KORPILAHTI:
(liittyi 1.1.2009 osaksi Jyväskylän kaupunkia):
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 10.11.2015)

A) Korpilahden kirkkomäellä:

Korpilahden kirkko - kuvattu 27.10.2010 (S&J)
.

Kaikki ylläolevat kolme kuvaa Korpilahden kirkosta ovat päivämäärältä 27.10.2010 (S&J):


Korpilahden v.1826 (C.Bassi) valmistunut kirkko - kuvattu 7.4.2012 (S&J).

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Kaikki yhdeksän ylläolevaa kuvaa Korpilahden kirkolta otettu 7.4.2012 (S&J).


1.

Korpilahden kirkko - 11.2.2015 (S&J).

2.

3. 4.

5.

B) Taidemaalari Alvar Cawén syntyi Korpilahdella 8.6.1886.

Alwar Cawénin vanhemmat - Frans ja Eleanora Cawén nuorena parina.

Alvar Cawénin isän Frans Fridjolf Ferdinand Cawénin (1838-1908) suku oli lähtöisin Padasjoelta. Porvoon lyseosta ylioppilaaksi tultuaan Frans Cawén opiskeli teologiaa Helsingissä, ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1862. Cawén toimi ensin kappalaisena Sysmässä, sitten Luumäellä, Mäntyharjulla ja Padasjoella kunnes vuonna 1878 nimitettiin kappalaiseksi Korpilahdelle, josta tuli hänen lopullinen seurakuntansa ja Mutasen pappilasta hänen perheensä koti. Kaksi vuotta pappisvihkimyksen jälkeen elokuussa 1864 Frans oli avioitunut Eleanora Mathilda Boije af Gennäsin (1842-1923) kanssa Eleanoran suvun Ilolan kartanossa (Illby) Porvoon lähellä.
Cawénien Korpilahden pappilaan syntyi ensin tytär Elli (1875) ja 8.6.1886 poika Frans Alvar Alfred Cawén. Cawénit adoptoivat perheeseen toisen tyttären (Adele 1866-1936).

Adele, Elli ja Alvar Korpilahden Mutasen pappilassa 1890-luvun alussa.

Alvar Cawen lähetettiin kansakoulua käymään Hämeenlinnaan, jossa häntä vaivasi jatkuva koti-ikävä Korpilahden Mutasen "erämään syviin laaksoihin". Isä Cawen rakennutti erillisen kappelin eri puolelle Päijännettä (Vesipuolen kappeli), koska kulkumatkat olivat seurakuntalaisille todella hankalia. Alvar siirtyi v. 1901 Jyväskylän lyseoon ja kävi usein polkupyörällä koulussa Mutasesta asti. Syksyllä 1903 hän kaatui jyrkässä mäessä koulumatkalla pyörällään ja silmän näköhermo vaurioitui. Hän joutui keskeyttämään lyseon ja vietti lähes vuoden pimennetyssä huoneessa Mutasen pappilassa. Toipumisaikanaan lähes sokeutuneena hän alkoi nähdä värejä ja ne yhdistyivät perheessä harrastettuun musiikkiin. Taidemaalarin ura alkoi nousta tulevaisuuden tavoitteeksi. Korpilahdella maalannut taiteilija Wilho Sjöström rohkaisi nuorukaista, joka pääsikin Helsinkiin opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun.
Vuonna 1905 Mutasen pappilan pakaritupaan rakennettiin Alvarille oma ateljeetila. Vuonna 1907 Alvar Cawén matkusti ensimmäiselle Pariisin opintomatkalleen asuen Sjöströmin naapurissa. Isän kuoleman vuoksi Alvar joutui kuitenkin palaamaan kotiin jo tammikuussa 1908. Perhe muutti Korpilahdelta Eleanora Cawénin kartanoon (Ilola) Porvoon lähellä.

Alvar Cawénin synnyinseutujen korpilahtelaista maisemaa - kuva kirjasta Elämän virrassa (R.Konttinen, 2015).

