Larsmo (= Luoto):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 17.12.2016)

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 172 ihmistä, ja sen pinta-ala on 853,28 km², josta 676,73 km² on merialueita ja 34,10 km² sisävesiä. Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari.
Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92.3 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 6.0 prosenttia suomenkielisiä. Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.
Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973): Eugmo ja Larsmo. Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö ja Risöhäll.

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Kolmanneksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on saanut leipänsä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut vahva verrattuna naapurikuntiin. Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistö (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat RKP ja KD (Wikipedia, 2016).

A) Larsmo (=Luoto):

Fagerudd * Kyl- och Fryslager * Pakastamo - kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Samainen pakastamon rakennus Luodossa - molemmat 21.8.2011 (S&J).

B) Larsmo (= Luoto): kirkko (Fagernäs)

Luodon kirkko (Fagernäs):

Luodon kirkko (Fagernäs) ~ rakennettu 1785–1789 Jacob Rijfin suunnitelman mukaan - Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Luodon kirkko ympäristöineen:
Kuvaus: Luodon kirkkoympäristö on poikkeuksellisen hyvin säilynyt Pohjanmaan sisäsaaristoon 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan kirkollinen miljöö. Tukholman Adolf Fredrikin kirkkoa muistuttava Luodon kirkko on arkkitehtuurihistoriallisesti merkittävä esimerkki siitä, kuinka rakennusmestari Jacob Rijf sovelsi akateemisen arkkitehtuurin barokkiklassista muotokieltä hallitsemaansa hirsirakennustekniikkaan.
Luodon kirkko, tiiviisti asutettu Fagerudd sen kaakkoispuolella sekä Marieholmin pappilan rakennusryhmä sijaitsevat Luodon saaren itärannalla Söderholmenin suojaan jäävän Fageruddsvikenin rannalla. Maiseman dominanttina on puinen ristikirkko, joka on kokenut harvinaisen vähän muutoksia. Fageruddsvikenin rannalla, kirkon eteläpuolella on Marieholmin pappila, jolla on ehyt maisemayhteys kirkkoon. Pappilan päärakennuksen nykyasu kahdeksankulmaisine kuisteineen on 1800-luvun loppupuolelta. Pihapiiriin kuuluu talli, navetta, ulkohuone, leikkimökki sekä kirkkoherranvirastona toimiva renkitupa.
Välittömästi kirkon itäpuolella, lahden pohjukassa on maanjakotoimituksilta säästynyt, tiivis kirkonkylän neljän kantatalon muodostama maatilaryhmä. Talot ovat sijoittuneet kirkon ohi johtavan maantien varrelle niin, että päärakennukset seisovat rivistönä tonttien ylälaidalla ja talousrakennukset muodostavat tonttien tiehen laskeutuvat sivurajat. Rakennukset sijaitsevat vieri vieressä kapeilla tonteilla, jotka jatkuvat sektorimaisesti peltoina kohti etelää ja merenlahtea.
Luodon kirkko on erivartinen, sisäviistein varustettu ristikirkko. Ristivarsien päistä aumatun paanukaton keskeltä kohoaa neliskulmaiselta jalustalta kahdeksankulmainen keskustorni, johon kellot on sijoitettu. Kirkkosalissa seinät on jäsennöity parittain asetetuilla toskanalaisilla pilastereilla, jotka kannattavat voimakkaasti ulkonevaa palkistoa, jonka friisiosa on sileä. Perinteiset sidehirret on jätetty pois ja sisänurkat on tehty kaksikertaisin hirsiseinin. Ristikeskuksessa on kalottimainen välikattokupoli, jonka keskellä olevassa pyörylässä on kullattu aurinko. Alttarilaite ja saarnastuoli kuuluvat kirkon alkuperäiseen kiinteään sisustukseen. Ikkunoissa on säilynyt lyijypuitteiset pienet lasiruudut.
Historia: Luoto perustettiin Pietarsaaren kappeliksi 1787 ja Luodon kirkko rakennettiin 1785-1789 pietarsaarelaisen kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, joka oli valittu 1784 Länsipohjan lääninrakennusmestariksi. Läntiseen ristivarteen rakennettiin urkulehteri 1909. Kirkko kunnostettiin arkkitehti Krister Korpelan suunnitelman mukaan 1964. Työ käsitti lämmityksen ja valaistuksen ohella sisämaalauksen. Pappilan rakennusta jatkettiin 1800-luvun loppupuolella. Renkituvassa toimi aikoinaan yksi Suomen ensimmäisistä postikonttoreista. Pappilaan 1800-luvun alussa perustettu puutarha oli aikansa mallipuutarhoja. Luodon seurakunta itsenäistyi 1864 (Museovirasto, 2009).

Luodon v.1787 valmistunut puukirkko - kaikki seitsemän kuvaa otettu 21.8.2011 (S&J).

Luodon kirkko (ruots. Larsmo kyrka) on Luodossa sijaitseva Jacob Rijfin suunnittelema uusklassismia edustava 1785-1789 rakennettu puinen, sisäviisteinen ristikirkko. Tuomas Rijfin 1783 laatimien piirustusten tultua hylätyiksi yli-indentendinvirastossa seurakunta ei alkanut toteuttaa sieltä saamaansa kivikirkon suunnitelmaa, vaan ryhtyi rakentamaan Jacob Rijfin suunnitelman pohjalta puukirkkoa ilman lupaa. Kirkko valmistui 1789. Kirkon attikan yläpuolella on kahdeksankulmainen kuputorni ja sen päällä lyhty, kirkon kellot ovat vuosilta 1789 ja 1805. Sisäseinillä on pilasterit ja kaari-ikkunat, sakaroissa on ulkona aumakatot, kun taas sisäkatossa on tynnyriholvi ja ristikeskuksessa pendentiivin ja kalotin muodostama kupoli.
Kirkon esikuvana on tyylillisesti ollut viisi vuotta aiemmin valmistunut Tukholman Aadolf Fredrikin kirkko, johon Jacob Rijf oli tutustunut. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, istumapaikkoja siellä on 700 hengelle. Urut ovat 24-äänikertaiset, Hans Heinrichin valmistamat ja vuodelta 1967, niiden julkisivun on suunnitellut arkkitehti Krister Korpela. Kolmiosaisen alttaritaulun Ristiinnaulitseminen, Pyhä ehtoollinen ja Taivaan enkelit maalasi 1849 Johan Gustav Hedman. Kirkon läntiseen ristivarteen rakennettiin urkulehteri 1909. Kirkko kunnostettiin Krister Korpelan suunnitelman perusteella 1964, mukaan lukien lämmitys, valaistus ja sisämaalaus (Wikipedia, 2016).


Luodon kirkon lähiympäristössä - vaivaisukkokin:

Luodon kirkon läheisyydessä ~ kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Luodon v.1787 valmistuneen puukirkon vaivaisukko - kaikki viisi kuvaa otettu 21.8.2011 (S&J).


Näkymiä Luodon kirkkomaalta ja sen lähiympäristöstä:

1.

Luoto - Fagernäs: Kuvia kirkkomaalta ja sen lähiympäristöstä - kaikki kuvattu 21.8.2011 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

Kuvat #1-6: Luodon kirkkomaalta ja sen lähiympäristöstä - kaikki kuvat 21.8.2011 (S&J).


Luoto - Fagernäs - uudempi kirkko/seurakuntarakennus vuoden 1787 puukirkon länsivierustalla - kaikki kuvattu 21.8.2011 (S&J). Tarkempia tietoja?

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)