Kuohun liikennepaikka avattiin 1907, kun radan varteen oli perustettu edellisenä vuonna teollisuutta. Aluksi alueella toimivat tervatehdas ja saha, mutta toiminta laajeni huomattavasti 1920-luvulla. Ennen toista maailmansotaa alkuperäiset laitokset olivat saaneet rinnalleen puunjalostustehtaan, tärpättitislaamon, pikitehtaan ja tiilitehtaan.
Kuohun alkuperäinen laiturirakennus valmistui 1913. Radan uudelleenrakentamisen myötä valmistui vuonna 1926 uusi liikennepaikkarakennus samoin Thure Hellströmin piirustuksin kuin Kalettomaan ja Koskensaareen. Asemaseudulla asui 1960-luvun alussa 700 henkeä.
Sahan toiminta loppui 1982, ja moni asukas muutti työn perässä pois alueelta. Kyväskylän läheisyyden ansiosta asemanseudulla on kuitenkin yhä lähes 300 asukkaan taajama. Kuohu muutettiin miehittämättömäksi 1976, tavaraliikenne lopetettiin 1983. Naapuriensa Kintauden ja Vesangan tavoin henkilöliikenne lopetettiin 1984. Liikennepaikka lakkautettiin seuraavana vuonna. Rataosaston käytössä ollut viimeinen sivuraide purettiin 1991. Ensimmäinen laiturirakennus on purettu (Radan varrella, 2009).

Kuohu on kaupunginosa, kylä ja taajama Jyväskylän länsiosassa, valtatie 23:n varressa aivan Petäjäveden kunnan rajalla. Kylä tunnetaan ehkä parhaiten Suomen rallissa usein ajetusta Kuohun erikoiskokeesta. Haapamäki–Jyväskylä-rata kulkee Kuohun kylän kautta.
Kuohun kylä syntyi 1800-luvun lopulla paikkakunnalla alkaneen myllytoiminnan ympärille. 1920-luvulta lähtien merkittävä työnantaja oli Kuohu Oy:n sahalaitos. Kuohulla oli myös terva- ja tynnyritehdas. Suojärven kunnasta evakkoon lähtenyt Toras Oy osti sahan vuonna 1940. Parhaimmillaan saha työllisti 70 henkeä vakituisesti, ja talvisin puunkuljetuksessa saattoi olla työssä jopa 200 miestä ja hevosta.
Kuohu oli aiemmin Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluva kylä, ja Toraksen sahan ansiosta se oli työpaikoiltaan omavarainen. Asukkaiden työpaikat olivat kävelymatkan päässä kotoa. Saha lopetti toimintansa 1980-luvun alussa, jonka seurauksena asukkaita muutti pois ja Kuohun asukasluku putosi 600 hengestä neljäänsataan. Kuohun kohdalla oli aiemmin rautatieseisake, joka poistettiin käytöstä 1984.
Vuonna 1965 järjestetty Jukolan viesti lähti liikkeelle Kuohulta. Vuonna 1987 järjestetty hiihtosuunnistuksen SM-kilpailu kilpailtiin Kuohun ja Sarvenperän alueella.
Kuohulta on lähtöisin maailmallakin tunnettu pullovesi Kuohun kirkas. Se oli aikanaan ensimmäinen pulloveden myynnin aloittanut yritys Suomessa. Se palkittiin vuonna 2005 maailman toiseksi parhaana pullovetenä Berkeley Springsin kansainvälisessä laatu- ja makukilpailussa Länsi-Virginiassa.
Kuohulla toimivat pitkään Kuohun baari ja kyläkauppa Nuutinen. Ne lopettivat toimintansa 27. maaliskuuta 2010. Toiminta loppui, kun alusta alkaen toimintaa hoitaneet omistajat siirtyivät eläkkeelle. Baari toimi Kuohulla vuodesta 1969 asti ja ehti täyttää maaliskuun alussa 41 vuotta. Kylällä toimi pitkään oma postikonttori. Asiamiesposti lopetti toimintansa 26. helmikuuta 2010. Kuohulla aloitti 1. marraskuuta 2012 kyläkaupan tiloissa uusi kyläkauppa, joka erikoistui lähiruokaan. Kyläkaupan yhteydessä on myös kahvilatoimintaa.

Tunnettuja kuohulaisia: Mikko Hannula - Urheiluruudun toimittaja * Kauko Ketolainen - kolmiloikkaaja ja pituushyppääjä * Pauli Koskinen - kuvataiteilija * Pentti Koskinen - uimahyppääjä * Ismo Leikola - stand up -koomikko * Heikki Määttänen - näyttelijä * Heikki Määttänen vanhempi ja Paavo Suoranta - kaukopartiomiehiä, jotka sodan jälkeen johtivat tiedustelun peiteorganisaatiota, puutavaraliike Kuohun Pilke Oy:tä * Teppo Nuorva - laulaja ja lauluntekijä * Raimo Pasanen - vuoden 1970 lyöjäkuningas pesäpallon mestaruussarjassa (Wikipedia, 2017).