ~ putosi Suomensarjaan.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1964) ja valmentaja: Jaakko Muukkonen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


MP viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 3/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1964): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Aluesarjassa (lohko #9) ~ sijoitus 4/8 (PePo ei jatkanut enää seuraavalla kaudella).

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * yhteyshenkilö (1963): V.Viljakainen , valmentaja: Viljo Paju (1961-64), pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1965:

MP ja MiPK yhdessä Suomensarjan itälohkossa - kaksoisvoitto!

Mikkelin paikallisottelut: MP-MiPK 1-4 (2572 katsojaa) * MiPK-MP 2-1 (1308 katsojaa).


MP kuudetta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) - voitti lohkon (1/12) ja nousi Mestaruusarjaan!

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1965): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.

Ville Vuohelainen valmentajanaan MP:n pelaajat aloittivat kauden 1965 hyvällä menestyksellä. Ainoa 'paikallinen murhe' tuli tappiosta paikalliselle kilpailijalle MiPK:lle, mutta selityskin oli valmiina - alla oli juuri päättynyt raskas Tanskan leirimatka (Vejle).
Syyskierroksen aikana MP varmisti ensimmäisen nousunsa Suomen pääsarjaan. MiPK oli SM-sarjasta pudonnut kauden 1964 päätteeksi.

MP:n riveihin oli tullut kaudeksi 1965 lupaava 19-vuotias pelaaja Rovaniemen Palloseurasta - Martti Kuusela, joka sittemmin kasvoi suomalaisen jalkapallon yhdeksi merkkihenkilöistä maajoukkueemme päävalmentajaksikin asti.
Kuusela pelasi aluksi MP:n paidassa kaudet 1965 ja 1966, teki sitten kesäksi 1967 vierailun Ouluun (OTP) ja palasi vielä kesäksi 1968 MP-paitaan. Kaudelle 1969 Kuusela suuntasi etelään ja seuroina olivat sittemmin HIFK, HJK, Haka, Ilves ja lopuksi kausina 1977-78 FinnPa.

MP:n A-juniorit kävivät myös leiri- ja pelimatkalla Tanskassa, Mikkelin kummikaupunki Vejlessä - joukkueen luotsi oli Seppo Günther.


MiPK pudonneena Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 2/12 ~ jäi yhdellä pisteellä MP:n taakse.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1965): Jaakko Muukkonen, valmentaja: Jorma Paju, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


Maakuntasarjassa tai Aluesarjassa ei mukana mikkeliläisjoukkueita.

1966:

MP ensimmäistä kertaa Mestaruussarjassa - sijoittui hienosti neljänneksi (4/12):

MP-juhlakirjassa muisteltiin: MP:n jalkapallohistorian ensimmäinen mestaruussarjaottelu pelattiin vappupäivänä 1966. Sarja ei alkanut ruusuisesti, sillä Tommy Lindholmin johtama TPS vei pisteet Turkuun maalein 1-3. Mutta neljä päivää myöhemmin pistetili aukesi Vaasassa (1-1 tasapeli) ja seuraavalla kierroksella tuli jo Kotkasta täysi saalis.

Kauden 1966 debyyttivuoden suurin tapaus mikkeliläisille oli numeroin 4-0 saavutettu voitto KuPS:sta tämän kotikentällä Väinölänniemellä.
Tappio oli niin suuri shokki kuopiolaisille, että Savon Sanomien seuraavan päivän urheilusivulla pelistä oli huomattavasti tavallista lyhyempi selostus - ja sekin sururaameissa!

Kaudella 1966 MP:n Matti Vanhanen tuli toiseksi SM-sarjan maalintekijätilastossa 15 maalillaan - KuPS:n Markku Hyvärinen teki kauden aikana vain yhden maalin enemmän kuin Matti Vanhanen.
Matti Vanhanen (s.1944) on yksi MP:n suurista legendoista - hän pelasi sinipaidoissa koko uransa 1960-1979 (niistä kaudet 1966-1977 ylimmällä sarjatasolla).

Antero Hyttinen tuli kauden 1966 aikana ensimmäisenä MP-pelaajana valituksi Suomen A-maajoukkueeseen. Hän pelasi 5.6.1966 Helsingin Olympiastadionilla Suomen vasempana laitahyökkääjänä Englantia vastaan. Englanti voitti muutama viikko myöhemmin Wembleyn stadionilla maailmanmestaruuden.
Antero Hyttinen (s.1943) oli myös seurauskollinen Matti Vanhasen tapaan - hän pelasi koko uransa 1961-1975 MP:n paidassa - kausista kymmenen viimeistä SM-sarjatasolla.

Kauden 1966 aikana MP pelasi tuolloin kansainvälisillä kentillä muotiin tulleella '4-2-4'-taktiikalla. MP:n tavallisin aloituskokoonpano oli seuraava:
Maalivahtina Raimo Lamberg (Lammetvuori) - Heikki Valjakka, Ari Mäki, Erkki Kuoppamäki, Pekka Vasama, Raimo Marttinen, Antero Nikkanen, Mikko Kuoppamäki, Martti Kuusela, Matti Vanhanen ja Antero Hyttinen.
Kauden aikana joukkueessa pelasivat myös Ilkka Henriksson, Antti Rusanen, Jorma Thusberg, Seppo Günther, Kari Kekkonen, Vilho Rajantie, Juhani Jokinen, Kyösti Vilhunen ja Toivo Riepponen.

