LAPPEENRANTA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 31.12.2017)

A) Lappeenrannan keskustan tylymodernistista betonimaisemaa:

Lappeenrannan keskusta on uhrattu betoniseinämille, pysäköintihalleille ja alitusteille - siltaa, keinovaloa, pylvästä, kaidetta - jalankulkijat ovat betonielementtien keskellä irti luonnollisista mittakaavoistaan. Moottoritiemäisiä betonikuiluja varjostavat massiiviset betonihotellit ja -kauppakeskukset. Tällaiseksikö Lappeenrannan arkkitehdit kaupunkinsa ydinkeskustan todella halusivat? Kaikki tämän kuvaruudun kuvat ovat päivämäärältä 21.1.2012 (S&J). Luotaantyöntävä suuntaus itäisen pikkukaupungin keskustan rakentamiselle - kenen ehdoin?

Taustalla Sokos-hotelli 'Lappee'.


Lappeenrannan keskustan näkymiä:

Lappeenrannan kauppakeskusten jatkumossa - ääripäässä mainostaa Anttila. Kuvattu 21.1.2012 (S&J).

Kauppakatua kuvattu alas Karjalan kulmasta Valtakadulle (kirkko oikealla) - 21.1.2012 (S&J).

Ravintola vanhemmassa kivitalokulmauksessa Kauppakadun ja Valtakadun kulmassa - 21.1.2012 (S&J).


Karjalan kulma - ennen ja nyt:

'Karjalan kulma' nykyisin - 21.1.2012 (S&J). Kauppakadun ja Oksasenkadun kulmaus.

Tämä matkakuva on otettu vuoden 1982 tienoilla (S&J) Lappeenrannan silloiselta idylliseltä Kauppakadulta - antikvariaatti ja Siiri Laineen lastenvaateliike näkyvissä. Taustalla Karjalan kulma.

Edellisen kuvan vanhat puuliikerakennukset näkyvät tässä Pentti Nikulaisen 1960-luvun alkupuolella ottamassa kuvassa. Näkymä Helsingintien, nykyisen Lappeenkadun, ja Kauppakadun risteyksestä ennen linja-autoaseman rakentamista monttuun. Vasemmalla Osuusliike Onnin Kiviharjun myymälä ja muita liikerakennuksia.
1980-luvulta alkaen Kauppakadun varren puutalot purettiin uusien kerrostalojen ja liikennejärjestelyjen alta. Kuvan lähetti 15.10.2012 nimim. 'Kimpinen'. Huomaa - kuvassa ei näy yhtään autoa!

GoogleMapsin kuva (2012) edellisten kuvien maisemasta - Lappeenkatu kulkee Kauppakadun ali (kaide vasemmalla). Karjalan kulma näkyy kaukana Oksasenkadun risteyksessä. Nyt pelataankin autojen ja liike-elämän ehdoilla, kommentoi kuvaparia satunnainen vierailija, mitä väliä sillä on, minkälaisessa maisemassa mieluummin kävelisit.


Lappeenrannan kadotusta:

Kaivokatua, joka kulki nykyisen hotelli Lappeen ja kauppakeskus Iso-Kristiinan alueella. Nykyinen Kirkkokatu näissä kortteleissa kulkee kaupungintalon edustatorin kannen alla. Kuvan otti Pentti Nikulainen 1970-luvulla. Kuvan lähetti 15.10.2012 nimim. 'Kimpinen'. Tuskinpa kukaan tälläkään idyllisellä katuosuudella 1970-luvun alussa asioillaan tepsutellut kaupunkilainen osasi aavistaa, millaisen betonikäsitettelyn kyseinen alue oli seuraavien 40 vuoden aikana saava - kuin synkimpien scifi-elokuvien pessimistisimmistä ennusteskenaarioista.

Taustalla kaupungintalo - edustalla tori betonikannella, alla pysäköintihalleja - kuin helvetin esikartanoita. Kuvan oikeassa reunassa hotelli Lappee.


