Mikkelin jalkapallohistoriikkia (sivu #1: vuoteen 1979 asti).

(Jukka Joutsi ~ viimeiset muutokset: 29.6.2020).

Mikkelin jalkapallosivullemme #2 * (kaudet 1980-2009).

Mikkelin jalkapallosivullemme #3 * (kaudesta 2010 alkaen nykyhetkeen).


Mikkelin kaupungin kuvasivustomme etusivulle (Hakemisto) .


Mikkelin jalkapallohistoriaa ennen 1930-lukua (erikoissivullemme).

1930 - Mikkelin Palloilijat (MP) aloittaa jalkapallonsa:

Kuten tämän 'MP:n juhlakirjassa' (1974) julkaistun vuoden 1930 MP-miehistöä esittävän kuvan tekstissä mainitaan, kyseessä lienee ensimmäinen MP:n jalkapallomiehistön joukkuekuva.
Kuva on otettu Savonlinnassa Kyröniemen kentällä ja pelaajien nimet erottunevat näytöltä.

Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjajärjestelmään vuonna 1930. A-sarjaan (nimitystä 'Suomen sarja' käytettiin myös) pääsi kahdeksan joukkuetta ja sen alapuolelle perustettiin B-sarja, johon karsittiin joukkueet alkukaudesta piirinsarjojen voittajista.
Kauden 1930 Savon piirin mestaruuden voitti KuPS. Nämä sarjojen nimitykset muuttuivat vuonna 1936.

1931:

Kauden 1931 aluksi pelattiin (ilman A-sarjassa jo olevia seuroja) piirikohtaiset sarjat , joiden voittajat saivat paikkansa kunkin kauden B-sarjassa. KuPS voitti piirisarjan 1931 puhtaalla pelillä. MP jäi toiseksi.

MP voitti kesällä 1931 Kuopion Pallo-Seuran (piirisarjan ulkopuolisessa ottelussa) seuraavalla joukkueella:
Paul Kämpe, Aarne Holopainen, Viljo Parkkinen, Topi Kovanen, Teuvo Kovanen, Viljo Vappula, Kalle Kajama, Uuno Väisänen, Urho Hokkanen, -?- Linsen ja Heikki Kovanen.

MP:n 50-vuotisjuhlakirjan mukaan seuran taloutta kriittisinä ensimmäisinä vuosina pidettiin yllä järjestämällä naamiaisia, karnevaaleja ja erilaisia tanssitilaisuuksia Tanskasten perheen omistaman silloisen Seurahuoneen tiloissa.
Mikkelissä pelatun ottelun jälkeen oli tapana pitää heti juhlatilaisuus Seurahuoneella - vastustajajoukkue oli luonnollisesti kutsuttu aina mukaan. Isä-Pappa Tanskanen Mari-rouvansa kanssa olivat kuin 'isä ja äiti' koko seuralle - Seurahuoneen käytöstä MP:n ei koskaan tarvinnut maksaa mitään.
HPS:n 30-luvun jääpalloilijoiden suuhun on laitettu MP-pelin jälkeen seuraava kommentti: Pirun hyviä skrinnareita nuo savolaiset mut ne pamlaa niin landee ettei niiden puheesta saa mitään selvää.
Heinolan jääpalloilijat hävisivät Mikkelissä 0-17 - heidän selityksensä: Ei olla voitu harjoitella, kun kaupungin ainoa jääpallo katosi.
Sallittakoon vielä MP:n jääpallopuolelta yksi 30-luvun yksityiskohta, Helsingin Väinämöisellä otetussa vierasottelun joukkuekuvassa MP:n peliasuun kuuluivat solmiot kaulalla!

Kaikki MP:n kokouksetkin pidettiin Tanskasten suojissa - joko pianosalissa tai Topi Tanskasen omassa huoneessa.

1932: MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) neljänneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1933:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) toiseksi KuPS:n jälkeen, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1934:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (kuuden joukkueen yksinkertainen sarja) kolmanneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1935:

MP ei päässyt Savon piirisarjasta B-sarjaan:

Mikkelin Palloilijat sijoittui Savon piirisarjassa (seitsemän joukkueen yksinkertainen sarja) viidenneksi, eikä päässyt siten mukaan valtakunnalliseen (toisen sarjatason) B-sarjaan.

1936:

Uusi Maakuntasarja (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP ei päässyt piiristään karsimaan:

Kuten tämän 'MP:n juhlakirjassa' (1974) julkaistun vuoden 1936 MP-miehistöä esittävän kuvan tekstissä mainitaan, kuva on otettu 'kapsäkkeineen Pieksämäen rautatieasemalla' v.1936. Pelaajien nimet erottunevat näytöltä. Muut tiedot puuttuvat.

Vuodesta 1930 aloitettu sarjajärjestelmä, jossa ylin sarjataso oli ollut A-sarja ja toinen taso B-sarja , muuttui v.1936. A-sarjasta tuli mestaruussarja ja B-sarjasta ensin Itä-länsi-sarja ja vuodesta 1943 alkaen Suomen sarja. Kolmatta sarjatasoa alettiin yleisesti kutsua nimellä Maakuntasarja.

MP ei selvinnyt piiritasolla voittajaksi, eikä sitä kautta selvinnyt ensimmäisiin Maakuntasarjan otteluihin, joissa karsittiin nousijoita seuraavaksi kaudeksi toiselle sarjatasolle.

1937:

Maakuntasarja (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP ei päässyt piiristään karsimaan:

MP ei selvinnyt piirinsä tasolla voittajaksi, eikä sitä kautta selvinnyt Maakuntasarjan karsintaotteluihin, joissa karsittiin nousijoita seuraavaksi kaudeksi toiselle sarjatasolle:

1938:

Uusi Maakuntasarja (kolmas sarjataso) ~ piiristä alkanut cup-karsinta: MP hävisi kaksi tärkeää karsintapeliä:

MP:n jalkapallojoukkue koki vuonna 1938 takaiskun, kun seuran monivuotinen puheenjohtaja ja aiempi pelaaja Urho Lehtonen muutti Helsinkiin.
Urho Lehtonen muisteli peliuraansa MP:n juhlakirjassa (1974): Yhden päivän ajan koko urani aikana sain oikeaa jalkapallovalmennusta. Muuten vain aina omissa harjoituksissamme vähän potkiskeltiin ja sitten taas pelailtiin.
Suomessa vieraili tuolloin Palloliiton palkkaama englantilainen entinen ammattilaispelaaja, jonka oppi minulle hyökkääjänä jäi mieleen - jokainen hyökkäys on päätettävä laukaukseen, vaikkapa huonoonkin.

Brittifutarin tuolloisessa ohjeessa olisi vieläkin paljon omaksumista tämän päivän pelaajillemme, jotka kierrättävät joskus valmentajiensa ohjeiden mukaan tappioasemassakin vastustajan rankkarialueelta takaisin puolustuksensa kautta - varmuuden vuoksi - omalle maalivahdilleen asti.

Kaudella 1938 MP pääsi karsimaan jalkapallon toiselle sarjatasolle pääsystä, sillä toista sarjatasoa oli laajennettu - sekä länsisarja että itäsarja oli jaettu kahteen lohkoon (etelä ja pohjoinen) - seuroja oli niissä nyt yhteensä jo 26 kappaletta. MP sai karsintapelissä paikasta Itäsarjan pohjoiseen lohkoon vastaansa Sortavalan Pallon, mutta hävisi 1-2. MP sai jatkaa Maakuntasarjatason cup-muotoista piireistä alkanutta karsintasysteemiä.

Tällä kertaa MP selvisi piiristään voittajana Maakuntasarjan loppukarsintaan asti, mutta hävisi ratkaisevan pelin vieraissa Jyväskylän Palloilijoille 0-5.

1939:

MP ensi kertaa toisella sarjatasolla: Itäsarjan pohjoislohko ~ jäi viimeiseksi (6/6):

Länsisarjaan tehtiin kaudelle 1939 ennätykselliset neljä lohkoa (26 joukkuetta yhteensä) ja Itäsarjaan kaksi lohkoa (14 joukkuetta). Yhteensä seuroja pelasi toisella sarjatasolla nyt siis jo 40 kpl edelliskauden 26 sijasta. MP hyötyi laajennuksesta ja pääsi ensi kertaa mukaan toiselle sarjatasolle - Itäsarjan pohjoislohkoon. Tulos oli kuitenkin heikko, viimeinen sija ja yksi luovutettu ottelu.

1939-40 ~ Talvisodan aika (välirauha):

Suomen Talvisota riehui 30.11.1939-13.3.1940. Suomessa pelattiin vain epävirallinen SM-Cup, johon osallistui 18 joukkuetta - ei Mikkelin Palloilijat.

1940-41 ~ ( Välirauha ):

Suomen talvisota päättyi 13.3.1940. Välirauhan kesänä 1940 Suomessa laitettii taas jalkapallosarjat käyntiin. Mestaruussarjassa pelasi kahdeksan (8) joukkuetta, B-sarjan yhdessä lohkossa samoin kahdeksan (joukkuetta) ja C-sarjassa (vastasi aiempaa Maakuntasarjaa) pelattiin peräti kuusi kohkoa, joissa yhteensä 27 joukkuetta. MP ei osallistunut.

Jatkosodan syttymisen uhka (ja lopullinen sodan alkaminen 25.6.1941) jätti kaikilta sarjatasoilta muutamia pelejä pelaamatta.

1941-44 ~ Jatkosodan vuodet:

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944.

MP:n jalkapallojoukkue esiintyi juhlakirjan mukaan pelikentillä välirauhan kesällä 1941, mutta kaikki tiedot yksityiskohdista puuttuvat. Sota verotti joukkueita sotavuosina - pelien järjestäminen siviilisarjoissa oli lähes mahdotonta. Valtakunnassa järjestettiin kuitenkin kesällä 1944 nuorten mestaruudesta valtakunnallinen sarja niille pelaajille, jotka olivat ilmeisesti armeijaan vielä liian nuoria. Helsingissä MP:n nuoret voittivat HPS:n 2-0, mutta kotikentällä Mikkelissä porilaiset RU-38:n juniorit löivät MP:n 0-3.

Jatkosodan asemasotavaiheessa pelattiin 1943-44 jalkapalloa kolmella virallisella sarjatasolla, mutta MP ei ollut mukana.

1945-46:

MP pelasi Jatkosodan melskeiden asetuttua Maakuntasarjassa ~ sijoitus 3/6:

Syksyllä 1945 aloitettiin Maakuntasarjat 12 eri lohkossa. MP oli sijoitettuna Kymenlaakson pohjoiseen lohkoon, missä MP selvisi kolmanneksi. Sarjakaudet aloitettiin siis syksyllä ja kausi pelattiin loppuun vasta seuraavan vuoden kevätkaudella. Tämä tilastonikkareita yhä kiusaava jalkapallokauden kahdelle kalenterivuodelle sijoittaminen päättyi vasta 1948, jolloin keväällä päättyneen 1947-48 sarjakaiuden jälkeen urakoitiin vielä vuoden 1948 syyspuolella koko sarjakausi 1948 läpi.

MP:n jalkapallomiehistö kuvattuna Kuopion Väinölänniemellä v.1946. Pelipaidassa erottuu 'savolainen' keltamusta raita. Maalivahdin villapaita on kuvatekstin mukaan perua edellisvuosikymmenen jääpallojoukkueelta!

Tämä MP-miehistö pelasi tuloksen 2-2 KalPa:a vastaan toukokuussa 1946 kotikentällään - kuvattu Urskin vanhan pukukopin rappusilla. Kuva MP-juhlakirjasta - pelaajien nimet erottunevat näytöltä. MP-luotsina toimi tuolloin Kalle Manninen (kuvassa takana).

1946-47:

MP pelasi Maakuntasarjassa ~ sijoitus 2/4:

MP pelasi kauden 1946-47 Kymenlaakson Pohjoislohkossa, jossa oli vain neljä joukkuetta. MP selvisi toiseksi. MP aloitteli vuoden 1947 aikana myös käsipallotoimintaa, mutta se ei saanut tuulta purjeisiinsa. MP:n 'jalkapallodiktaattoriksi' oli valittu P.Niskanen ja juniorien ohjaajiksi V.Vuohelainen, E.Kovanen ja O.Raevaara.


1946 ~ MP sai uuden paikalliskilpailijan - MiPK perustettiin:

MP sai v.1946 uuden paikalliskilpailijan motivoimaan toimintaansa: Mikkelin Vauhdin jalkapallo-osaston pelaajat olivat turhautuneet seurassaan ja päättivät perustaa oman seuransa. Nimeksi tuli Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK). Mieltymys eläinaiheisiin seuranimiin eli siis yhä Mikkelissä. MiPK oli poliittisesti työväen seura, eikä se hakeutunut SPL:n sarjajärjestelmään mukaan.

