MÄNTSÄLÄ:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 1.1.2017)

(Wikipedia, 2012): Mäntsälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Mäntsälässä asuu 20 414 henkilöä, ja sen pinta-ala on 596,10 km², josta 15,27 km² on sisävesiä. Kunta on yksikielinen. Mäntsälän naapurikuntia ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kärkölä, Orimattila, Pornainen, Pukkila ja Sipoo.
Mäntsälä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja Hanko–Porvoo -tien risteyksessä. Kunta muodostuu 18 kyläkeskuksesta: Arola, Hautjärvi, Herman Onkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, Levanto, Maitoinen, Mäntsälän kirkonkylä, Nikinoja, Mattila, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi.
Mäntsälän keskusta-alueen halki virtaa Mäntsälänjoki (Mustijoki), joka laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa. Mäntsälässä on useita pieniä järviä: Huntti, Isojärvi, Joutsjärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Pitkäjärvi, Piva, Sahajärvi, Sulkavanjärvi, Suojärvi, Sääksjärvi, Vuotava ja Vähäjärvi.
Kunnan halki kulkee valtatie 4, jonka eteläosa Helsingistä Lahden kautta Heinolaan saakka on rakennettu moottoritieksi. Mäntsälän kirkonkylästä on Helsinkiin 59 km, Lahteen 44 km, Porvooseen 39 km, Hyvinkäälle 26 km, Järvenpäähän 22 km ja Pornaisiin 22 km.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870 kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin. Ehnroosin ansiosta kansankirjasto perustettiin jo vuonna 1840. Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.
Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo Pitäjäntupa rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Nykyään se on vuokrattu Mäntsälä Seuralle, joka kunnostaa sitä kesäkäyttöiseksi tapahtumataloksi. Tupa on toiminut myös ruumiiden leikkaushuoneena, Säästöpankkina, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Rakennus on vuonna 2009 kunnostettu ulkoapäin Mäntsälä Seuran talkootyönä ja siihen voi tutustua vain tilauksesta. Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.
Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista 4 on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili keskustassa sijaitsevassa Mäntsälän kartanossa Ulla Möllersvärdin vieraana vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.

Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932 noin 400 Lapuanliikeen suojeluskuntalaista keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta.
Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.

Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2 000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 perustettiin kunnan keskustaan kirkon viereen Kirvun pitäjämuseo.
Mäntsälästä puhuttaessa yleensä Mäntsälän kapinan jälkeen ensimmäiseksi nousee mieleen Kake Singersin hitti "Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979. Tiettävästi kappale on saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista. Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän keskustan läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.
Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992, nykyisin aluetta laajennetaan ja aivan alueen viereen valmistui rautateiden henkilöasema vuonna 2006. Kunnasta kulkee tunneittain, aamusta iltaan, paikallisjunia Helsinkiin ja Lahteen. Matka Helsinkiin kestää 40 minuuttia ja Lahteen 22.

Mäntsälän kirkko:

A) Janne Karaste kuvasi Mäntsälän kirkon keväällä 2005 (lisenssi, OK). Mäntsälän perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko. Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1866, mutta sen piti valmistua jo aiemmin. Krimin sota vaikutti myös Mäntsälään: kirkonrakennusvarat menivät sotatoimiin. Kaikki kirkot ovat sijainneet lähes täsmälleen samalla paikalla Kirkonmäellä.

Mäntsälän katunäkymiä:

B) Janne Karaste kuvasi Mäntsälän toria ja keskusraittia keväällä 2005 (lisenssi, OK).

C) Mäntsälän rautatiekulttuuria:

Sakari Kestinen kuvasi Mäntsälän asemalla 1.9.2006: "Festarijuna odottaa lähtöään Mäntsälän uunituoreella asemalla." Käyttölupa "2016-11-A", kiitos.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.