KOKKOLA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.11.2017)

A) Kokkolan keskustaa:

Rautatieaseman kohdalta näkymä Isokatua myöten Kokkolan keskustaan - kuvattu 21.8.2011 (S&J). Edestä kulkee rautatiensuuntaisena Rautatienkatu. Kulmassa Kokkolinna.


Kokkolan entisen kalahallin maisemissa:

Kokkolan legendaarinen Kalahallin hiekkakenttä: Kokkolassa oli tarjota jalkapallossa kevään alkukierroksen vierasvastustajille eksoottinen kokemus pienellä Kalahallin hiekkakentällä. Kenttä oli saanut nimensä toriaukean reunalla vieläkin pystyssä olevasta kalahallista (nykyään turisti-infoa tarjolla turskien sijasta).

(MK, 29.7.2011): Kuvassa kalahalli - taustalla näkyvä rakennus on kaupungintalo (osoite Kauppatori 5), joka rakennettiin siis osittain kentän paikalle. Kentän toinen pääty oli muutaman kymmenen metrin päässä Kalahallin rakennuksesta ja kenttä oli pituussuunnassa samansuuntainen vieressä virtaavaan Sunti-"jokeen" nähden. Kalahalli oli todellakin aikanaan vanhan ajan kaloja myyvä kauppahalli. Itsekin olen joskus lapsena (syntynyt 1954) sisällä käynyt, mutta vuosilukuja en mene arvailemaan, milloinka se on toiminnassa ollut.

Terho Vuorela (nuorempana pelaaja Vaasassa ja myöhemmin erotuomari itsekin - s. 1941) lähetti 23.8.2013 seuraavan tarinan: "Olisikohan tämä ihan tositapaus Kokkolasta. Siellä oli erityisen lihava, mutta hyvä erotuomari Pentti Leivo Vaasasta mestaruussarjaottelussa. Joku rouva oli ensimmäisen kerran peliä katsomassa ja häneltä kysyttiin, ymmärsikö hän pelistä mitään. Rouva sanoi ymmärtävänsä, että keltapaitaiset kuopiolaiset yrittivät palloa toiseen ja raitapaitaiset kokkolalaiset toiseen maaliin, mutta sitä hän ei ymmärtänyt, miksei se mustapukuinen lihava mies saanut poistua keskiympyrästä."

Toriaukea kuvattu 21.8.2011 (S&J). Entinen Kalahalli näkyy vasemmalla reunalla, massiivinen kaupungintalo vasemmalla. Enää ei KPV:n viherpaitoja ja GBK:n punavalkoraitaisia kalahallin kulmilla juoksentele.

Ei ehkä sittenkään ihan pelkillä omilla ansioillaan legendaariseksi rakennukseksi muodostunut Kokkolan entinen kalahalli ~ 21.8.2011 (S&J).


Kauppatorin länsipuolella kulkee etelä-pohjoissuunnassa 'Sunti'-joki, jonka länsipuolella alkaa Kokkolan mielenkiintoinen vanha kaupunki puutaloineen (Rantakatu). Kuvattu 21.8.2011 (S&J) kapean joen ylittävältä kävelysillalta aamun sateessa etelään Torikatua ja YLE-rakennusta kohden.

Rantakadulta vielä näkymä 'Sunti'-joen yli torin ja entisen kalahallin suuntaan - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan keskustassa ~ Torikadulla:

Kokkolan raatihuoneen kulmilta Torikatua itään - vasemmalla Hotelli Seurahuone. Oikealla Hius ja Kauneus Studio Tomi Yrjänä, Taustalla Torikatu ylittää 'Sunti'-joen ja ohittaa torialueen eteläpuolitse - 21.8.2011 (S&J).

Torikadun eteläpuolelta - 21.8.2011 (S&J). Liikkeinä kuvaushetkellä Sampo-Pankki, Mitta-Mekko ja Thai-hierontaa.

Torikadun pohjoispuolelta - 21.8.2011 (S&J), Hotelli Seurahuone.


Torikadulta näkymä etelään kävelykadulle (Isokatu) - 21.8.2011 (S&J). Liikenimiä: Halonen, Dahlia ja Kehystysliike Vihinpuu.

Torikadulta näkymä etelään Rantakadulle - 21.8.2011 (S&J). Kulmatalossa YLE, Tapiola ja tiilitornitalon (Keski-Pohjanmaan liitto) luona Hotelli Kokkola.