PALLO-KISSAT PERUSTETAAN: Pallo-Kissojakaan ei perustettu tyhjästä. Mikkelissä toimi TUL:n yleisseura Vauhti, jonka lajivalikoimaan jalkapallo oli kuulunut jo 1920 - luvulta alkaen. Vähitellen alkoi kuitenkin vahvistua käsitys jalkapalloon erikoistuvan seuran tarpeellisuudesta. Asiasta uutisoi 2.10.1946 ilmestynyt Vapaus - lehti, jonka mukaan Mikkelissä oli perusteilla TUL:n alainen palloiluseura. Kaikkia kiinnostuneita kehoitettiin osallistumaan keskustelutilaisuuteen 4.10.1946 Mikkelin työväentalolla. Tästä seuranneen innostuksen johdosta seuran perustava kokous kutsuttiin koolle 13.10.1946. Äänestyksen jälkeen seura sai nimekseen Pallo-Kissat. Ensimmäisessä vuosikokouksessa seuran puheenjohtajaksi valittiin Erkki Vitikainen. ( Lähde: Ensimmäisenä Mikkelissä, Pallo-Kissat 50 vuotta. Lauri Laitinen, 1997).


1947 ~ MP ja MiPK saivat uuden kilpailijan Karjalan siirtolaisista:

Mikkelin jalkapalloelämää virkeytti entisestään jatkosodan jälkeinen Karjalan siirtolaisten muuttoliike myös Mikkelin seudulle. Kaupunkiin perustettiin v.1947 heidän oma seuransa Savo-Karjalan Palloseura, joka innokkasti pelasi myös jalkapalloa.
MP:n juhlakirjan mukaan Savo-Karjalan Palloseura ei vuoden 1947 perustamisensa jälkeen toiminut kuitenkaan kuin muutaman vuoden. 'SaKaPa', kuten Savo-Karjalan Palloseuran lyhennys SPL:n papereissa kuului, osallistui Maakuntasarjaan MP:n kanssa jo kaudella 1947-48.

1947-48:

MP pelasi Maakuntasarjassa ~ voitti lohkonsa 1/5:

MP pelasi kauden 1947-48 Kymenlaakson Pohjoislohkossa, jossa oli viisi joukkuetta. MP voitti lohkonsa. Savo-Karjalan Palloseura eli 'SaKaPa' oli ensi kertaa mukana SPL:n sarjatoiminnassa - ja samassa lohkossa MP:n kanssa.


Savo-Karjalan Palloseura eli 'SaKaPa' oli ensi kertaa mukana SPL:n sarjatoiminnassa:
Samassa lohkossa MP:n kanssa - ja jäi lohkossa viimeiseksi (kausi jäi ainoaksi SPL:n virallisissa sarjoissa).

Ensimmäistä kertaa Mikkelin jalkapallohistoriassa koettiin tilanne, jolloin SPL:n virallisella kolmella ylimmällä sarjatasolla kohtasivat toisensa kaksi mikkeliläisjoukkuetta. MP voitti molemmat - lukemat olivat kiistattomat 3-1 ja 14-0.


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n sarjatoiminnassa.

ENSIMMÄISET OTTELUT: Pallo-Kissojen perustamisesta ehti kulua vain muutama kuukausi, kun ensimmäinen seuran julkinen ottelu näki päivänvalon. Ja kyseessä ei suinkaan ollut jalkapallo-ottelu, vaan seuran lajivalikoimaan tuolloin kuulunut jääpallo. Tapaninpäivänä 1946 Pallo-Kissat kohtasi Warkauden Pallo-Kisa nimisen joukkueen ystävyysottelussa. Lopputulos oli riemukkaasti Pallo-Kissoille lukemin 5-2.
Jalkapalloilijoiden ensimmäistä ottelua odotettiin innolla koko talven ajan. Keväällä 11.5.1947 päästiin vihdoin tositoimiin ja luonnollisesti ottelu Pallo-Kissat - Kuusankosken Puhti pelattiin mikkeliläisille rakkaassa pyhätössä eli Urheilupuistossa. Ottelu päättyi Kissojen 4-0 voittoon. (Lähde: Ensimmäisenä Mikkelissä, Pallo-Kissat 50 vuotta. Lauri Laitinen, 1997).

1948:

MP pelasi Maakuntasarjassa (Itälohko "A") ~ sijoitus 4/6:


MP perusti oman sisarseuransa - 'Mikkelin Mikot' ei selvinnyt karsinnoista Maakuntasarjaan.

MP:n oma jalkapallotoiminta oli vuoteen 1948 tultaessa kasvanut jo niin virkeäksi, että päätettiin perustaa lisäksi oma sisarseura, joka sai nimekseen Mikkelin Mikot, joka hyväksyttiin mainittuna vuonna uutena seurana Savon piiriin.
Kauden 1948 aikana Mikot osallistui karsintaan Maakuntasarjaan pääsystä piirisarjatasolta (=neljäs epävirallinen sarjataso). Mikot selvisi suoraan pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle (monet seurat olivat joutuneet jo alkueräkierrokselle). Mikot sai "1. erässä' vastaansa kotikentällään Savonlinnan Pallon ja mikkeliläiset voittivat lukemin 2-1.
Ratkaisevassa 2. erässä (voittaja nousee) Mikot saivat arvonnassa taas kotiottelun, mutta Närpiön Kraft tuli ja voitti 3-0. Mikot ei noussut Maakuntasarjaan.


Savo-Karjalan Palloseura eli SaKaPa ei mukana enää SPL:n kolmella ylimmällä sarjatasolla (koskaan).


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n ja TUL:n yhteisissä sarjatoiminnoissa.

1940-luvun lopulla ei seuratoiminnan pyörittäminen ollut ihan itsestäänselvyys mm. huutavan tavarapulan vuoksi. Ohessa muutama tuon ajan olosuhteita mainiosti kuvaava kokouspöytäkirjan teksti:
Pöytäkirja 5.2.1948; "VIII §. Päätettiin anoa Kansanhuoltopiiriltä saippuan ostolupaa pelipaitojen pesemistä varten."
Pöytäkirja 12.3.1948; "VII §. Päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin, että jalkapalloilun kevätharjoituksen jälkeen olisi harjoituksessa käyneillä sauna. Asia jäi Ahlströmin huoleksi." (Lähde: Ensimmäisenä Mikkelissä, Pallo-Kissat 50 vuotta. Lauri Laitinen, 1997).

Ensimmäisenä toimintavuotena Pallo-Kissoilla oli kaksi miesten joukkuetta ja kaksi nuorten joukkuetta. Vuoden 1948 kilpailukauteen valmistautuessa johtokunta nimesi 19 pelaajaa, joita kokouspöytäkirjan päätöksellä "kehoitettiin erityisesti käymään jalkapalloharjoituksissa." Vuonna 1948 saavutettiin jo menestystäkin, sillä A-nuoret voittivat TUL:n Saimaan piirin mestaruuden. Kyseisen joukkueen kuva ohessa.
Eturivi vasemmalta; Keijo Hyytiäinen, Ahti Korhonen, Raimo Terhonen. Keskirivi vasemmalta; Keijo Parkkinen, Jaakko Kovanen, Hannu Iivanainen. Takarivi vasemmalta; Pertti Silvonen, Esko Pöyry, Jorma Huoponen, Keijo Tamminen, Tauno Väisänen ja Raimo Lähde ("Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta.").

1949:

MP pelasi Maakuntasarjassa (Itälohko A) ~ jäi viimeiseksi lohkossaan (6/6) ja putosi Maakuntasarjasta:

Kauden aluksi (18.4.1949) MP ja KuPS pelasivat ystävyysottelun ja ennen peliä molemmat joukkueet kokoontuivat yhteiseen ryhmäkuvaan.
KuPS-miehistössä pelasi noihin aikoihin legendaarinen Aulis Rytkönen, jota en kuvasta kuitenkaan tunnista (ehkä takarivin viides kurkkiva pää vasemmalta?)

MP:n juhlakirjan mukaan MP:n vuosikokouksessa 1949 annettiin neljälle MP-pelaajalle ankara varoitus juopumustapauksien vuoksi - yksi varoituksen saaneista jätti heti eroanomuksen seurasta.
MP:lla oli vuonna 1949 jo A-, B- ja C-juniorit ja Mikoissa eli MP:n kakkosjoukkueessa sai moni ykkösenkin pelaaja varhaisen farmiseura-periaatteen mukaan pelikokemusta.
Seuran ahkerin pelaaja ykkösjoukkueessa oli Vilho Vuohelainen, joka pelasi 23 peliä 24 mahdollisesta.
Mikkelissä pelattiin v. 1949 myös ensimmäisen kerran kaupungin Itä-Länsi-ottelu (Itä voitti 7-1). MP:n pelaajia pelasi siis molemmin puolin katurajoin tehdyn asuinpaikkajaon mukaisesti:
Idän puolella MP:n pelaajista olivat V.Reiskanen, O.Thusberg, M.Liukkonen, T.Laitinen, A.Kääriäinen, V.Lintukankare, J.Myllyniemi ja E.Kääriäinen. Lännen puolella MP-pelaajista olivat P.Niskanen, T.Halme, E.Kovanen, V.Vuohelainen ja R.Lähde.

MP:n sisarseura Mikkelin Mikot ei selvinnyt karsinnoista Maakuntasarjaan.

Toista kauttaa toiminut MP:n oma sisarseura eli kakkosjoukkue Mikkelin Mikot oli karsimassa noususta piirisarjatasolta Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli Joutsenon Kullervo, joka Mikkelissä voitti Mikot lukemin 2-1.


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) ei mukana SPL:n ja TUL:n yhteisissä sarjatoiminnoissa.

Joukkuekuva: MiPK:n A-juniorit TUL:n piirijuhlilla 5.-6-6.1949 Lappeenrannassa. Pojilla on päällään Boråsin kaupungin lahjoittama seuran ensimmäinen peliasu, punaiset paidat ja valkoiset housut. Peliasuja lahjoitettiin kaikkiaan kaksi sarjaa, toiset sai edustusjoukkue ja toiset A-juniorit. Edelliset pelipaidat olivat Mikkelin Vauhdin pesäpallojoukkueen paidat ja niitä oli yhteensä 9 kpl.
Kuvassa: ylhäällä: Esko Pöyry, Pauli Asikainen, Keijo Tamminen, Tauno Väisänen, Raimo Lähde. Keskellä: Veikko Taalikka, Eero Lautiainen, Matti Siitari. Alhaalla: Keijo Hyytiäinen, Eino Ukkonen, Raimo Terho.
Vuonna 1949 jalkapalloilun suosio seurassa kasvoi entisestään ja vuosi pelattiin peräti kolmella miesten joukkueella sekä kahdella juniorijoukkueella. Samana vuonna pelattiin seuran ensimmäinen kansainvälinen ottelu, jossa vieraana ollut Glimåkra IF voitti Pallo-Kissat lukemin 6-1. Kuva: Esko Pöyryn arkisto * teksti: "Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta."

1950:

Mikkelistä ei edustajia edes Maakuntasarjassa (=SPL:n virallisilla kolmella sarjatasolla):


MP karsimassa piiritasolta takaisin - ja onnistui nousemaan Maakuntasarjaan:

MP pelasi Itälohkon karsinnoissa nousunsta Maakuntasarjaan kaudelle 1951. Ensimmäiselle kierrokselle vastustajaksi arvottiin MP:n kotiotteluun Mussalon Oras Kotkasta. Tiukan pelin MP voitti lopulta 2-1.
Toisella kierroksella arpa toi taas kotiottelun - nyt Kaipiaisten Kajastus Kouvolasta kaatui jo selvemmin lukemin 4-2. MP oli noussut takaisin Maakuntasarjatasolle SPL:n virallisiin sarjakuvioihin yhden vuoden tauon jälkeen.

MP-juhlakirjan mukaan MP:n ja MiPK:n paikallisottelut 50-luvun Maakuntasarjoissa olivat aina kauden kohokohtia ja kerran yhden ottelun tilanteita pelattiin uudestaan vielä raastuvan vihreäverkaisen pöydän äärelläkin. Mistä tarkemmin oli kyse, sitä kirja ei kerro. Ehkä yhteistä piirisarjaa, josta MP selvisi voittajana Maakuntasarjan karsintaan?


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) mukana jonkinlaisessa SPL:n ja TUL:n yhteistoiminnoissa (kolmen virallisen sarjatason ulkopuolella).


