A) Laukaan näkymiä: Silta Laukaan ja Lievestuoreen välisellä maantiellä: 1. 2. Tämä Vuonteen silta sijaitsee Laukaan ja Lievestuoreen välisellä maantiellä - kuvat #1-4 kuvattu 10.10.2010 (S&J). 3. 4. Tuija Hokkanen kuvasi 2.3.2019 Laukaan Vuonteen vanhan ja sen viereen valmisteilla olevan vielä keskeneräisen uuden sillan - kiitos käyttöluvasta. Tuija Hokkanen kuvasi 16.3.2019 Laukaan Tarvaalassa tämän mielenkiintoisen sillan - kiitos käyttöluvasta. Ahlbacka-niminen tila: Tämä rakennus sijaitsee Laukaan ja Lievestuoreen välisen maantien eteläpuolella - kaikki kuvattu 10.10.2010 (S&J). Saman tornirakennuksen pihapiiristä (10.10.2010 ~ S&J). (Kirsi Nieminen, 18.5.2014): Talo on Vihtavuoressa sijaitseva Ahlbacka - niminen tila, Riipiset asuneet tilalla yli 200 vuotta. (Jyrki Puttonen, sähköposti 19.5.2014): Pieni täsmennys, Riipiset ei ole vielä 200 vuotta siinä asuneet. Ahlbacka, alkujaan Lähteenoja niminen tila. Perustettu 1791 Pernasaaren sotilasvirkatalon takamaille kapteeni Karl Wilhelm Wadenstjernan toimesta. Tilaa asui hänen ohellaan kihlakunnan tuomari Johan Gottlieb Leopold 1814-31, vuodesta 1831 alkaen sitä asutti Wadenstjernan vävy Wolmar Johan Schildt ja hänen leskensä Eva vuoteen 1840 asti, jolloin tila myytiin Jäppilän Riipilästä lähtöisin olevalle Mikko Riipiselle. Arkkitehti Yrjö Blomstedt suunnitteli tilan uuden päärakennuksen 1900, rakennus valmistui 1902. Tilan vanha Schildtien aikainen päärakennus purettiin 1954 valmistuneen navetan tieltä. Laukaan museo: Nämä otokset ovat Laukaan museolta (piharakennuksineen) - kaikki kuvattu 10.10.2010 (S&J). (Jyrki Puttonen): Wanhan Laukaan Kotiseutuyhdistys ry. perustettiin v.1949, ja sen toimialueeksi määriteltiin Laukaan, Sumiaisten ja Äänekosken maalaiskunnat, Kankaisten kylä Toivakasta, sekä Äänekosken ja Suolahden kauppalat. Entisestä Suur-Laukaasta yhdistyksen ulkopuolelle jäi Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, sekä osia Uuraisilta ja Hankasalmelta. Tässä kuvaruudussa on esitteillä Kotiseutumuseo Kalluntuvan rakennukset. Vuonna 1956 yhdistykselle luovutettiin 1860 rakennettu viljamakasiini ja siellä pidetään esinemuseota. Viljamakasiini: Heinäkuussa 1958 Laukaassa vietetyillä yhdistyksen kesäjuhlilla ehdotettiin, että Kallun talo Simunasta ja Repolan talo Vatialta pitäisi siirtää kotiseutumuseoksi kirkonkylälle. Tammikuussa 1959 syntyikin sopimus Kallun talon ostamisesta. Niinpä 20. maaliskuuta 1959 sitten siirrettiin Kallun talon hirret 50 hevosen ja 70 miehen voimin jääteitä pitkin 18 kilometrin matkan Simunasta kirkonkylälle Viljamakasiinin viereen. Kalluntalon vanhempi savutuvan puoli on rakennettu 1744 ja uudemman puolen tupa luultavasti 1780-luvulla. Samana vuonna paikalle siirrettiin ruotusotamiehen aitta Leppäveden Niinistöstä. Rakennusten