KRUUNUPYY:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 17.12.2016)

(Wikipedia, 2014): Kruunupyy (aikaisemmin Kruununkylä, Poraskylä, Poras , ruots. Kronoby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 686 ihmistä, ja sen pinta-ala on 752,65 km2. Kruunupyyn naapurikunnat ovat Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersören kunta ja Veteli.
Kunta on kaksikielinen: 83 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 16 prosenttia suomea. Nykyinen Kruunupyy on muodostunut 1. tammikuuta 1969, kun Kruunupyyhyn liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat. Kunnassa toimii Kokkola-Pietarsaaren lentoasema.
Kruunupyyn pitäjän katsotaan syntyneen 22. elokuuta 1607, jolloin kuningas Kaarle IX antoi Påraksen kappelin piiriin kuuluville miehille asiaa koskevan kuulutuksen. Pitäjän nimi muistutti Kaarlen samana vuonna pidetyistä kruunajaisista. Päivää aikaisemmin Kaarle oli nimittänyt Kokkolasta kotoisin olevan papin Mårten Jacobin Kruunupyyn kirkkoherraksi.
Kunnalle vahvistettiin uusi vaakuna 14. kesäkuuta 1974 kuntaliitoksen jälkeen, jossa Alaveteli ja Teerijärvi yhdistyivät Kruunupyyn kanssa 1969. Uuden vaakunan aihe on saatu kolmesta aiemmasta kunnanvaakunasta: aurankärki Alavetelin, apilaristi Teerijärven ja kruunu Kruunupyyn vaakunasta. Uuden vaakunan myötä 15. helmikuuta 1955 vahvistettu Kruunupyyn aikaisempi kunnanvaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi.
Kylät: Alaveteli (Nedervetil), Bråtö, Hopsala, Norrby, Poras (Påras), Söderby, Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders), Ytterbråtö ja Överbråtö.

Kruunupyy:

Kruunupyyn kirkko:

A) Nimimerkki 'Tomisti' kuvasi vuonna 1822 valmistuneen Kruunupyyn kirkon v. 2006 (lisenssi, OK).

Alaveteli (Nedervetil):

Alavetelin kirkko:

B) Alavetelin kirkko kuvattuna 21.8.2011 (S&J). Ristikirkko valmistui v. 1753.

(Wikipedia, 20149: Alaveteli (ruots. Nedervetil) on entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Alaveteli liitettiin yhdessä Teerijärven kunnan kanssa Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa. Tuolloin Alavetelin asukkaista 65 % oli ruotsinkielisiä, 7 % suomenkielisiä ja 28 % kaksikielisiä. Alavetelin naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarlela, Kaustinen, Kruunupyy ja Kälviä.
Alueella on noin 1700 asukasta ja keskustana nykyisin Murikan kylä. Alavetelin läpi virtaa Perhonjoki, jossa on lukuisia koskia, joista mainittakoon voimalaitoksestaan tunnettu Kaitforsinkoski sekä Tastin- ja Murikankosket. Alavetelissä on myös useita järviä kuten Seljesjärvi, Emmesjärvi, Isojärvi ja Loulusjärvi. Alueen elinkeinoista maatalous on yhä tärkeällä sijalla.
Alavetelin kirkko on rakennettu 1753. Siihen mahtuu noin 500 henkilöä. Malliltaan se on ristikirkko. Siellä toimii evankelisluterilainen Alavetelin seurakunta.
Kuuluisin alaveteliläinen lienee Anders (Antti) Chydenius, joka ajoi elinkeinovapautta merkantilistista talouspolitiikkaa silloin harjoittaneeseen Ruotsiin. Pohjanmaan rannikkokaupungeille hän onnistui hankkimaan tapuli- eli ulkomaankauppaoikeuksia toimiessaan pappissäädyn edustajana Ruotsin valtiopäivillä.
Seljesjärven rannalla, Seljesharjun päässä, sijaitsee turistikeskus, jossa on leirintäalue, kahvila, uimaranta, veneenvuokrausta ja mahdollisuus urheilukalastukseen. Seljesharju kohoaa muutaman metrin Pohjanmaalle tyypillisen suoalueen yläpuolelle. Seljesjärvi on 60 hehtaarin kokoinen ja siihen istutetaan joka vuosi 2 500-3 000 kg kirjolohta. Vuosittain toukokuussa järjestettävistä "Lohenkalastuskauden avajaisista" on muodostunut suosittu tapahtuma. Toinen vuosittainen perinne on Alaveteliviikko.
Alavetelissä on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967): Nedervetil, Norrby ja Överby. Kulmakuntia ovat lisäksi Brännkärr, Gåsjärv, Haavisto, Jolkka, Murikka (Murik), Tast ja Ämmänen (Emmes).


1.

2.

3.

4.

5.

6.

7. 8.

9.

10. 11.

Kuvat #1-11: Alavetelin kirkolta ja kirkkomaalta - kaikki 21.8.2011 (S&J).


