Leivonmäki (jatkoa Joutsan sivultamme #5/5):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 1.5.2018)

Leivonmäen kirkko (Joutsan kappeliseurakunta)

A) Leivonmäen kirkko - kuvattu sunnuntaina 14.3.2010 (S&J).


Leivonmäen vuonna 1960 rakennettu kirkko (edellinen oli palanut v. 1958). Kirkon on suunnitellut arkkitehti Erkko Virkkunen. Kuvattu 3.5.2018 (S&J).


Nämä kuvat (kuten myös alempana tässä kuvaruudussa olevat) Leivonmäen kirkkomaalta kuvattiin 14.3.2010 (S&J).

(Leivonmäen nettisivut, maaliskuu 2010): Leivonmäen seurakunta ~ Joutsan kappelista itsenäiseksi 1880 ja takaisin Joutsan kappeliksi 2008:
Leivonmäki on kuulunut vuosina 1784-1897 Porvoon hiippakuntaan, 1897-1923 Savonlinnan hiippakuntaan, 1923-1947 Tampereen hiippakuntaan ja sen jälkeen Mikkelin hiippakuntaan.
Itä-Hämeessä on ollut aikanaan vain yksi keskiaikainen seurakunta, Sysmä, jonka kirkolliseen piiriin kuuluivat kaikki Päijänteen itäpuolisen Hämeen alueet. Suur-Sysmän alueista itsenäistyi ensimmäisen Hartolan kappeli, jonka alaisuuteen Leivonmäki ja Joutsa kuuluivat.
Leivonmäeltä oli pitkä ja hankala matka Hartolan kirkkoon. Siksi kaikki Leivonmäen 11 taloa anoivat vuonna 1772 Porvoon tuomiokapitulilta lupaa rakentaa paikkakunnalle rukoushuone ja hautausmaa. Vaatimaton kirkkorakennus valmistui 1774 ja vihittiin käyttöön 1775. Kirkko oli käytössä siihen asti, kunnes uusi kirkko valmistui 1873. Tämä kirkko paloi helmikuussa 1958. Palaneen kirkon paikalle rakennettiin nykyinen kirkko, joka vihittiin käyttöön kesällä 1960. Ensimmäisen kirkon paikalla nykyisellä sankarihautausmaalla on kirkon muistokivi.
Hartolan kappeliseurakunta itsenäistyi 1784 emäseurakunnaksi, jonne määrättiin kirkkoherran lisäksi Joutsan kappeliin kappalainen. Hän asettui 1789 asumaan Leivonmäelle siihen asti, kunnes Joutsaan valmistui Pekkasten pappila 1798.
Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliksi 1850 ja ensimmäinen kappalainen tuli Leivonmäelle 1853. Kun Joutsan seurakunta itsenäistyi, Leivonmäestä tuli 1860 Joutsan kappeli. Leivonmäki alkoi hakea 1870-luvun alkupuolella itsenäiseksi seurakunnaksi ja senaatilta tuli myönteinen päätös 4.11.1878, jonka mukaan Leivonmäestä tulisi itsenäinen seurakunta Joutsan seurakunnan kirkkoherran kuoleman jälkeen. Joutsan kirkkoherra kuoli maaliskuussa 1880, jolloin senaatin päätös astui voimaan. Kirkkoherran vaalissa heinäkuussa 1881 valittiin ensimmäinen kirkkoherra, joka otti viran vastaan 1.5.1882. Viimeinen vakituinen ja samalla kymmenes, pitkäaikaisin kirkkoherra Matti Kallioinen valittiin virkaan 1975 siirtyen 2008 alusta Joutsan seurakunnan Leivonmäen kappeliseurakunnan kappalaiseksi. Kallioinen jäi eläkkeelle 1.1.2009. Leivonmäen kunta liittyi vuoden 2008 alusta Joutsan kuntaan. Lain mukaan liittyvien kuntien alueella olevien seurakuntien tulee samassa yhteydessä muodostaa joko seurakuntayhtymä tai yksi seurakunta. Leivonmäen seurakunta liittyi Joutsan seurakuntaan kappeliseurakuntana 1.1.2008.

Leivonmäen kirkko kuvattuna 3.5.2018 (S&J).


Leivonmäen kirkko ~ kaikki viisi kuvattu 14.3.2010 (S&J).


Leivonmäen kirkon kulmilta näkymä kirkkomaan suuntaan ~ 3.5.2018 (S&J).

Leivonmäen kirkon helmoissa havaittavissa ikävännäköisiä keltavaurioita ~ 3.5.2018 (S&J).