määrä kasvoi hiljalleen kun paikalle tuotiin vuonna 1963 Tarvaalan Tahkokorvesta ruoka-aitta ja 1967 Leinolan Sammallahdesta vaate-aitta. Museokylän komein ja arvokkain rakennus on ollut 1637 rakennettu kokkitalli, mikä saatiin lahjoituksena Savion Puttolan Vanhalan talosta, se pystytettiin paikalleen 1957. Sittemmin kyseinen rakennus on valitettavasti palanut ja paikalle on saatu uusi vastaava rakennus mikä taitanee olla peräisin Leppälahden Pirttivuoresta. Vuonna 1977 siirrettiin paikalle Heikkilän aitta arvokkaine esineineen. Vuonna 1956 yhdistykselle luovutettiin Finninkylän Paavolasta alkujaan Paadentaipaleen (nyk. Suolahden) kylän Jurvonmäen taloon 1883 rakennettu tuulimylly. Alunperin tuulimylly sijaitsi Saravedentien eteläpuolella, kunnes 1981 se siirrettiin nykyiselle paikalleen ja samalla siitä uudistettiin lahonneita osia. Rouva Ida Mannerhovi lahjoitti kuvan tuulimyllyn kotiseutuyhdistykselle v.1956. Myöskin kirkkovene talaksineen kuuluu museon rakennuksiin ja alunperin se sijaitsikin vanhassa kirkkorannassa. Vene on Lievestuoreella olleen vanhan mallin mukainen ja rakennettu 1954, talas on saatu kunnan lahjoittamana Petruman kylän Karlvikin tilalta. Sittemmin v.1994 talas ja vene siirrettiin nykyiselle paikalle Laukaan satamaan, kun ne vanhalla paikalla joutuivat ilkivallan kohteeksi. Vuonna 1999 siirrettiin Vehniältä saatu riihi varsinaisen museoalueen viereen Viertolan kesäteatterin pihapiiriin. Laukaan museon pihapiiriin sijoitetuille vanhoille rakennuksille antaa mielenkiintoisen lisävärin taustalla, korkealla mäellä pilkistävä keltainen Laukaan kirkkorakennus. Tämä rakennus sijaitsee Laukaan museon länsipuolella - kaikki kuvattu 10.10.2010 (S&J). (Jyrki Puttonen, sähköposti 19.5.2014): Viertola. Rakennettu vuoden 1920 tienoilla lääkäreiden asuin- ja vastaanottorakennukseksi. Sittemmin tiloissa on ollut oikeusaputoimiston ja harjaantumiskoulun tiloja. Viime vuosina siellä on toiminut Ala-Keiteleen musiikkiopisto, Laukaan teatteri sekä kesäisin siellä on ollut taidenäyttely. Pihapiirissä sijaitsee kotiseutumuseon rakennuksiin kuuluva riihi. Samainen rakennus kuvattuna 10.10.2010 (S&J). Sunnuntaiaamun rauhaa Laukaan keskustassa - kuvattu 10.10.2010 (S&J). Laukaan Peurunka: Laukaan Peurunka, pääaula - kuvattu 4.12.2010 (S&J). Laukaan Peurunka - molemmat 4.12.2010 (S&J). (Peurungan nettisivut, 2010): Kylpylähotelli Peurunka on suosittu ympärivuotinen kylpylä ja hyvinvointipalveluiden keskus puhtaan luonnon keskellä, kauniin Peurunkajärven rannalla Laukaassa, vain 20 min. ajomatkan päässä Jyväskylästä. Kylpylähotelli Peurunka on varma suosikki vuodenajasta riippumatta. Kylpylähotelli Peurungan hotelli, luxus-mökit, kylpylä, ravintola, liikuntatilat, kokoustilat sekä hemmotteluhoidot houkuttelevat viihtymään yhdessä.

