A) Kurikka: Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 21 717 (2016). Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva. Vuoden 2009 alussa Jurvan kunta liittyi Kurikkaan. Vuoden 2016 alussa myös Jalasjärvi liittyi Kurikkaan. Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet paranivat Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kurikasta tuli kaupunki vuonna 1977. Nimenä Kurikka tarkoittaa piikkinuijaa, joita löytyi kaksi vanhasta Kurikan vaakunastakin. Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten Kurikasta tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta ja vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka, joka sai nimensä Kurikan keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on syntynyt viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo tätä ennenkin. Siitä on muistona vieläkin Kurikan kunnanosa Pirkkalassa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1625 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan (Upssalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat). Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 300 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4 % työllisestä työvoimasta. Kurikan kylät: Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala. Jurvan kylät: Harjunkylä, Jurva, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä. Jalasjärven kylät: Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli. Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Nykyään lähin henkilöliikenteen rautatieasema Kurikasta on Seinäjoki. Vuodesta 1996 Kurikassa on ollut, suhteessa väkilukuun, ylivoimaisesti eniten Mensan jäseniä koko maailmassa. Urheilu: Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi squashia ja jousiammuntaa. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali. Kuuluisia kurikkalaisia: Orvokki Autio, kirjailija * Sameli Elomaa, haitarintekijä, pelimanni * Heikki Hemminki, kirjailija ja runoilija * Kalevi Kivistö, poliitikko * Tiina Lehtineva, kirjailija * Mari Leppälä (Molla Mills), virkkurimestari * Teijo-Kalevi Lusa, kirjailija, eskatologi ja toimittaja * Kaija Lustila, suomalainen iskelmä- ja tangolaulaja * Juha Mieto, hiihtäjä ja poliitikko * Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä ja kirjailija * Anu Raipia, näyttelijä * Veikko Uusimäki, teatterineuvos.

B) Kurikan kirkko: Nimimerkki "Roquai" kuvasi Kurikan kirkon syyskuussa 2007 (lisenssi, OK ~ public domain.). Nimimerkki "Roquai" kuvasi Kurikan kirkon tammikuussa 2009: "Kurikan kirkko ja kellotapuli talvisena iltapäivänä pohjoisen suunnasta nähtynä (lisenssi, OK ~ CC BY-SA 3.0.). Kurikan kirkko on vuosina 1845–1847 rakennettu kirkko Kurikan keskustassa. Rapattu tiilikirkko on suunniteltu Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa, mutta kirkon rakentaja Erkki Kuorikoski teki muutoksia hyväksyttyihin suunnitelmiin. Rakennusta on korjattu monesti, viimeisin korjaus on toteutettu vuosien 1987–1990 aikana. Silloin kirkko korjattiin sekä ulkoa että sisältä ja muun muassa värityksessä palattiin alkuperäisiin väreihin. Kirkon katossa lukee ”Keisari Nicolai I:sen aikana, on tämä Herran Huones Rakettu W: 1847. Erik Kuorikoskelta.” Kirkossa on yhteensä 1 000 istumapaikkaa. Alttaritaulu on kaksiosainen, osat kuvaavat ehtoollisen asettamista ja ristiinnaulitsemista. Alttaritaulun tekijä on Johan Zacharias Blackstadius ja se on vuodelta 1857. Rakennus on muodoltaan sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Sen keskiosassa on suuri lanterniiniin päättyvä kupoli kahdeksankulmaisen attikakerroksen yläpuolella. Kirkon edustalla sijaitseva puinen jalasjärvisen Salomon Köhlströmin suunnittelema kellotapuli on kirkkoa vanhempi, se valmistui vuonna 1794. Toinen tapulin kahdesta kellosta on vuodelta 1704. Kurikan kirkkomaata kiertää kivimuuri. Kirkkopihalla sijaitsevan sankaripatsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Lauri Leppänen vuonna 1949 (Wikipedia, 2016).

C) Kurikan keskustan näkymiä: Santeri Viinamäki kuvasi Kurikan keskustassa syyskuussa 2014 (lisenssi, OK ~ The Creative Commons Attribution 3.0 Unported license..).