Kauden 1966 aikana MP:n kotiotteluja seurasi 21086 maksanutta katsojaa.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1966): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


MiPK toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 4/12.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1966): Jaakko Muukkonen, valmentaja: Jorma Paju, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


Maakuntasarjassa tai Aluesarjassa ei mukana mikkeliläisjoukkueita.

1967:

MP toista kautta Mestaruussarjassa - sarjapaikka säilyi vaivoin - kymmenes sija (10/12):

MP-valmentaja Vilho Vuohelaisen esittely 'Jalkapallokirja 1967':ssa.

Kausi 1967 ei sujunut odotetusti. Sarjan lähestyessä loppuaan MP oli putoamassa - täytyi tehdä jotain 'herättävää': valmentaja Vilho Vuohelainen jätti syyskuussa tehtävänsä ja kriittisellä hetkellä ruoriin astui Heikki Valjakka.
Uusin kuvioin MP:n onnistui voittaa viimeiset kotiottelunsa molemmat 1-0 ( KPV ja Ilves-Kissat) ja sarjapaikka säilyi.

MP-legendaksi myöhemmin urallaan noussut Heikki Kangaskorpi (s. 1950) aloitti pelaajauransa edustusjoukkuetasolla kaudella 1967 MP:n mestaruussarjajoukkueessa. Hän pelasi MP:n pääsarjajoukkueessa yhteen menoon kaudelle 1973 asti, jonka jälkeen hän siirtyi kahdeksi kaudeksi Helsinkiin HJK:n riveihin. Palasi MP:n paitaan kausiksi 1976-81 (kaudella 1977 loukkaantunut) ja päätti pelaajauransa PU-62:n riveissä kausilla 1982-83 (neljännellä sarjatasolla).

Kaudelle 1967 MP sai kolme uutta pelaajaa: maalivahdiksi tuli Eero Holopainen, puolustukseen Rainer Jungman ja keskikentälle Eero Karppinen.
Raimo Marttinen - edelliskauden MP-kapteeni - siirtyi Helsinkiin (HJK) yhdeksi kaudeksi. MP-paidassa Raimo Marttinen pelasi viimeisen pelinsä kaudella 1982 (40-vuotiaana - väliin mahtui tosin jo 'välivuosiakin' paljon).

MP-pelaajista nähtiin kauden 1967 Suomen nuorten maajoukkueessa Ari Mäki, Antti Rusanen ja Matti Vanhanen.
Tämän kirjoittajan piti ihan tarkistaa tämä Ari Mäen (s.1946) tapaus, kun oli jäänyt ihan vieraaksi nimeksi - hän pelasi MP-paidassa kaudet 1964-69 ja siirtyi sen jälkeen Turkuun (TPS ja TuPa). Ura oli ohi lopullisesti jo kauden 1971 jälkeen.

MP:n A-juniorit voittivat pronssia SM-sarjassaan: Jukka Savolainen, Hannu Remonen, Erkki Kantanen, Reijo Paajanen, Pekka Impivaara, Veli-Pekka Hyyryläinen, Matti Ojapelto, Reijo Haapiainen, Heikki Kangaskorpi, Kauko Värri, Pauli Sinkko, Markku Muotka, Jouko Vuori, Jukka Gråsten, Markku Kääriäinen, Ari Liimatta ja Ilkka Nurhonen.
Näistä pelaajista Heikki Kangaskorven ohella Markku Kääriäinen tuli pelaamaan kausien 1972-85 aikana pitkän uran MP-paidassa. Kauko Värri esiintyi kerran MP:n edustusjoukkueessa kaudella 1967, mutta vasta vuodelta 1972 löytyvät seuraavat merkinnät (MiPP alasarjoissa) ja kaudet 1973-76 MiPK:n riveissä pääsarjatasollakin. Pauli Sinkko pelasi MP:n ykkösmiehistössä kaudet 1971-75 satunnaisesti - alle kymmenen esiintymistä kaiken kaikkiaan.
Jukka Gråsten on mitä ilmeisemmin sama mies kuin joka tätä kirjoittaessa on valmentanut 3-divisioonan seuraa Savilahden Urheilijat (SavU) Mikkelissä - ei pelaajauralta edustusjoukkuetasolta löydy merkintöjä.
Pronssia SM-tasolla voittaneesta joukkueesta ei siis kovin moni sittemmin onnistunut luomaan itselleen pelaajauraa edustusjoukkuetasolla - tuttu ilmiö edelleenkin.
Pelaajalistassa muista nimistä löytyy silti tämän kirjoittajalle yksi tuttu nimi, Veli-Pekka Hyyryläinen toimi nimittäin koko työuransa äskettäiseen eläkkeelle siirtymiseensä asti samassa kunnassa (Kangasniemi) ja samoissa opetusalan hommissakin kuin tämän kirjoittaja. 'Veltsu' valmensi taidolla paikkakunnan jalkapallojunioreita monien vuosien ajan (KaPa-51).


MiPK kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 8/12.

MiPK-valmentaja Jorma Pajun esittely 'Jalkapallokirja 1967':ssa.


Savilahden Urheilijat (SavU) ensi kertaa mukana Aluesarjassa (lohko #11) ~ sijoitus 4/6.