SPL:n Jalkapallokirja 1950 luettelee kyseisen vuoden Savon piirin joukkueista seuraavat Mikkelin seudun joukkueet, jotka ovat siis pelanneet vähintään piirinsarjatasolla (neljännellä sarjatasolla - Aluesarjoja ei vielä ollut):
Mikkelin Mikot (V.Vuohelainen - K.Manninen),
Mikkelin Palloilijat (MP) - V.Vuohelainen - A.Ahvenainen,
Savo-Karjalan Pallokerho, Mikkeli (Y.Väisänen).

Mikkelin Pallo-Kissat kuului TUL:n kuvioihin ja ei siksi saanut SPL:n vuosikirjassa mainintaakaan.

1951:

MP nousijana Maakuntasarjassa (itälohko B) ~ sijoitus 3/6.

1952:

MP toista peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa (itälohko A) ~ sijoitus 5/6.


Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK):

Kansainvälinen toiminta jatkui vuonna 1952, jolloin Pallo-Kissojen joukkue osallistui Mikkelin kaupungin edustajana pohjoismaisten kummikaupunkien ystävyysturnaukseen Tanskan Vejlessä. Pallo-Kissojen joukkue Vejlessä 1952. Eturivi vasemmalta; Jaakko Kovanen, Ville Kekkonen, Ahti Korhonen, Erkki Hyytiäinen, Veikko Taalikka, Tauno Väisänen. Takarivi vasemmalta; Jorma Lahtinen, Pentti Kekkonen, Pentti Keinänen, Keijo Tamminen, Pentti Varjus. (Lähde: Ensimmäisenä Mikkelissä, Pallo-Kissat 50 vuotta. Lauri Laitinen, 1997).

1953:

MP kolmatta peräkkäistä kautta Maakuntasarjassa (itälohko B) ~ jäi viimeiseksi (6/6) ja putosi piirisarjojen syövereihin.


Mikkelin Mikot karsimassa Maakuntasarjaan - ei noussut karsintapeleistä:

Ensimmäisellä karsintakierroksella Mikkelin Mikot voitti Jyväskylässä Ahmat 3-2. Toisella kierroksella Mikot saivat kotikentällään vastaansa Hallan Visan Kotkasta. Jännittävä peli päättyi 5-5. Uusintaottelu pelattiin Kotkassa ja Mikot hävisivät 1-3. Tie Maakuntasarjaan oli noussut pystyyn.

1954:

Mikkelin Pallo-Kissat ensi kertaa mukana SPL:n sarjoissa:
MiPK voitti Keskilohko I:n (1/6), mutta nousukarsintalohkossa (Itälohko) MiPK jäi viidenneksi (5/8) ja nousu jäi haaveeksi.

Toimintavuosi 1954 oli hyvin merkityksellinen Pallo-Kissoille, sillä tuolloin TUL:n ja Suomen Palloliiton yhteistoimintasopimus laajennettiin koskemaan jalkapallon osalta myös piirisarjojen tasoa. Muissa lajiliitoissa tähän päästiin vasta muutama vuosikymmen myöhemmin. Pallo-Kissat liittyi Suomen Palloliiton aluerajojen mukaisesti Saimaan piiriin. Ensimmäisenä vuonna Kissat osallistui piirin sarjatoimintaan 7 joukkueella hienolla menestyksellä, sillä peräti 6 joukkuetta saavutti kaudella piirinmestaruuden. Maakuntasarjan vuosista voidaankin todeta alkaneen " MiPK:n tie tähtiin ", kuten Saimaan piirin historiikki toteaa seuraavasti:
" MiPK:n tie tähtiin alkoi aluesarjan voitolla ja nousulla maakuntasarjaan. Mies nousun takana oli Erkki Hyytiäinen vuodesta 1947 saakka Kissoissa pelannut kirjaltaja, joka 1957 lähtien pelkästään jatkoi valmentajana syksyyn 1962 saakka ollen osaltaan viemässä kissalaumaa mestaruussarjaan. "


MP piirinsarjojen syövereihin pudonneena - ei selvinnyt edes nousukarsintoihin.

1955:

Mikkelin Pallo-Kissat toista kautta Maakuntasarjassa (Itälohko II) - sijoittui toiseksi (2/8).

Pallo-Kissat kohtasi Kymin Pallon Urskissa vuonna 1955 - kuvassa Martti "Masa" Liukkosen viimeistelemä ottelun 2-1 voittomaali ( Kuva: Ari Liukkosen arkisto ).
Jalkapallossakin maalintekijät muistetaan ja Kissojen riveissä tätä vaativaa hommaa urakoi etenkin Keijo " Veltto " Tamminen. Ensimmäisenä maakuntasarjakautenaan Tamminen paukutti peräti 46 maalia. Tästä alkaen tykki puhui aina vuoteen 1966 asti. Vuosina 1959-1966 Suomisarjassa (myöh. 1. divisioona) ja Mestaruussarjassa " Veltto " tykitti yhteensä 97 maalia.


MP nousi piirinsarjasta karsintojen kautta takaisin Maakuntasarjaan:

Kauden 1955 päätteeksi MP nousi Maakuntasarjaan. MP-juhlakirja mainitsee näiden aikojen MP-puuhamieheksi Vilho 'Ville' Vuohelaisen, joka ammensi voimavaroistaan uskomattoman suuren määrän koko mikkeliläisen jalkapalloilun kehittämiseen.

Ensimmäisellä karsintakierroksella MP matkusti Voikkaalle ja voitti Pallo-Peikot (PaPe) maalein 5-3. Ratkaisevan toisen kierroksen ottelun MP sai pelata kotikentällä ja Iisalmen PK-37 kaatui niukasti lukemin 3-2. MP oli kahden vuoden poissaolon jälkeen selvittänyt tiensä takaisin Maakuntasarjaan - ja nyt oli kesälle 1956 tiedossa myös ensimmäiset Mikkelin tulikuumat paikallisottelut MP:n ja MiPK:n välillä. Kyseisiin derby-otteluihin tuli pakostakin lisäväriä mukaan politiikan puolelta, edustivathan kyseiset seurat kannattajineen porvareita ja työläisiä tavalla, joka nykyaikanamme on jo poliittisyhteiskunnallisista arkiasetelmistamme melkoisella tavalla ollut häviämään päin. Pelaajasiirrot Mikkelissäkin toisen rintaman seuraan olivat alusta asti vaikeita ellei mahdottomia. Hurjia juttuja on kerrottu mm. perheenisien puuttumisesta asioihin, jos nuorukaiset edes harkitsivat siirtoa toiseen leiriin. Työkaveritkaan eivät siirtoja hyväksyneet.
Seuraa ja samalla puolta vaihtanut pelaaja loukkaantui ottelussa, katsomossa ollut isä totesi vieressä istuville kavereilleen: "Sille ihan oikein."

SPL esitteli seuraavalle kaudelle 1956 uutuuden eli Maakuntasarjan alle kehitettyn uuden neljännen sarjatason eli Aluesarjan. Piirien sarjat tulivat nyt siis jäämään viidenneksi sarjatasoksi. MP päätti hyödyntää uutuutta ja MP:n sisarseura Mikkelin Mikot järjesteltiin kaudelle 1956 uuteen Aluesarjaan kehittämään tehokkaasti mm. uusia nuoria pelaajia.

1956:

Mikkelin Pallo-Kissat kolmatta kautta Maakuntasarjassa (Itälohko II) - sijoittui taas toiseksi (2/8).

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MiPK-MP 2-2 * syyskierros - MP-MiPK 2-5.


MP nousijana Maakuntasarjassa (Itälohko II) ~ sijoitus 6/8.

MP otti ohjelmaansa v.1956 myös jääkiekon ja seura jatkoi sitä aina vuonna 1970 MiPK:n kanssa tehtyyn fuusioon asti - syntyi Mikkelin Jukurit. MP:n jääkiekkojoukkueessa kunnostui myös monien kausien aikana erityisesti jalkapallopuolenlla lähes MP-ikoniksi noussut Raimo Marttinen.


Mikkelin Mikot aloitti historiallisessa ensimmäisessä Aluesarjassa (lohko #15): keskeytti.

Mikkelin Mikot oli mukana ensimmäisessä Aluesarjassa kaudella 1956 (lohko #15), mutta köpelösti kävi - Mikot keskeyttivät sarjan ja heistä ei sen koommin enää virallisilla sarjatasoilla kuultu.

1957:

Mikkelin Pallo-Kissat neljättä kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) - sijoitus 4/8.

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MiPK-MP 6-2 * syyskierros - MP-MiPK 3-2.

MiPK vieraili pelaamassa Leningradissa (nyk. Pietari) vuonna 1957. Vastassa paikallinen tehdasjoukkue, jonka MiPK voitti lukemin 2-0. Kissat pelasivat tuon ottelun isäntien lainaamissa valkoisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Omat peliasut olivat jääneet tulliin, mutta tarina ei kerro syytä. Kuva Esko Pöyryn arkistosta, kuvateksti: Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta .


MP toista kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) ~ sijoitus taas 6/8.

Kaudella 1957 MP pelasi kahdeksan joukkueen Maakuntasarjassa' - pisteitä kertyi vain yhdeksän ja putoaminen oli lähellä, sillä kaikilla kolmella sarjan viimeisellä joukkuella oli nuo yhdeksän pistettä.
Joukkueen kapteenina pelasi Hannu Arovaara. Kauden parhaat maalintekijät olivat Raimo Reiskanen (14 maalia), Juha Herranen (9), Sakari Leikas (7), Yrjö Turpeinen (7) ja Sakari Pihlamo (5).
Tässä joukkueessa esiintyivät jo Erkki ja Mikko Kuoppamäki sekä Raimo Marttinen - kolmikko, joka myöhemmin seuraavalla vuosikymmenellä oli pohjustamassa MP:n nousua jopa mestaruussarjaan asti.

MP:n kauden 1957 joukkuekuvasta ei käy ilmi kuka kukin on, mutta pelaajien nimilista kuitenkin näkynee näytöltä.

MP:n piirinmestaruuden v.1957 voittaneen joukkueen (Viiruveikot) pelaajakuvasta erottuvat jo tulevat MP-suuruudet Antero Hyttinen ja Matti Vanhanen.
Kertoisiko, joku 'paikallinen' - millä kentällä tämä kuva on (1957) otettu?

(Lasse Perälä, sähköposti 26.6.2014): Kenttä on Hännin kenttä Mikkelissä eli Hänski. Kentällä pelataan nykyisin jääpallon SM-sarjaa Mikkelin Kamppareiden johdolla. Itse asuin lapsena ja nuorena kentällä pelaten jääpalloa ja seuraten myös. Pelasin jääpalloa myös Kamppareiden edustusjoukkueessa. Taustalla oikealla näkyy ns. Turpeisen talo. Kiva nähdä vanhoja kuvia entisistä pelimiehistä ja pelikentistä, joilla itsekin on kirmannut vuosina 1965-1986. Palloiluterveisin Lasse Perälä, Siilinjärvi.

1958:

Mikkelin Pallo-Kissat viidettä kautta Maakuntasarjassa (lohko #6) - voitti lohkon (1/7) ja nousi Suomensarjaan.

Ensimmäisenä mikkeliläisjoukkueena Pallo-Kissat nousi 1958 jalkapalloilun Suomensarjaan. Joukkueessa pelasivat Pertti Silvonen, Paavo Savikkomaa, Kauko Hälvä, Keijo Tamminen, Matti Laamanen, Matti Kekkonen, Keijo Maaranen, Pekka Hämäläinen, Pentti Kekkonen, Heikki Valjakka, Martti Maaranen, Pentti Laamanen, Timo Monola, Jaakko Muukkonen ja Reino Penttinen. Valmentajana toimi Erkki Hyytiäinen sekä toisena valmentajana Atte Puskala. Joukkueen menestys oli ylivoimainen ja se voitti kaikki 12 otteluaan maalierolla 67-7! Sanomattakin lienee selvää, että maalikunkku oli Keijo Tamminen. Seuraavalta kaudelta alkaen Tamminen oli saamassa manttelinperijän, jonka nimi on myös Keijo (Vuorinen) (teksti: "Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta").

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 0-3 * syyskierros - MiPK-MP 4-1. Nousija ratkesi näissä keskinäisissä peleissä. Piste-eroa jäi kuusi.


MP kolmatta kautta Maakuntasarjassa (Itälohko I) ~ sijoitus 2/7.


Mikkelin Rouhialan koulun joukkue:

Kuvassa Rouhialan koulun oppilaista koottu joukkue 50-luvun viimeisnä vuosina - mukana kahdeksan Pallo-Kissojen pelaajaa: Alarivi vas. Pekka Hämäläinen, Ahti Korhonen, Esko Maaranen. Keskellä vas. Martti Maaranen, Jussi Pöyry, Pentti Laamanen ja Matti Laamanen. Ylärivi vasemmalta valmentaja Erkki Hyytiäinen, Keijo Vuorinen, Keijo Maaranen ja Leo Hytönen (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).

