MIKKELI
(sivu #6 / 6)
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 20.3.2019)

Mikkeli urheilukaupunkina:

A) Mikkelin urheilupuisto on maisemaolosuhteiltaan yksi maamme viihtyisimmistä. Kenttä avattiin käyttöön jo 1916 ja pääkatsomo valmistui 1959. Valitettavasti aika on katsomotiloista ajanut pahasti ohi - en tiedä, onko kyseessä museoviraston suojelukohdeprojekti, vai miksi aikakone on pääsuoran katsomo- ja huoltoratkaisuissa täydellisesti pysähtynyt.
Tämä kuva on 3.divisioonan paikallisderbystä Mikkelin Kissat-Savilahden Urheilijat (2-0). Ottelu pelattiin torstaina 10.6.2010 (S&J).

Lisää kuvia Mikkelin Urheilupuistosta.

Mikkelin jalkapallohistoriikki-sivuille.

Tässä kuvaruudussa ei keskitytä nyt Mikkelin jalkapallokulttuuriin - sille on omistettu jo omat sivunsa (linkki edellä). Mikkelin urheiluelämään on mahtunut (mahtuu - ja tulee mahtumaan) paljon muitakin harrastus- ja kilpaurheilun muotoja.

Mikkelin Palloilijat (eli MP) perustettiin vuonna 15.3.1929 Porrasalmenkadun varrella sijainneen Lampisen Auto- ja Radiotarvikeliikkeen takahuoneessa. Mikkelin Kilpa-Veikoissa aiemmin palloilleet pojat eivät olleet tyytyväisiä jää- ja jalkapallopelien vähentymiseen taloudellisten supistusten takia ja niin lähes pelkistä koulupojista muodostunut joukko pisti pystyyn oman seuransa, joka aloitti ensin jääpallon ja sitten jalkapallon.
MP:n jääpalloilijat pääsivät kauden 1934 karsintojen päätteeksi nousemaan maan pääsarjaan - kunnes kaudella 1937 edessä oli taas putoaminen toiselle sarjatasolle. Yllä oleva kuva vuoden 1938 joukkueesta on MP:n 50-vuotisjuhlakirjasta MP:n tarina 1929-79 (Raimo Tuomi).

Samasta edellä mainitusta kirjasta oleva kuva vuodelta 1948, jolloin MP:n jäsenmäärä oli kasvanut jo niin suureksi, että oli katsottu tarkoituksenmukaiseksi perustaa oma sisarseura - Mikkelin Mikot.
Kuvan pelaajista erityismaininnan ansaitsee Vilho Vuohelainen, joka sittemmin kunnostautui erityisesti MP:n jalkapallon edustusjoukkueen valmentajana.

MP voitti vuonna 1968 jääpalloilun Suomen mestaruuden (kuva juhlakirjasta). Vuoden 1977 aikoihin MP lopetti jääpalloilunsa ja keskittyi vain jalkapalloon.

Mikkelin Palloilijat pelasi 50-luvun puolivälissä myös lentopalloa - kuva edelleen MP-juhlakirjasta.

MP aloitti jääkiekon v.1956:

Nämä kaksi kuvaa MP:n jääkiekkovuosilta ovat myös mainitusta MP:n juhlakirjasta. MP jatkoi jääkiekkojoukkueellaan aina vuonna 1970 MiPK:n kanssa tehtyyn fuusioon asti - silloin syntyi Mikkelin Jukurit.

Mikkelissä on jalkapalloperinteitä. Nykyajan pojanviikareita on vaikea saada enää pihapelihin tietokonepeliensä ääreltä, mutta Urskin Mikonkadun viereisellä kaistaleella kuitenkin tätäkin perinnettä vielä vaalitaan (su 17.7.2011 ~ S&J).

Mikkelin palokuntatoimintaa:

B) Mikkelin esikaupungin vapaapalokunnan 30-vuotisjuhlien jäsenpotretti vuodelta 1935. Ensimmäiset vapaapalokunnat Mikkeliin oli perustettu jo 1870-luvulla. Vuonna 1905 perustettu esikaupunkipalokunta oli tarkoitettu Lähemäen ja Hauskankylän kaupunginosia varten (Perinnealbumi, Tyyne Hyytiäinen).