Sarjassamme 'Kun mikään ei riitä' ... lisää hurjia/kurjia uutisia Lappeenrannasta 12.11.2012: Tapanaisen liiketalon paikalle aiotaan rakentaa uusi 'lasikuutio'. Sanat eivät riitä kertomaan ensivaikutelmia.

(Yle Uutiset, 20.9.2012): Rakennuksen pääarkkitehtisuunnittelijaksi on valittu Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy.
- "Tämä on urani haastavin kohde. Ollaan lähellä Lappeen kirkkoa, ihan keskustassa ja kookkaan rakennuksen kanssa tekemisissä. Kyllä tämä on ihan once in a lifetime-kokemus", toteaa arkkitehti Mikko Heikkilä.

'Kangas-Kulma' Tapanaisentalossa kuvattuna v.2000 (rakennus vuodelta 1935 ~ tyylikäs funkiskauden asuin-liikerakennus). Alemmassa kuvassa näkyvä Kirkkokadun ja Koulukadun kulmaosa tuhoutui tulipalossa v. 2004. Jäljelläolevaa ylempää osaa Kirkkokadun ja Valtakadun kulmassa uhkaa siis syksyn 2012 uutisten mukaan purkaminen (kuvat: Harri Frestadius).

Kirkkokadun ja Koulukadun risteys - palaneen Tapanaisentalon osa matalana (GoogleMaps, 2012).


('Lappeenrantalaissyntyinen mummo Turusta', 4.8.2012): Sota-aikaan mennessä Lappeenrannassa oli vain 3 kerrostaloa, jotka kaikki oli rakennettu 1930-luvulla: Mariankirkkoa vastapäätä Kirkkokadulla sijaitseva Saimaanlinna, Valtakadun alkupäässä sijaitseva Lounaksen talo sekä Oksasenkadun-Kauppakadun kulmassa sijaitseva Savo-Karjalan talo (nyk. Karjalankulma), jota - mikäli oikein muistan - korotettiin jossain vaiheessa 1-2 kerroksella. Myös useampikerroksinen, jo 1920-luvulla rakennettu ja takavuosina palanut Tapanaisen talo voidaan lukea kerrostalojen ryhmään kuuluneeksi.
Vasta 1950-luvulla kaupunki alkoi täyttyä kerrostaloilla, joista valitettavan monet pilasivat Saimaalta ylenevät rinnenäkymät. Marian aukion takaiset kerrostalot ilmentävät kuitenkin sotien jälkeistä 1950-luvun ydinkeskustaa, eikä niiden purkaminen ole järkevää sen enempää kustannusten kuin myöskään kaupunkikuvan kannalta.
Keskustan ydinkortteliin Matkatalon (ent. linja-autoaseman talon) viereen valmistui 1960-luvulla liiketalo, jonka alakulmassa sijaitsi KOP:n konttori ja yläpuolella ravintola. Rakennus oli tuolloin kaupungin modernein, ja siinä sijaitsivat Lappeenrannan ensimmäiset liukuportaat. Keskustan vanhaa kerroskorkeutta mukaileva uusi rakennus ei riidellyt sen enempää Matkatalon kuin muunkaan vanhan rakennuskannan kanssa. Nyt tuo ilmeisesti Koulutaloksi kutsuttu kulma on tullut tiensä päähän, ja sen paikalle haluttaisiin korkea liiketalo.
Lappeenrannassa on tehty myös hyvää suunnittelua uuden rakentamisessa: Ns. entisen Apteekin talon uudisrakennus sulautuu hienosti ympäristöönsä sekä muotojensa että korkeutensa puolesta, ja Saimaanlinnaa vastapäätä oleva 1950-luvun kerrostalo mukailee kattorakenteita myöten paikalla sijainnutta puurakenteista Lappeen seurakuntataloa, nousten vain muutamaa kerrosta ylemmäksi.
Vuosikymmenten uudisrakentamisessa on ydinkeskustassa haluttu noudattaa vanhan kaavan matalahkoa rakennuslinjaa, joka on sopusoinnussa niin Marian kirkon kuin myös ympäristön muiden vanhojen rakennusten kanssa. Koulutalon paikalle kaavailtu korkea liiketalo sotii nyt pahasti tuota pyrkimystä vastaan. Korkea pytinki Matkatalon ja uusitun Apteekin talon välissä ei ole "nätti" ratkaisu. Moderni rakennus istuu paikalleen vain jos se on korkeudeltaan, arkkitehtuuriltaan sekä materiaaleiltaan ympäristöönsä sulautuva.
Tapanaisen talon säästyneen kulmarakennuksen kohtalo taas on sidoksissa siihen, rakennetaanko Marian aukion alle parkkiluola vai ei. Hyvä kysymys on, kannattaako kaupungin veronmaksajia mätkyttää tuon hankkeen kustannuksilla, kun Ylätorin alle saisi huomattavasti suuremman, eri suuntiin vievillä maanalaisilla liittymillä varustetun luolaston kuten Kuopiossa. Vapauden aukiollekin on tulossa parkkitilaa, ja myös entinen Shellin tontti Valtakadun toisessa päässä voitaisiin ottaa maanalaiseen hyötykäyttöön.

