|
|
A) Mäntyharjun rautatieasema:
2010:
Mäntyharjun rautatieasema kuvattuna 2.5.2010 (S&J). Mäntyharju on ensimmäinen pysähdyspaikka Mikkelistä etelään Kouvolaan matkustettaessa.
(Perinnealbumi, 1981): Vuoden 1918 'kansalaissota' koetteli Mäntyharjua, sillä sen alueella juuri rautatien vuoksikin taisteltiin rajusti. Punaiset valtasivat venäläisten tukemina aseman helmikuun 1918 alkupuolella, ja myös kirkonkylä joutui heidän haltuunsa. Mäntyharjulta he etenivät radan vartta ja maantietä pohjoiseen, mutta talonpoikaisarmeijan vastahyökkäys pysäytti heidät, ja lopulta punaisten rintama vetäytyi Mouhun pysäkin vaiheille.
Maaliskuussa 1918 Mouhussa käytiin raskas taistelu, jossa punarintama murrettiin. Mainitun taistelun johdosta on Savon radan länsipuolelle korkealle kalliolle pystytetty muistomerkki.
Mäntyharjun rautatieasema kuvattuna 2.5.2010 (S&J).
(Perinnealbumi, 1981): Kun ensimmäinen höyryveturi v.1862 puksutteli Helsingistä Hämeenlinnaan, alkoi Suomessa nopea rautateiden rakentamiskausi. Mäntyharju pääsi osalliseksi tästä kehityksestä v.1889, jolloin pitäjän poikki kulkeva Savon rata avattin liikenteelle.
 
Yksityiskohtia kuvattuna Mäntyharjun rautatieasemalta 2.5.2010 (S&J).
(Radan varrella, Valanto, 1982): Mäntyharjun asema perustettiin Mäntyharjun kirkon ja Ristiinan välisen maantien risteykseen, Pyhäveden etelärannalle, neljän kilometrin päähän kirkolta. Asemarakennus on yksi Savon radan alkuperäisistä asemista, ja se rakennettiin Oulun radan IV luokan tyyppipiirustusten nro 1 mukaan yksityiskohtia hivenen muuttaen. Oulun radalla Lapuan, Ylivieskan, Oulaisten ja Limingan asemat rakennettiin samoilla piirustuksilla, tosin joitakin yksityiskohtia muunneltiin Mäntyharjun asemalla. Alkujaan suorakaiteen muotoinen rakennus muutettiin vinkkeliksi vuoden 1907 laajennuksessa, jonka suunnitteli Bruno Granholm. Muuten ulkoasu on säilynyt varsin hyvin alkuperäisenä.
Rautatien myötä Mäntyharjun asemanseudusta alkoi kehittyäö uusi asutus- ja teollisuuskeskus. Asema-alueen pohjoispäähän perustettiin oman raiteensakin saanut saha 1896. Maailmansotien välisenä aikana asemanseudulle rakennettiin mm. työväentalo ja postitalo ja 1950-luvulla kenkätehdas ja useita liike- ja virastorakennuksia. Asemanseudusta kehittyi Mäntyharjun kuntakeskus kirkonseudun jäädessä sivuun taajaman länsireunalle.
Aseman tiilinen vesitorni purettiin radan sähköistyksen aikoihin 1970-luvun lopussa. Asemarakennus, tavarasuoja ja muita rakennuksia siirtyi Senaatti-kiinteistöille 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.
 
Mäntyharjun aseman nuorilla odottajilla on tullut kai aika pitkäksi - tussituhrijat iskeneet töherryksillään (2.5.2010 ~ S&J).
 
Mäntyharjun asemaa kuvattuna kahdesti 2.5.2010 (S&J).
Mäntyharjun rautatieasema kuvattuna 10.6.2010 (S&J).
2015:
1. 
Mäntyharjun rautatieasema kuvattuna 19.4.2015 (S&J).
2. 
3. 
4. 
5. 
6. 
7. 
Kuvat #1-7: Mäntyharjun rautatieasema kuvattuna 19.4.2015 (S&J).
1. 
Mäntyharjun rautatieasema lla ~ 28.10.2015 (S&J).
2. 
3. 
4. 
Kuvat #1-4: Mäntyharjun rautatieasemalla 28.10.2015 (S&J).
Kangasniemen Kunnallislehdestä (31.12.1975).
2018:
1. 
Mäntyharjun rautatieasema ~ kuvattu 17.11.2018 (S&J).
Mäntyharjun aseman valoharhat:
Mäntyharjussa asuva valotaiteilija Spirit of the Forest alias Antti Arosanervo herättää valoteoksellaan henkiin Mäntyharjun juna-aseman ympäristön yhdeksi viikonlopuksi. Asemarakennus ympäristöineen on valaistuna perjantaista sunnuntaihin 16.-18.11.2018 klo 16-21.30 välillä.
Arosanervo on suunnitellut väliaikaisen teoksen Mäntyharjun rautatieaseman ympäristöön. Valojen avulla aseman ympärille luodaan mystinen illuusio kesästä perhosineen ja valaistune puineen. Asemarakennuksen sisällä näyttäisi myös olevan elämää. Mäntyharjun asemalla pysähtyvät junat matkustajineen pääsevät myös hetkeksi mukaan aseman valoilluusioiden maailmaan.
- On hienoa, että voimme esitellä paikkakuntalaista osaamista, iloitsee kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky. Toivomme myös, että teoksella voimme kiinnittää Savon radalla matkustavien huomion hetkeksi ulos, asemanympäristöön ja Mäntyharjuun pienen junanpysähdyksen aikana. Asukkaille tarjoutuu hyvä syy tehdä iltalenkki vaikka Asemanlammen ympäri.
Antti Arosanervo on tehnyt töitä valoilluusioiden parissa Spirit of the Forest -nimellä vuodesta 2014 lähtien.
- Olen aloittanut valo- ja lavaste-urani Flowers of Lifessä valo- ja lavaste-teknikkona kierrellen pitkin Eurooppaa sekä aina Etelä-Afrikkaa myöten. Sittemmin olen irtaantunut omaan suuntaani mm. luontoteemoja, teatterivalaisutekniikoita sekä videoprojisointeja käyttäen, kertoo Arosanervo.
Spirit of the Forest on ollut mukana Suomessa valoteoksella mm. Lahden Valoviikoilla, Mikkelissä Taijetorilla, Turun Kiarama -festivaaleilla sekä Kosmos Festivaaleilla Circus-Areenalla kahtena vuonna sekä lukuisissa pienemmissä tapahtumissa.
2. 
Mäntyharjun rautatieasemalla Antti Arosanervon valoteos "Asemanharhat" ~ kuvattu 17.11.2018 (S&J).
3. 
4. 
Kaikki kuvat #1-4 kuvattu Mäntyharjun asemalla 17.11.2018 (S&J).
|