Kauppatorin etelälaidassa (Torikadun varrella) Sällsskapsklubben 1828, jossa Shanghai Restaurant - 21.8.2011 (S&J)

Kauppatorin etelälaidassa Torikadun ja Kulmakadun risteys - 21.8.2011 (S&J).Sällsskapsklubbenin kulmassa kioski, vastapäätä leipomo-konditorio Ke-Le.

Kauppatorin itäreunalla (osoitteena Kauppatori 2-4) Sokos-hotelli Kaarle (Amarillo), naapurissa POP-Pankki - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan puutalokaupunginosa (Alakaupunki * Neristan):

Kokkolan vanha puutalojen kaupunginosa eli Alakaupunki: Ensimmäisessä kuvassa ollaan Rantakadulla ('Sunti'-joen rannalla torin liepeillä) Pormestarinkadun risteyksen paikkeilla. Ensimmäisessä Pormestarinkadun pohjoispuolen puurakennuksessa toimi kuvaushetkellä 21.8.2011 (S&J) konttorikoneliike Kokkolan Kassapiste Oy. Kivijalkaliikkeenä PC-Puoti ATK-Kirpputori.

Rantakadun puolelta Pormestarinkadun risteyksen kohdalta mielenkiintoista julkisivua - vasemmalla kuvan ulkopuolella Musiikkiliike Kokkolan Laitevalinta - 21.8.2011 (S&J).


Snellmankoti * Rantakatu:

Snellmankoti Rantakadulla (Kokkolan Toimitaloyhdistys ry.) - 21.8.2011 (S&J). Kokkolan Snellmankoti oli J.V.Snellmanin ensimmäinen lapsuudenkoti Suomessa v. 1813-16. Talo on ollut suojeltu vuodesta 1950 ja kunnostettu pääosin talkootyöllä 1990-luvulla.

Rantakatua edelleen pohjoiseen (21.8.2011 - S&J) ~ Snellmankodin naapurissa mielenkiintoinen punainen puurakennus.

Snellmaninkodin pohjoinen naapuritalo (21.8.2011 - S&J). Tämän rakennuksen historiasta olisi mukava saada tietoja.


Idyllinen pihanäkymä Rantakadulta Pormestarinkadun ja Pakkahuoneenkadun välisestä korttelista (21.8.2011 - S&J).


Pakkahuoneenkadulla:

Pakkahuoneenkadun ja Rantakadun risteyksessä tämä mielenkiintoinen rakennus. Katu päättyi aikoinaan lastauspaikkaan. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Pakkahuoneenkadun risteystalon yksityiskohtia ja sisäpihan julkisivua - kaikki 21.8.2011 (S&J).


Pakkahuoneenkadun risteystalon kohdalla vastakkaisella puolella katua - Lillarosa. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).


Pakkahuoneenkadun ja seuraavan poikkikadun, Isokadun risteys - eteläpuolen rakennukset. Taaemmassa vihreässä kulmatalossa toiminut Kaupunginkartano Lumitähti (ainakin 2009) (City Mansion Snowstar). Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Edellisen kuvan tapaan Pakkahuoneenkadun ja Isokadun risteys - nyt pohjoispuolen kulmatalot. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Näkymä Pakkahuoneenkadun risteyksestä Isokatua pohjoiseen - kadun itäpuolta ~ 21.8.2011 (S&J).

Näkymä Pakkahuoneenkadun risteyksestä Isokatua pohjoiseen - kadun länsipuolta ~ - 21.8.2011 (S&J).


Näkymä Pakkahuoneenkadun pohjoispuolen rakennuksiin Isokadun risteyksestä jatkettaessa eteenpäin länteen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadulla (pääkatu 1600-luvulla):

Pakkahuoneenkadulta kääntyminen Isokadulle etelään - itäpuolen rakennuksia. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Isokatua eteenpäin etelään, samalla puolella katua kuin edellinen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadun vastakkaisella, länsipuolella Antique Puu-Mi (piharakennuksessa), näyteikkunassa lukee Zinna. Vuonna 2009 paikalla tyoimi Käsityöliike Katariina - 21.8.2011 (S&J).

Isokadun länsipuolella Antique Puu-Mi, näyteikkunassa lukee Zinna. Vuonna 2009 paikalla toimi Käsityöliike Katariina - 21.8.2011 (S&J).

Isokadun länsipuolella piharakennuksessa toiminnassa Antique Puu-Mi - 21.8.2011 (S&J). Aaltosilta mainostaa esimerkkisillallaan.


Vanhanaupungin Ravintola - 21.8.2011 (S&J). Isokadun itäpuolella vastapäätä edellisten kuvien asuin- ja liikerakennusta.