D) Kurikan rautatiekulttuuria: Lauri Pitkänen kuvasi vuonna 2005 Kurikan vanhan rautatieaseman (lisenssi OK - Creative commons * Wikipedia). Tuomo Ala-Keturi kuvasi 15.7.2014 Kurikan vanhan rautatieaseman ja makasiinin (kiitos * käyttölupa 2017-1-D). Ville Hautamäki kuvasi 16.08.2014 Kurikan asemalla: "H 1953 saapuneena Seinäjoelta Kurikkaan." (kiitos * käyttölupa 2016-1-F). Kurikan rautatieasema (lyh. Krk) oli liikennepaikka Suomen rataverkolla Kurikan kaupungissa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Seinäjoki–Kaskinen eli niin kutsutun Suupohjan radan varrella. Asemarakennus ja ratapiha sijaitsevat Kurikan keskustan ja Mosselokaupungin välissä. Henkilöliikenne rataosuudella on lopetettu 1960-luvulla, mutta asemalla oli tavaraliikennettä ja siellä myytiin VR:n matkalippuja vielä 1990-luvulla. Myöhemmin liikennepaikka toimi vielä junien kohtaamispaikkana. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa, ja se on kunnostettu alkuperäistä ulkonäköä kunnioittaen. Rakennuksessa toimii nykyään ruokaravintola. Liikennepaikka poistui Ratahallintokeskuksen liikennepaikkarekisteristä 3. kesäkuuta 2007 voimaan tulleen uuden liikennepaikkaluettelon myötä (Wikipedia, 2017). Henkilöliikenne loppui 1968 - asemarakennus jäi tyhjilleen 1980-90-lukujen taitteessa ja asemarakennuksen paikalle suunniteltiin uutta virastotaloa. Rakennushanke ei laman vuoksi kuitenkaan toteutunut. Myöhemmin vanha rakennus restauroitiin - alkuperäinen asu on säilynyt hyvin. Liikennepaikka oli muuttunut miehittämättömäksi 1977 - tavaraliikenne oli loppunut 2002. Ratapihapurettiin 2006 ja liikennepaikka lakkautettiin 2007. Aseman makasiinirakennuksessa ollut toiminnassa paikkakunnan perinteitä säilyttävä yhdistys, jonka tärkein toimintamuoto on ollut aseman muistomerkkiveturi Riston (Tr1 1037) kunnostaminen (Radan varrella, 2009). Santeri Kivioja kuvasi Kurikan vanhalla rautatieasemalla 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan vanhan rautatieaseman tiloissa toimivan Wanha Aseman (lounas- ja tilausravintola) kyltti asemarakennuksen kera keskustan puolelta nähtynä." Santeri Kivioja kuvasi Kurikan vanhalla rautatieasemalla 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan asema radan pohjoisesta nähtynä.". Santeri Kivioja kuvasi 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan rautatieasemalla - muistomerkiksi paikalle tuotu, kameravalvonnalla valvottu museoveturi #1037". Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Kurikan rautatieasemalla - muistomerkki, joka on asennettu asemalta sotiin lähteneiden muistoksi. Ville Hautamäki kuvasi 8.10.2016: "Museojuna 1921 on pysähtynyt Kurikkaan ja saa kyytiinsä noin kolmekymmentä matkustajaa. Katoksen alla eläkepäiviään viettävä Tr1 1037 "Risto" miettinee kaihoisasti aikoja, kun sai itsekin olla vielä palvelemassa Valtionrautateitä. Nyt Ristolla on kuitenkin paremmat oltavat, kuin pari vuotta sitten jolloin se oli vielä säiden armoilla taivasalla." (kiitos * käyttölupa 2016-1-F). Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Paulaharjun puolipuomilaitos Suupohjan radan varrella, joka on Kurikan alueen ylivoimaisesti vilkkain tasoristeys. Osaltaan siihen vaikuttaa valtion seututie 689 (Kurikka-Jurva). . Santeri Kivioja - 21.2.2016 (käyttölupa 2015-12-E): "Toinen Kurikan keskustassa sijaitseva tasoristeys nimeltään Kulosauma."

