LIETO:
(Svala & Joutsi * aloitettu: viimeisimmät lisäykset: 5.1.2017)


(Wikipedia, 2014): Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 17 204 ihmistä ja ja sen pinta-ala on 200,17 km2. Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Paimio, Tarvasjoki ja Turku.
Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä. Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kylät: Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä ja Yliskulma.

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä.

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa. Lisäväriä kunnan urheilupiiriin tuo amerikkalaisen jalkapallon seura Lieto Oakmen sekä salibandyseura SBS Lieto.

Liedon Osuuskauppa:

A) Liedon Osuuskauppa ja Chevrolet-kuorma-auto sen edessä vuonna 1934. Lähde: Annastiina Henttinen: 'Vakuuttavaa yhteistyötä' (public domain).

Liedon Vanhalinna:

B) Liedon Vanhalinna ja Hämeen Härkätie Liedossa - kuvaaja: nimimerkki 'Drieakko' - 2007 (public domain).

(Wikipedia, 2014): Liedon Vanhalinna on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista linnavuorista. Se sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkätien välissä Liedon kunnassa. On arveltu, että Vanhalinnan merkitys olisi vähentynyt Turun linnan valmistuttua Aurajoen suulle 1300-luvun alussa.
Muinaislinna: Linnavuori kohoaa 47 metriä Aurajoen pintaa korkeammalle. Jyrkät rinteet ovat tarjonneet luontaiset edellytykset linnan perustamiselle. Linnavuorella tehdyissä kaivauksissa on voitu erottaa kolme aktiivista kautta linnavuoren historiassa. Ensimmäinen aktiivikausi oli nuoremmalla pronssikaudella (1100–500 eaa.) ja toinen merovingiajalla (500–700 jaa.). Kolmas aktiiviaika sijoittuu vuosien 1000–1370 välille. Linnan ympäristöstä löytyneet nuolenkärjet – erityisesti niiden runsas määrä – viittaa siihen, että linnavuorelaiset ovat jossain vaiheessa joutuneet puolustautumaan. 1900-luvun alussa Vanhalinnaa tutkineen Juhani Rinteen mukaan linnavuoren eteläsivua suojasi kaksi muuria, joista sisempi oli osittain rakennettu tiilistä.
Vuoren päällä olevalta tasanteelta on löytynyt jäänteitä suorakulmaisesta linnasta, jonka kiviperustukset ovat noin 3–4 metriä paksut. Linnan mitat ovat ainakin 48 x 30 metriä. Rinne on ajoittanut muurit 1100-luvun lopulle tai 1200-luvun alkuun. Linnavuori on kuulunut kiistatta alkujaan paikalliselle väestölle, mutta päätyi ruotsalaisten tukikohdaksi.

Liedon Vanhalinnan päärakennus luoteesta. Kuvasi Samuli Lintula kesällä 2008 (lisenssi, OK).

(Wikipedia, 2014): Vanhalinnan tila: Ruotsinvallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten läänitetty aatelistila. 1700- ja 1800-luvuilla Vanhalinnan tila oli Littoisten verkatehtaan perustajasuvun Hjeltin tila. Niiltä ajoilta periytyy maatalouden ja talonpoikaiskulttuurin arvostus, jota tilan viimeinen omistajasuku, Wanhalinnat, jatkoi menestyksekkäästi.
Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin kartanokeskuksen massiivinen uusklassinen päärakennus oli juuri valmistunut. Avioiduttuaan vuonna 1944 Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elävää museota. Wanhalinnat halusivat turvata elämäntyönsä lahjoittamalla tilan silloin vielä yksityiselle Turun yliopistolle Snellmanin päivänä 1956. Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, jolloin Vanhalinna jäi muun yliopiston lahjoitusomaisuuden tavoin Turun Yliopistosäätiön omistukseen. Vuonna 1998 Turun Yliopistosäätiö perusti erillisen Liedon Vanhalinna -säätiön kehittämään toimintaa museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksena.

Liedon rautatiekulttuuria:

C) Mika T. Polamo kuvasi Liedon asemalla 24.6.1999: "Tavarajuna T1513 * 100 aks. Dv12 2553 + Dv12 2734." Käyttölupa "2017-1-F", kiitos.

Mika T. Polamo kuvasi Liedon asemalla kesäkuussa 1999: "3 Dv12, etummainen Dv12 2702." Käyttölupa "2017-1-F", kiitos.

Nimimerkki "Kotivalo" kuvasi Liedon asemarakennuksen joulukuussa 2013. Lisenssi, OK (Creative Commons license).

Liedon rautatieasema (lyh. Leo, ruots. Lnd) on lakkautettu liikennepaikka Turku–Toijala-radan varrella Liedossa. Se sijaitsee noin 20 kilometriä Turusta koilliseen. Asemakiinteistöön kuuluu asemarakennuksen lisäksi VR:n käytöstä poistunut makasiinirakennus. Pihapiirissä on lisäksi vuonna 1878 kahden perheen asunnoksi rakennettu asuinrakennus, yhdistetty navetta-halkovaja ja sauna.
Asema avattiin vuonna 1876 Tammentaan kylään ja sen ympärille kasvoi asutus- ja palvelukeskus, jota alettiin kutsua 1900-luvun alussa Tammentaan sijasta Asemankulmaksi. Asema on rakennettu Knut Nylanderin tekemien tyyppipiirustusten mukaan. Samoilla piirustuksilla rakennettiin myös Auran, Kyrön, Urjalan ja Matkun rautatieasemat. Vuonna 1960 taajamassa asui noin 700 ja 2010 noin 1 100 henkeä. Moottoritieyhteys Turkuun syrjäytti ratayhteyden ja asema muutettiin miehittämättömäksi vuonna 1990. Henkilöliikenne lopetettiin seuraavana vuonna ja liikennepaikka lakkautettiin 1999, jolloin myös purettiin ratapiha. Nykyään asemarakennus on yksityisomistuksessa (Wikipedia, 2017).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.