(Terttu-Marjatta Hoviniemi, syntyperäinen lappeenrantalainen - Helsinki, 29.7.2012): Satamatori maisemineen on kauneinta Lappeenrantaa. Se onkin ehostettu oivallisesti palvelemaan kaikenikäisiä kulkijoita. Nyt on ylätorin vuoro. Sen jälkeen näkee selvemmin ns. Marian aukion suuntaan. Näkymä sankarihautausmaalta alas satamatorille on ikiaikainen. Sitä näkymää ovat aikojen saatossa katsoneet lukemattomat sukupolvet. Kirkkokadun kirkkoa, vanhoja taloja, Saimaata.
Kun maisemasta repäistään viimeinenkin vanhaan liittyvä talonkulma, on muistimaisema hävitetty. Vanhaa ja pientä 1700-luvun ympäristöä tulisi lähestyä arkaillen, eikä yrittää suurentaa sitä keinotekoisesti.
Tapanaisen talon julkisivu kuuluu olennaisesti muistona ja siteenä kirkkoympäristöön. Sen poistuttua kirkko jää yksin menneisyyteensä. Niin kävi myös Raatihuoneelle, vaikka uusi talo kaunis onkin.
Nykyinen talonrakennuskulttuuri ja –tekniikka pystyvät säilyttämään vanhan julkisivun ja hyödyntämään vanhan rakennuskannan uuden rinnalla. Näin on menetelty muuallakin. Minkä rahassa menettää, se tulee kunniassa jälkipolvilta takaisin!
Ns. Marian aukio kaipaa tuekseen menneisyyden viestejä kuvavitriineinä. Yksi pienimuotoinen vanhasta kaupunkikuvasta on jo kävelykatu Oprilla.

B) Lappeenrannan rautatiekulttuuria:

Lappeenrannan 'uusi' rautatieasema kuvattuna 21.1.2012 (S&J).

Uusi asema uudelle radalle: Maailmansotien välisenä aikana Lappeenrantaan suunniteltiin uutta poikittaista rautatietä, kun Pietarin radalta Luumäeltä kaavailtiin suoraa ratayhteyttä Vuoksenniskalle ja edelleen Karjalan radalle Elisenvaaraan. Ensimmäisessä vaiheessa radan alkuosa Luumäeltä Lappeenrantaan jätettiin kuitenkin toteuttamatta, kun käytössä oli Simolasta Lappeenrantaan kulkeva vanha rata. Radanrakennustyöt Lappeenrannasta Vuoksenniskalle aloitettiin heinäkuussa 1931, ja rata avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle lokakuussa 1934.
Uuden radan myötä Lappeenrannan asemajärjestelyt jouduttiin muuttamaan kokonaisuudessaan: uusi rata erosi Simolan-Lappeenrannan radasta jo kaksi kilometriä ennen Lappeenrannan asemaa, ja asema tuli sijoittaa uuden radan varrelle, kaupungin eteläpuolelle. Uudelta asemalta johdettiin raide myös Parasten Kalkkivuori Oy:n tehtaalle (tiedot: Radan varrella, 2009).