B) Laukaan kirkko: Laukaan kirkko kuvattuna 10.10.2010 (S&J). (Wikipedia, 2010): Laukaan kirkko on Laukaalla sijaitseva empiretyylinen puukirkko. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja valmistui vuonna 1835. Kirkossa on tilaa 800 ihmiselle. Hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanin maalaama alttaritaulu esittää Kristusta Kirkastusvuorella. Tarkkasilmäiset huomaavat alttaritaulussa Mooseksen päähän maalatut sarvet, mikä johtuu vanhan Raamatun käännöksen käännösvirheestä, jota taiteilija noudatti. Kirkossa on 36-äänikertaiset urut, jotka Kangasalan urkutehdas valmisti vuonna 1963. Vuosien 1962–1963 peruskorjauksessa sisätilasta tuli hyvin pelkistetty arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Kirkon viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2002, jolloin kirkko maalattiin sisä- ja ulkopuolelta, katto uusittiin, asennettiin sammutusjärjestelmä, sakasti uudistettiin ja eteistiloihin rakennettiin morsiushuone. Yllä olevat 11 kuvaa Laukaan kirkosta, tapulista ja ympäröivästä kirkkomaasta ovat kaikki kuvatut 10.10.2010 (S&J). Laukaan kirkko sijaitsee vaikuttavalla paikalla mäen päällä ja tapuli on erikoisesti rakennettu melko kauas kirkosta mäen alakatveeseen. (Jyrki Puttonen, sähköposti 24.5.2014): Laukaan kellotapuli. Henrik Kuorikosken rakentama kellotapuli valmistui Laukaan kolmannen kirkon aikaan 1823.

C) Laukaan rautatieasema: Laukaan asemarakennus kuvattuna 4.12.2010 (S&J). Asema on jäänyt yksityiselle tontille ja pääsy asiattomilta on verkkoaidoin estetty. Pysyvätpä ainakin maalitöhrijät aseman seinistä turvaetäisyydellä. Suolahden rata rakennettiin muutama kilometri Laukaan kirkolta länteen. Kerrotaan, että Laukaan rovasti Stenroth pelkäsi aseman vievän kirkonkylältä rauhan ja siksi Laukaan asema olisi sijoittunut kylän ulkopuolelle. (Harri Liimatainen, sähköposti 28.6.2013): Asema tosiaan on ollut yksityisomistuksessa jo vuodesta 2000. Verkkoaita on tosiaankin osittain yksityisyyden varmistamiseksi. Aseman siirryttyä meidän haltuumme 'ylimääräisten' määrä tontilla oli runsas. Koiramme on myös yksi aitauksen syy. Alueella ei teollisesti valmisteta mitään. Teollista toimintaa on naapuritontilla n. 100m:n päässä. Toivottavasti alueen perusilme säilyy vielä senkin jälkeen, jos kunta saa läpi omat aluesuunnitelmansa. Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 - Laukaan asemarakennus ja ratapihaa etelästä lähestyttäessä * käyttölupa 2019-6-B, kiitos. Seitsemän kuvaa Laukaan rautatieasemalta ja sen ratapihalta - kaikki kuvattu 4.12.2010 (S&J). Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 - Laukaan ratapihaa etelästä lähestyttäessä * käyttölupa 2019-6-B, kiitos.