1959:

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) nousijana Suomensarjan etelälohkossa ~ sijoitus: 3/10:

MiPK:n puheenjohtaja (1959): V.Monola, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoinen.

Pelaaminen Suomensarjassa paljasti heti eron alempiin sarjatasoihin. Ensimmäisessa ottelussa kaudella 1959 vastassa ollut KTP antoi Kissoille kunnon löylytyksen lukemin 7-1. Seuraavissa kahdessakin ottelussa Kiffen ja Peli-Karhut jättivät Kissat ilman pisteitä, kunnes neljännessä ottelussa Kissat saalisti ensimmäisen pisteensä. Vastassa oli Kuusankosken Puhti ja lopputulos 1-1. Seuraavat 14 ottelua sarjassa kulkikin mainiosti, sillä näistä Kissat hävisi vain kaksi. Kauden päätteksi Kissoille hieno kolmas sija (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).

Kuva: Alarivi vas. Heikki Valjakka, Ahti Korhonen, Kauko Hälvä. Kesk. vas. Pentti Laamanen, Paavo Savikkomaa, Eero (?) "Piki" Parkkinen. Ylärivi vas. Matti Laamanen, Keijo Vuorinen, Keijo Tamminen, Keijo Maaranen ja Rauno Ruotsalainen.
Reijo Ruotsalainen (s. 1938) pelasi MiPK-paidassa urallaan kaksi kautta: Suomensarjassa 1959 ja Mestaruussarjassa 1962. Ruotsalaiselle kertyi kaikkina pelivuosinaan (1958-1975) kuusi A-maaottelua. Useimmat pelivuodet kuluivat Lappeenrannassa.


MP neljättä kautta Maakuntasarjassa (lohko #4) ~ voitti lohkonsa (1/8) ja nousi Suomensarjaan MiPK:n kilpakumppaniksi.

MP nousi suomisarjaan maakuntasarjan lohkostaan. Sakari Leikas teki kauden aikana kaikkiaan 35 maalia ja hänet valittiin SPL:n 'lupaavien pelaajien leirille' Pajulahteen. 'Nuorten tulokkaiden' vastaavalle SPL:n leirille pääsivät Raimo Marttinen ja Kari Lumme.
MP:n kotiotteluita seurasi kauden aikana 7300 maksanutta katsojaa. Ahkerimmat harjoittelijat olivat Mikko Kuoppamäki, Raimo Marttinen ja Eero Kolehmainen,

Tässä MP:n nousijajoukkue, mikä kaudella 1959 raivasi tiensä Maakuntasarjasta Suomisarjaan kaudelle 1960. Kuvatekstistä saa äkkiä väärän käsityksen nousuvuodesta.

MP:n puheenjohtaja (1959): T.Halme, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoinen.


Peli-Pojat (Mikkeli) aloitti Aluesarjan lohkossa #9 ~ sijoitus: 2/5.

1960:

MP ja MiPK ensimmäistä kertaa yhdessä Suomisarjassa:

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 1-2 * syyskierros - MiPK-MP 0-1.


MP nousijana Suomensarjan itälohkossa - sijoitus 6/12.

1960-luvun alkuvuodet MP pelasi siis ensimmäisiä kausiaan suomisarjassa. MP-juhlakirja kuittaa nuo kaudet vain lyhyesti:
MP pelasi Suomi-sarjassa kohtalaisen hyvällä menestyksellä 1960-luvun alkuvuodet. Joukkue nuorentui huomattavasti, mutta kykeni säilyttämään asemansa sarjaportaassa.

MP:n valmentajana toimi kaudella 1960 Vilho Vuohelainen.


MiPK toista kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus: 7/12.

Pallo-Kissojen joukkueessa pelasi 1950-luvun lopulla monta jo tunnettua ja myöhemmin tunnetuksi tulevaa pelimiestä. Yksi näistä nuorista seuran omista lupauksista oli Keijo Vuorinen, joka 17-vuotiaana pelasi ensimmäisen ottelunsa 1959 Suomensarjassa Pallo-Kissojen joukkueessa.
- Ennen tätä pelasin Kissoissa D-junioreista lähtien aina A-junioreihin asti pääasiassa piirisarjan otteluita. Suomensarjassa kahden kauden jälkeen nousimmekin sitten ensimmäisenä Mikkelissä Mestaruussarjaan kaudeksi 1962, kertoo Keijo Vuorinen uransa vaiheista.
Pelipaikka hyökkääjänä Keijo Vuoriselle valikoitui jo nuorena ja maaleja hän ehti paukutella Kissoissa usean vuoden ajan. Vaikka kyselyjä riitti maalintekijälle muistakin seuroista, pysyi Keijo uskollisena Kissoille koko uransa ajan. Poikien ja nuorten maaotteluja kertyi myös vyölle mukavasti.
- Miesten maajoukkueeseenkin tuli kutsu, mutta loukkaantumisen vuoksi tuo ottelu jäi lopulta väliin, Keijo muistelee.
Myöhemmin Kissoissa valmentajanakin toimineelle Keijo Vuoriselle on jäänyt vuosien varrelta monta mukavaa ja mieleenpainuvaa muistoa.
- A-junioreissa aloitimme valmentaja Veikko Rahikaisen johdolla ensimmäisen kerran harjoittelun myös talvella. Toki pääasiassa treenattiin saleissa, mutta myös lumikentillä ulkona. Ja ihka ensimmäinen pallo, jolla poikina pelasimme oli tehty sanomalehdistä naruilla yhteen sidottuna. Pelimatkoja teimme linja-auton lisäksi junalla, kertailee Kepe mikkeliläisen jalkapalloilun alkuaikoja (teksti: "Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta").

Toisella Suomensarjan kaudellaan 1960 Pallo-Kissat pelasi Itälohkossa, jonka voitti Lahden Reipas nousten mestaruussarjaan. Pallo-Kissat sijoittui 7. sijalle ja joutui päästämään edelleen 6. sijalle ensimmäistä kauttaan pelanneen MP:n. Kevätkierroksella Pallo-Kissat voitti paikallisottelun 2-1 ja MP teki ottelusta protestin. Perusteena oli, että erotuomari A. Marttila tuomitsi Kissojen hyväksi aiheettoman rangaistuspotkun. Suomen Palloliitto hylkäsi vastalauseen ja antoi MP:lle ankaran huomautuksen erotuomarin kunniaa koskevista lausunnoista vastalauseen yhteydessä.

Kaudella 1960 Kissat osallistui Suomen Cupiin ja menestyikin hienosti. Joukkue eteni aina välieriin asti raivaten tieltään Kotkan Reippaan, Töölön Vesan, Rauman Pallon ja KTP:n. Välieräottelussa Mikkelissä vastaan asettui porilainen RU-38, joka voitti ottelun 2-1 ja eteni finaaliin Valkeakosken Hakaa vastaan.


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Aluesarjassa (lohko #12) ~ voitti lohkonsa (1/4) ja nousi Maakuntasarjaan.

1961:

MiPK kolmatta kautta Suomensarjassa (itälohko) - voitti lohkon (1/12) ja nousi historiallisesti Mestaruussarjaan kaudelle 1962.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1961): J.Muukkonen, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

Mikkelin paikallisottelut: kevätkierros - MP-MiPK 1-1 * syyskierros - MiPK-MP 0-1.

Kolmas kausi Suomensarjassa vuonna 1961 ja Kissat oli sijoitettu itälohkoon. Seuran vahva juniorikaarti oli valmis astumaan suurempiin saappaisiin ja odotuksissa ei petytty. Sarjakausi kulki Kissojen tahdissa alusta loppuun ja tuloksena oli itälohkon voitto. Samalla varmistui ensimmäisen mikkeliläisen joukkueen nousu Suomen Mestaruussarjaan. Joukkueessa pelasivat: Ahti Korhonen, Pekka Hämäläinen, Martti Maaranen, Arto Tiusanen, Matti Laamanen, Pekka Laamanen, Keijo Tamminen, Keijo Vuorinen, Keijo Maaranen, Juhani Pöyry, Esko Maaranen ja Sampo Nuutinen.


MP toista kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 5/12.

MP:n valmentajana toimi kaudella 1961 Tenho Halme.


Peli-Pojat (Mikkeli) nousijana Maakuntasarjassa (lohko #5) ~ sijoitus 5/8.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * puheenjohtaja (1961): H.Kaunetsalo, valmentaja: J.Paju, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.


Otavan Viesti ensi kertaa aloittamassa Aluesarjassa (lohko #9) - keskeytti kuitenkin (jos aloittikaan).

1962:

MiPK nousijana Mestaruussarjassa (ensimmäistä kertaa Mikkelissä!) - sijoittui komeasti neljänneksi (4/12).

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1962): J.Muukkonen, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

Ensimmäisen Mestaruussarjakautensa Pallo-Kissat avasi vierasottelulla Helsingissä 29.4.1962. Vastustaja oli perinteikäs Kiffen ja tuossa ottelussa Matti Laamanen sai kunnian tehdä Kissojen ensimmäisen mestaruussarjamaalin. Ottelu päättyi lukemin 1-1. Urskissa ensimmäinen Mestaruussarjan ottelu pelattiin 6.5.1962 ja tuossa ottelussa vastustajaksi asettui Turun Palloseura, tuolloin viisi Suomen mestaruutta saavuttanut seura. Pallo-Kissat otti avausvoittonsa Reijo Ruotsalaisen maalilla lukemin 1-0.
Neljän pelatun kierroksen jälkeen Kissat johti sarjaa, kunnes oli ensimmäisen tappion vuoro. Kotiottelussaan Kissat taipui Tampereen Palloilijoille lukemin 1-2. Sarjakausi 1962 pelattiin kunniakkaasti ja tuloksena hieno neljäs sija sarjan päättyessä (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).


MP kolmatta kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 3/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1962): R.Lemmetty, valmentaja: V.Hokkanen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset (SPL:n Jalkapallokirja 1962).

MP:n valmentajana toimi kaudella 1962 Urho Hokkanen (MP-Uutiset, 2002).


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Maakuntasarjassa (lohko #5) ~ sijoitus 7/8 - putosi Aluesarjaan.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * puheenjohtaja (1962) ja valmentaja: J.Paju, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1963:

MiPK toista kautta Mestaruussarjassa ~ sijoittui seitsemänneksi (7/12).

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1963): J.Muukkonen, valmentaja: E.Hyytiäinen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

Toinen kausi Mestaruussarjassa 1963 olikin jo tiukempaa menestyksen suhteen. Sarjan päättyessä Kissat säilytti juuri ja juuri sarjapaikkansa seuraavalle kaudelle. Kauden 1963 suurin menetys oli valmentaja Erkki Hyytiäisen siirtyminen pois Mikkelistä. Heinäkuussa 1963 valmennusvastuun otti seuran puheenjohtaja Jaakko Muukkonen apunaan Kauko " Kiko " Hälvä.


MP neljättä kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 4/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1963): R.Lemmetty, valmentaja: V.Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) pudonneena Aluesarjassa (lohko #9) ~ sijoitus 2/6.

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * yhteyshenkilö (1963): Vainikainen , pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1964:

MiPK kolmatta kautta Mestaruussarjassa ~ sijoitus 11/12 ~ putosi Suomensarjaan.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1964) ja valmentaja: Jaakko Muukkonen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

Vuoden 1964 Mestaruussarja alkoi Kissojen osalta murheellisissa merkeissä. Vasta viides pelattu ottelu antoi ensimmäisen sarjapisteen ja kevätkierroksen päätteeksi Kissat oli sarjan peränpitäjänä. Syyskierroksella ei suunta muuttunut ja Kissojen taakse sarjataulukossa jäi ainoastaan Kiffen. Näin putoaminen Suomensarjaan oli selviö (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).

Kaksi veljessarjaa olivat Pallo-Kissojen ensimmäisinä Mestaruussarjavuosina näkyvissä rooleissa. Maarasen veljekset Esko (s. 1942), Keijo (s. 1938) ja Martti (s. 1940) sekä Laamasen veljekset Matti (s. 1938) ja Pentti (s. 1936) muodostivat puolet joukkueesta.


MP viidettä peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) - sijoitus 3/12.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1964): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


Peli-Pojat (Mikkeli) toista kautta Aluesarjassa (lohko #9) ~ sijoitus 4/8 (PePo ei jatkanut enää seuraavalla kaudella).

Mikkelin Peli-Pojat (PePo) * yhteyshenkilö (1963): V.Viljakainen , valmentaja: Viljo Paju (1961-64), pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1965:

MP ja MiPK yhdessä Suomensarjan itälohkossa - kaksoisvoitto!

Mikkelin paikallisottelut: MP-MiPK 1-4 (2572 katsojaa) * MiPK-MP 2-1 (1308 katsojaa).