Sisäkuvat Lappeenrannan rautatieasemalta - 21.1.2012 (S&J).

Uutta Imatran rataa rakennettaessa 1930-luvulla radan ensimmäinen osuus Luumäeltä Lappeenrantaan jätettiin rakentamatta. Toisen maailmansodan alueluovutusten myötä liikenneyhteys Viipurin suunnalta Lappeenrantaan muuttui merkityksettömäksi, ja Helsingin suunnan merkitys korostui entisestään.
Kun alueluovutusten takia katkenneet rataverkon osat oli saatu yhdistettyä, tuli ajankohtaiseksi rakentaa myös Luumäen ja Lappeenrannan välinen oikorata, joka avattiin tavaraliikenteelle 1962 ja henkilöliikenteelle 1963.
Uuden radan myötä vanha ja huonokuntoinen Simolan-Lappeenrannan rata jäi vain paikallis- ja tavaraliikenne käyttöön. Henkilöliikenne lopetettiin 1977 ja tavaraliikenne 1988; rata purettiin 2003.
Lappeenrannan rautatieaseman liikennepalvelut muuttuivat aiempaa monipuolisimmiksi 2000-luvun alkupuolella. Kaupungin ydinkeskustassa sijainnut linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen, jolloin asemasta muodostettiin matkakeskus. Matkustajaterminaali sijoitettiin VR-Yhtymän omistaman uusitun rautatieaseman rakennukseen, ja rinnalle rakennettiin Matkahuollon rahtiterminaali. Matkakeskus avattiin joulukuussa 2000.
Lappeenranta muutettiin Kouvolasta kauko-ohjatuksi liikennepaikaksi 2006, mutta asemalla on edelleen lipunmyynti (tiedot: Radan varrella, 2009).


Lappeenrannan linnoitusalueella korkealla penkalla kulkenut vihertynyt rataosuus - molemmat kuvattu v.1999 (S&J).

Lappeenrannan kaupungin pienempiä rautatiepaikkoja:

Pulsa:

C) Pulsan asema rakennettiin vuonna 1870. Ennen kuin rata Simolasta Lappeenrantaan valmistui v.1885, käyttivät Lappeenrannan tienoon asukkaat Pulsaa 'omana asemanaan'. Tyydyttävä maantieyhteys Lappeenrannasta Pietarin radan varteen johti juuri tälle asemalle. Kuva on 1900-luvun alusta (kirjasta 'Suuri raideliikennealbumi', 1980). Kuvaaja ei tiedossa.
Pulsan asema on yksi Pietarin radan alkuperäisistä asemista ja se perustettiin Lappeenrannasta Säkkijärvelle johtavan tien risteykseen. Knut Nylander suunnitteli alkuperäisen aseman, jota laajennettiin jo v.1874. Vuonna 1915 asemaa laajennettiin jälleen.
Pulsan asemalta oli Lappeenrantaan menijöille hevoskuljetusyhteys Lappeenrantaan. Kun Lappeenrannan rata valmistui v. 1885 Pulsan aseman merkitys väheni merkittävästi.
Toisen maailmansodan jälkeen 'Pietarin radan' merkitys luonnollisesti romahti ja Pulsa alennettiin laiturivaihteeksi v.1963. Henkilöliikenteen loppuessa v.1977 liikennepaikka suljettiin, mutta avattiin tavaraliikenteen käyttöön vielä vuosiksi 1980-84 ja siitä eteenpäin liikenteenhoidon käyttöön. Asemapäällikön asunto paloi v.1997.
Mikäli muistan oikein, televisionäytelmän 'Rautatie' (Leo Jokela-Anja Pohjola) tarvittavat asemakohtaukset filmattiin ainakin osittain juuri Pulsan aseman maisemissa.