D) Laukaan alueen muita rautatienäkymiä: Niila Heikkilä kuvasi Leppälän tasoristeyksen 14.12.2015 Välillä Vihtavuori–Lemettilä (käyttölupa 2015-12-K). Traktorikuskilla näkyvyyttä radan kaarteesta johtuen auringon häikäisysuuntaan ehkä hiukan yli 300 metriä. Jos juna tulisi niinkin verkkaisesti kuin 60km/t, juna ilmestyisi näkökenttään ja olisi noin 20 sekunnissa tasoristeyksen kohdalla. Puskarata muuttumassa sähköradaksi. Jyväskylä-äänekoski- rataosa (välillä Leppävesi–Järvilinna) on kokenut melkoisen muodonmuutoksen puustonraivauksen yhteydessä. Niila Heikkilä kuvasi 14.10.2015 (käyttölupa 2015-12-K). Metsolahti (JKL-Pieksämäen radan varrella): Metsolahden entinen rautatieasema aivan Pönttövuoren tunnelin itäpuolella * kuvattu 20.7.2019 (S&J). Nykyisin kylätalo. LINKKI: Pönttövuoren tunnelit * erikoissivullemme. Metsolahden entinen rautatieasema Visa Pöntisen kuvaamana * käyttölupa 2016-1-D, kiitos. Metsolahden laituri sijoittui Laukaan kirkolta Toivakan ja Kangasniemen suuntiin johtaneen maantien risteyksen lähelle, Pönttövuoren tunnelin itäpuolelle. Thure Hellströmin suunnittelema laiturirakennus oli tarkoitettu alkujaan ilmeisesti vahtituvaksi tai muuhun vastaavaan käyttöön. Metsolahteen rakennettiin junankohtausraiteet vuonna 1948. Liikennepaikan tuntumassa sijaitsi tiivistä kyläasutusta, muttei mitään varsinaista taajamaa. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1984. Sivuraiteet purettiin 1980-luvun lopussa ja liikennepaikka lakkautettiin henkilöliikenteen loppuessa 1992. Liikenteen siirtyessä Pönttövuoren uuteen tunneliin Metsolahden kaarretta loivennettiin niin, että asema jäi aiempaa kauemmas ratalinjasta. Metsolahdessa säilytettiin vanhoja höyryvetureita kriisiajan varalle (Radan varrella, 2009). Mika Vähä-Lassila kuvasi vuonna 2000 Metsolahden asemarakennuksen * käyttölupa 2015-11-A, kiitos. Kari Lamberg lähetti 30.7.2019 kuvan Metsolahden asemasta seuraavin saatesanoin: "Kuva on tätini Lahja Kotilaisen ottama joskus 50-luvun puolivälissä. Metsolahti niminen liikennepaikka on perustettu 1.6.1918. Rakennus on Thure Hellströmin suunnittelema (kuten olivat myös Vaajakosken ja Lievestuoreen asemat ja Leppälahden pysäkkikin). Tämä Metsolahden pysäkkirakennus on ilmeisimmin rakennettu vuonna 1918, alun perin kylläkin vahtituvaksi. Metsolahti sai kohtausraiteet 1948. Tämä liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1984, sivuraiteet purettiin 1980 – luvun lopussa ja liikennepaikka Metsolahti lakkautettiin 1992. Asemanhoitajina ovat toimineet Metsolahtelaisista ainakin Viljo Salonen (1940 - luvulla), Hilma Nieminen, Elli Varis ja Taimi Kärkkäinen. Asemanhoitajan sijaisuuksia ovat tehneet, paikkakuntalaisista Kari Lamberg ja muilta paikkakunnilta ainakin Pertti Mutanen ja Pentti Matilainen. Metsolahden pysäkki toimi myös postitoimistona. Lähtevä ja saapuva posti kulki pysäkinhoitajan kautta. Posti noudettiin pysäkin odotussalin luukun kautta ja kaikki lähtevä posti toimitettiin lippuluukunkautta pysäkinhoitajalle ja edelleen lähetettäväksi eteenpäin. Postimerkit ja muut lähetyksiin tarvittavat maksut peri pysäkinhoitaja. 