Edelleen etelään Isokatua, edessä LasiManu ja sen jälkeen Pormestarinkadun risteys - 21.8.2011 (S&J).


Isokadun länsipuolta ja Pormestarinkadun risteys sinisen talon jälkeen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadulta länteen kurkkaus Pormestarinkadun suuntaan:

Isokatua pohjoisesta Pormestarinkadun risteykseen (kadun länsipuolta). Kulmassa PyöräPojat - 21.8.2011 (S&J).

Pormestarinkatua länteen Isokadun risteyksestä - 21.8.2011 (S&J).

Pormestarinkadun eteläpuolta Isokadun risteyksestä länteen katsottuna. Keltaisessa puurakennuksessa Pyöräpojat ja upeassa tiilirakennuksessa Pormestarinkadun Kahvila - 21.8.2011 (S&J).


Isokatua pohjoisesta Mannerheimin aukion suuntaan:

Isokadun itäpuolta länteen Pormestarinkadun risteyksen kohdilta - 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan vanhan kaupungin Isokadulta näkymä - 21.8.2011 (S&J). Vasemmalla puolella katua A.Ylikorven Pyöräliike. Kuvaajan takana Pormestarinkatu - edessäpäin Mannerheiminaukio.

Pyöräliike A.Ylikorpi Isokadun itäpuolella Pormestarinkadun risteyksestä itään kohti Mannerheimin aukiota - 21.8.2011 (S&J).


Mannerheimin aukio:

Isokadun ja Mannerheimin aukion kulmassa Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähti - 21.8.2011 (S&J). Isokatu jatkuu aukion takana aina rautatieasemalle asti.


Handelsbankenin rakennus Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J).

Patsas Handelsbankenin edustalla Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J). Takana liikerakennuksessa markkinoidaan asuntoja ja fysioterapiaa.


Kokkolan raatihuone Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan vesitornin ja Vartiolinnan tietämillä:

Kokkolan vesitornin juurella ~ 21.8.2011 (S&J). Vesitorni toimii nykyisin liikenneympyränä tai liikenteenjakajana. Torikadun ja Vesitorninkadun risteys. Taustalla Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön vuonna 1927 rakennuttama Vartiolinna. Rakennuksessa toimii nykyään Kokkolan kaupunginteatteri. Oikealla puolella Vartiolinnan julkisivu Kansakoulunkadun varrella.

Torikatu jatkuu länteen vesitornin ja Vartiolinnan kohdilta - ~ 21.8.2011 (S&J).

Vesitorni - mielenkiintoisia tiilikoristekuviointeja yläosassa - ~ 21.8.2011 (S&J).


Tämä asuinrakennus samaisessa vesitornin liikenneympyrässä Vesitorninkadun kulmassa - ~ 21.8.2011 (S&J).

B) Kokkolan rautatiekulttuuria:

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasema (lyh. Kok, ruots. Karleby järnvägsstation) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kokkolan kaupungissa Keski-Pohjanmaalla Pohjanmaan radalla. Rautatie Kokkolaan valmistui vuonna 1885 ja edelleen Ouluun 1886. Seinäjoen rautatieasemalle on matkaa 133,4 kilometriä. Kokkolan asemarakennus on niin sanottujen Oulun radan asemien tyyppipiirustusten mukaan rakennettu asema, jonka on suunnitellut Knut Nylander.
Kokkolan rautatieasema on risteysasema, jossa Pohjanmaan radasta haarautuu sivurata Ykspihlajan satamaan ja teollisuusalueelle. Liikennepaikalla on runsaasti sekä tavara- että henkilöliikennettä. Asema sai VR:n Vuoden asema -palkinnon vuonna 2010. Asema sai raidemonitorit kesällä 2011. Raiteilta 1 ja 2 liikennöidään pääsääntöisesti Helsingin suuntaan ja raiteelta 3 Oulun suuntaan. Muutama pohjoisen juna kulkee myös raiteilta 1 ja 2. Kokkolan lipunmyynti on loppunut vuoden 2016 alussa (Wikipedia, 2017).

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Matti Parkkosen kokoelmista: "Kulkenut postikortti * Pietarsaari - Kemi * 20.VII.15 Kortin julkaisija: E&A Axelqvistin Kirjakauppa, Kokkola." (kiitos - käyttölupa 2015-12--F).

Kokkolan rautatieaseman sisäkuvat kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasemalla museohöyryveturina #1159 - kuvattu 21.8.2011 (S&J). Taustalla 'Yritystalo Evald'.

Kokkolan veturitalli kuvattuna 21.8.2011 (S&J). Taustalla Prisman mainostorni.