Kaihu (Kaihunharju):

C) Tämä vanha postikorttikuva Mikkelin Kaihunharjulta on kirjasta Kievaritarinoita (Kaakkois-Suomen tiepiiri, 1999). Vanhimmat tiet seurasivat harjuja ja muita luontaisia, helppokulkuisia reittejä. Talvella matkattiin talviteillä, jotka kulkivat pitkin järven selkiä ja kannaksia. Vuosisadan vaihteen postikortissa on kuvattuna vuokra-ajuri Kaihunharjulla. Huomaa nuorukainen oikealla tien poskessa.

Kaihunharjulla 8.6.2017 (S&J).

Kaihunharjun nykyesittelyä Mikkelipuisto-nettisivulta marraskuussa 2011.

Mikkelipuisto sijoittuu aivan kaupungin keskustan tuntumaan Kenkäveron peltojen ja Kaihunharjun maastoihin. Kuva Mikkelin nettisivulta marraskuussa 2011.

Kaihunharjun idyllinen siltanäkymä 8.6.2017 (S&J). Oikealla vitostie ja soutustadion.

(Mikkelin oppaat ry, 2017): "Patikoimassa Kaihunharjulla mikkeliäiseen tapaan: Kaihunharjulla voi nähdä aina mikkeliläisiä ulkoilemassa - kävelemässä ja pyöräilemässä. Virkistysalueena tämä hiekkainen harjualue, jossa sijaitsee myös pohjavesialue, on ollut käytössä jo kauan. Lähistölle on valmistunut Mikkelinpuisto mallipuutarhoineen ja lisääntyvine palveluineen. Myös Kenkäveron pappila on lähellä peltojen ympäröimänä. Uimala on aivan vieressä houkutellen kesäiseen pulikointiin ja viereisellä Kattilanlahdella voi harrastaa vaikka melomista. Kaihunharju on yksi Mikkelin merkittävistä luontokohteista, jotka tulevat tutuksi myös opastetuilla kierroksilla. Kävellen sen kauneuden näkee parhaiten."

(Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2017): "Kaihunharju on muodostunut jääkauden aikana jäätikkövirran kasaaman maa-aineksen tuloksena. Harjut ovat hyviä pohjavesialueita, sillä jäätikkövirtojen kokoama maa-aines toimii siivilänä puhdistaen maahan imeytyvän veden."


Pursialan teollisuusrata:

Pursialan voimalaitokselle ja teollisuusalueelle johtavasta radasta ei ole enää paljoa jäljellä. Kaihunharjun kohdilla kuvattu 8.6.2017 (S&J).

(Timo-Pekka Heima, 29.4.2005): "Pursialan rata heinittyy Mikkelissä: Mikkelin rautatieasemalta Pursialan teollisuusalueelle johtava, Saimaan entisiä lahtia hipova rautatienpätkä heinittyy käyttämättömänä. Radalle ei enää 2000-luvun alkuvuosien jälkeen ole ollut yhteyttä muulta rataverkolta, kun Mikkelin ratapihan uudistamisen yhteydessä Pursialaan aiemmin johtanut vaihde kaivettiin pois."

Lisää kuvia Kaihunharjulta.

Mikkelin kaupunkiin kuuluvia maalaismaisemia:

D) Tämä maalaistalo kuuluu Mikkelin kaupungin alueeseen - kuvattu 9.1.2010 (S&J). Paikka sijaitsee Mikkelistä länteen noin kahdeksan kilometriä Jyväskylän tietä ja Kovalan tienhaarasta oikealle, kartoissa löytyy paikalle nimiä kuten Paajalankylä ja Ihastjärvi.

Lisää kuvia Mikkelin kaupunkiin kuuluvista maalaismaisemista.

Tämä kuva kuva on otettu liki Mikkeliä, ilmeisesti Puulaveden rannalla - kesäkuun alussa v.1968. Tarkempaa paikkaa ei ole muistissa säilynyt (kuva: Joutsi).

Haukivuori ~ liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1.1.2007

E) Haukivuoren taajaman keskustassa sijaitseva Osuuspankki kuvattuna 12.12.2010 (S&J).

Haukivuoren rautatieasema nousi keväällä 2014 suomen puhutuimmaksi asemaksi. VR ilmoitti tuolloin, etteivät Savonjunat enää 10.8.2014 jälkeen tule pysähtymään lainkaan Haukivuoren asemalla. Ilmoitus sai aikaiseksi paikallisen kansanliikkeen, jolloin asemalle järjestettiin protestitapahtumia. Asemalle, makasiinien seinille ja laiturialueelle ilmestyi kantaaottavia julisteita ja taideteoksia yhteistä asiaa ajamaan. Kuva: 23.7.2014 (S&J).