E) Panttila (Koivistonkylä): Panttilan asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A). Panttila on Kurikan kylä noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen Kyrönjoen länsipuolella rajoittuen Ilmajoen Koskenkorvaan. Kylän läpi kulkee yhdystie 6900 ja Suupohjan rata. Lännestä Ilmajoen Kalajaisjärvestä tulevan Nenättömänluoman varressa on entisen Kurikan Lakkitehtaan (Kulo) alue, jonka vanha tehdas on peräisin vuodelta 1928 ja uudempi, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema tehdasrakennus vuodelta 1938. Ervin piirtämiä ovat myös tehtaan johtajien kaksi asuinrakennusta vuosilta 1936 ja 1942. Lakkitehtaan omisti Luhtalan yrittäjäperhe (miniänä vuoden 1954 Miss Suomi Yvonne de Bruyn) ja se työllisti 1930-luvulla noin 300 ihmistä, mikä teki siitä yhden Suomen suurimmista vaatetustehtaista. Toisessa maailmansodassa tehdas toimitti päähineitä Suomen armeijalle. Vuonna 1899 perustettu tehdas jatkoi toimintaansa vuoteen 1975 saakka. Panttilan kylä ja Lakkitehtaan alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Tehdasalueen lisäksi kylässä on monia talonpoikaista rakennustapaa edustavia pohjalaistaloja. Panttila tänään: Panttilan kylässä on yhä teollisuutta, kuten turkismuokkaamo, huonekaluverstaita ja kasvihuoneiden metallirakenteiden valmistusta. Kylässä on Panttilan koulu ja seurakuntakoti sekä metsästysseura ja maa- ja kotitalousseura (Wikipedia, 2017). Kurikan Koivistonkylän asukkaat anoivat pysäkkiä radan varteen jo radan rakennusvaiheessa vuonna 1910. Anomus ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan kylään avattiin seisake vasta 1930. Jo seuraavana vuonna kylä sai toisen seisakkeen, joka nimettiin Panttilaksi. Asutuskeskuksen lisäksi kylässä toimi vuosisadan vaihteessa perustettu lakkitehdas, jonka tiloissa Patentti- ja rekisterihallitus oli evakossa pommituksilta 1944. Panttilasta tuli kylän näkyvin liikennepaikka ja se kohosi laituriksi 1936. Pysäkkirakennus rakennettiin Thure Hellströmin piirustuksin ja sitä laajennettiin myöhemmin. Panttilan nimi vakiintui pian myös liikennepaikkaa ympäröineen asutuskeskuksen nimeksi, josta muodostui noin 500 asukkaan taajama. Suupohjan radan henkilöliikenteen lopetuksen myötä laiturivaihde lakkautettiin. Laiturirakennus onedelleen jäljellä, mutta sivuraiteet on purettu (Radan varrella, 2009).

F) Mieto: Miedon asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A). Suupohjan radan suunnitteluvaiheessa Miedon kylään suunniteltiin pysäkkiä, mutta suunnittelun edetessä pysäkki poistettiin suunnitelmista. Kylän asukkaat anoivat pysäkin palauttamista ja lopulta se perustettiin. Pysäkkirakennus tehtiin Thure Hellströmin piirustusten mukaan ja sitä laajennettiin 1937 ja 1945. Samoin piirustuksin on rakennettu mm. Jyväskylän-Pieksämäen radan asemia sekä Karilan asema. Miedon pysäkistä tuli myös tavaraliikenteen lastauspaikka, sillä 1910-luvun alkupuolella pysäkiltä rakennettiin tehdasrata tiilitehtaalle. Saven loputtua tehdas muutti vuonna 1928 aiempaa lounaaseen ja uusi tehdasrata rakennettiin Kakkurin liikennepaikalta. Rata oli käytössä 1970-luvulle saakka. Laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1963, henkilö- ja tavaraliikenne lopetettiin 1968. Asemarakennus on yhä jäljellä, mutta sivuraiteet on purettu. Liikennepaikan ympärillä oli tiivistä maaseutuasutusta, mutta mitään varsinaista taaja-asutusta paikkakunnalle ei kuitenkaan syntynyt (Radan varrella, 2009). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi Miedon aseman huutokauppatilaisuudessa: "Tilannekuva Miedon pysäkkirakennuksen huutokaupasta. Kättään suunsa edessä pitävä herra oli VR:n edustaja/myyjä. Hänestä oikealla naapurini Pertti, joka yritti ostaa rakennusta siinä onnistumatta. Myöhemmin hän menehtyi muutama sata metriä Seinäjoen suuntaan tasoylikäytäväonnettomuudessa!" (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi 14.3.2004: "Tänään 14.3.2004 Suupohjan radalla Kurikan Miedon kylässä raviohjastaja ja hevonen tavarajunan 3270 kanssa yhteen. Hevonen ilmeiseti pelästyi junaa, pillastui ja juoksi junan kylkeen. Niin miespuolinen ohjastaja kuin hevonenkin kuolivat välittömästi. Suupohjan rata tuntuu olevan todella onnettomuusherkkä. Onnettomuuden uhri oli jo kolmas tasoristeysonettomuudessa kuollut, jonka tunsin henkilökohtaisesti. Kaikki tapahtuneet alle kymmenen vuoden aikana Kurikan alueella!" (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi Miedon aseman huutokauppatilaisuudessa: "Miedon pysäkkirakennuksen sisätiloja. Lipunmyyntiluukku vielä paikallaan. Pysäkinhoitaja oli ankara mies. Lapsena istuttiin hiljaa odotushuoneen penkillä, seinäkello vain raksutti äänekkäästi. Kuvanottohetkellä oli voimailuharjoittelijoiden käytössä." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi Miedon aseman huutokauppatilaisuudessa: "Huutokauppa on päättynyt. Meklari kopautti seinään korkeimman tarjouksen. Miedon pysäkkirakennus siirtyi yksityisomaisuudeksi." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi 24.4.2005: "Miedon pysäkkirakennus Suupohjan radalla on päältäpäin nuhjuinen. Sisällä oli kansalaisopiston kudontapiiri täydessä touhussa. Sisätilat siistit, lippuluukkukin oli vielä paikallaan." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaan kokoelmista ~ Suupohjan rataa rakennetaan vuoden 1911 aikoihin Miedon kohdalla (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaan kokoelmista ~ Suupohjan rataa rakennetaan vuoden 1911 aikoihin 1911. Työjuna tuo soraa työmaalle. (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaan kokoelmista ~ 1920 * Kuva Miedon tiilitehtaan kenttäradalta ~ savennostokone. Kuuppavaunu odottaa tehtäväänsä. Veturia ei valitettavasti näy. (kiitos * käyttölupa 2017-11-G).

