KOSKI, Tl:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 9.1.2017)

Koski, Tl:

A) (Wikipedia, 2013): Koski Tl on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nimessä oleva Tl tarkoittaa Turun ja Porin lääniä, johon kunta aikaisemmin kuului. Kunnassa asuu 2 427 ihmistä ja sen pinta-ala on 192,42 km². Kosken naapurikunnat ovat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä. Entisistä kunnista Kosken naapurikuntia ovat olleet aiemmin Mellilä ja Loimaan kunta. Kosken virallisessa nimessä on kirjainyhdistelmä Tl, koska entisessä Hämeen läänissä oli myös Koski-niminen kunta, virallisesti Koski Hl, nykyisin Hämeenkoski. Koski Hl -nimen muutoksesta ja Turun ja Porin läänin lakkauttamisesta huolimatta Kosken Tl kunta päätti pitää oman nimensä entisellään.

Kosken suurin vesistö on Paimionjoki, joka halkaisee kunnan suurin piirtein puoliksi virraten kunnan keskikohdalta idästä länteen. Sen varrella kunnan kaikki vanhat kylät sijaitsevat melko säännönmukaisesti joen kahden puolen siten, että kylien vanhat asutuspaikat ovat joen rannassa ja kylät ulottuvat siitä pitkinä ja kapeina pohjoiseen/pohjoisluoteeseen ja etelään/kaakkoon. Pellot keskittyvät nykyäänkin enimmäkseen joen ympärille levittyvälle savimaaperäiselle peltoaukealle, kun eteläiset ja pohjoiset osat ovat enemmän metsien hallitsemaa harjumaastoa.
Kappelin ja myöhemmän kunnan nimeen aiheen antaneista Paimionjoen koskista suurin on Patakoski Kosken keskustaajaman itälaidalla Patakosken kylän yläpuolella. Siitä vähän yläjuoksulle päin Kosken kartanon luona on pienempi Karjakoski. Koskia on yksi vielä kauempana yläjuoksulla Sorvaston kylän kohdalla ja yksi alajuoksulla Myllykylän kohdalla lähellä kunnan länsirajaa.
Kaikki kosket juoksevat vapaina, mutta niissä on jäljellä myllyjen ja sahalaitosten voimanlähteeksi käytettyjen rakenteitten jäänteitä. Lähes koko kunta kuuluu Paimionjoen valuma-alueeseen, mutta aivan pohjoisimmat osat kuuluvat Loimijoen sivujoen Niinijoen valuma-alueeseen ja Kosken eteläosiin ulottuu Halikonjoen vesistöön kuuluvan Kuusjoen sivuhaara Viepjoki.
Pohjoisessa Kosken alueelle ulottuu Säkylän–Mellilän harjujakso, jota pitkin kulkee historiallinen Huovintie. Harjun laajentumana Koskella on Hevonlinnanharju, jolla sijaitsee laskujoeton pieni Hevonlinnanjärvi. Etelässä, Kiikalan, Kuusjoen ja Someron suunnasta Koskelle ulottuu toinen harjujakso, jonka kupeessa on Kosken suurin järvi, Paimionjoen vesistöön kuuluva Liipolanjärvi.
Suurimpia soita Koskella ovat ovat kunnan pohjoiskärkeä Pirttiniemennokan rajapaikalla koskettava Loimaan Eksyssuo ja pääosin Someron puolella sijaitseva Reksuo lännessä, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Pohjoisessa Loimaan, aiemmin Mellilän rajalla, Hevonlinnanharjun kupeessa on Linturahka, josta suuri osa on turvetuotannon käytössä.

Koskelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta jo kivikaudelta. Kosken vanhat kantakylät mainitaan Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540. 1500-luvulla alueen asukasluvun arvioidaan olleen noin 400–550. Katovuosina 1696–1697 yli 18 prosenttia asukkaista menehtyi.
Koski muodosti kappeliseurakunnan Marttilan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1647 pian Kosken kartanon perustamisen jälkeen.
Vanhimmista asukasluvuista on voitu esittää vain epävarmoja arvioita, mutta vuodesta 1775 lähtien niistä pidettiin kirjaa. Kosken Tl väkiluku oli vuoden 1865 lopussa 2 242 ja suurimmillaan vuonna 1949 4 266. Nykyään kunnassa asuu 2 427 henkilöä.
Kunnaksi Koski muodostettiin vuonna 1869 ja Kosken seurakunta itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1913.