1968:

MP kolmatta kautta Mestaruussarjassa - paluumuuttaja Raimo Marttisen johdolla kahdeksas sija: (8/12):

Kauden 1968 SM-sarjaan valmistautumisessa MP:lla oli ongelmia - valmentaja puuttui. Värikkäiden ja pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen saatiin edelliskaudeksi HJK-paitaan siirtynyt Raimo Marttinen palaamaan MP-joukkueen pelaajavalmentajaksi.
MP-pelaajista A-maajoukkueessa esiintyi Antero Nikkanen (s.1946), jonka pelaajaura oli alkanut MP:ssa v.1962 ja tuli päättymään vasta v.1977. Viimeisen pelikautensa 1978 Nikkanen esiintyi MyPa:n toisen sarjatason joukkueessa. A-maajoukkueen vaihtopelaajana (ei kentällä) nähtiin kesän 1968 aikana myös kerran Antero Hyttinen. Saman kauden aikana MP-pelaajia nähtiin myös nuorten maajoukkueessa: Ville Rajantie ja Martti Kuusela, poikamaajoukkueessa puolestaan Heikki Kangaskorpi. MP-junioritoimintaa veti menestyksellä Rainer Jungman - piirimestaruuksia tuli seitsemästä mahdollisesta kuusi.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1968): Reino Lemmetty, valmentaja: Raimo Marttinen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.

MP-kokoonpano kaudelle 1968 kyseisen vuoden Jalkapallokirjasta (aakkosjärjestyksessä - pelipaikat ei käy selville).


MiPK neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus vaatimaton 8/10.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1968): Sampo Nuutinen, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


Savilahden Urheilijat (SavU) toista kautta Aluesarjassa (lohko #10) ~ voitti lohkonsa (1/6) ja nousi Maakuntasarjaan.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1968): Risto Laiho, valmentaja: Arto Tiusanen, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).

1969:

MP neljättä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa - viides sija: (5/12):

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1969): Reino Lemmetty, valmentaja: Raimo Marttinen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.

Kauden 1969 MP-otsikoita SM-sarjasta ja Pentti Toivola (oma kokoelma).

MP:n uudet pelaajat esittelyssä keväällä 1969 (oma kokoelma).

Kauden 1969 alussa joukkueesta lähtivät Martti Kuusela (HIFK) ja 'maskotti', algerialainen Hadj Benyamina - tilalle tulivat Jorma Thusberg (HIFK) ja Upon Pallosta kovan luokan maalintekijä Pentti Toivola.

Pentti Toivola (s.1945) tuli Mikkelin Palloilijoihin kaudeksi 1969 pelattuaan sitä ennen kaudet 1962-1966 SePS:n suomisarjajoukkueessa ja kaudet 1967-68 pääsarjassa Lahdessa (Upon Pallo).
Hän siirtyi Mikkelistä takaisin Seinäjoelle kaudeksi 1973 ja edusti urallaan vielä neljää seuraa: SePS, Sisu, KaIK ja Sepsi-78. Pentti Toivola ehti urallaan voittaa pääsarjatasolla yhtenä harvoista maalikuninkuuden sekä jalkapallon että jääpallon pääsarjatasolla.

Pentti Toivola pelasi kesän 1969 aikana myös A-maajoukkueessa, missä myös Matti Vanhanen oli vaihtomiehenä. Vilho Rajantie oli nuorten maajoukkueen vakiotoppari koko kesän ja Reijo Haapiainen pelasi poikien maajoukkueessa (hän ei seuran edustustasolle sittemmin kuitenkaan yltänyt).

(18.5.1969 ~ MP-Ässät 1-1 * oma kokoelma).

(18.5.1969 ~ MP-Ässät 1-1 * oma kokoelma). Syyskierroksella asiat oli porilaisittain jo toisin: (10.8.1969) Ässät-MP 0-8! Porilaisena näin Ässien kaikki kotipelit.

Vilho Rajantie (s.1948) pelasi MP:n edsutusjoukkueen paidassa kaudet 1968-1977. Kaudella 1980 hän pelaili vielä SavU:n viidennen sarjatason joukkueessa.
A-maaotteluja kertyi uralle 20 ja nuorten maaotteluja kuusi.

(26.5.1969 ~ HJK-MP 4-0 * 7791 katsojaa! * oma kokoelma).

Kuopiolainen nimimerkkikirjoittaja oli harmistunut MP:n Raimo Marttisen puheista 8.6.1969 pelatun Elo-MP ottelun (2-2) jälkeen.

Lahden Radiomäen kentällä - MP:n Pentti Toivola seuraa Reippaan maalivahti Seppo Patrikaisen heittäytymistä - Reippaan Hannu Hämäläinen varmistaa. Mutainen peli päättyi 0-0.

MP juhlisti 40-vuotisjuhlakauttaan voittamalla A-juniorien SM-sarjassa hopeaa - tulevaisuuskin oli siis Mikkelissä lupaavissa puitteissa:
Kari Liikanen, Kari Pasanen, Pentti Laaksonen, Ari Liimatta, Silvo Niskanen, Markku Häkkinen, Pauli Sinkko, Jouko Vuori, Jorma Liuski, Reijo Haapiainen, Ari Ohtonen, Markku Järvinen, Pekka Alho, Timo Laine, Kari Vahvaselkä, Antero Penttinen ja Markku Kääriäinen.


MiPK viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus hyvä 3/10.