MP kuudetta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) - voitti lohkon (1/12) ja nousi Mestaruusarjaan!

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1965): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.

Ville Vuohelainen valmentajanaan MP:n pelaajat aloittivat kauden 1965 hyvällä menestyksellä. Ainoa paikallinen murhe tuli tappiosta paikalliselle kilpailijalle MiPK:lle, mutta selityskin oli valmiina - alla oli juuri päättynyt raskas Tanskan leirimatka (Vejle).
Syyskierroksen aikana MP varmisti ensimmäisen nousunsa Suomen pääsarjaan. MiPK oli SM-sarjasta pudonnut kauden 1964 päätteeksi.

MP:n riveihin oli tullut kaudeksi 1965 lupaava 19-vuotias pelaaja Rovaniemen Palloseurasta - Martti Kuusela, joka sittemmin kasvoi suomalaisen jalkapallon yhdeksi merkkihenkilöistä maajoukkueemme päävalmentajaksikin asti.
Kuusela pelasi aluksi MP:n paidassa kaudet 1965 ja 1966, teki sitten kesäksi 1967 vierailun Ouluun (OTP) ja palasi vielä kesäksi 1968 MP-paitaan. Kaudelle 1969 Kuusela suuntasi etelään ja seuroina olivat sittemmin HIFK, HJK, Haka, Ilves ja lopuksi kausina 1977-78 FinnPa.

MP:n A-juniorit kävivät myös leiri- ja pelimatkalla Tanskassa, Mikkelin kummikaupunki Vejlessä - joukkueen luotsi oli Seppo Günther.


MiPK pudonneena Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 2/12 ~ jäi yhdellä pisteellä MP:n taakse.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1965): Jaakko Muukkonen, valmentaja: Jorma Paju, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.

MP ja MiPK yhdessä Suomensarjan itälohkossa - kaksoisvoitto! Mikkelin paikallisottelut sujuivat Kissoilta mallikkaasti. Kevätkierroksella MP-MiPK lopputulos 1-4 (2572 katsojaa) ja syyskierroksella MiPK-MP lopputulos 2-1 (1308 katsojaa). Nämäkään voitot eivät riittäneet, vaan MiPK sijoittui toiseksi Suomensarjassa yhdellä pisteellä sarjanousun saavuttaneen MP:n taakse.
Kunniakkaasti 1965 pelatun sarjakauden päätteeksi palkkioksi joukkueelle oli luvattu etelänmatka. Maaliskuussa -66 joukkue matkasi 25 hengen voimin Mallorcalle. Nappulakengätkin oli otettu mukaan ja matkalla pelattiin harjoitusottelukin. "Pepen baarin seinältä" löytyi Pallo-Kissojen joukkuekuva edelliseltä vierailulta vuodelta 1961. Atletico Baleaares niminen joukkue vei silloin Kissoista voiton lukemin 5-2 (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).


Maakuntasarjassa tai Aluesarjassa ei mukana mikkeliläisjoukkueita.

1966:

MP ensimmäistä kertaa Mestaruussarjassa - sijoittui hienosti neljänneksi (4/12):

MP-juhlakirjassa muisteltiin: MP:n jalkapallohistorian ensimmäinen mestaruussarjaottelu pelattiin vappupäivänä 1966. Sarja ei alkanut ruusuisesti, sillä Tommy Lindholmin johtama TPS vei pisteet Turkuun maalein 1-3. Mutta neljä päivää myöhemmin pistetili aukesi Vaasassa (1-1 tasapeli) ja seuraavalla kierroksella tuli jo Kotkasta täysi saalis.

Kauden 1966 debyyttivuoden suurin tapaus mikkeliläisille oli numeroin 4-0 saavutettu voitto KuPS:sta tämän kotikentällä Väinölänniemellä.
Tappio oli niin suuri shokki kuopiolaisille, että Savon Sanomien seuraavan päivän urheilusivulla pelistä oli huomattavasti tavallista lyhyempi selostus - ja sekin sururaameissa!

Kaudella 1966 MP:n Matti Vanhanen tuli toiseksi SM-sarjan maalintekijätilastossa 15 maalillaan - KuPS:n Markku Hyvärinen teki kauden aikana vain yhden maalin enemmän kuin Matti Vanhanen.
Matti Vanhanen (s.1944) on yksi MP:n suurista legendoista - hän pelasi sinipaidoissa koko uransa 1960-1979 (niistä kaudet 1966-1977 ylimmällä sarjatasolla).

Antero Hyttinen tuli kauden 1966 aikana ensimmäisenä MP-pelaajana valituksi Suomen A-maajoukkueeseen. Hän pelasi 5.6.1966 Helsingin Olympiastadionilla Suomen vasempana laitahyökkääjänä Englantia vastaan. Englanti voitti muutama viikko myöhemmin Wembleyn stadionilla maailmanmestaruuden.
Antero Hyttinen (s.1943) oli myös seurauskollinen Matti Vanhasen tapaan - hän pelasi koko uransa 1961-1975 MP:n paidassa - kausista kymmenen viimeistä SM-sarjatasolla.

Kauden 1966 aikana MP pelasi tuolloin kansainvälisillä kentillä muotiin tulleella '4-2-4'-taktiikalla. MP:n tavallisin aloituskokoonpano oli seuraava:
Maalivahtina Raimo Lamberg (Lammetvuori) - Heikki Valjakka, Ari Mäki, Erkki Kuoppamäki, Pekka Vasama, Raimo Marttinen, Antero Nikkanen, Mikko Kuoppamäki, Martti Kuusela, Matti Vanhanen ja Antero Hyttinen.
Kauden aikana joukkueessa pelasivat myös Ilkka Henriksson, Antti Rusanen, Jorma Thusberg, Seppo Günther, Kari Kekkonen, Vilho Rajantie, Juhani Jokinen, Kyösti Vilhunen ja Toivo Riepponen.

Kauden 1966 aikana MP:n kotiotteluja seurasi 21086 maksanutta katsojaa.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1966): Reino Lemmetty, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


MiPK toista peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 4/12.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1966): Jaakko Muukkonen, valmentaja: Jorma Paju, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


Maakuntasarjassa tai Aluesarjassa ei mukana mikkeliläisjoukkueita.

1967:

MP toista kautta Mestaruussarjassa - sarjapaikka säilyi vaivoin - kymmenes sija (10/12):

Kausi 1967 ei sujunut odotetusti. Sarjan lähestyessä loppuaan MP oli putoamassa - täytyi tehdä jotain herättävää : valmentaja Vilho Vuohelainen jätti syyskuussa tehtävänsä ja kriittisellä hetkellä ruoriin astui Heikki Valjakka. Uusin kuvioin MP:n onnistui voittaa viimeiset kotiottelunsa molemmat 1-0 ( KPV ja Ilves-Kissat) ja sarjapaikka säilyi.

MP-legendaksi myöhemmin urallaan noussut Heikki Kangaskorpi (s. 1950) aloitti pelaajauransa edustusjoukkuetasolla kaudella 1967 MP:n mestaruussarjajoukkueessa. Hän pelasi MP:n pääsarjajoukkueessa yhteen menoon kaudelle 1973 asti, jonka jälkeen hän siirtyi kahdeksi kaudeksi Helsinkiin HJK:n riveihin. Palasi MP:n paitaan kausiksi 1976-81 (kaudella 1977 loukkaantunut) ja päätti pelaajauransa PU-62:n riveissä kausilla 1982-83 (neljännellä sarjatasolla).

Kaudelle 1967 MP sai kolme uutta pelaajaa: maalivahdiksi tuli Eero Holopainen, puolustukseen Rainer Jungman ja keskikentälle Eero Karppinen. Raimo Marttinen - edelliskauden MP-kapteeni - siirtyi Helsinkiin (HJK) yhdeksi kaudeksi. MP-paidassa Raimo Marttinen pelasi viimeisen pelinsä kaudella 1982 (40-vuotiaana).

MP-pelaajista nähtiin kauden 1967 Suomen nuorten maajoukkueessa Ari Mäki, Antti Rusanen ja Matti Vanhanen.
Tämän kirjoittajan piti ihan tarkistaa tämä Ari Mäen (s.1946) tapaus, kun oli jäänyt ihan vieraaksi nimeksi - hän pelasi MP-paidassa kaudet 1964-69 ja siirtyi sen jälkeen Turkuun (TPS ja TuPa). Ura oli ohi lopullisesti jo kauden 1971 jälkeen.

MP:n A-juniorit voittivat pronssia SM-sarjassaan: Jukka Savolainen, Hannu Remonen, Erkki Kantanen, Reijo Paajanen, Pekka Impivaara, Veli-Pekka Hyyryläinen, Matti Ojapelto, Reijo Haapiainen, Heikki Kangaskorpi, Kauko Värri, Pauli Sinkko, Markku Muotka, Jouko Vuori, Jukka Gråsten, Markku Kääriäinen, Ari Liimatta ja Ilkka Nurhonen.
Näistä pelaajista Heikki Kangaskorven ohella Markku Kääriäinen tuli pelaamaan kausien 1972-85 aikana pitkän uran MP-paidassa. Kauko Värri esiintyi kerran MP:n edustusjoukkueessa kaudella 1967, mutta vasta vuodelta 1972 löytyvät seuraavat merkinnät (MiPP alasarjoissa) ja kaudet 1973-76 MiPK:n riveissä pääsarjatasollakin. Pauli Sinkko pelasi MP:n ykkösmiehistössä kaudet 1971-75 satunnaisesti - alle kymmenen esiintymistä kaiken kaikkiaan.
Jukka Gråsten on mitä ilmeisemmin sama mies kuin joka tätä kirjoittaessa on valmentanut 3-divisioonan seuraa Savilahden Urheilijat (SavU) Mikkelissä - ei pelaajauralta edustusjoukkuetasolta löydy merkintöjä.
Pronssia SM-tasolla voittaneesta joukkueesta ei siis kovin moni sittemmin onnistunut luomaan itselleen pelaajauraa edustusjoukkuetasolla - tuttu ilmiö edelleenkin.
Pelaajalistassa muista nimistä löytyy silti tämän kirjoittajalle yksi tuttu nimi, Veli-Pekka Hyyryläinen toimi nimittäin koko työuransa äskettäiseen eläkkeelle siirtymiseensä asti samassa kunnassa (Kangasniemi) ja samoissa opetusalan hommissakin kuin tämän kirjoittaja. 'Veltsu' valmensi taidolla paikkakunnan jalkapallojunioreita monien vuosien ajan (KaPa-51).


MiPK kolmatta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus 8/12.


Savilahden Urheilijat (SavU) ensi kertaa mukana Aluesarjassa (lohko #11) ~ sijoitus 4/6.

1968:

MP kolmatta kautta Mestaruussarjassa - paluumuuttaja Raimo Marttisen johdolla kahdeksas sija: (8/12):

Kauden 1968 SM-sarjaan valmistautumisessa MP:lla oli ongelmia - valmentaja puuttui. Värikkäiden ja pitkään jatkuneiden neuvottelujen jälkeen saatiin edelliskaudeksi HJK-paitaan siirtynyt Raimo Marttinen palaamaan MP-joukkueen pelaajavalmentajaksi.
MP-pelaajista A-maajoukkueessa esiintyi Antero Nikkanen (s.1946), jonka pelaajaura oli alkanut MP:ssa v.1962 ja tuli päättymään vasta v.1977. Viimeisen pelikautensa 1978 Nikkanen esiintyi MyPa:n toisen sarjatason joukkueessa. A-maajoukkueen vaihtopelaajana (ei kentällä) nähtiin kesän 1968 aikana myös kerran Antero Hyttinen. Saman kauden aikana MP-pelaajia nähtiin myös nuorten maajoukkueessa: Ville Rajantie ja Martti Kuusela, poikamaajoukkueessa puolestaan Heikki Kangaskorpi. MP-junioritoimintaa veti menestyksellä Rainer Jungman - piirimestaruuksia tuli seitsemästä mahdollisesta kuusi.

Mikkelin Palloilijat (MP) * puheenjohtaja (1968): Reino Lemmetty, valmentaja: Raimo Marttinen, pelipaita: sininen - housut: valkoiset.


MiPK neljättä peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ sijoitus vaatimaton 8/10.

Mikkelin Pallo-Kissat (MiPK) * puheenjohtaja (1968): Sampo Nuutinen, valmentaja: Vilho Vuohelainen, pelipaita: punainen - housut: valkoiset.


Savilahden Urheilijat (SavU) toista kautta Aluesarjassa (lohko #10) ~ voitti lohkonsa (1/6) ja nousi Maakuntasarjaan.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1968): Risto Laiho, valmentaja: Arto Tiusanen, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).

Mikkelin jalkapallosivullemme #2 * (kaudet 1980-2009).

