LAPPEENRANTA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 12.1.2016)

A) Lappeenrannan keskustan tylymodernistista betonimaisemaa:

Lappeenrannan keskusta on uhrattu betoniseinämille, pysäköintihalleille ja alitusteille - siltaa, keinovaloa, pylvästä, kaidetta - jalankulkijat ovat betonielementtien keskellä irti luonnollisista mittakaavoistaan. Moottoritiemäisiä betonikuiluja varjostavat massiiviset betonihotellit ja -kauppakeskukset. Tällaiseksikö Lappeenrannan arkkitehdit kaupunkinsa ydinkeskustan todella halusivat? Kaikki tämän kuvaruudun kuvat ovat päivämäärältä 21.1.2012 (S&J). Luotaantyöntävä suuntaus itäisen pikkukaupungin keskustan rakentamiselle - kenen ehdoin?

Taustalla Sokos-hotelli 'Lappee'.


Lappeenrannan keskustan näkymiä:

Lappeenrannan kauppakeskusten jatkumossa - ääripäässä mainostaa Anttila. Kuvattu 21.1.2012 (S&J).

Kauppakatua kuvattu alas Karjalan kulmasta Valtakadulle (kirkko oikealla) - 21.1.2012 (S&J).

Ravintola vanhemmassa kivitalokulmauksessa Kauppakadun ja Valtakadun kulmassa - 21.1.2012 (S&J).


Karjalan kulma - ennen ja nyt:

'Karjalan kulma' nykyisin - 21.1.2012 (S&J). Kauppakadun ja Oksasenkadun kulmaus.

Tämä matkakuva on otettu vuoden 1982 tienoilla (S&J) Lappeenrannan silloiselta idylliseltä Kauppakadulta - antikvariaatti ja Siiri Laineen lastenvaateliike näkyvissä.
(Antti Uotila, sähköposti 9.10.2012): Kuva on Lappeenrannasta, taustalla Karjalan kulma.


Lappeenrannan kadotusta:

Kaivokatua, joka kulki nykyisen hotelli Lappeen ja kauppakeskus Iso-Kristiinan alueella. Nykyinen Kirkkokatu näissä kortteleissa kulkee kaupungintalon edustatorin kannen alla. Kuvan otti Pentti Nikulainen 1970-luvulla. Kuvan lähetti 15.10.2012 nimim. 'Kimpinen'. Tuskinpa kukaan tälläkään idyllisellä katuosuudella 1970-luvun alussa asioillaan tepsutellut kaupunkilainen osasi aavistaa, millaisen betonikäsitettelyn kyseinen alue oli seuraavien 40 vuoden aikana saava - kuin synkimpien scifi-elokuvien pessimistisimmistä ennusteskenaarioista.

Taustalla kaupungintalo - edustalla tori betonikannella, alla pysäköintihalleja - kuin helvetin esikartanoita. Kuvan oikeassa reunassa hotelli Lappee.

B) Lappeenrannan rautatiekulttuuria:

Lappeenrannan 'uusi' rautatieasema kuvattuna 21.1.2012 (S&J).

Uusi asema uudelle radalle: Maailmansotien välisenä aikana Lappeenrantaan suunniteltiin uutta poikittaista rautatietä, kun Pietarin radalta Luumäeltä kaavailtiin suoraa ratayhteyttä Vuoksenniskalle ja edelleen Karjalan radalle Elisenvaaraan. Ensimmäisessä vaiheessa radan alkuosa Luumäeltä Lappeenrantaan jätettiin kuitenkin toteuttamatta, kun käytössä oli Simolasta Lappeenrantaan kulkeva vanha rata. Radanrakennustyöt Lappeenrannasta Vuoksenniskalle aloitettiin heinäkuussa 1931, ja rata avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle lokakuussa 1934.
Uuden radan myötä Lappeenrannan asemajärjestelyt jouduttiin muuttamaan kokonaisuudessaan: uusi rata erosi Simolan-Lappeenrannan radasta jo kaksi kilometriä ennen Lappeenrannan asemaa, ja asema tuli sijoittaa uuden radan varrelle, kaupungin eteläpuolelle. Uudelta asemalta johdettiin raide myös Parasten Kalkkivuori Oy:n tehtaalle (tiedot: Radan varrella, 2009).

Sisäkuvat Lappeenrannan rautatieasemalta - 21.1.2012 (S&J).

Uutta Imatran rataa rakennettaessa 1930-luvulla radan ensimmäinen osuus Luumäeltä Lappeenrantaan jätettiin rakentamatta. Toisen maailmansodan alueluovutusten myötä liikenneyhteys Viipurin suunnalta Lappeenrantaan muuttui merkityksettömäksi, ja Helsingin suunnan merkitys korostui entisestään.
Kun alueluovutusten takia katkenneet rataverkon osat oli saatu yhdistettyä, tuli ajankohtaiseksi rakentaa myös Luumäen ja Lappeenrannan välinen oikorata, joka avattiin tavaraliikenteelle 1962 ja henkilöliikenteelle 1963.
Uuden radan myötä vanha ja huonokuntoinen Simolan-Lappeenrannan rata jäi vain paikallis- ja tavaraliikenne käyttöön. Henkilöliikenne lopetettiin 1977 ja tavaraliikenne 1988; rata purettiin 2003.
Lappeenrannan rautatieaseman liikennepalvelut muuttuivat aiempaa monipuolisimmiksi 2000-luvun alkupuolella. Kaupungin ydinkeskustassa sijainnut linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen, jolloin asemasta muodostettiin matkakeskus. Matkustajaterminaali sijoitettiin VR-Yhtymän omistaman uusitun rautatieaseman rakennukseen, ja rinnalle rakennettiin Matkahuollon rahtiterminaali. Matkakeskus avattiin joulukuussa 2000.
Lappeenranta muutettiin Kouvolasta kauko-ohjatuksi liikennepaikaksi 2006, mutta asemalla on edelleen lipunmyynti (tiedot: Radan varrella, 2009).