(Lehtileike): MiPK (1969): 1. (mv) Ismo Vaittinen, 2. Markku Karvinen, 3. Juhani Pöyry, 4. Risto Peruskivi, 5. Risto Mikkonen, 6. Esko Maaranen, 7. Jouni Näätänen, 8. Matti Laamanen, 9. Arvo Behm, 10. Keijo Vuorinen, 11. Antero Toivonen --- 12. Mauno Liikanen, 13. Taisto Kaartinen, 14. Erkki Poikulainen, 15. Jorma Pöyry, 16. Pentti Ahtiainen.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1969): Pentti Kekkonen, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

(Jalkapallokirja 1969): MiPK ~ Uudet pelaajat: (mv) Ismo Vaittinen (SuPa), Risto Peruskivi (JoPS), Arvo Behm (SaPa) ja Erkki Poikulainen (KoPS). Lähtenyt: Jorma Kelola.

MiPK:n Suomensarjakauden 1969 lehtikirjoituksia (oma kokoelma).


Savilahden Urheilijat (SavU) nousijana Maakuntasarjassa (lohko #6) ~ sijoitus kunnollinen 4/11.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1969): Risto Laiho, valmentaja: Arto Tiusanen, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).

1970: MP mestaruussarjassa - hopeamitalit ja Suomen Cup-mestaruus

Kaudelle 1970 MP:n maalivahdiksi oli saatu Lahden Reippaasta Risto Remes. Hän pelasi MP-maalilla aina kauteen 1975 asti.

Alkukausi 1970 sujui kurjasti - viiden kierroksen jälkeen oli saatu vain yksi vaivainen piste ja sarjasijoitus oli toiseksi viimeinen. Sitten tapahtui ihme, MP:n peliesityksissä tapahtui yhtäkkiä hirmuinen muutos.
Reipas kaatui Urskilla 5-0 ja Olympiastadionilla HIFK hävisi savolaisvierailleen sensaatiomaisesti 1-6. Kauden loppua kohti hyvä ote säilyi ja MP:n pelaajat palkittiin uurastuksestaan SM-mitalein.

Suomen Cupissa MP pääsi finaaliin Lahden Reipasta vastaan. Koleana syyssunnuntain aamuna Mikkelistä lähti 11 linja-auton letka täynnä innokkaita kannattajia Olympiastadionille Helsinkiin.
Noin 1500 mikkeliläiskannattajaa näkivät kuitenkin suosikkiensa jäävän 0-1 häviöasemaan ensimmäisellä jaksolla ja peli tuntui päättyvän noihin numeroihin. Viisi minuuttia ennen loppuvihellystä Kari Mutanen kuitenkin puski Matti Vanhasen syötön Reippaan maaliin ja varsinainen peliaika päättyi tasanumeroihin 1-1.
Jatkoajalla Raimo marttisen laukaus muutti Reippaan Timo Kautosen jalasta suuntaa ja painui lahtelaisten maaliin. Seppo Günther teki 'päälle' vielä kaksi maalia ja MP voitti Cup-mestaruuden lukemin 4-1.
Cup-mestaruuden myötä aukesi MP:lle paikka myös eurooppa-cup-turnaukseen.

MP-historian siihen saakka menestyksekkäimmällä jalkapallokaudella A-maajoukkueeseen hyväksyttiin sinipaidoista Pentti Toivola, Matti Vanhanen, Vilho Rajantie, Antero Nikkanen ja Heikki Kangaskorpi.
Pentti Toivola oli SM-sarjan maalipörssin kakkonen.

MP julkaisi v.1979 juhlakirjan 'MP:n tarina 1929-79' (Raimo Tuomi). Kanteen oli valittu kauden 1970 cup-mestaruuskuva - Matti Vanhanen kultatuolissa kolealla Olympiastadionilla.

Menestyskauden 1970 MP-miehistöön kuuluivat:
Risto Remes, Eero Holopainen, Rainer Jungman, Heikki Valjakka, Eero Karppinen, Vilho Rajantie, Antti Rusanen, Antero Nikkanen, Antero Hyttinen, Seppo Günther, Matti Vanhanen, Heikki kangaskorpi, Pentti Toivola, Kari Mutanen, Kyösti Vilhunen, Kari Pasanen, Jouko Vuori ja pelaajavalmentaja Raimo Marttinen.

Suomessa muutettiin sarjajärjestelmän nimityksiä v.1970 - toinen sarjatasomme eli 'Suomen sarja' muuttui '2. divisioonaksi' (ylimmän sarjatason ja edellämainitun 2. divisioonan väliin luotiin v.1973 '1. divisioona', josta alkaen '2.divisioona' tarkoittikin käytännössä kolmatta sarjatasoa.

1971: MP SM-sarjassa viides ~ Suomen Cup-mestaruus jälleen Mikkeliin.

SM-sarjasta ei kaudella 1971 lohjennut lopulta kuin viides sija, vaikka muutama kierros ennen loppua MP:n ulottuvilla oli jopa mestaruus. Haaveet kariutuivat tappioon tulevaa mestaria eli TPS:a vastaan.
Kauden mieleisimpiä tapahtumia mikkeliläisittäin oli Pentti Toivolan voittama SM-sarjan maalikuninkuus ja 3-2 voitto KuPS:sta Väinölänniemellä ennätysyleisön edessä 3-2.

Cup-mestaruus tuli MP:lle toistamiseen heti peräkkäisenä vuotena - nyt Olympiastadionilla kaatui alempisarjalainen Vaasan Sport ja tunnelmaltaan pelin kerrottiin olleen ehkä juuri sarjaerosta johtuen edellisvuotista vaisumman. MP voitti 4-1 eli samoin lukemin kuin edellisvuonnakin.