Ristiinan Urheilijat (RiU) * piirinsarjassa ("viides sarjataso") - mukana karsinnoissa Aluesarjaan - ei noussut.

Sanomalehti Länsi-Saimaa uutisoi 7.6.1968 Ristiinan Urheilijoiden voitokkaasta karsintaottelusta Taipalsaaren Palloa vastaan (6-0). Ristiina osaksi Mikkeliä vasta v 2013.

1969:

MP neljättä peräkkäistä kautta Mestaruussarjassa - viides sija: (5/12):

Kausi 1969 (erikoissivullamme).


MP juhlisti 40-vuotisjuhlakauttaan voittamalla A-juniorien SM-sarjassa hopeaa - tulevaisuuskin oli siis Mikkelissä lupaavissa puitteissa:
Kari Liikanen, Kari Pasanen, Pentti Laaksonen, Ari Liimatta, Silvo Niskanen, Markku Häkkinen, Pauli Sinkko, Jouko Vuori, Jorma Liuski, Reijo Haapiainen, Ari Ohtonen, Markku Järvinen, Pekka Alho, Timo Laine, Kari Vahvaselkä, Antero Penttinen ja Markku Kääriäinen.

MP:n B-juniorit 1960-luvun loppupuolella valmentajiensa Matti Varkon ja Pentti Lahden ympäröimänä. Facebook-ryhmän kommenteista kerättyä tietoa: Kapteenina Rainer ”Rapen veli” Marttinen. Muita kuvassa: Kärä, Artsi, Mara, Stidi, Jussi, Antsa, Veikko, Repe Takana Varkon Matin vieressä on Muotkan Onni ja toinen pellavapää takana on Illin Saku. Veken vieressä edessä on Kamisen Jere. Kamisen Reijo oli kova hiihtäjä Kiiskinmäeltä.

1970:

MP mestaruussarjassa viidettä kautta peräkkäin - hopeamitalit ja Suomen Cup-mestaruus.

MP:n valmentajana toimi kaudella 1970 Raimo Marttinen.

Kaudelle 1970 MP:n maalivahdiksi oli saatu Lahden Reippaasta Risto Remes. Hän pelasi MP-maalilla aina kauteen 1975 asti.

Alkukausi 1970 sujui kurjasti - viiden kierroksen jälkeen oli saatu vain yksi vaivainen piste ja sarjasijoitus oli toiseksi viimeinen. Sitten tapahtui ihme, MP:n peliesityksissä tapahtui yhtäkkiä hirmuinen muutos.
Reipas kaatui Urskilla 5-0 ja Olympiastadionilla HIFK hävisi savolaisvierailleen sensaatiomaisesti 1-6. Kauden loppua kohti hyvä ote säilyi ja MP:n pelaajat palkittiin uurastuksestaan SM-mitalein.

Suomen Cupissa MP pääsi finaaliin Lahden Reipasta vastaan. Koleana syyssunnuntain aamuna Mikkelistä lähti 11 linja-auton letka täynnä innokkaita kannattajia Olympiastadionille Helsinkiin.
Noin 1500 mikkeliläiskannattajaa näkivät kuitenkin suosikkiensa jäävän 0-1 häviöasemaan ensimmäisellä jaksolla ja peli tuntui päättyvän noihin numeroihin. Viisi minuuttia ennen loppuvihellystä Kari Mutanen kuitenkin puski Matti Vanhasen syötön Reippaan maaliin ja varsinainen peliaika päättyi tasanumeroihin 1-1.
Jatkoajalla Raimo marttisen laukaus muutti Reippaan Timo Kautosen jalasta suuntaa ja painui lahtelaisten maaliin. Seppo Günther teki 'päälle' vielä kaksi maalia ja MP voitti Cup-mestaruuden lukemin 4-1.
Cup-mestaruuden myötä aukesi MP:lle paikka myös eurooppa-cup-turnaukseen.

MP-historian siihen saakka menestyksekkäimmällä jalkapallokaudella A-maajoukkueeseen hyväksyttiin sinipaidoista Pentti Toivola, Matti Vanhanen, Vilho Rajantie, Antero Nikkanen ja Heikki Kangaskorpi.
Pentti Toivola oli SM-sarjan maalipörssin kakkonen.

MP julkaisi v.1979 juhlakirjan 'MP:n tarina 1929-79' (Raimo Tuomi). Kanteen oli valittu kauden 1970 cup-mestaruuskuva - Matti Vanhanen kultatuolissa kolealla Olympiastadionilla.

Menestyskauden 1970 MP-miehistöön kuuluivat:
Risto Remes, Eero Holopainen, Rainer Jungman, Heikki Valjakka, Eero Karppinen, Vilho Rajantie, Antti Rusanen, Antero Nikkanen, Antero Hyttinen, Seppo Günther, Matti Vanhanen, Heikki kangaskorpi, Pentti Toivola, Kari Mutanen, Kyösti Vilhunen, Kari Pasanen, Jouko Vuori ja pelaajavalmentaja Raimo Marttinen.

Suomessa muutettiin sarjajärjestelmän nimityksiä v.1970 - toinen sarjatasomme eli Suomensarja muuttui 2. divisioonaksi (ylimmän sarjatason ja edellämainitun 2. divisioonan väliin luotiin v.1973 1. divisioona, josta alkaen 2.divisioona tarkoittikin käytännössä kolmatta sarjatasoa.


MiPK kuudetta peräkkäistä kautta Suomensarjassa (itälohko) ~ voitti lohkonsa ja nousi suoraan Mestaruussarjaan.


Savilahden Urheilijat (SavU) toista peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla (3. divisioona * lohko #6) ~ sijoitus: 4/9.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1970): Risto Laiho, valmentaja: Väinö Laiho, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).


Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) palasi viiden välikauden jälkeen neljännelle sarjatasolle (4. divisioona) ~ sijoitus: 4/6.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) * puheenjohtaja (1970): Allan Liukkonen, valmentaja: Jorma Paju, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1971:

Mestaruussarja:

MP SM-sarjassa viides (5/14) ~ Suomen Cup-mestaruus jälleen Mikkeliin.

SM-sarjasta ei kaudella 1971 lohjennut lopulta kuin viides sija, vaikka muutama kierros ennen loppua MP:n ulottuvilla oli jopa mestaruus. Haaveet kariutuivat tappioon tulevaa mestaria eli TPS:a vastaan.
Kauden mieleisimpiä tapahtumia mikkeliläisittäin oli Pentti Toivolan voittama SM-sarjan maalikuninkuus ja 3-2 voitto KuPS:sta Väinölänniemellä ennätysyleisön edessä 3-2.

Cup-mestaruus tuli MP:lle toistamiseen heti peräkkäisenä vuotena - nyt Olympiastadionilla kaatui alempisarjalainen Vaasan Sport ja tunnelmaltaan pelin kerrottiin olleen ehkä juuri sarjaerosta johtuen edellisvuotista vaisumman. MP voitti 4-1 eli samoin lukemin kuin edellisvuonnakin.

Olavi Laaksonen kelpuutti kesän 1971 aikana A-maajoukkueeseensa MP-pelaajista Rainer Jungmanin, Pentti Toivolan, Vilho Rajantien ja Antero Nikkasen.

Euroopan cup-kilvassa MP sai vastaansa turkkilaisen Eskisehirsporin - Urskin iltavalaistuksessa ensimmäinen osaottelu päättyi 0-0, Turkissa katsojia oli loppuunmyydyllä stadionilla yli 20000. MP-faneja oli mukana kolme (!) innokkainta - silti tuli 0-4 häviö, Fethi teki kotijoukkueen kaikki neljä maalia. Tuskin olisi tehnyt, ellei Ville Rajantie olisi istunut jalka kipsissä kentän laidalla.

MP (1971): Valmentaja: Raimo Marttinen, joukkueenjohtaja: Hannu Kaarna. Maalivahdit: Risto Remes, Raimo Lammetvuori ja Kari Liikanen.
Puolustajat ja tukimiehet: Rainer Jungman, Taisto Kaartinen, Eero Karppinen, Aki Liimatta, Raimo Marttinen, Kari Mutanen, Risto Peruskivi, Vilho Rajantie, Hannu Remonen, Antti Rusanen ja Heikki Valjakka.
Hyökkääjät: Seppo Günther, Reijo Haapiainen, Antero Hyttinen, Heikki Kangaskorpi, Antero Nikkanen, Kari Pasanen, Pauli Sinkko, Pentti Toivola, Matti Vanhanen, Kyösti Vilhunen ja Jouko Vuori.

Uudet tulijat: Lammetvuori (SaPa) ja Peruskivi (MiPK).
Seurasta lähteneet: Eero Holopainen (SaPa), Esko Hynninen (KPT) ja Kari Kekkonen (SavU).


MiPK nousija Mestaruussarjassa ~ jäi toiseksiviimeiseksi (13/14) ja putosi takaisin 1. divisioonaan.

MIPK (1971): Valmentaja: Sampo Nuutinen, joukkueenjohtaja: Allan Liukkonen. Maalivahdit: Ismo Vaittinen ja Mauno Liikanen.
Puolustajat ja tukimiehet: Pentti Ahtiainen, Sakari Harju, Markku Karvinen, Pekka Kokko, Juha Kontinen, Pauli Lappalainen, Esko Maaranen, Risto Mikkonen, Juhani Pöyry, Kyösti Sallinen ja Keijo Vuorinen.
Hyökkääjät: Jukka Henriksson, Leo Heinonen, Jorma Immonen, Timo Korhonen, Matti Laamanen, Matti Mäkinen, Seppo Ratia, Antero Toivonen, Matti Vaittinen ja Teuvo Valjakka.

Uudet tulijat: Harju (Jäntevä), Kontinen (PorU), Sallinen (JoPS), Mäkinen (I-Kissat), Matti Vaittinen (JyP) ja Valjakka (PorU).
Seurasta lähteneet: Risto Peruskivi (MP) ja Jouni Näätänen (SavU).

PALLO-KISSAT MESTARUUSSARJASSA 1971: Mestaruussarjan ottelut eivät käynnistyneet Kissojen osalta kovinkaan mairittelevasti. Peräti seitsemän ottelun jälkeen tehtyjen maalien osalta sarakkeessa komeili yhä 0 maalia. Sarjan avausottelu näytti mitä tuleman pitää, kun HJK pöllytti Kissoja Helsingissä lukemin 7-0. Kauden kahdeksanteen otteluun Kokkolaan lähdettiin siis ankeista tunnelmista. Valmentaja Sampo Nuutinen oli jo heittämässä pyyhettä kehään, mutta saatiin suostuteltua jatkamaan. Ja kuten arvata saattaa, Kissat onnistui ottelun voittamaan Matti Laamasen maalilla 1-0. Ottelun lopputulos aiheutti monelle veikkaajalle harmaita hiuksia, sillä tämä ottelu piti olla ns. varma ykkönen. Tämän jälkeen Kissojen otteluita alettiin mainostaa iskulauseella "Sävel löytyi Kokkolasta" ja pisteitäkin alkoi tippua tasaiseen tahtiin. Kevätkierroksella oli kuitenkin annettu muille liikaa etumatkaa, joten kauden päätteeksi oli putoaminen Mestaruussarjasta selviö (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).


3. divisioona:

Savilahden Urheilijat (SavU) kolmatta peräkkäistä kautta kolmannella sarjatasolla (3. divisioona * lohko #5) ~ sijoitus: 7/12.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1971): Leo Kuosmanen, valmentaja: Väinö Laiho, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).


4. divisioona:

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62 * myös PorU) aloitti neljännellä sarjatasolla (4. divisioona * lohko #9) ~ sijoitus: 2/8.

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) * puheenjohtaja (1971): Heimo Roikonen, pelipaita: valkoinen - housut: siniset.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) toista peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (4. divisioona) ~ sijoitus: 4/8.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) * puheenjohtaja (1971): Allan Liukkonen, valmentaja: Taisto Oinonen, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.


Mikkelin lyseo selvisi loppuotteluun asti ~ hävisi kuitenkin finaalissa Porin lyseolle 1-2.

Mikkelin lyseon joukkue 1971 - Veikko Vesalainen joukkueen vetäjänä. Pelaajien nimiä lisätään, kun saadaan tietoja.

(Arimo Manninen * 29.6.2020, kiitos): Alhaalta vasemmalta: Jukka Räsänen, Reijo Muotka, Jarmo Tuunanen, Timo Laine ja Arimo Manninen. Takavasemmalta Jarmo Haiko, Jukka Gynther ,Jorma Tuhkunen, Martti Vanhanen, Heikki Makkonen, Juha Vuori, Harri Nurhonen, Petri Palmiola ja Veikko Vesalainen.