Koskella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Hämeen Härkätie kulkee Kosken läpi ja ylittää Paimionjoen Kosken keskustassa. Vuonna 1935 valmistuneen Kosken kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela ja hautausmaan yhteydessä Hämeen härkätien varrella sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1777. Kolmas valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on Koskelle Ulvilan – Säkylän suunnasta ulottuva historiallinen Huovintie. Sen lähituntumassa Hevonlinnan harjun korkeimpien kohtien ja Hevonlinnanjärven lähellä on myös näkötorni.

Yrjö Liipolan taidemuseossa on näytteillä Koskella syntyneen kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidekokoelma. Toisen koskelaissyntyisen taiteilijan taidemaalari ja professori Olavi Hurmerinnan teoksia on esillä muun muassa kunnan kirjastossa. Kellotapulin vieressä seurakunnan vanhassa lainamakasiinissa toimii Museokahvila Kahviaitta. Myllyrannan koskialue Paimionjoen Patakosken luona on kunnostettu EU-hankkeena. Santion nummella Vähänsorvaston kylässä tien varrella on Koskelaisseuran pystyttämä Marttilan taisteluun liittyneen Santion taistelun muistomerkki.

Tunnettuja koskelaisia: Jukka Alihanka (1949–2013), unitutkija, vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Koskella ~ Olavi Hurmerinta (s. 1928), taidemaalari ja pilapiirtäjä ~ Urho Kittilä (1897–1977), Maalaisliiton sanomakeskuksen johtaja, pakinoitsija, opetusneuvos, ministeri Marjatta Väänäsen isä ~ Yrjö Liipola (1881–1971), kuvanveistäjä ~ Martti Tiuri (s. 1925), radiotekniikan professori ja kansanedustaja ~ Yrjö Toivonen (1890–1956), kielentutkija ja akateemikko ~ Kaarlo Tuominen (1908–2006) estejuoksija, olympiamitalisti Berliinistä 1936.

Koski, Tl ~ kirkko ja kellotapuli:

B) Hämeen härkätien varrella sijaitseva kellotapuli (1777) - kuvasi nimimerkki 'Urjanhai' v.2010 - lisenssi OK.

(Wikipedia, 2013): Vuonna 1935 valmistuneen Kosken kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela ja hautausmaan yhteydessä Hämeen härkätien varrella sijaitseva kellotapuli on vuodelta 1777.

Kuvan lähdetieto: 'Koski Tl-info, 2013', kiitos.

Koski Tl-kunnan neljäs kirkko ("Vanha kirkko"), rakensi Aksel Maunu Tolpo (Nummelta), purettiin v. 1937, kun uusi oli jo valmiina.

Koski Tl kunnan vanha kirkko ja tapuli (Koski Tl-info, 2013).

Yrjö Liipolan taidemuseo:

C) Yrjö Liipolan taidemuseo - kuvasi nimimerkki 'Urjanhai' v.2010 - lisenssi OK. Näytteillä on Koskella syntyneen kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taidekokoelma.

Hongiston kylä:

D) Koski Tl kunnan Hongiston kylässä sijaitseva Hongiston koulu rakennettiin 1907 ja se toimi kouluna vuoteen 1966 saakka. (kuva: Koski Tl-info, 2013).

Kuvan lähdetieto: 'Koski Tl-info, 2013', kiitos.

Kunnantalo:

E) Koski Tl:n kunnantalo - kuvasi nimimerkki 'Urjanhai' v.2010 - lisenssi OK.

Patakoski Painionjoessa:

F) Patakoski Paimionjoessa. Kosken myllyranta myllyraunioineen on kunnostettu nähtävyydeksi EU-hankkeena. - kuvasi nimimerkki 'Urjanhai' v.2010 - lisenssi OK.

Koski TL-kunnan suojeluskuntalaisia:

G) Kuvan lähdetieto: 'Koski Tl-info, 2013', kiitos.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.