Olavi Laaksonen kelpuutti kesän 1971 aikana A-maajoukkueeseensa MP-pelaajista Rainer Jungmanin, Pentti Toivolan, Vilho Rajantien ja Antero Nikkasen.

Euroopan cup-kilvassa MP sai vastaansa turkkilaisen Eskisehirsporin - Urskin iltavalaistuksessa ensimmäinen osaottelu päättyi 0-0, Turkissa katsojia oli loppuunmyydyllä stadionilla yli 20000. MP-faneja oli mukana kolme (!) innokkainta - silti tuli 0-4 häviö, Fethi teki kotijoukkueen kaikki neljä maalia. Tuskin olisi tehnyt, ellei Ville Rajantie olisi istunut jalka kipsissä kentän laidalla.

1972: MP SM-sarjassa: hopeaa - vain pisteen mestari-TPS:n jäljessä

MP hävisi kauden aikana vain kolme peliä, mutta mestaruuden menetyksen kannalta ratkaiseviksi osoittautuivat kahdeksan tasapeliä - ainakin yksi niistä oli liikaa.
KuPS oli johtanut sarjaa viidellä pisteellä kuusi kierrosta ennen sarjan loppua, mutta silti KuPS jäi mitaleitta. MP-KuPS oli jälleen suuri tapaus - Urskille ahtautui kaikkiaan 5544 katsojaa (yleisöennätys).

Paha takaisku MP:lle oli kahden kauden cup-mestaruuden jälkeen hävitä nyt kolmannella kierroksella MiPK:lle.

Euro-cup-vastustaja tuli Itä-Saksasta (FC Carl Zeiss Jena) - ensin pelattiin vieraissa, Markku Kääriäinen vei maalillaan MP:n johtoon 1-0, mutta takkiin tuli lopulta peräti 1-6.
Kotona Urskilla ei toiseen osaotteluun juuri enää jännitystä jäänyt, MP kuitenkaan ei ollut luovuttanut ja voitti vesisateessa vieraansa 3-2. Ensimmäinen euro-cup-osaottelun voitto MP:lle, mutta tie jatkoon tietenkin katkesi.

Kesän 1972 aikana MP oli matkalla Lappeenrantaan piirinmestaruus-finaalin SaiPa:a vastaan, 30 kilometriä ennen perille pääsyä pikkubussi täyttyi savulla - öljyt olivat lentäneet tielle. Oli pakko liftata ohiajaneisiin autoihin - mies tai pari kerrallaan. Pelin alku myöhästyi kuitenkin vain hiukan ja MP voitti. Kotimatka tehtiin samaisella bussilla - kuorma-auton hinaamana.
Tässä kyseisessä pelissä oli muuten kokeiltu erikoista paitsiosääntöä - paitsiotilanteeseen saattoi joutua vain vastustajan rangaistusalueen ja päätyrajan välillä. Kärkimiehet saivat siis rauhallisin mielin jäädä seisoskelemaan vastustajan rangaistusalueen rajalle vastustajan hyökätessä. Tarina ei kerro, mitä mieltä kokeilusta noin yleensä oltiin.

1973: MP SM-sarjassa ~ seitsemäs.

Kaudelle 1973 lähti ilman maalintekijäänsä Pentti Toivolaa. Viiteen kierrokseen ei hävitty, mutta sitten alkoi maalintekemisen vaikeudet tulla esiin ja tappioita alkoi tulla, lopulta sijoitukseksi jäi seitsemäs 12 joukkueen sarjassa.
MP teki nyt vain 23 maalia 22 ottelussa, edelliskaudella 'Toivolan aikaan' maaleja oli kertynyt yhtä monessa pelissä peräti 42.

Suomen Cup-kilpailussa MP hävisi semi-finaalissa Lahden Reippaalle Lahdessa. Pentti Toivolan uusi seura SePS eteni finaaliin asti Reipasta vastaan.

Euro-cupin arpa oli todella oikukas - vastaan tuli taas FC Carl Zeiss Jena Itä-Saksasta. Ensimmäinen osaottelu Jenassa hävittiin nyt 'vain' 0-3 - Kari Pasanen lensi toisen keltaisen kortin jälkeen ulos jo 10 minuutin kohdalla (väärät taklaukset syinä molemmissa).
Urskilla toinen osaottelukin kääntyi tappioksi samoin numeroin 0-3.

Kauden 1973 aikana oli yleisesti jo huomattu, että MP:n 'permanentti' oli jo käymässä auttamatta liian ikääntyneeksi. Uusia pelaajia ajettiin sisään jo viimeisessä sarjaottelussa Tampereen Ratinassa (jumbona pudonnutta Tampellan Palloa vastaan).
MP:n ns. vanhasta kokeneesta kaartista oli jäljellä oikeastaan vain pelaajavalmentaja itse: Eero Holopainen, Sakari Illi, Raimo Marttinen, Jukka Kaarna, Juha Vuori, Antti Ronkainen, Pauli Sinkko, Kyösti Vilhunen, Kari Mutanen, Markku Kääriäinen ja Jyrki Laitinen.
Vaihtomiehinä olivat mukana Esko Seppänen, Kari Haapiainen, Vesa Siivonen ja Kari Laurikainen.