1972:

Mestaruussarja:

MP mestaruussarjassa seitsemättä kautta peräkkäin: hopeaa - vain pisteen mestari-TPS:n jäljessä

MP:n valmentajana toimi kaudella 1972 Raimo Marttinen.

MP hävisi kauden aikana vain kolme peliä, mutta mestaruuden menetyksen kannalta ratkaiseviksi osoittautuivat kahdeksan tasapeliä - ainakin yksi niistä oli liikaa.
KuPS oli johtanut sarjaa viidellä pisteellä kuusi kierrosta ennen sarjan loppua, mutta silti KuPS jäi mitaleitta. MP-KuPS oli jälleen suuri tapaus - Urskille ahtautui kaikkiaan 5544 katsojaa (yleisöennätys).

Paha takaisku MP:lle oli kahden kauden cup-mestaruuden jälkeen hävitä nyt kolmannella kierroksella MiPK:lle.

Euro-cup-vastustaja tuli Itä-Saksasta (FC Carl Zeiss Jena) - ensin pelattiin vieraissa, Markku Kääriäinen vei maalillaan MP:n johtoon 1-0, mutta takkiin tuli lopulta peräti 1-6.
Kotona Urskilla ei toiseen osaotteluun juuri enää jännitystä jäänyt, MP kuitenkaan ei ollut luovuttanut ja voitti vesisateessa vieraansa 3-2. Ensimmäinen euro-cup-osaottelun voitto MP:lle, mutta tie jatkoon tietenkin katkesi.

Kesän 1972 aikana MP oli matkalla Lappeenrantaan piirinmestaruus-finaalin SaiPa:a vastaan, 30 kilometriä ennen perille pääsyä pikkubussi täyttyi savulla - öljyt olivat lentäneet tielle. Oli pakko liftata ohiajaneisiin autoihin - mies tai pari kerrallaan. Pelin alku myöhästyi kuitenkin vain hiukan ja MP voitti. Kotimatka tehtiin samaisella bussilla - kuorma-auton hinaamana.
Tässä kyseisessä pelissä oli muuten kokeiltu erikoista paitsiosääntöä - paitsiotilanteeseen saattoi joutua vain vastustajan rangaistusalueen ja päätyrajan välillä. Kärkimiehet saivat siis rauhallisin mielin jäädä seisoskelemaan vastustajan rangaistusalueen rajalle vastustajan hyökätessä. Tarina ei kerro, mitä mieltä kokeilusta noin yleensä oltiin.


2. divisioona (toinen sarjataso):

MiPK pudonneena toisella sarjatasolla (2. divisioona * Itälohko):
MiPK jäi toiseksi - pisteen Ponnistuksen taakse - selvisi uuteen 1. divisioonaan kaudelle 1973.

Jalkapallon II divisioonan kausi 1972 oli Suomen jalkapallon toiseksi korkeimman sarjatason kausi. Kausi pelattiin kolmessa 12 joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. Lohkovoittajat nousivat suoraan Mestaruussarjaan kaudeksi 1973. Sijoille 2–4 sijoittuneet joukkueet nousivat uuteen valtakunnalliseen toiseksi korkeimpaan sarjatasoon I divisioonaan kaudeksi 1973. Lohkojen kaksi viimeistä putosi III divisioonaan, eli käytännössä kaksi sarjaporrasta kauemmas Mestaruussarjasta. II divisioonan joukkueet kaudelta 1972 jakautuivat siis kaudelle 1973 kaikkiaan neljälle eri sarjatasolle.

MiPK (1972): Valmentaja: Juhani Pöyry. Uudet pelaajat: Markku Ritola (LaPa), Reijo Vaittinen ja Kari Oikarinen (SuPa), Reijo Rantanen (Huima) ja Tapani Korkela (KePS).
Siirtyneet: Kyösti Sallinen (Kumu), Timo Korhonen (SavU) ja Matti Vaittinen (SuPa).


3. divisioona (kolmas sarjataso):

Savilahden Urheilijat (SavU) (3. divisioona * lohko #6) ~ sijoitus: 2/10 ~ nousi 2. divisioonaan, josta muutosten jälkeen kolmas sarjataso.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1972): Pertti Kuosmanen, valmentaja: Väinö Laiho, pelipaita: sininen - housut: mustat (myöhemmin pelipaita: oranssi).

Jarmo Hurri lähetti joulukuussa 2020 tämän SavU:n joukkuekuvan kaudelta 1972 - kiitos! Takarivi vas; huoltaja Matti Laiho, Markku Laiho, Timo Korhonen, Kari Kekkonen, Kari Vahvaselkä, pelaaja/valmentaja Väinö Laiho, joukkueenjohtaja Pertti Kuosmanen. Keskirivi vas; Pentti Lampinen, Jouni Näätänen, Seppo Kääriäinen, Erkki Lampinen, Risto Väisänen. Eturivi vas; Jorma Pöyry, Esko Halinen, Reino Karppinen, Hannu Viinikainen, Raimo Kelola.

Kaudelle 1973 SPL loihti SM-sarjan ja aiemman toisen sarjatason eli 2. divisioonan väliin uuden toisen sarjatason eli 1. divisioonan. Muutoksen myötä kaudella 1973 2. divisioona olikin kolmas sarjataso, 3. divisioona neljäs sarjataso ja niin edelleen. SavU selvisi kaudella 1972 3. divisioonan lohkossaan toiseksi (kolmas sarjataso) ja nousi 2. divisioonaan, josta seuraavalle kaudelle kuitenkin tuli siis kolmas sarjataso. Noususijoituksella vältyttiin siis putoamasta neljännelle sarjatasolle.


4. divisioona (neljäs sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) toista kautta neljännellä sarjatasolla (4. divisioona * lohko #11) ~ voitti lohkonsa 1/7 ja "nousi".

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) * puheenjohtaja (1972): Heimo Roikonen, valmentaja: Riku Turpeinen, pelipaita: valkoinen - housut: siniset.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) kolmatta peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla (4. divisioona) ~ sijoitus: 3/7.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) * puheenjohtaja (1972): Allan Liukkonen, valmentaja: Taisto Oinonen, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.

1973:

Mestaruussarja:

MP ylimmällä sarjatasolla kahdeksannnen peräkkäisen kerran - jäi SM-sarjassa sijalle 7/12.

Kaudelle 1973 lähti ilman maalintekijäänsä Pentti Toivolaa (siirtyi Seinäjoelle). Viiteen kierrokseen ei hävitty, mutta sitten alkoi maalintekemisen vaikeudet tulla esiin ja tappioita alkoi tulla, lopulta sijoitukseksi jäi seitsemäs 12 joukkueen sarjassa. MP teki nyt vain 23 maalia 22 ottelussa, edelliskaudella Toivolan aikaan maaleja oli kertynyt yhtä monessa pelissä peräti 42.

Suomen Cup-kilpailussa MP hävisi semi-finaalissa Lahden Reippaalle Lahdessa. Pentti Toivolan uusi seura SePS eteni finaaliin asti Reipasta vastaan.

Euro-cupin arpa oli todella oikukas - vastaan tuli taas FC Carl Zeiss Jena Itä-Saksasta. Ensimmäinen osaottelu Jenassa hävittiin nyt "vain" 0-3 - Kari Pasanen lensi toisen keltaisen kortin jälkeen ulos jo 10 minuutin kohdalla (väärät taklaukset syinä molemmissa). Urskilla toinen osaottelukin kääntyi tappioksi samoin numeroin 0-3.

Kauden 1973 aikana oli yleisesti jo huomattu, että MP:n permanentti oli jo käymässä auttamatta liian ikääntyneeksi. Uusia pelaajia ajettiin sisään jo viimeisessä sarjaottelussa Tampereen Ratinassa (jumbona pudonnutta Tampellan Palloa vastaan).
MP:n ns. vanhasta kokeneesta kaartista oli jäljellä oikeastaan vain pelaajavalmentaja itse: Eero Holopainen, Sakari Illi, Raimo Marttinen, Jukka Kaarna, Juha Vuori, Antti Ronkainen, Pauli Sinkko, Kyösti Vilhunen, Kari Mutanen, Markku Kääriäinen ja Jyrki Laitinen.
Vaihtomiehinä olivat mukana Esko Seppänen, Kari Haapiainen, Vesa Siivonen ja Kari Laurikainen.


1. divisioona (uusi toinen sarjataso):

MiPK voitti 1. divisioonan ja nousi SM-sarjaan kaudelle 1974.

MIPK TAKAISIN PÄÄSARJAAN: Kaudeksi 1973 Suomen Palloliitto muokkasi sarjajärjestelmää. Uusi sarjataso, I divisioona pelattiin ensimmäistä kertaa 12 joukkueen voimin. Kissojen joukkue säilyi hyvin kasassa ja junioreista mukaan nostettiin muuan Vesa Pulliainen. Ensimmäisen ottelunsa I divisioonassa Pulliainen pelasi 15 - vuotiaana. Kolme pelaajaa sai lisäksi maajoukkuekutsun: Reijo Vaittinen ja Vesa Pulliainen poikien sekä Reijo Rantanen alle 23-vuotiaiden joukkueessa. Kausi 1973 oli menestyksekäs ja kevätkierroksen joukkue pelasi tappioitta menettäen vain 4 pistettä. Syyskierroksen kaksi tappiotakaan eivät estäneet sarjavoittoa ja siten paluuta mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi.

Joukkueessa pelasivat: Pekka Kokko, Vesa Pulliainen, Ismo Vaittinen, Mauno Liikanen, Reima Närhi, Reijo Vaittinen, Juhani Pöyry, Jorma Immonen, Esko Maaranen, Keijo Vuorinen, Pentti Ahtiainen, Heikki Pöyry, Sakari Harju, Antero Toivonen, Kauko Värri, Reijo Rantanen ja Jukka Henriksson. Valmentaja Juhani Pöyry, joukkueenjohtaja Allan Liukkonen, huoltajat Jalmari Muukkonen ja Keijo Hämäläinen (Mikkelin Pallo-Kissat 70 vuotta).


2. divisioona (nyt kolmas sarjataso):

Savilahden Urheilijat (SavU) (2. divisioona * itälohko) ~ sijoittui upeasti toiseksi (2/12) HPS:n jälkeen.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1973): Pertti Kuosmanen, valmentaja: Väinö Laiho, pelipaita: sininen, housut: mustat, sukat violetit.

Kaudelle 1973 SPL oli loihtinut SM-sarjan ja aiemman toisen sarjatason eli 2. divisioonan väliin uuden toisen sarjatason eli 1. divisioonan. Muutoksen myötä kaudella 1973 2. divisioona olikin kolmas sarjataso, 3. divisioona neljäs sarjataso ja niin edelleen.


3. divisioona (nyt neljäs sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) neljännellä sarjatasolla (3. divisioona * lohko #6) ~ sijoitus 4/10.

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) * puheenjohtaja (1973): Heimo Roikonen, valmentaja: Riku Turpeinen, pelipaita: valkoinen - housut: siniset.


4. divisioona (nyt viides sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) viidennellä sarjatasolla (nimenä nyt 4. divisioona) ~ voitti lohkonsa (1/9) ja nousi 3. divisioonaan.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) * puheenjohtaja (1973): Allan Liukkonen, valmentaja: Leevi Tuunainen, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.


Rauhaniemen Into (RInto) aloitti viidennellä sarjatasolla ( 4. divisioona * lohko #11) ~ sijoitus: 6/9.

Rauhaniemen Into (RInto) * puheenjohtaja (1973): Taisto Aihala, valmentaja: Taisto Oinonen, pelipaita: punainen - housut: mustat.

1974:

Mestaruussarja:

MiPK kaupungin ykkösjoukkueena ~ sijoittui nousijana SM-sarjassa neljänneksi.


MP yhdeksättä peräkkäistä kautta SM-sarjassa - nyt säilyminen oli täpärällä: 10/12.

MP-miehistö oli jo melkein ehditty sarjan aikana julistaa jo varmaksi putoajaksi, mutta loppusyksynä nähtiin ihmepelastus ja MP jäi yhden sijan putoamisviivan yläpuolelle (kymmenes).

Ennen loppusyksyn nousua MP oli vaihtanut melkoisen kohun saattelemana valmentajaa - Raimo Marttisen korvasi A-junioreita aiemmin valmentanut Kauko Laitinen.

Kauden uusia nimiä olivat Matti Mähönen (KaPa), Christer Bengts (HJK), Teijo Nikkilä (VaPa) ja Heikki Multaharju (SaiPa). A-junioreista vedettiin apuun kesken kauden vielä Seppo Hujanen ja Jukka Kaarna. B-junioreista nostettiin edustukseen vasta 15-vuotias Antti Ronkainen.