(Liikenne- ja viestintäministeriö, 6.6.2014): Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut VR-Yhtymä Oy:lle luvan lopettaa velvoiteliikenne Haukivuoren juna-asemalle. Velvoiteliikenteen junat pysähtyvät asemalla viimeisen kerran 10.8.2014. VR-Yhtymä on aiemmin päättänyt lopettaa oman liikenteensä Haukivuorelle 10.8.2014.
Haukivuorella pysähtyy yhteensä 12 junavuoroa, joista kaksi kuuluu velvoiteliikenteen piiriin (klo 8.34 ja 5.32 vuorot). Aseman kokonaismatkustajamäärä vuodessa on ollut alle 15 000, josta velvoiteliikenteen junissa kulkeneiden määrä on ollut reilusti alle 500 matkustajaa vuodessa. Velvoiteliikenne on sellaista liikennettä, jonka liikenne- ja viestintäministeriö velvoittaa VR-Yhtymän ajamaan omalla kustannuksellaan. Velvoiteliikenne perustuu ministeriön ja VR-Yhtymän väliseen henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevaan käyttöoikeussopimukseen - erityisasiantuntija, yksikön päällikkö Tero Jokilehto.


Haukivuoren asemalla on hiljaista, pysähtelevät junat eivät häiritse - kuvattu 14.10.2015 (S&J).

LINKKI: Lisää kuvia HAUKIVUORELTA.

Hiirolan rautatieasemalla

F) Hiirolan hylättynä jököttävä rautatieasema kuvattuna 12.12.2010 (S&J). Hiirolan rautatieasema piirtyi Suomen kulttuurihistoriaan vuonna 1953, kun Ville Salminen ohjasi elokuvan Lentävä kalakukko.
Siinähän konnat kuljettavat murtosaalistaan (vuoden 1946 sodan jälkeiseen mustan pörssiin aikaan sijoitettuna) Helsingistä Savoon ja tarkoitus oli, että Hiirolan asemalla pääkonna Ramperi (Leo Lähteenmäki) luovuttaisi saaliin odottavalle autolle. Junaetsivä Samuli Saastamoinen (Esa Pakarinen) konduktööriksi 'soluttautuneena' ilmoittaa kuitenkin, ettei Lentävä kalakukko enää Hiirolan asemalla pysähdy. Ramperin on vedettävä hätäjarrusta Hiirolan kohdalla ja niin Leevi Lindroos eli 'Läski-Leevi' (Masa Niemi) kapsäkkeineen livahtaa Hiirolassa odottavaan autoon.
Mikkelin asemalla junasta ulos asemaravintolaan eksytetty elokuvan nuoripari (Kullervo Kalske ja Mai-Brit Heljo) oli ottanut junasta jääneenä taksin ja he kohtasivat Pieksämäelle junan perässä kiiruhtaen maantielle rengasrikon vuoksi jääneen Läski-Leevin saaliineineen. Proosallista, eikö totta?
Hiirolan asema vilahtaa (ilmeisesti autenttisena kuvauksena) lyhyessä kohtauksessa, missä Läski-Leevi rientää junasta lumisen asemapiha poikki Hiirolan asemarakennuksen nurkalla odottavaan mustaan umpiautoon.

Hiirolan asema kuvattuna 12.12.2010 (S&J).


Talvinen Hiirolan rautatieasema kuvattuna v. 1924 viistosti oikealta radalta päin. Asemarakennus valmistui 1889 Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan. Kokoelma: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma. Julkaisulisenssi OK: CC BY-NC-ND 4.0.

Opettaja Teuvo Tiihonen kuvasi toimivan Hiirolan aseman vuonna 1955.