Jarmo Pyytövaara kuvasi Pulsan aseman 11.8.1975 - kiitos käyttöluvasta sivullamme. Asema on säilyttänyt ajan saatossa - kuvien välisenä aikana - hämmästyttävän hyvin vanhan 'ulkonäkönsä'.


Simola:

Simolan asemarakennus valmistui v.1870. Tämä postikorttikuva on 1900-luvun alussa. Kuvan vasemmassa reunassa naisten ryhmä odottamassa junaa ja oikealla radan reunalla aseman henkilökunta arvokkaasti valvoo, ettei naisten rauhaa kukaan pääse liikaa häiritsemään.
Simolan aseman suunnitteli Pulsan tapaan Knut Nylander. Simolan kohdalta Pietarin radalta avattiin rautatieyhteys Lappeenrantaan 1.8.1885 ja jo seuraavana vuonna ilmeisesti valmistui Simolan uusi asemarakennus. Vanha asemarakennus jäi (ilmeisesti) uuden läheisyyteen ja muutettiin asuinrakennukseksi. Uutta asemaa laajennettiin 1899, 1914 ja 1940-luvulla, mutta rakennus purettiin v.1975. Uusi asema valmistui samana vuonna, mutta henkilöliikenne lopetettiin jo v.1977, ja radalle jäivät vain Neuvostoliittoon kulkevat matkustajajunat.
Simolan liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1996, kun vanha Lappeenrannan radan Simolan suunnan vaihde poistettiin käytöstä.

Jatkosodan loppuvaiheessa Simolan asema joutui ilmahyökkäyksen kohteeksi. Ratapihalle oli 20.6.1944 illansuussa saapumassa täysinäinen evakkojuna, jossa ihmiset istuivat avoimissa tavaravaunuissa tavaroiden keskellä. Ilmahälytys kertoi neuvostoliittolaisten hyökkäyksen alkavan, ja samalla pommikoneet pudottivat jo pommeja asema-alueelle. Ne, jotka säilyivät hengissä pommituksessa, saivat lääkärin apua vasta seuraavan junan vietyä heidät Kaipiaisiin monen tunnin päästä. Aseman tuntumassa jäljellä oleva tiilinen vesitorni toimii toisen maailmansodan aikana menehtyneiden muistomerkkinä. Veistornin seinämissä näkyy pommituksessa kesällä 1944 syntyneitä koloja.
Mainittakoon, että samaisena synkkänä päivänä 20.6.1944 Kurkijoen Elisenvaaran asemanseutu joutui kohtaamaan maan historian pahimman lentopommituksen, jonka 55 venäläisen pommikoneen laivue suoritti. Asemalla oli kaksi evakkojunaa, yksi sotilasjuna sekä aikataulun mukaisesti kulkeneita junia, joissa oli yhteensä noin tuhat henkeä.

Lisää tietoja ja kuvia Simolasta ja sen rautatieaseman seudusta.

D) Lappeenranta * kirkko:

Lappeen Marian kirkko:

Lappeen(rannan) Marian kirkko kuvattuna 21.1.2012 (S&J).