Alavetelin vaivaisukko:

Alavetelin kirkon vaivaisukko - 21.8.2011 (S&J).

Teerijärvi (Terjärv):

Teerijärven kirkko:

C) Teerijärven kirkko kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

(Wikipedia, 2014): Teerijärvi (ruots. Terjärv, alun perin Tervajärvi) oli Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Teerijärvi liitettiin Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa. Teerijärven naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Veteli ja Ähtävä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,6 prosenttia Teerijärven asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.
Teerijärven nimestä: Kyseessä on alkuperäinen järvennimi, joka on tarkoittanut kirkonkylän järveä, jonka nykyinen nimi on Kirkkojärvi (ruotsiksi Hemsjön). Nykyään virallinen ja suomenkielisissä naapurikunnissa käytössä oleva nimi on Teerijärvi, mutta vanhat kirjoitusmuodot paljastavat alkuperäisen nimen olevan Tervajärvi. Nykyinen Teerijärvi on luultavasti takaisinlaina ruotsinkielisestä nimestä Terjärv. Nimi liittyy ilmeisesti tervanpolttoon, jota on ennen harjoitettu Pietarsaaren ja Kokkolan vanhojen suurpitäjien salomailla. Myös järven tumman veden voidaan ajatella olleen nimeämisperusteena.
Elinkeinot: Teerijärvi on teollistunut Rani-plastin ansiosta ja tarjoaa työtilaisuuksia myös naapurikuntien asukkaille. Rani-plast muodostaa muoviklusteria myös Kaustisen puolelle, muovikääreiden rullia tuottavan FL-Pipen muodossa. Sen sijaan Teerijärven tekstiiliteollisuus on pelkistynyt vaatesuunnitteluksi.
Historia: Teerijärvi toimi vuodesta 1662 Kruunupyyn alaisena saarnahuonekuntana. Teerijärvi sai oman kirkon vuonna 1667 ja siitä tehtiin kappeliseurakunta vuodesta 1669, joskin ensimmäinen kappalainen astui virkaan vuonna 1671. Teerijärvi erotettiin kirkkoherrakunnaksi vuonna 1868.
Teerijärven kyliä: Granöbyn, Hästbacka, Högnabba, Kolam, Kortjärvi (Kortjärv), Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders).

Teerijärven kirkon pääsisäänkäynnillä - molemmat 21.8.2011 (S&J).

Teerijärven kirkon ikkunoita - 21.8.2016 (S&J).

Teerijärven kirkko ja kirkkotapuli - kaikki 21.8.2011 (S&J).


Teerijärven vaivaisukko:

Teerijärven vaivaisukko - kaikki kuvat 21.8.2011 (S&J).


Kahdeksan sisäkuvaa Teerijärven kirkosta - kaikki 21.8.2011 (S&J).


Teerijärven kirkkomaalla - Vuoden 1918 sodan valkoisten vainajien muistomerkki - 21.8.2011 (S&J).

Jatkosodan sankarihautoja Teerijärven kirkkomaalla - 21.8.2011 (S&J).


Teerijärven kirkko - ennen ja nyt - ('Multi', 2014).

Teerijärvi vielä itsenäisenä kuntana vuoden 1938 kartassa ('Multi', 2014).

Teerijärven kirkkoherrat:
Karl August Mellberg (1875-89), Johan Vilhelm Fontell (1890-1900) ja Ernst Gustaf Appelberg (1901- ).

Teerijärven kappalaiset:
Carolus Gustavi Werander (1671-99), Matthias Mejlund (1700-02), Gabriel Gabrielis Werander (1702-31), Lars Häggman (1733-58), Georg Nicolai Mathesius (1759-81), Matthias Kjöping (1781-94), Sven Abraham Fontell (1795-1819), Jonas Reinhold Granlund (1822-39), Lars Schalin (1842-47), Karl Josef Häggström (1851-63) ja Josef Vilhelm Fontell (1863-71), virka lakkautettu.

Apupapit ja armovuoden saarnaajat:
Antonius Mahlman, kappalaisen apulainen (1755-63), Johan Henrik Juvelius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen (1794-97), Jakob Kuhlberg, kappalaisen apulainen (1799-1805) ja Gabriel Häggqvist, kappalaisen apulainen (1805-08).

"Extra präster":
Tomas Calén, kappalaisen apulainen (1809-11), Klas Fredrik Alan, kappalaisen apulainen (1812-18), Gabriel Sarlin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1819-22), Gustaf Johansson, kappalaisen apulainen (1835-36), Johan Emanuel Fonselius, kappalaisen apulainen (1836-37), August Venman, vt. kappalainen (1838-42), Johan Julius Häggman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1847-51), Johan Oskar Bergroth, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra (1871-75), Aleksanteri Saarinen, vt. kirkkoherra (1889-90), Henrik Vilhelm Lindgrén, vt. kirkkoherra (1900-01) ja Isak Elenius, vt. kirkkoherra (1900).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.