(Länsi-Savo, 6.3.2016): Hiirolan vanha rautatieasema sijaitsee Savon radan varrella Mikkelissä. Siellä ei enää myydä junalippuja eikä kahvia, rakennus on kuvataiteilija Marja de Jongin koti.
— "Pidän tästä rakennuksesta todella paljon. Se on elegantti ja mittasuhteet ovat kauniit. Aseman julkisivu on vuoden 1889 asussa, vain ovet on vaihdettu jälkeenpäin", de Jong kuvailee kotiaan.
Hiirolan asema on yksi monista Savon radan ja sen risteävän Jyväskylä-Elisenvaara -radan varrella olevista asemakiinteistöistä, joka on nykyään yksityiskäytössä. Esimerkiksi läheisen Kalvitsan aseman ostanut Petri P. Pentikäinen on kerännyt asemalleen kulttuurihistoriallisesti arvokasta aineistoa. Rautatieromantiikkaa kaipaavan kannattaa kuitenkin suunnata Pieksämäelle, sillä siellä sijaitsee Savon radan museo.

Teemu Sirkiä kuvasi Hiirolan aseman 29.7.2018 (kiitos - käyttölupa 2018-8-A).

Hiirolan asemanseudun kartta selityksineen ~ lähde: Hiirolan kylähistoria, 2013.

Lähde: Hiirolan kylähistoria, 2013.

Lisää kuvia Hiirolan rautatieasemalta.

Kalvitsan rautatieasemalla:

G) Kalvitsan rautatieasema kuvattu 23.7.2014 (S&J).

Kalvitsan asema perustettiin Mikkelin ja Haukivuoren pitäjien rajamaille, lähelle samannimistä taloa. Naapuriensa Hiirolan ja Haukivuoren tapaan myös Kalvitsan asemarakennus valmistui 1889 Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan. Rakennusta laajennettiin 1908 poikkipäädyllä alkuperäistä rakennustapaa noudattaen. Ulkoasu on säilynyt hyvin molempien rakennusvaiheiden osalta.
Kalvitsaan perustettiin vuonna 1935 saha, jonka toiminta päättyi tulipaloon 1961. Aseman ja sahan vaikutuksesta syntyi pieni asutuskeskus. Asema muutettiin miehittämättömäksi 1973, ja henkilöliikenne lopetettiin 1983. Aseman makasiinirakennus paloi 1970-luvun lopussa. Asema siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 (Valanto 1982, Radan varrella).

Kalvitsan asema kuvattuna radan itäpuolelta, Mikkeli vasemmalla - Pieksämäki oikealla. Kuvattu 23.7.2014 (S&J).

Kalvitsan aseman idyllistä piha-aluetta - molemmat kuvattu 23.7.2014 (S&J).


Kalvitsan asema - molemmat kuvattu 14.10.2015 (S&J).


Teemu Sirkiä vieraili Kalvitsan asemalla 28.7.2018 (kiitos - käyttölupa 2018-8-A).


Petri P. Pentikäinen: "1985 * Soratie vie vielä kevyen liikenteen palveluksessa olevalle tasoristeykselle Kalvitsa-Juva-tien entisellä päälinjalla, jonka liikenne siirtyi 1960-luvulla ratapihan eteläpään taakse, uudelle sillalle. E-osuusliike Savonseudun Kalvitsan myymälä on avoinna. 1980-luvun puolivälin paikkeilta oleva otos on peräisin osto- ja myyntiliikkeestä löytyneestä kuvakokoelmasta. Kuvaajan nimi ei ole tiedossa." (kiitos * käyttölupa 2017-12-E).

(Jaakko Keränen, 2017): "Kuva täynnä tunnelmaa! Ainakin mielikuvituksessa voi haistaa öljysoratien lipeän hajun. E-öljyn bensiinisäiliö ja olisiko vielä käsipumppukin? Opel Kadett C-korimalli. Kaupan seinällä postilaatikko ja punainen hätäpuhelin. Auringon haalistamat mainokset näyteikkunassa. Julkisivun maalauksessa näkyy poistettujen Savonseutu kirjainten alla ollut tummempi maali. Kukkaistutukset kaupan portaiden vieressä. Siinä olisi mukava istua, paistatella kesälomapäivää ja nauttia kaupasta ostettua Valion jäätelöpuikkoa."

Rantakylä (osaksi Mikkelin kaupunkia v.2001):

H) Rantakylän keskusraitilta löytyy tämä mielenkiintoinen rakennusidylli (22.7.2009 ~ S&J).

Rantakylä on Mikkelin kaupunginosa - varsinaisesta kaupungin keskustasta muutamia kilometrejä vitostietä lounaaseen vitostietä Lahden suuntaan - ennen Otavaa.

Vitostien alikulkutunneli Rantakylässä - taustalla koulurakennus (22.7.2009 ~ S&J).

