KURIKKA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 27.2.2016)

A) Kurikka:

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 21 717 (2016). Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva. Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan. Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan.
Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977. Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin.
Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan (Upssalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat).
Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta.


Kurikan kylät: Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.
Jurvan kylät: Harjunkylä, Jurva, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.
Jalasjärven kylät: Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Nykyään lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki.
Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa.
Urheilu: Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi squashia ja jousiammuntaa. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.
Kuuluisia kurikkalaisia: Orvokki Autio, kirjailija * Sameli Elomaa, haitarintekijä, pelimanni * Heikki Hemminki, kirjailija ja runoilija * Kalevi Kivistö, poliitikko * Tiina Lehtineva, kirjailija * Mari Leppälä (Molla Mills), virkkurimestari * Teijo-Kalevi Lusa, kirjailija, eskatologi ja toimittaja * Kaija Lustila, suomalainen iskelmä- ja tangolaulaja * Juha Mieto, hiihtäjä ja poliitikko * Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija * Anu Raipia, näyttelijä * Veikko Uusimäki, teatterineuvos.

B) Kurikan kirkko:

Nimimerkki "Roquai" kuvasi Kurikan kirkon syyskuussa 2007 (lisenssi, OK ~ public domain.).

Nimimerkki "Roquai" kuvasi Kurikan kirkon tammikuussa 2009: "Kurikan kirkko ja kellotapuli talvisena iltapäivänä pohjoisen suunnasta nähtynä (lisenssi, OK ~ CC BY-SA 3.0.).

Kurikan kirkko on vuosina 1845–1847 rakennettu kirkko Kurikan keskustassa. Rapattu tiilikirkko on suunniteltu Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa, mutta kirkon rakentaja Erkki Kuorikoski teki muutoksia hyväksyttyihin suunnitelmiin. Rakennusta on korjattu monesti, viimeisin korjaus on toteutettu vuosien 1987–1990 aikana. Silloin kirkko korjattiin sekä ulkoa että sisältä ja muun muassa värityksessä palattiin alkuperäisiin väreihin.
Kirkon katossa lukee ”Keisari Nicolai I:sen aikana, on tämä Herran Huones Rakettu W: 1847. Erik Kuorikoskelta.” Kirkossa on yhteensä 1 000 istumapaikkaa. Alttaritaulu on kaksiosainen, osat kuvaavat ehtoollisen asettamista ja ristiinnaulitsemista. Alttaritaulun tekijä on Johan Zacharias Blackstadius ja se on vuodelta 1857.
Rakennus on muodoltaan sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Sen keskiosassa on suuri lanterniiniin päättyvä kupoli kahdeksankulmaisen attikakerroksen yläpuolella. Kirkon edustalla sijaitseva puinen jalasjärvisen Salomon Köhlströmin suunnittelema kellotapuli on kirkkoa vanhempi, se valmistui vuonna 1794. Toinen tapulin kahdesta kellosta on vuodelta 1704. Kurikan kirkkomaata kiertää kivimuuri. Kirkkopihalla sijaitsevan sankaripatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Lauri Leppänen vuonna 1949 (Wikipedia, 2016).

C) Kurikan keskustan näkymiä:

Santeri Viinamäki kuvasi Kurikan keskustassa syyskuussa 2014 (lisenssi, OK ~ The Creative Commons Attribution 3.0 Unported license..).

D) Kurikan rautatiekulttuuria:

Santeri Kivioja kuvasi Kurikan vanhalla rautatieasemalla 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan vanhan rautatieaseman tiloissa toimivan Wanha Aseman (lounas- ja tilausravintola) kyltti asemarakennuksen kera keskustan puolelta nähtynä."

Santeri Kivioja kuvasi Kurikan vanhalla rautatieasemalla 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan asema radan pohjoisesta nähtynä.".

Santeri Kivioja kuvasi 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan rautatieasemalla - muistomerkiksi paikalle tuotu, kameravalvonnalla valvottu museoveturi #1037".

Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan rautatieasemalla - muistomerkki, joka on asennettu asemalta sotiin lähteneiden muistoksi.


Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Paulaharjun puolipuomilaitos Suupohjan radan varrella, joka on Kurikan alueen ylivoimaisesti vilkkain tasoristeys. Osaltaan siihen vaikuttaa valtion seututie 689 (Kurikka-Jurva). .

Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Toinen Kurikan keskustassa sijaitseva tasoristeys nimeltään Kulosauma."

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.