Lappeenrannan linnoitusalueella korkealla penkalla kulkenut vihertynyt rataosuus - molemmat kuvattu v.1999 (S&J).

C) Lappeenranta * kirkko:

Lappeen Marian kirkko:

Lappeen(rannan) Marian kirkko kuvattuna 21.1.2012 (S&J).

Lappeen nykyisen kirkon on rakentanut savitaipalelainen kirkkojen rakentaja Juhana Salonen. Kirkko kuuluu ns. nuorempien kahtamoisten eli kaksoisristikirkkojen ryhmään. Se on sakaroiltaan ulospäin kapeneva, ja sisätilaa laajentavat ristisakaroiden väliin rakennetut neliömäiset ulokkeet.
Kun seurakunnan edellinen, linnoituksessa sijainnut kirkko paloi salaman iskusta 1790, päätettiin uusi rakentaa keskelle metsää kaupungin ulkopuolelle. Nyt Marian kirkko sijaitsee aivan kaupungin keskustassa.
Uuden kirkon rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 1792, ja se vihittiin käyttöön sisätiloiltaan hieman keskeneräisenä kesäkuussa 1794. Kellotapuli valmistui reilut puoli vuosisataa myöhemminvuonna 1856. Nykyinen kirkkorakennus on kokenut olemassaolonsa aikana lukuisia korjaus- ja muutostöitä: viimeisin toteutettiin kesällä 2002, jolloin kirkon peltikatto uusittiin.
Marian kirkon alttaritaulu on Aleksandra Frosterus-Såltinin käsialaa vuodelta 1887, ja sen aiheena on Kristuksen taivaaseen astuminen. Alttaritaulun viereiset apostolien kuvat on tehnyt tuntemattomaksi jäänyt taiteilija. Muidenkaan sisätiloissa olevien taulujen tekijöitä ei tiedetä. Puiston puoleisen lehterin alla on suoraan puulle maalattu kuva uskonpuhdistajastamme Martti Lutherista.
Seurakunta sai vuonna 1847 lahjoituksena kirkon arvokkaan kristallikruunun. Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 36-äänikertaiset mekaaniset urut ovat vuodelta 1967. Urkujen julkisivu ja kymmenen äänikertaa on säilytetty edellisistä uruista vuodelta 1891 (J.A. Zachariassen).

Kirkkotapuli ~ lähellä edellistä, valmistui v. 1856. Kuvattu 21.1.2012 (S&J).

D) Joutseno (yhdistyi Lappeenrannan kanssa 1.1.2009):

1.

2.

3.

4.

5.

Joutsenon asemalaitureilla - kuvat #1-5: kaikki kuvattu 26.12.2013 (S&J). En nähnyt varsinaista asemarakennusta, joka oli jäänyt kauas syrjään.

Jukka Voudinmäki oli kuvannut Joutsenon asemarakennuksen 2.8.2009 (julkaisulupa 2015-12-L). Tämä jäi minulta vuoden 2013 vierailulla näkemättä.


Joutsenon kirkko:

1.

Joutsenon kirkko - kuvattu 26.12.2013 (S&J). Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v. 2009. Joutsenon kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema vuonna 1921 rakennettu kirkko Joutsenossa. Kirkko on korjattu vuonna 1965 ja toisen kerran 1996. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja on rakennettu betonista. Nykyinen kirkko on kolmas Joutsenossa. Edellinen kirkko paloi sisällissodan aikana 1918 ja sitä edellinen purettiin huonon kuntonsa takia 1758.

2.

Joutsenon betonikirkko (Josef Stenbäck, 1921) - kuvattu 26.12.2013 (S&J).

3.

Joutsenon kirkon sisäänkäynti - kuvattu 26.12.2013 (S&J).

4.

5.

Muistolaatan teksti: "Tällä paikalla seisoivat Joutsenon seurakunnan ensimmäiset kirkot vv. 1639-1760 ja 1760-1918. Jumala on rakkaus."

6. 7.

8. 9.

Kaikki kuvat #1-9: kuvattu Joutsenon kirkolla 26.12.2013 (S&J).

Joutsenon keskustaa:

Joutsenon taajamia olivat keskustaajama Joutsenon kirkonkylä ja Korvenkylä. Joutsenosta tuli kaupunki vuonna 2005. Joutseno ja Lappeenranta yhdistyivät Lappeenrannan kaupungiksi vuoden 2009 alussa. Muita rajanaapureita olivat Taipalsaari, Ruokolahti ja Imatra sekä Venäjä, jonka kanssa sillä oli 9 kilometriä yhteistä rajaa.

Joutsenon vesitorni kuvattuna 26.12.2013 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.