LINKKI: Rantakylän jalkapallokentän esittelysivu.

Otava (osaksi Mikkelin kaupunkia v.2001):

I) Otavan opisto kuvattuna 29.7.2010 (S&J).

Otavan paloasema kuvattuna 22.7.2009 (S&J).

(Wikipedia, heinäkuu 2010): Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut 2 000 asukkaan taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen. Aikaisemmin alue tunnettiin Liukkolana, ja se oli yksi Mikkelin maalaiskunnan suurimmista kylistä ja sen keskustaajama. Otava liittyi Mikkeliin osana maalaiskunnan liitosta 2001.
Otavan läpi kulkee Helsingin ja Mikkelin välinen valtatie 5. Otavassa on kohtuullisen laajat julkiset ja yksityiset palvelut.
Liikenneväylien lisäksi Otavan elämää ovat jo sadan vuoden ajan leimanneet kaksi suurehkoa oppilaitosta, Otavan koulutila ja Otavan opisto.
Mikkelin ammattiopistoon kuuluvalla koulutilalla annetaan edelleen maatalous- ja puutarha-alan opetusta. Toimintoja kehitetään ja opetus sekä varsinaisen koulutilan maatalous- ja puutarhatuotanto jatkuvat.
Otavan opisto on nykyään Mikkelin kaupungin omistuksessa oleva kansanopisto. Opisto siirtyi Otavaan Joroisista vuonna 1901, jolloin sille valmistui oma talo.
Otavan suurin teollisuuslaitos on nykyään heinolalaisen Versowood Oy:n omistama saha. Ensimmäinen saha Otavaan perustettiin 1891. Tämä Otavan Koivusaha Oy oli norjalaisessa omistuksessa, ja se sijaitsi hieman eri paikassa kuin nykyinen.
Otavan kehittymiselle keskeinen tekijä oli Savon radan valmistuminen 1889. Otavan asemalta rakennettiin pistoraide parin kilometrin päähän Puulan rantaan 1890-luvulla. Otavan sataman asemarakennus on edelleen olemassa. Satamasta kuljetettiin Savon radalle lähinnä puutavaraa. Puulan rannoille perustettiin useita sahoja, kun rautatieyhteys teki tuotteiden kuljettamisen kannattavaksi.
Ensimmäiset höyrylaivat tulivat Puulalle 1890-luvulla. Ne kuskasivat lähinnä puuta. Kangasniemen ja Otavan välinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891 höyrylaiva "Puulalla". Otavan satamasta oli junayhteys Otavan asemalle ja sieltä edelleen Mikkelin tai Kouvolan suuntaan.
Vuoden 1918 sisällissodan aikana Otava kuten koko Mikkelin maalaiskunta oli syvällä valkoisten alueella. Maaliskuun 25. päivänä 1918 valkoiset teloittivat Otavassa Puulan lahdella kymmenen punaiseksi luettua otavalaista muodollisen oikeudenkäynnin jälkeen. Tapahtuma oli ilmeisesti suurin ns. valkoisen terrorin ilmentymä koko Etelä-Savossa. Teloitetut miehet eivät tiettävästi osallistuneet aseellisesti sotaan.
Talvi- ja jatkosodan aikana Otavassa asui Mikkelin päämajassa työskenteleviä korkeita upseereita. Talvisodan aikana muun muassa marsalkka Mannerheim oli majoittuneena Otavan opistolle 5.1.1940–5.3.1940.
Sotien aikana useat päämajan osat toimivat Otavassa. Talvisodan aikana Otavaa pommitettiin kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut ja aineellisetkin vauriot jäivät vähäisiksi.

Otavan rautatieasema kuvattuna 13.6.2012 (S&J).

Petri P. Pentikäinen kuvasi 7.8.1986 Otavan aseman Fuji-pokkarikameralla erikoispikajuna 83:n viimeisen vaunun takaikkunan läpi. Paikallisjunat vielä pysähtyivät." (kiitos * käyttölupa 2017-12-E).

LINKKI: Lisää kuvia OTAVASTA.

Anttola (osaksi Mikkelin kaupunkia v.2001):

J) Anttolan kirkko - kuvattu 2.5.2010 (S&J).