G) Lohiluoma: Lohiluoman asemarakennus Mika Vähä-Lassilan kuvaamana (kiitos * käyttölupa 2015-11-A). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi vuonna 1989: "Tilausjuna 1980-90-lukujen taitteessa ottaa matkustajaa kyytiin Lohiluoman asemalta. Asemarakennus on siirretty sittemmin pois. Tilausjuna vei mukanaan saattoväkeä adressille, joka vastusti Suupohjan radan lakkauttamista." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Lohiluomaan rakennettiin Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus 1913. Uudet junankohtausraiteet valmistuivat 1948. Liikennepaikka sijoitettiin Kauhajoen ja Kurikan rajan tuntumaan, keskelle Kyrönjokilaakson peltoja. Sen ympärille ei muodostunut mitään taaja-asutusta, vaan paikkakunnallaoli tyypillistä jokilaakson maaseutuasutusta. Lohiluoman merkitys heikkeni nopeasti 1960-luvulla. Ensin pysäkki alennettiin laiturivaihteeksi 1961, sitten miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1964. Henkilöliikenne lopetettiin 1968. Varsinainen liikennepaikka lopetettiin henkilöliikenteen loppuessa, mutta paikalla on edelleen linjavaihde. Asemarakennus ja vesitorni on purettu, vain pumppuhuonerakennus ja yksi sivuraide ovat jäljellä. Raide on ainoastaan radanpidon käytössä (Radan varrella, 2009). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi 23.2.2002: "Lohiluoman aseman pumppuhuone on edelleen pystyssä Kyrönjoen rannassa. Siitä saivat vettä höyryhevot Suupohjan radalla (kiitos * käyttölupa 2017-11-G). Pentti Yli-Karjanmaa kuvasi 14.3.2004: "1.7.2013 Henkilöauto ajoi Kaskisten suuntaan menneen tavarajunan alle Lahoontien ylikäytävällä. Henkilövahingoilta vältytiin. Turvatyynyjä näkyy noissa moderneissa autoissa oleva melkoisen runsaasti. Vekki palaa työpaikalleen ja kaasutteli kohti Kaskista. Näin poliisi raportoi: --- Kurikkalainen 28-vuotias mies kuljetti maanantaiaamuna 1.7. kello 9.20 henkilöautoa Kurikassa Lahoontietä Mietaantien suuntaan. Kuljettaja kertoi häikäistyneensä edestäpäin paistaneesta auringosta niin, ettei havainnut riittävän ajoissa edessä olevaa tasoristeystä ja samanaikaisesti vasemmalta Seinäjoelta tulevaa Kaskisiin matkalla ollutta tavarajunaa. Havaitessaan, ettei kykene pysäyttämään autoa ennen tasoristeystä, oli kuljettaja yrittänyt kaasua painamalla ehtiä pois junan alta, mutta auto ei ehtinyt pois tavarajunan alta, vaan juna törmäsi auton vasempaan kylkeen. Auton kuljettaja selvisi törmäyksestä lievin vammoin ja hänet kuljetettiin Kurikan terveyskeskukseen tarkastukseen. Henkilöauto vaurioitui pahoin vasemmasta kyljestään." (kiitos * käyttölupa 2017-11-G).