SM-sarjan ja 2. divisioonan (ent. 'Suomen sarjan') väliin luotiin v.1973 '1. divisioona', josta alkaen '2.divisioona' tarkoittikin käytännössä kolmatta sarjatasoa.

1974: MP SM-sarjassa - täpärä pelastuminen putoamiselta (kymmenes):

MP-miehistö oli jo melkein ehditty sarjan aikana julistaa jo varmaksi putoajaksi, mutta loppusyksynä nähtiin 'ihmepelastus' ja MP jäi yhden sijan putoamisviivan yläpuolelle (kymmenes).

Ennen loppusyksyn nousua MP oli vaihtanut melkoisen kohun saattelemana valmentajaa - Raimo Marttisen korvasi A-junioreita aiemmin valmentanut Kauko Laitinen.

Kauden uusia nimiä olivat Matti Mähönen (KaPa), Christer Bengts (HJK), Teijo Nikkilä (VaPa) ja Heikki Multaharju (SaiPa). A-junioreista vedettiin 'apuun' kesken kauden vielä Seppo Hujanen ja Jukka Kaarna. B-junioreista nostettiin edustukseen vasta 15-vuotias Antti Ronkainen.

Antti Ronkainen (s.1958) pelasi MP-paidassa kaudet 1973-77, 1985-87 ja 1989-1992. Hakassa hänellä meni vuodet 1978-79 ja Ruotsissa 1980-84 (Vasalund). Kauden 1988 Ronkainen pelasi kolmannella sarjatasolla Joutsenon Kullervossa.

Kauden A-maaottelija oli Antero Nikkanen. Matti Mähönen pelasi nuorten maaottelussa Mikkelissä Ruotsia vastaan ja teki Suomen maalin. Oli kyseessä siis Mähösen ensimmäinen kausi MP-paidassa - hän jatkoi Mikkelissä kaudelle 1977 asti ja palasi sitten Kajaaniin loppu-uransa ajaksi.

Kesällä 1974 Juha Kontisen johtamat MP:n nappulaliigalaiset voittivat Suomen mestaruuden - nappulapelaajien nimilistasta löytyi mm. Ilkka Mäkelä (s.1963), joka voitti ko. nappulaturnauksen maalikuninkuuden - enteitä oli siis ilmassa jo tuolloin. Saman turnauksen parhaana pelaajana palkittiin MP:n Timo Vehviläinen - hän ei edustusjoukkuetasolle asti sittemmin yltänyt. Ei yltänyt edustukseen asti myöskään ko. nappulaturnauksen all-stars-miehistöön valittu MP:n Seppo Hurri.

Ilkka Mäkelän ennätyspitkä edustusura huipputasolla alkoi juuri MP:n riveissä kauden 1979 loppukarsinnoissa.
Kaiken kaikkiaan Ilkka Mäkelä pelasi MP-paidassa kaudet 1979-82, 1984 ja 1990-1996. Nykyisin (kesäkuu 2010) mies toimii FC Lahden päävalmentajana.

1975: MP SM-sarjassa (10. kausi peräkkäin) - sijoitus yhdeksäs:

Sarjapaikka varmistui jo aikaisin, mutta kärkisijat olivat vastaavasti karanneet myös jo aikaisin - kausi meni 'paineitta alakastissa'.
Lohtua vaisulle sarjakaudelle toi 'Viking-Cupin' voitto ja 10.000 markan palkintoshekki juniorityön hyväksi. Finaalissa Maarianhaminassa pelasivat Mikkelin joukkueet MP ja MiPK - MP voitti 3-0.

1976: MP SM-sarjassa - sijoitus kuudes:

SM-sarjakausi 1976 sujui ailahtelevasti MP:n osalta - kotipelit sujuivat, mutta vieraissa tuli lähinnä takkiin.
Erikoisin peli oli paikallisderby MP:n ja MiPK:n välillä - MP oli ensimmäisen jakson jälkeen 0-1 tappiolla, mutta toisella jaksolla MP teki peräti kahdeksan maalia ja voitti 8-1!
Joukkueen paras maalintekijä oli Markku Ritola 12 maalillaan. Kauden uusi kasvo (tullut MyPa:sta) Jorma Uotinen teki 9 maalia.

Kauden kohokohdaksi Mikkelissä muodostui A-juniorien voittama Suomen mestaruus. Joukkuetta valmensivat Jukka Savolainen ja Martti Tanninen.
SM-kultaa (A-jun) 1976 voittaneet MP-nuorukaiset: Harri Näkki, Terho Ylönen, Kari Haapiainen, Vesa Liikanen, Esa Hujanen, Markku Korhonen, Arto Hirvonen, Juhani Korkealaakso, Jukka Vuohelainen, Jorma Puustell, Pekka Juurinen, Olli Heinikainen, Jouko Esala, Kari Siitonen, Antti Ronkainen, Erkki Himanen, Markku Hämäläinen, Juha Taskinen, Jarmo Hurri ja Timo Suutari.

1977: MP SM-sarjassa - putosi sarjatasoa alemmas:

Kausi 1977 katkaisi MP:n kahdentoista vuoden yhtäjaksoisen pääsarjakauden. Putoamista pidettiin yllätyksenä, sillä kautta edeltäneet harjoitusottelut olivat sujuneet voitosta voittoon, mutta kun sarja alkoi, kaikki meni pieleen.
Valmentaja Kauko Laitinen ilmoitti putoamisen varmistuttua ottavansa syyt niskoilleen, mutta oma osansa oli Heikki Kangaskorven koko kauden tuhonneella loukkaantumisella juuri ennen kauden alkua. Joidenkin mielestä MP:n paras latinki katosi keväisillä jäätikkökentillä liukastelemisiin. Liian lähelle sarjakautta jatkuneita raskaita harjoitteita syytettiin myös.