1960–70-luvun vaihteessa Metsolahteen tuli sitten kantoposti asiakkaiden laatikkoihin, postinjakajana oli Eino Myyry. Edelleen pysäkkirakennuksen toimisto toimi kuitenkin postin tukipisteenä, josta myytiin postimerkit ja muut tarvittavat. Monet kerrat tältä asemalta lättään noustiin ja ooteltiin. Olin töissä Metsolahden asemalla junasuorittajana 70-80-luvun vaihteessa. Silloinkin junasuorittaja toimi myös postihoitajana ja siitä sai myös postilta palkkaa. Aukioloajat johtuivat junakohtauksista ja päivällä oli kahdentunnin tauko. Voi sitä hienoa aikaa. Monivivahteista työtä oli tuolloin olla junasuorittajana: Siivottiin asemaa, lippujen myyntiä, ulkona kuului myös piha-alueiden siivousta, talvella uunien lämmittämistä, postin antoa luukulta ja postituoteiden myyntiä. Ja tärkein oli JUNATURVALLISUUSTEHTÄVÄT! Jopa JT-ilmoituksen antoa renkaalla." Metsolahden entinen rautatieasema * molemmat kuvattu 20.7.2019 (S&J). Ratanäkymä Metsolahden aseman kohdalta itään Pieksämäen suuntaan * 20.7.2019 (S&J). Ratanäkymä Metsolahden aseman kohdalta länteen Jyväskylän suuntaan * Pönttövuoren uudemman tunnelin aukko melkein jo pilkistää kaarteen päässä - 20.7.2019 (S&J). Metsolahden asemarakennus kuvattuna radan pohjoispuolelta kulkevalta maantieltä. Jyväskylä-Haapamäen rata siis kuvassa asemarakennuksen takana - molemmat 20.7.2019 (S&J). Jukka Martio kuvasi maaliskuussa 1980: "Metsolahden sivuraiteella odottivat täysinpalvelleet vetojuhdat viimeistä matkaansa. Vieressä kaartuu rata Pönttövuoreen." * käyttölupa 2016-1-G, kiitos. Metsolahden asemarakennuksen pohjoispuolella kulkevan maantien varrella (aseman kohdilla) sijaitsee tämä rakennus, jossa ennen ilmeisesti toiminut kauppa - molemmat 20.7.2019 (S&J). Kari lamberg lähetti nämä kaksi kauppakuvaa 30.7.2019 seuraavin saatesanoin: "Tässä tietoa tuosta Metsolahden kauppakuvasta. Rakennusvuosi 1936 (Keskimaa) .Keskimaa laukkautti kaupan 1968, jonka jälkeen kauppiaspariskunta osti Keskimaalta kiinteistön. Siitä lähtien siinä toimi yksityiskauppa (T-Kauppa) vuoteen 1984. Tämän jälkeen kauppias vaihtui vielä kerran, lopullisesti kauppa sulki ovensa 1986. Maalaus kaupasta on tehty alkuperäisestä kuvasta (kuva ollut vuodelta 1936). Maalausajankohta ei ole tiedossani. Värikuva otettu 12.10.1984 ensimmäisen yksityiskauppiaan lopettua kaupanteon. Tästä pari vuotta eteenpäin ollut kauppias oli vuokrannut liiketilat itselleen kauppiaspariskunnalta." Leppävesi (JKL-Äänekosken radan varrella): Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 - Leppäveden asemarakennus etelästä lähestyttäessä * käyttölupa 2019-6-B, kiitos. Vihtavuori (JKL-Äänekosken radan varrella): Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 - Vihtavuoren asemarakennus etelästä lähestyttäessä * käyttölupa 2019-6-B, kiitos. Kuusa (JKL-Äänekosken radan varrella): Kuusan rautatieasemarakennus kuvattuna n. 1920 (Radan varrella-kirja, 2009 * Pauli Rauhalan kokoelma). Kuusa oli Suolahden radan alkuperäisiä asemia, joka sai Bruno Granholmin piirtämän asemarakennuksensa 1898. Rakennusta laajennettiin vuonna 1911. Asema sijoitettiin Laukaan kirkolta Sumiaisten suuntaan johtaneen maantien risteykseen, lähelle Kuusaankosken ylittänyttä siltaa. Kuusaan asemaseudulle syntyi pienehkö asutuskeskus, jossa oli vielä vuonna 1960 yli 200 asukasta, mutta sitemmin asukasluku on vähentynyt. Asema alennettiin laiturivaihteeksi vuonna 1955. 