Anttola oli Etelä-Savossa sijainnut Suomen kunta. Kunnassa asui 1890 asukasta vuonna 1999, ja sen pinta-ala oli 363 km2, josta vesistöjä oli 29,2 prosenttia. Anttola liitettiin Mikkelin kaupunkiin vuoden 2001 alusta.
Anttola tunnetaan lotjistaan. Vanhan Saimaan kanavan aikana Anttolassa rakennettiin yli 180 hinattavaa rahtialusta eli lotjaa.
Mikkelin Anttolassa sijaitsee muun muassa näköaloistaan kuuluisa Neitvuori, joka on yksi Etelä-Savon alueen korkeimmista huipuista, sekä monipuolisia palveluja tarjoava kylpylä-hotelli Anttolanhovi, entinen Demidoffien kartano.
Kantatie 62 Mikkelistä Imatralle kulkee Anttolan kautta, Anttolan satamaan johtaa Luonterilta 2,4 metrin syvyinen väylä.

Anttolan kirkko Tapaninpäivän aamuna 26.12.2013 - lämpötila +5C (S&J).

Kuparonvirran lossi Hirvensalossa, Mikkelin Anttolassa, kuvattu 23.7.2014 (S&J).

LINKKI: Lisää kuvia Anttolasta.

Hietasen rautatieasemalla:

1.

K) Hietasen asema - kuvattu 28.10.2015 (S&J).

Hietanen oli jo ennen Savon radan rakentamista kestikievaripaikka Heinolan ja Mikkelin välisen maantien varrella. Hietasen kohdalla haarautui tie myös Ristiinan kirkon suuntaan. Hietasen asemarakennus valmistui 1889, ja se rakennettiin Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan. Sitä laajennettiin alkuperäistä rakennustapaa noudattaen Bruno Granholmin suunnittelemalla poikkipäädyllä 1908. Ulkoasu noudattaa laajennuksen aikaista asuaan melko hyvin, myöhemmin rakennukseen on lisätty kuisti.
Asemanseudulle perustettiin saha ja mylly 1936. Toiminta jatkui vuoteen 1968. Ympärille kasvoi pieni taajama, jonka väkilulu laski kuitenkin 1970-luvulla alle 200 hengen. Asema alennettiin laiturivaihteeksi 1963 ja muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1970. Tavaraliikenne lopetettiin 1976, mutta sitä jatkettiin 1980-84. Ratapihaa käytettiin tavaravaunujen säilytyspaikkana vuoteen 2000, jolloin myös henkilöliikenne lopetettiin. Sivuraiteet jäivät pois käytöstä 2001. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin 2007 ("Radan varrella", 2009).

Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopiston opintopiiri kokosi 1988-92 muistitietoa Hietasen kyläperinteestä. Asemarakennus pääsi kansikuvaan.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Hietasen asemakuvat # 1-7 ~ kaikki 28.10.2015 (S&J).

(Pirjo Gynther, 9.6.2004): Olen viettänyt lapsuuteni parhaat vuodet Hietasen asemalla, sillä isäni Lauri Gynther oli asemamiehenä silloin Hietasella. Silloin se oli aina hyvin hoidettu, isäni sai jopa kunniakirjan siitä. Äidillä oli aina kauniita kukkia ikkunalla, niitä katselivat matkustajat junan ikkunoista. Meille lapsille elämä oli asemalla jännittävää ja tapahtumarikasta. Vuosia on jo kulunut, isä ja äiti ovat molemmat muisto vain, aivan kuin asemakin, mutta aina kun kuljen siellä muistelemassa, voin kuulla höyryveturin jyskeen ja jarrujen sihinän ja kaipaan niitä aikoja.