Vuoden 1977 aikoihin MP lopetti jääpalloilunsa ja keskittyi vain jalkapalloon.

1978: MP pudonneena toisella sarjatasolla (1. divisioona):

Ensimmäiseen divisioonaan MP lähti uuden valmentajan johdolla - Eero Karppinen oli pelannut MiPK:ssa kaudet 1963-66 ja MP:ssa kaudet 1967-74. Hänen johdollaan kausi lähti kuitenkin heikohkosti käyntiin ja mainoslause 'Takaisin mestaruussarjaan' alkoi fanien silmissä näyttää vitsiltä. Lähempänä tunnuttiin olevan putoamisviivaa.
Loppukausi meni paremmin ja MP päätyi aivan nousukarsintaviivan alapuolelle. Harmi, kun kesä loppui kesken. Oli vahva putki päällä, huokailtiin.

1979:

MP toisella sarjatasolla (1. divisioona):

MP:n 1. divisioonassa pelannut joukkue kaudella 1979. Takarivissä vasemmalta: Heikki Kangaskorpi, Markku Hämäläinen, Arto Hirvonen, Erkki Himanen, Vesa Tyrväinen, Seppo Hujanen, huoltaja Matti Tuominen, valmentaja Antero Hyttinen ja valmentaja Eero Karppinen.
Eturivissä vasemmalta: Vesa Liikanen, Jukka Kaarna, Markku Kääriäinen, Juha Vuori, Reijo Vaittinen, Juha Viitikko ja Silvo Niskanen.

MP julkaisi juhlakirjan 'MP:n tarina 1929-79':

Ilkka Mäkelä (s.1963) pelasi ensimmäisen edustusottelunsa MP-paidassa loppukauden karsintapelissä.

1980: MP toisella sarjatasolla - nousi ylimmälle sarjatasolle:

1981: MP ylimmällä sarjatasolla - putosi karsintojen kautta:

Olin seuraamassa paikan päällä SM-sarjan avauskierroksen ottelua MP-KuPS Mikkelin 'Urskilla' 26.4.1981 alkaen klo 13 (kuva: Joutsi). Vierailija KuPS voitti aika talvisissa olosuhteissa pelatun ottelun 2-0 ja kausi jatkui MP:n kohdalta yhtä mollivoittoisena - joukkue putosi karsintojen kautta 2. divisioonaan seuraavaksi kaudeksi. Katsojia oli 1286.

1982: MP toisella sarjatasolla:

1983:

MP nousi karsinnoista SM-sarjaan PPT:n ja KePS:n kanssa.

Kahdeksan pelatun kierroksen jälkeen sarjatilanne kertoi MP:n majailleen tuolloin 12 joukkueen sarjassa kolmantena.
Silloisen sarjasysteemiin mukaan syksyllä SM-sarjan neljä huonointa joukkuetta runkosarjan jälkeen pelasivat neljän parhaan 1. divisioonan joukkueen kanssa karsintasarjan, josta neljä parasta pelasi seuraavalla kaudella SM-sarjassa ja neljä huonointa 1. divisioonassa.
Tästä 1. divisioonan sarjasta syksyllä selvisivät karsintasarjaan MP, KePS, Jaro ja PPT. Sarjaa siis keskikesällä johtaneet GrIFK ja Sepsi-78 hiipuivat syksyn myötä kärkisijoiltaan. SM-sarjasta karsintasarjaan tulivat KuPS, OPS, Reipas ja KTP.
Karsintasarjan jälkeen SM-sarjalaisista vain KuPS:in oli onnistunut säilyttää sarjapaikkansa, muut kolme putosivat.
1. divisioonan seuroista SM-sarjaan nousivat MP, KePS ja PPT. Jaro jäi porilaisten taakse kaksi pistettä.

1984: MP nousija SM-sarjassa - putosi takaisin 1. divisioonaan:

1985: MP pudonneena 1. divisioonassa - nousi takaisin ylimmälle sarjatasolle:

1986: MP nousijana ylimmällä sarjatasolla:

1987: MP ylimmällä sarjatasolla:

Heikki Kangaskorven pojista Jokke (s.1972) pelasi kauden 1987 aikana ensimmäisen ottelunsa MP:n edustusjoukkueessa 15-vuotiaana (pääsarjatasolla).
Hän pelasi MP:n paikassa kaudet 1987-1994 siirtyen Hakaan. Kaudella 1998 Jokke Kangaskorpi pelasi MP:ssa pari peliä (muuten Ruotsissa), seuraava kausi 1999 meni FC Mikkelissä, Ruotsissa ja TPV:ssa. Kotkan vuoden jälkeen hän palasi 2000-luvun alusta alkaen jatkamaan uraansa MP-paitaan toisella ja kolmannella sarjatasolla. Uralle mahtui 11 A-maaottelua.