1960-luvun alussa laiturivaihde siirtyi uuteen kohtaan ja se sai uuden liikennepaikkarakennuksen. Vanha asemarakennus purettiin, kun se jäi uuden ratalinjan alle. Laiturivaihde muutettiin kuitenkin jo 1965 miehittämättömäksi seisakevaihteeksi. Uusi asemarakennus siirrettiin 1967 Kiloon rantaradalle. Viimeisinä vuosinaan Kuusan seisake toini aiempaa liikennepaikkaa etelämpänä, kunnes henkilöliikenne lopetettiin 1987 ja koko liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna (Radan varrella-kirja, 2009). Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 - Kuusan pysäkkilaituri etelästä lähestyttäessä (Kuusaankosken silta), valkoinen kyltti näkyy ennen maantiesiltaa. Radan varrella-kirjassa tästä kuvan seisakelaiturista puhutaan muodossa "Museojunien seisake" * käyttölupa 2019-6-B, kiitos. Peuranmäki (JKL-Äänekosken radan varrella): Peuranmäen entisen laiturirakennuksen paikka * Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 * käyttölupa 2019-6-B, kiitos * kiitos myös paikkatarkennuksesta: Jukka Voudinmäki, 27.6.2019. Peuranmäen seisake avattiin 1961. Puolikilometriä pohjoisemmas rakennettiin seuraavana vuonna radan perusparannuksen yhteydessä soraraide ja laiturivaihderakennus, mutta liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1967. Henkilöliikenne lopettiin 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Sivuraiteet ja asemarakennus on purettu. Liikennepaikan ympäristössä oli lähinnä hajalleen sijoittunutta maaseutuasutusta (Radan varrella, 2009). Peuranmäen ensimmäisen, vuonna 1961 avatun seisakkeen paikka (Sunion tasoristeyksen takana heti oikealla) ~ siirrettiin jo 1962 puoli kilometriä pohjoisemmaksi ja rakennettiin laiturivaihderakennuskin (vrt. edellinen kuva) * Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 * käyttölupa 2019-6-B, kiitos * kiitos myös paikkatarkennuksesta: Jukka Voudinmäki, 27.6.2019. Vatia (JKL-Äänekosken radan varrella): Vatian entisen laiturin paikka vasemmalla juuri ennen Haapasuontien tasoristeystä * Jyrki Längman * Keitele-museon lättähattuajo v. 2011 * käyttölupa 2019-6-B, kiitos * kiitos myös paikkatarkennuksesta: Jukka Voudinmäki, 27.6.2019.

E) Lievestuoreen rautatieasema (Laukaa): Uusi Lievestuoreen asema ja sen ylväs henkilökunta kuvattuna ilmeisesti melko pian vuoden 1930 jälkeen. Kuvan lähetti 'RT' (11.5.2011). (Radan varrella, 2009): Rautatien valmistuessa Lievestuore oli vielä Laukaan pitäjän syrjäinen maalaiskylä. Alkuperäinen asemarakennus vuodelta 1914 oli Thure Hellströmin suunnittelema. Pian radan valmistuttua Lievestuoreelle syntyi kuitenkin tehdasyhdyskunta, jonne perustettiin sellutehdas 1926. Se sai rinnalleen kylän länsipuolelle valtion asevarikon 1940 sekä muuta pienimuotoisempaa teollisuutta. Sekä sellutehtaalla että asevarikolla oli omat raiteensa. Asevarikon raide rakennettiin aseman länsipuolisesta linjavaihteesta. Kylästä oli kasvanut jo vuoteen 1930 mennessä Laukaan suurin kylä yli 2000 asukkaallaan. Lievestuoreelle siirrettiin Humaljoen asemarakennus Kannakselta, Koiviston maalaiskunnasta vuonna 1930. Uusi asemarakennus oli rakennettu alkuperäiselle paikalleen 1920-luvulla - sekin Hellströmin piirustusten mukaan. Vanhasta asemarakennuksesta tuli aseman tavaramakasiini. Sellutehdas ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja konkurssiin 1967 ja uuden käynnistymisen jälkeen 1985. Tehtaan lopettamisen jälkeen paikkakunnalle on syntynyt uutta pienteollisuutta. Asevarikon raiteella puolestaan säilytettiin vuoteen 1991 saakka höyryvetureita kriisivarastossa. Lipunmyynti Lievestuoreen asemalla lopetettiin vuonna 2000, ja liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi kauko-ohjauksen myötä 2007. Vanha vesitorni on purettu, mutta asemarakennus, tavaramakasiini ja sivuraiteet on edelleen jäljellä. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille 2007. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. 2010: Lievestuoreen rautatieasema kuvattuna 10.10.2010 (S&J). Ylläolevat kuusi kuvaa Lievestuoreen rautatieasemalta ovat päivämäärältä 10.10.2010 (S&J). Edellisessä kuvassa ollut ensimmäinen Lievestuoreen rautatieasema nykykunnossaan (10.10.2010 ~ S&J) uuden aseman länsipuolella - toiminut tavaramakasiinina. Samainen vanhempi rautatieasemarakennus myöhemmässä tavaramakasiinin roolissaan (10.10.2010 ~ S&J). Lievestuoreen ratapihanäkymiä kuvattuna itään (ylempi) ja länteen 10.10.2010 (S&J). Lievestuoreen rautatieasema aivan taajaman keskellä on yksi rataosan Jyväskylä–Pieksämäki henkilö- ja tavaraliikenneasemista. Liikennepaikka sijaitsee 24,8 kilometrin päässä Jyväskylästä. Asema kuvattu 10.10.2010 (S&J). Lievestuoreen rautatieasema (Laukaa) ~ 2013: 1. Lievestuoreen rautatieasemalla 25.10.2013 (S&J). 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Kuvat #1-14 ~ kaikki kuvattu Lievestuoreen rautatieasemalla 25.10.2013 (S&J).

F) Lievestuoreen näkymiä (Laukaa): Lievestuoreen rautatieaseman luona sijaitseva Ravintola Kivihovi remontissa - kuvattu 10.10.2010 (S&J). Ravintola Kivihovi Lievestuoreen keskustassa - kaikki kolme kuvaa 10.10.2010 (S&J). Ravintola Kivihovin remontti valmis - molemmat kuvattu 25.10.2013 (S&J). Lievestuoreen keskustan liike- ja asuinrakennuksista - molemmat kuvattu 10.10.2010 (S&J). Ravintola HelmiSimpukka Lievestuoreella Jyväskylä-Kuopion E63-valtatien ja Kangasniemen tien (13) risteyksessä - kuvattu 25.10.2013 (S&J). Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään Lievestuoreen Kisa. Vuodesta 1927 toimineen urheiluseura Kisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: hiihto- ja suunnistus-, pesäpallo-, jääurheilu-, lentopallo- ja yleisurheilujaostot. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa miesten suomisarjaa. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja Sylvi Saimo, joka asui Hohon kylässä. Santeri Kivioja kuvasi puolipuomilaitosta Lievestuoreen keskustassa 10.07.2014 (käyttölupa 2015-12-E): Tällä radalla ei ole vuosien 2007-2008 jälkeen ollut lainkaan raideliikennettä.

G) Lievestuoreen kirkko (Laukaa): Lievestuoreen kirkko kuvattuna 10.10.2010 (S&J). Vuonna 1983 valmistuneessa Lievestuoreen kirkossa on kirkkosalin lisäksi kahvio-, kerho- ja toimistotiloja. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Erkki Tarvainen. Kirkon urut ovat 6-äänikertaiset. Ne on rakentanut Kangasalan urkutehdas 1978. Kirkon alttarireliefinä on alttariseinälle koholle muuratuista tiilistä tyylitelty risti. Kirkon kellotapuli on 18 metriä korkea. Siinä on kolme lahjoituksena saatua kirkonkelloa. Kirkkosaliin mahtuu 140 ihmistä ja yhdistettynä kahviotilaan salissa on tilaa 300 hengelle. Enimmillään pöytäpaikkoja voidaan järjestää 150 hengelle. Lievestuoreen kirkko ~ ilmeisesti monille jo hiukan liiankin moderni ~ 10.10.2010 (S&J).