KUORTANE:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 26.12.2015)

Kuortaneen kirkko:

Kuortaneen kirkko (Antti Hakola, 1777) ja kellotapuli (Olof Häggblad, 1837) - kuvattu 5.10.2014 (S&J).

(Wikipedia, 2014): Kuortaneen kirkko on Kuortaneen seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko. Vaikka kirkon puuhamiehinä olivat Krister Gustav Åkerman ja nimismies Erik Björck jäi rakennuslupa kirkolta ilmeisesti hakematta. Sen kuitenkin rakensi Antti Hakola ja se valmistui vuonna 1777. Nykyistä kirkkoa ennen lähes samalla paikalla toimi vuonna 1654 rakennettu tornillinen pitkäkirkko. Kuortaneen kirkko on useiden 1700-luvun loppupuolen kirkkojen tapaan puurakenteinen ja pohjaltaan ristinmuotoinen ristikirkko. Kirkossa on kaikkiaan 24 kulmaa ja istumapaikkoja on 1 200 ihmiselle. H. A. Barkmanin maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristinpuulla. Olof Häggblad rakensi kirkon viereen kellotapulin 1837.

Kuortaneen kirkko (Antti Hakola, 1777) - kaikki kuvattu 5.10.2014 (S&J).


Kuortaneen kellotapuli (Olof Häggblad, 1837) ja vaivaisukko sen ovenpielessä - kaikki 5.10.2014 (S&J). Tapulia pidetään yhtenä Suomen kauneimmista.

Kuortaneen vaivaisukko - 5.10.2014 (kuva: S&J).Vaivaisukon on valmistanut Kuortaneen oma mestari Heikki Mikkilä arviolta vuonna 1840. Ukko seisoo tapulin seinällä kiviportaiden päässä. Mikkilä on myös tehnyt enkeleitä kirkon seinälle (lähde: Otto Kantokorpi, 2013 - 'Vaivaisukkojen paluu').


Kuortaneen kellotapulin oven yläpuolista koristelua - 5.10.2014 (S&J).


Kuortaneen kirkon ikkunaidyllissä syksyn värileikkiä - 5.10.2014 (S&J).

Kuortaneen kirkkomaalla: vasemmalla 'Sureva äiti' ja oikealla kansantaitelija Heikki Mikkilän (1801-1850) hautakivi - kuvattu 5.10.2014 (S&J).


Kuortaneen ortodoksikappeli - 5.10.2014 (S&J).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.