1988: MP ylimmällä sarjatasolla:

1989: MP ylimmällä sarjatasolla:

1990: MP ylimmällä sarjatasolla:

1991: MP ylimmällä sarjatasolla:

1992: MP ylimmällä sarjatasolla:

1993: MP ylimmällä sarjatasolla ~ säilyi karsintojen kautta:

Heikki Kangaskorven pojista Juuso (s. 1975) pelasi kaudella 1993 ensimmäiset MP-edustusjoukkueen pelinsä n. 17-vuotiaana (ylimmällä sarjatasolla).
Juuso Kangaskorpi siirtyi kausiksi 1996-97 MyPaan ja kaudet 1998-99 sujuivat Vaasassa VPS:n mustavalkopaidassa. Kaudet 2000-2008 Juuso pelasi Valkeakosken Hakassa ja palasi MP:n pelaajavalmentajaksi kaudelle 2009. Uralle mahtui 7 A-maaottelua.

1994: MP ylimmällä sarjatasolla:

Valmentajat: Kyösti Vilhunen (aloitti 1993) ja Esko Seppänen, huoltaja: Pertti Hotti, lääkäri: Tapani Liukkonen, joukkueen johtajat: Hannu Koponen ja Risto Luukkonen.

Maalivahdit: Jussi Jääskeläinen ja Jani Luukkonen.
Puolustajat: Kai Jokinen, Ilkka Mäkelä, Pasi Nuija, Niko Teräsalmi ja Timo-Pekka Viitikko.
Keskikenttäpelaajat: Tibor Gruborovics, Jari Hudd, Tommi Ihalainen, Janne Immonen, Harri Korhonen ja Tommi Sariola.
Hyökkääjät: Jokke Kangaskorpi, Juuso Kangaskorpi, Sami Roikonen, Anssi Räsänen, Tommi Sallinen ja Jari Sariola.

MP-paidasta olivat ennen kautta 1994 siirtyneet pois: Jukka Ruhanen (FC Jazz), Jouni Räsänen (KuPS), Esa Viitanen (Luleå) ja Juha Karvinen (KuPS).
Uusia pelaajia olivat vain Jani Luukkonen ja Anssi Räsänen omista A-junioreista ja Kai Jokinen (PU-62).


Mikkelin Kissat (MiKi) ~ 2. divisioonan itälohkossa (kolmas sarjataso):

Shefki Kuqi aloitti viralliset sarjapelinsä Mikkelin Kissoissa:

Tässä kuvassa Mikkelin Kissojen edustusmiehistö kuvattuna Raviradan hiekkakentällä kaudella 1994. Kuvan "erikoisuutena" seisoo takarivissä uraansa aloitteleva (s. 10.11.1976) Kosovosta Suomeen (Kangasniemelle/Mikkeliin) muuttanut Shefki Kuqi. Kuva on Shefkin Facebook-sivulta (kiitos).
Shefki siirtyi seuraavaksi kaudeksi Mikkelin Palloilijoiden (MP) SM-miehistöön. Hän oli uransa alkuvaiheissa pelaillut myös Kangasniemen Palloilijoissa (KaPa-51) ja käynyt yläastetta Kangasniemellä.

Valmentajat: Juhani Pöyry ja Keijo Vuorinen, huoltaja: Reijo Tiusanen, lääkäri: Timo Siiskonen ja joukkueenjohtaja: Vesa Hänninen.
Maalivahdit: Juha Kurvinen, Jani Lahikainen ja Pasi Maunula.
Puolustajat: Ari Kääriäinen, Jussi Miettunen, Marko Sariola, Janne Soljander ja Mikko Sundberg.
Keskikenttäpelaajat: Jari Asikainen, Vesa Hotokka, Harri Kokko, Petri Nuija, Pertti Silvonen, Juri Skoda ja Hannu Tarkiainen.
Hyökkääjät: Kimmo Aholainen, Mika Kinnunen, Shefki Kuqi, Jarno Kärkkäinen, Timo Mäkelä ja Henri Taavitsainen.
Peliasu: punainen paita, valkoiset housut ja punaiset sukat.

(Ismo Rahikainen, sähköposti 21.5.2014): Nimet MiKi:n joukkuekuvaan kaudelta 1994:
Vasemmalta alhaalta: Petri Nuija, Juha Kurvinen MV , Jani Lahikainen MV, Marko Sariola, Mikko Sundberg ja Henri Taavitsainen.
Toinen rivi vasemmalta: ensin suorina seisovat valmentajat Juhani Pöyry ja Keijo Vuorinen, sitten hiukan etukenossa pelaajat - Kimmo Aholainen, Pasi Nuija, Pertti ”Pude” Silvonen, Jarno Kärkkäinen, Jari Asikainen ja olisiko Janne Soljander ,
Takarivi vasemmalta: huoltaja Vesa Hänninen, Ari Kääriäinen, Hannu Tarkiainen, Janne Mäkelä, Shefki Kuqi, Jari Hatakka, Juri Skoda, Jussi Miettunen ja Vesa Hotokka.


Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62), Mikkeli ~ 3. divisioonan lohkossa #5 (neljäs sarjataso):

1995: MP ylimmällä sarjatasolla:

1996: MP ylimmällä sarjatasolla ~ putosi 1. divisioonaan:

1997: MP pudonneena 1. divisioonassa:

1998: MP 1. divisioonassa:

1999: Uusi fuusioseura 'FC Mikkeli' 1. divisioonassa ~ MiPa kolmannella tasolla:

Mikkelin jalkapallosivullemme #2 (vuodesta 2000 alkaen nykyhetkeen).

Mikkelin kaupunkisivullemme #6 .

ETUSIVULLE takaisin.