Leivonmäen kirkko kuvattuna tien vastakkaiselta puolelta - entisen kunnantalon pihalta ~ 3.5.2018 (S&J).

Leivonmäen entinen kunnantalo:

B) Tarpeettomaksi kuntaliittymän vuoksi jäänyt Leivonmäen entinen kunnantalo, joka kuvaushetkellä (14.3.2010 - S&J) oli myynnissä. Erikoisuutena mainittiin myyntimainoksissa, että kunnantalon alakerrassa oli sijainnut viereisen Leivonmäen kirkon viinikellarit.


Leivonmäen kirkon edustalta kuvattuna entinen kunnantalo tien vastakkaisella puolella ~ 3.5.2018 (S&J).

Leivonmäen entinen kunnatalo ~ molemmat 3.5.2018 (S&J).

Näkymiä Leivonmäen keskusraitilta:

C) Koillisesta Leivonmäelle Havumäen ja Kangasniemen suunnasta - kuvattu 14.3.2010 (S&J).

Hyvän mielen kyläkauppa - kirkon puolella keskustietä ~ molemmat kuvattu 3.5.2018 (S&J).


Rakennus Leivonmäen keskustataajamasta - Hyvän mielen kyläkaupan naapurissa - kuvattu 14.3.2010 (S&J). Entinen pankkirakennus?

Samainen rakennus ~ molemmat kuvattu 3.5.2018 (S&J).


Yleisnäkymä Leivosmäen keskusraitilta ~ kirkolta poispäin ~ 3.5.2018 (S&J).

Kevään haravointitalkoita Leivonmäen keskusraitin varrella ~ 3.5.2018 (S&J).

Kurkiauran koulu Leivonmäen keskustaajamassa ~ 3.5.2018 (S&J).

Kaksi yksittäistä rakennusta Leivonmäen keskusraitin varrelta ~ molemmat kuvattu 3.5.2018 (S&J).

Leivonmäen linja-autopysäkki:

D) Linja-autopysäkin alue kioskin tuntumassa Leivonmäen keskustataajamassa - kuvattu 14.3.2010 (S&J).

(Janne Laitinen, sähköposti 17.1.2012): Kuva on ilmeisesti otettu vanhan osuuspankin pihasta. Kuvassa ei kuitenkaan ole matkahuolto, vaan siinä on ainoastaan linja-autopysäkki, jossa vakiovuorot pysähtyy. Pääsääntöisesti kioskin pihassa on parkkipaikka Anssin Tilausliikenteen autoille.

Samaisella Leivonmäen bussien pysäkki- ja parkkipaikalla - kuvattu 3.5.2018 (S&J).

Asumaton sukutila ~ Havumäen Alajoki (Leivonmäki, Joutsa):

E) Leivonmäen Havumäessä sijaitsee sukutila Alajoki, joka oli asuttuna 1760-luvulta vuoteen 1994. Autioituneen sukutilan kartoituksen suoritti vuoden 1995 tienoilla sukutilan omistajasukuun kuulunut, Kangasniemellä tuolloin lukiota käynyt tyttö. Hänen kuvaamataidon kurssinsa projektityö sisälsi kyseisen pihapiirin karttapiirtämistä ja rakennusten valokuvaamista.
Valitettavasti tekijältä oli unohtunut merkitä nimensä valmiiseen seinäkollaasiinsa, johon kuuluivat yhdessä karttapiirrokset ja valokuvat. Tämän kirjoittajan nimimuistikaan ei tunnu enää sinne asti sujuvasti ulottuvan. Tekijän nimi on kuitenkin etsinnässä, toivottavasti vanhat dokumentit löytyvät.

Alajoen sukutila sijaitsee hyvin lähellä Joutsan ja Kangasniemen rajaa - Kangasniemeltä Joutsantietä Kortesalmen sillan jälkeen oikealle pohjoiseen Ohensalontietä ja Mehdon kohdalta (Lihvanselkä) vasemmalle länteen Kylmäpuruntietä (Miilakangas). Tieyhteys myös länsipuolelta Havumäki-Pajumäen tieltä Korpelan pohjoispuolelta.


Päärakennus kahdessa kuvassa (kartassa #1).

Vasemmalla sauna (#5) ja takana oikealla riihi (#6).

Vierekkäiset hirsitallit (#4).

Puusee tallin päädyssä (#4).

Liiteri (#2).

Aitta (#3).

Riihi (kartassa #6).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Joutsan sivullemme #5