(Heikki Kyyrö, 27.12.2010): Täällä on toinen Hietasen aseman nurkilla elänyt. Meillä oli isä ja äiti junanlähettäjiä. Asuimme viereisessä valtion asunnossa, joka on nyt purettu. Asema ja asemanseutu on mulle hyvin tuttu. Olen ollut vanhempieni kanssa yövuorossa (nukkunut suurimman osan ajasta), istuskeltu rappusilla, odoteltu postijunaa, n. klo 18. Ja peuhattu joka paikassa, muun muassa kiivetty niihin aseman ulkomaisiin kuusiin, joissa oli ihmeen suuret kävyt, ja kävyissä kovakuorisia siemeniä. Kun kuoren rikkoi, sai hauskoja makupaloja. Kyllä on muistojen paikka mullekin. Tämä oli vuodet 1943- 1953.
Pakko kirjoittaa lisäksi muutama rivi Hietasen elämästä sodan jälkeen. Paikka oli Helsingin noblessin mieleen (=arvokkuus, hienosto, jalous, ylhäisö). Hietasessa oli kesäisin arkkiatri Renkonen, Suomen ylimetsänhoitaja Ilvessalo, (oikea) valtioneuvos Ylönen asui Auralla, aikansa kuuluisimpia jumaluusoppineita A.F. Puukko Lahnajärveltä.
Hietasen järvi oli kuuluisa kirkkaasta vedestään. Kun sukeltelimme veneestä selällä, pohjaan saattoi nähdä 10 metriä. Sota-aikana Hietasessa oli sivuraide, johon esim. Mannerehimin juna saatiin vedetyksi. Mikkelin suunnassa oleva Leipälänmäki oli turve-vetureille niin raskas tulla, että ne juuri ja juuri pääsivät mäen päälle.


.

Kuvattu 1950-luvulla Hietasen asemalta n. 500 metriä entisen Ristiinaan menevän tasoristeyksen kohdalla. Paikalla on nykyisin silta. Topparoikan toinen oikealta on ratatyönjohtaja Kalle Toivonen. Vahtitupa takana oikealla poltettiin tupajumien takia 1960-luvulla. Kiitos: Raimo Virtanen.

(Heikki Kyyrö, 27.12.2010): Joo, siinä oikealla on vaihdemiehen mökki. Eräs tarina: Asemalla ihmeteltiin, minne se vaihdemies oikein katosi. Asiaa kysyttäessä hän vastasi: "Oli mentävä syömään, muuten lapset syövät kaikki perunat." -Vaihdemiehellä oli paljon lapsia. Ikävä, kun en muista nimeä.


.

Näkymä Hietasen aseman entiseltä ratapihalta pohjoiseen kohti Mikkeliä (23km). Näkökentän päässä maantiesilta. Kuvattu 28.10.2015 (S&J).

.

.

.

Hietasen aseman kohdalla asuintalo ulkorakennuksineen tien vastakkaisella puolella - kaikki 28.10.2015 (S&J). Tästä rakennuksesta olisi mukava saada lisätietoja.

.

.

Timo Yrjölä lähetti nämä kaksi kuvaa Hietasen Osuuskaupasta 26.2.2017 (kiitos): "Sivuillanne on kuvia Hietasen aseman kohdalla Ristiinaan johtavan tien länsipuolella olevasta talosta. Talo on entisen Hietasen Osuuskaupan ja myöhemmin Etelä-Savon Osuusliikkeen päätoimipaikka.
Liitteenä on ELKA:n sivuilta kopioitua kaksi kuvaa talosta. Toinen vuoden 1915 tienoilta, jolloin Hietasen Osuuskauppa on perustettu ja toinen sen täyttäessä 20 vuotta.
Etelä-Savon Osuusliike liitettiin Suur-Savon Osuuskauppaan, jolloin talo muuttui sen sivumyymäläksi ja joka suljettiin vuonna 1985. Vuosiluvut ovat kirjasta "Aseman kulmilta ja kylän kujilta".
Minullakin on muistoja Heikki Kyyrön mainitsemien asemarakennuksen takana olevien puiden kävyistä, joiden siemenet olivat kuin pähkinöitä ja joita kiipeilimme etsimässä Heikin ja osuuskaupan myymälänhoitajan pojan kanssa. Yksi niistä puista saattaa olla pystyssä vieläkin.
"

Vuolinko:

L) Sanomalehti Länsi-Saimaa uutisoi perjantaina kesäkuun 6. päivänä 1968 tuhoisasta onnettomuudesta Vuolingon tasoristeyksessä.

.

Ristiina ja Suomenniemi liitettiin Mikkeliin 1.1.2013:

M) Ristiinan kirkko kuvattuna 2.5.2010 (S&J).


Ristiinan sivullemme

Suomenniemen sivullemme.

Ristiina ja Suomenniemi liitettiin 1.1.2013 Mikkelin kaupunkiin: Ristiinan sivullemme ~ Suomenniemen sivullemme.

Mikkelin sivulle #1.

Mikkelin sivulle #2.

Mikkelin sivulle #3.

Mikkelin sivulle #4.

Mikkelin sivulle #5.

Alkusivulle takaisin.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)