Lappeen nykyisen kirkon on rakentanut savitaipalelainen kirkkojen rakentaja Juhana Salonen. Kirkko kuuluu ns. nuorempien kahtamoisten eli kaksoisristikirkkojen ryhmään. Se on sakaroiltaan ulospäin kapeneva, ja sisätilaa laajentavat ristisakaroiden väliin rakennetut neliömäiset ulokkeet.
Kun seurakunnan edellinen, linnoituksessa sijainnut kirkko paloi salaman iskusta 1790, päätettiin uusi rakentaa keskelle metsää kaupungin ulkopuolelle. Nyt Marian kirkko sijaitsee aivan kaupungin keskustassa.
Uuden kirkon rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 1792, ja se vihittiin käyttöön sisätiloiltaan hieman keskeneräisenä kesäkuussa 1794. Kellotapuli valmistui reilut puoli vuosisataa myöhemminvuonna 1856. Nykyinen kirkkorakennus on kokenut olemassaolonsa aikana lukuisia korjaus- ja muutostöitä: viimeisin toteutettiin kesällä 2002, jolloin kirkon peltikatto uusittiin.
Marian kirkon alttaritaulu on Aleksandra Frosterus-Såltinin käsialaa vuodelta 1887, ja sen aiheena on Kristuksen taivaaseen astuminen. Alttaritaulun viereiset apostolien kuvat on tehnyt tuntemattomaksi jäänyt taiteilija. Muidenkaan sisätiloissa olevien taulujen tekijöitä ei tiedetä. Puiston puoleisen lehterin alla on suoraan puulle maalattu kuva uskonpuhdistajastamme Martti Lutherista.
Seurakunta sai vuonna 1847 lahjoituksena kirkon arvokkaan kristallikruunun. Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 36-äänikertaiset mekaaniset urut ovat vuodelta 1967. Urkujen julkisivu ja kymmenen äänikertaa on säilytetty edellisistä uruista vuodelta 1891 (J.A. Zachariassen).

Kirkkotapuli ~ lähellä edellistä, valmistui v. 1856. Kuvattu 21.1.2012 (S&J).

E) Joutseno (yhdistyi Lappeenrannan kanssa 1.1.2009):

1.

2.

3.

4.

5.

Joutsenon asemalaitureilla - kuvat #1-5: kaikki kuvattu 26.12.2013 (S&J). En nähnyt varsinaista asemarakennusta, joka oli jäänyt kauas syrjään.

Jukka Voudinmäki oli kuvannut Joutsenon asemarakennuksen 2.8.2009 (julkaisulupa 2015-12-L). Tämä jäi minulta vuoden 2013 vierailulla näkemättä.


Joutsenon kirkko:

1.

Joutsenon kirkko - kuvattu 26.12.2013 (S&J). Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v. 2009. Joutsenon kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema vuonna 1921 rakennettu kirkko Joutsenossa. Kirkko on korjattu vuonna 1965 ja toisen kerran 1996. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa ja on rakennettu betonista. Nykyinen kirkko on kolmas Joutsenossa. Edellinen kirkko paloi sisällissodan aikana 1918 ja sitä edellinen purettiin huonon kuntonsa takia 1758.

2.

Joutsenon betonikirkko (Josef Stenbäck, 1921) - kuvattu 26.12.2013 (S&J).

3.

Joutsenon kirkon sisäänkäynti - kuvattu 26.12.2013 (S&J).

4.

5.

Muistolaatan teksti: "Tällä paikalla seisoivat Joutsenon seurakunnan ensimmäiset kirkot vv. 1639-1760 ja 1760-1918. Jumala on rakkaus."

6. 7.

8. 9.

Kaikki kuvat #1-9: kuvattu Joutsenon kirkolla 26.12.2013 (S&J).

Joutsenon keskustaa:

Joutsenon taajamia olivat keskustaajama Joutsenon kirkonkylä ja Korvenkylä. Joutsenosta tuli kaupunki vuonna 2005. Joutseno ja Lappeenranta yhdistyivät Lappeenrannan kaupungiksi vuoden 2009 alussa. Muita rajanaapureita olivat Taipalsaari, Ruokolahti ja Imatra sekä Venäjä, jonka kanssa sillä oli 9 kilometriä yhteistä rajaa.

Joutsenon vesitorni kuvattuna 26.12.2013 (S&J).

Entinen Ylämaan kunta liitettiin Lappeenrantaan v. 2010 alussa:

F) (Wikipedia, 2013): Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km². Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa. Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä. Vuoden 1944 rauhansopimuksessa osia Ylämaasta oli menetetty Neuvostoliitolle.

Ylämaan sivullemme.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.