Antti Ronkainen (s.1958) pelasi MP-paidassa kaudet 1973-77, 1985-87 ja 1989-1992. Hakassa hänellä meni vuodet 1978-79 ja Ruotsissa 1980-84 (Vasalund). Kauden 1988 Ronkainen pelasi kolmannella sarjatasolla Joutsenon Kullervossa.

Kauden A-maaottelija oli Antero Nikkanen. Matti Mähönen pelasi nuorten maaottelussa Mikkelissä Ruotsia vastaan ja teki Suomen maalin. Oli kyseessä siis Mähösen ensimmäinen kausi MP-paidassa - hän jatkoi Mikkelissä kaudelle 1977 asti ja palasi sitten Kajaaniin loppu-uransa ajaksi.

Kesällä 1974 Juha Kontisen johtamat MP:n nappulaliigalaiset voittivat Suomen mestaruuden - nappulapelaajien nimilistasta löytyi mm. Ilkka Mäkelä (s.1963), joka voitti ko. nappulaturnauksen maalikuninkuuden - enteitä oli siis ilmassa jo tuolloin. Saman turnauksen parhaana pelaajana palkittiin MP:n Timo Vehviläinen - hän ei edustusjoukkuetasolle asti sittemmin yltänyt. Ei yltänyt edustukseen asti myöskään ko. nappulaturnauksen all-stars-miehistöön valittu MP:n Seppo Hurri.

Ilkka Mäkelän ennätyspitkä edustusura huipputasolla alkoi juuri MP:n riveissä kauden 1979 loppukarsinnoissa. Kaiken kaikkiaan Ilkka Mäkelä pelasi MP-paidassa kaudet 1979-82, 1984 ja 1990-1996. Sittemmin toiminut eri Veukkausliigajoukkueiden ja MP:n päävalmentajana.


2. divisioona (nyt kolmas sarjataso):

Savilahden Urheilijat (SavU) (2. divisioona * itälohko) ~ jäi sijalle 10/12 ja putosi 3. divisioonaan.

Savilahden Urheilijat (SavU) * puheenjohtaja (1974): Pertti Kuosmanen, valmentaja: Väinö Laiho, pelipaita: violetti, housut ja sukat: valkoiset.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) nousijana 3. divisioonassa (lohko #6) ~ sijoitus: 5/10.

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) * puheenjohtaja (1974): Allan Liukkonen, valmentaja: Leevi Tuunainen, pelipaita: vihreä - housut: valkoiset.


Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) 3. divisioonassa (lohko #6) ~ sijoitus: 6/10.

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) * puheenjohtaja (1974): Pekka Tolvanen, valmentaja: Riku Turpeinen, pelipaita: valkoinen - housut: siniset.


4. divisioona (viides sarjataso):

Rauhaniemen Into (RInto) ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Rauhaniemen Into (RInto) * puheenjohtaja ja valmentaja (1974): Asko Liukkonen, pelipaita: oranssi - housut: mustat.


Mikkelin Vauhti (MVauhti) * aloitti 4. divisioonassa * lohko #12) ~ sijoitus: 8/10.
Hävisi uusintaottelun putoamisesta (Lappeen Riento-Vauhti 4-3) ja putosi.

Mikkelin Vauhti (MVauhti) * puheenjohtaja (1974): Raimo Ahonen, Valmentaja: Pentti Iivanainen, pelipaita: oranssi - housut: oranssit.

1975:

Mestaruussarja:

MiPK toista peräkkäistä kautta SM-sarjassa - sijoitus: 4/12.

MP SM-sarjassa (10. kausi peräkkäin) - sijoitus 9/12.

MP:n valmentajana toimi kaudella 1975 Kauko Laitinen.

Sarjapaikka varmistui jo aikaisin, mutta kärkisijat olivat vastaavasti karanneet myös jo aikaisin - kausi meni paineitta alakastissa .
Lohtua MP:n vaisulle sarjakaudelle toi Viking-Cupin voitto ja 10.000 markan palkintoshekki juniorityön hyväksi. Finaalissa Maarianhaminassa pelasivat Mikkelin joukkueet MP ja MiPK - MP voitti 3-0.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) toista peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) ~ viidettä peräkkäistä kautta neljännellä sarjatasolla - putosi 4. divisioonaan.

Savilahden Urheilijat (SavU) ~ pudonneena 3. divisioonassa - jatkoi syöksykierrettä - jäi seuraavalta kaudelta 1976 kokonaan pois.


4. divisioona (viides sarjataso):

Rauhaniemen Into (RInto) ~ kolmatta peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Otavan Viesti (OViesti) ~ nousijana aloitti 4. divisioonassa.


Mikkelin kauppaoppilaitos voitti SM-pronssimitalit:

Mikkelin kauppaoppilaitoksen pronssia jalkapallossa voittanut joukkue v. 1975. Kiitos: Arimo Manninen.: "Nastolassa pelattiin turnaus Suomen kauppaoppilaitosten kesken. Jo alkuotteluissa suuri ennakkosuosikki Turku hävisi meille mikkeliläisille 6-1 huolimatta heidän kovista nimimiehistä, kuten Heikki Suhosesta ja Rutger Pettersonista. Hehän olivat tuon ajan maajoukkuemiehiä. Kulta meni Raumalle tai Raaheen, kuitenkin länsirannikolle. Hopeaa voitti Atik Ismailin koulu Liikemiesten kauppaopisto Helsingistä. Facebook-ryhmän kommenteistä kerättyjä nimiä: Terho Löppönen, Pekka Koistinen, Olli Manninen, "Pena" Kontinen, Tommi Muotka, Esa Oranen, "Paku" Sinkko, "Mara" Tanninen, "Vellu" Meltoranta, Pekka Rahkonen, Arimo Manninen, Seppo Pöyry ja Teijo Purhonen.

1976:

Mestaruussarja:

MiPK kolmatta peräkkäistä kautta SM-sarjassa - sijoitus: 5/12.


MP SM-sarjassa (11. peräkkäinen kausi) - sijoitus: 6/12:

MP:n valmentajana toimi kaudella 1976 Kauko Laitinen.

SM-sarjakausi 1976 sujui ailahtelevasti MP:n osalta - kotipelit sujuivat, mutta vieraissa tuli lähinnä takkiin.
Erikoisin peli oli paikallisderby MP:n ja MiPK:n välillä - MP oli ensimmäisen jakson jälkeen 0-1 tappiolla, mutta toisella jaksolla MP teki peräti kahdeksan maalia ja voitti 8-1!
Joukkueen paras maalintekijä oli Markku Ritola 12 maalillaan. Kauden uusi kasvo (tullut MyPa:sta) Jorma Uotinen teki 9 maalia.

Kauden kohokohdaksi Mikkelissä muodostui A-juniorien voittama Suomen mestaruus. Joukkuetta valmensivat Jukka Savolainen ja Martti Tanninen.
SM-kultaa (A-jun) 1976 voittaneet MP-nuorukaiset: Harri Näkki, Terho Ylönen, Kari Haapiainen, Vesa Liikanen, Esa Hujanen, Markku Korhonen, Arto Hirvonen, Juhani Korkealaakso, Jukka Vuohelainen, Jorma Puustell, Pekka Juurinen, Olli Heinikainen, Jouko Esala, Kari Siitonen, Antti Ronkainen, Erkki Himanen, Markku Hämäläinen, Juha Taskinen, Jarmo Hurri ja Timo Suutari.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) kolmatta peräkkäistä kautta 3. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) ~ pudonneena 4. divisioonassa.

Rauhaniemen Into (RInto) ~ neljättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa - putosi.

Otavan Viesti (OViesti) ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.


Savilahden Urheilijat (SavU) ~ piirisarjatasolla - varmisti nousunsa takaisin 4. divisioonaan seuraavalle kaudelle 1977.

1977:

Mestaruussarja:

MiPK ~ SM-sarjassa neljättä peräkkäistä kautta - sijoitus jo vaisumpi: 9/12.

MP SM-sarjassa (12. peräkkäinen kausi) - sijoitus: 11/12 ~ putosi sarjatasoa alemmas (1. divisioona):

Kausi 1977 katkaisi MP:n kahdentoista vuoden yhtäjaksoisen pääsarjakauden. Putoamista pidettiin yllätyksenä, sillä kautta edeltäneet harjoitusottelut olivat sujuneet voitosta voittoon, mutta kun sarja alkoi, kaikki meni pieleen.
Valmentaja Kauko Laitinen ilmoitti putoamisen varmistuttua ottavansa syyt niskoilleen, mutta oma osansa oli Heikki Kangaskorven koko kauden tuhonneella loukkaantumisella juuri ennen kauden alkua. Joidenkin mielestä MP:n paras latinki katosi keväisillä jäätikkökentillä liukastelemisiin. Liian lähelle sarjakautta jatkuneita raskaita harjoitteita syytettiin myös.

Vuoden 1977 aikoihin MP lopetti jääpalloilunsa ja keskittyi vain jalkapalloon.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) neljättä peräkkäistä kautta 3. divisioonassa - putosi 4. divisioonaan.


4. divisioona (viides sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa - nousi 3. divisioonaan.

Otavan Viesti (OViesti) ~ kolmatta peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Savilahden Urheilijat (SavU) ~ palasi yhden kauden tauon jälkeen 4. divisionaan.

1978:

Mestaruussarja:

MiPK ~ SM-sarjassa viidettä peräkkäistä kautta - sijoitus: 6/12.


1. divisioona:

MP pudonneena toisella sarjatasolla (1. divisioona) ~ sijoitus: 4/12.

Ensimmäiseen divisioonaan MP lähti uuden valmentajan johdolla - Eero Karppinen oli pelannut MiPK:ssa kaudet 1963-66 ja MP:ssa kaudet 1967-74. Hänen johdollaan kausi lähti kuitenkin heikohkosti käyntiin ja mainoslause "Takaisin mestaruussarjaan" alkoi fanien silmissä näyttää vitsiltä. Lähempänä tunnuttiin olevan putoamisviivaa.
Loppukausi meni paremmin ja MP päätyi aivan nousukarsintaviivan alapuolelle. Harmi, kun kesä loppui kesken. Oli vahva putki päällä, huokailtiin.


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) ~ nousijana 3. divisioonassa - jatkoi nousuhuumassa ja nousi jo 2. divisioonaan.


4. divisioona (viides sarjataso):

Mikkelin Peli-Pojat (MiPePo) ~ pudonneena 4. divisioonassa - putosi edelleen - eikä palannut.

Otavan Viesti (OViesti) ~ neljättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Savilahden Urheilijat (SavU) ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa - nousi 3. divisioonaan.

Ristiinan Urheilijat (RiU) ~ aloitti 4. divisioonassa (Ristiina liitettiin Mikkeliin kuitenkin vasta v. 2013).


Mikkelin "All-Stars":

1979:

Mestaruussarja:

MiPK ~ SM-sarjassa kuudetta peräkkäistä kautta - jäi sarjassa viimeiseksi (12/12) ja putosi 1. divisioonaan.

Jalkapallokirjasta 1979 (SPL).


1. divisioona:

MP ~ toista peräkkäistä kautta toisella sarjatasolla (1. divisioona) ~ voitti runkosarjan (1/12), mutta jäi nousukarsinnassa sijalle 6/8 (ei noussut).

Jalkapallokirjasta 1979 (SPL).

MP:n 1. divisioonassa pelannut joukkue kaudella 1979. Takarivissä vasemmalta: Heikki Kangaskorpi, Markku Hämäläinen, Arto Hirvonen, Erkki Himanen, Vesa Tyrväinen, Seppo Hujanen, huoltaja Matti Tuominen, valmentaja Antero Hyttinen ja valmentaja Eero Karppinen.
Eturivissä vasemmalta: Vesa Liikanen, Jukka Kaarna, Markku Kääriäinen, Juha Vuori, Reijo Vaittinen, Juha Viitikko ja Silvo Niskanen.

Ilkka Mäkelä (s.1963) pelasi ensimmäisen edustusottelunsa MP-paidassa loppukauden karsintapelissä.


2. divisioona (kolmas sarjataso):

Porrassalmen Urheilijat-62 (PU-62) ~ kahden nousukauden jälkeen nousijana jo 2. divisioonassa.

Jalkapallokirjasta 1979 (SPL).


3. divisioona (neljäs sarjataso):

Savilahden Urheilijat (SavU) ~ nousijana 3. divisioonassa.


4. divisioona (viides sarjataso):

Otavan Viesti (OViesti) ~ neljättä peräkkäistä kautta 4. divisioonassa.

Ristiinan Urheilijat (RiU) ~ toista peräkkäistä kautta 4. divisioonassa..

Mikkelin jalkapallosivullemme #2 * (kaudet 1980-2009).

Mikkelin jalkapallosivullemme #3 * (kaudesta 2010 alkaen nykyhetkeen).

ETUSIVULLE takaisin.