Myöhemmin 1920-luvun vaihteessa Cawén toimi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajana ja vt. johtajaopettajana. Cawénin puoliso oli kuvataiteilija Ragni Cawén. Cawén tavoitteli varhaisissa, vuosien 1911–1912 maalauksissa ranskalaista, aistikasta maalauksellisuutta. Aiheet olivat vaihtelevia katunäkymiä tai henkilökuvia, toteutukset keveän helein värein toteutettuja. Nämä varhaiset teokset ovat tulleet tunnetuiksi vasta taiteilijan poismenon jälkeen. Kolmannella Pariisin-matkallaan hän tutustui kubismiin, ja oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka sovelsivat sen rakenteellisia periaatteita vuosina 1913–15. Samalla tuli mukaan Cawénille tunnusomainen tummasävyinen väriskaala. Hänen pyrkimyksensä lähenivät Tyko Sallisen ja Marcus Collinin ekspressionismia, ja hän liittyikin 1917 Marraskuun ryhmän perustaneisiin taiteilijoihin.
Cawénin tuotannon yksi osa on lämmin henkilökuvaus, jossa kohteena ovat usein hänelle läheiset ihmiset, esimerkiksi äiti Eeva-Stiina. Taiteilijan luontosuhde kotiseutuunsa ilmenee hänen useissa eränkävijäkuvauksissaan. Samoin tulee esille suhde musiikkiin, joka oli taiteilijalle rakas harrastus. Teokset on toteutettu ohuin vedoin karkealle kankaalle, jolloin syntyi freskomainen vaikutelma.
Alttarimaalaukset:
Tuotantonsa loppukaudella Cawén toteutti useita monumentaalimaalauksia. Hänen maalaamiaan alttaritauluja on Mäntän, Jämsänkosken, Kuusankosken, Lapinlahden ja Simpeleen kirkoissa. Näissä hän pyrki ilmavan keveään valon tulkintaan ja hallitun tasapainoiseen persoonalliseen ilmaisuun. Mäntän alttaritaulu on lopullisena toteutuksena säyseämpi kun siitä tehdyt luonnokset.
Alvar Cawén kuoli sydänkohtaukseen 3.3.1035 vain 48 vuoden ikäisenä. Jämsänkosken kirkkoon tilattu alttaritaulu jäi luonnosasteelle. Leski Ragni Cawén (os. Holmgren) maalasi alttaritaulun luonnosten avulla valmiiksi.

Alvar Cawén 1886-1935.

ALVAR CAWÉN (1886-1935): Korpilahti - 1910-luku Oittila: Alvar Cawén syntyi Korpilahdella Syvälahden kylässä, jossa hänen isänsä toimi pappina. Mutasen pappila oli Cawénin koti vuoteen 1910 asti. Sen jälkeenkin hän palasi Korpilahdelle asuen Oittilassa Mutasen naapurissa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Mutasen pappila oli monien kuvataiteilijoiden kohtauspaikka Korpilahdella.

Alvar Cawén: Maisema Korpilahdelta, n. 1908, öljymaalaus pahville, Keski-Suomen museo, Jyväskylä.


Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela asusteli myös Korpilahdella:

AKSELI GALLEN-KALLELA (1865-1931, vuoteen 1906 Axel Gallén): 1886 Heinosniemi, Kärkinen - 1893 Mutasen pappila - 1910- ja 1920-lukujen taite Heinosniemi - 1928 Kovala.

Toukokuussa 1886 Gallén matkusti lähes suoraan Pariisista korpipitäjänä tunnetulle Keski-Suomen Korpilahdelle. Asunto järjestyi Kärkisten salmen tuntumasta Heinosniemestä Kärkisten talon aitan yläkerrasta, josta oli upeat näkymät Päijänteelle. Taiteilijaa innoitti erityisesti tieto siitä, että seudulta vielä löytyi vanhaa suomalaista rakennuskulttuuria. Läheisissä Helan ja Lepolan torpissa oli jäljellä vanhat paikallista mallia olevat haikukiukaat.

Akseli Gallen-Kallela: Muikunpaistaja, 1886 (Korpilahti), öljy puulle, 42x30 cm. Ateneumin taidemuseo.

C) Korpilahden kirkon lähettyviltä näkymä koulukeskuksen suuntaan - kuvattu 11.2.2015 (S&J)
.

Jyväskylän sivulla # 2/2

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)