Kokkolan asemanseudun ratapihanäkymä ~ 21.8.2011 (S&J).


Arttu Uusitalo, 29.12.2012: Susiparin johdolla T5421 Ykspihlajasta pyyhältää Kokkolan aseman läpi kohti pohjoista (käyttölupa 2015-12-I).

Arttu Uusitalo, 03.08.2011: Tve4 513 seisoskelee Kokkolan tavaravaunukorjaamon raiteistolla (käyttölupa 2015-12-I).

Reino Kalliomäki kuvasi 2.1.1976 Kokkolan asemalla: "Ilmeisesti kytkentä menossa." (kiitos - käyttölupa 2015-11-B).

C) Ykspihlaja (Yxpila):

Reino Kalliomäki kuvasi vuonna 1978 Ykspihlajan asemarakennuksen (kiitos - käyttölupa 2015-11-B).

Ykspihlajan rautatieasema (lyh. Yks) on Suomen rataverkon liikennepaikka Kokkolan kaupungissa Ykspihlajan kaupunginosassa Keski-Pohjanmaalla rataosalla Ykspihlaja–Kokkola.
Ykspihlajan ratapiha rajoittuu Kokkolan kantasatamaan ja satamatiehen, sekä Haukiojan asuinalueeseen. Ratapihalta haarautuu sivuraiteet Kemiran ja Bolidenin teollisuusalueille sekä syväsatamaan. Ratapihalla harjoitetaan lähinnä kantasataman purku- ja lastaustoimintaa ja puutavaran lastausta. Ratapihalla sijaitsee myös Puolustusvoimien lastauslaituri.
Rautatie Kokkolan ratapihalta Ykspihlajaan valmistui 1885. Rautatieaseman toiminnot sijaitsivat aluksi satamakonttorissa. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui nykyisen puutavaravaraston kohdalle vuonna 1900 ja se purettiin käyttämättömänä vuonna 1983. Asemalla toimi posti vielä 1950-luvulla. Asemalla oli suuri tavarahuone sekä huone ja keittiö kirjanpitäjälle ja asemamiehelle.
Henkilöliikenne Kokkolan ja Ykspihlajan välillä alkoi heti radan valmistuttua ja 1920-luvulla päivittäisiä vuoroja oli jo viisi. Henkilöliikenne rataosuudella päättyi ilmeisesti 1970-luvulla. Ykspihlaja muutettiin miehittämättömäksi rautatieliikennepaikaksi vuonna 1973 (Wikipedia 2017).

Reino Kalliomäki kuvasi vuonna 1978 Ykspihlajan ratapihalla (tavara) - punakattoinen oikealla Ykspihlajan asemarakennus (kiitos - käyttölupa 2015-11-B).

Panu Breilin kuvasi 8.9.2014: "Dv12 #2566 Ykspihlajan syväsataman raiteella matkalla kohti väliratapihaa. Oikealla Freeport Cobaltin (ent. OMG) lastausraide. Tällä raiteella on suuren osan vuorokaudesta erittäin vilkas liikenne, seuraavaa vaihtotyöliikettä ei tarvitse kovin kauaa odottaa ja välillä vaihtotyöliikkeet myös jonottavat tälle yksiraiteiselle osuudelle. Teollisuusalueen tasoristeyksissä on käytössä akselinlaskijakäyttöiset valovaroituslaitokset." (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).

D) Rimmi:

Mika Vähä-Lassilan piirros Rimmin liikennepaikkarakennuksesta (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Rimmi on Kokkolassa sijaitseva kylä. Se on entisen Kokkolan pohjoisin kylä, sillä se sijaitsee Kokkolan ja Kälviän rajalla. Rimmiin johtaa Valtatie 8 ja aluetta palvelee paikallisliikenteen bussi 1. Rimmistä on 7,8 km Kokkolan ydinkeskustaan. Rimmissä on ollut myös rautatieasema, mutta se lakkautettiin vuonna 1980. Kokkolan aseman alainen Rimmin eli alkuaan Isojoen laiturivaihde sojoitettiin Perhonjoen sillan lähelle, Korpilahden kylän tuntumaan. Rimmi sai laiturirakennuksensa 1910-luvulla, kun lakkautetulta Lammin liikennepaikalta siirrettiin Bruno Granholmin Platformskjul III-tyypin piirustusten mukainen rakennus. Ae ehti olla Lammin rakennuksena vain muutamia vuosia rakentamisensa 1908 jälkeen. Rimmin laiturin tuntumaan muodostui pieni asutuskeskus, mutta ei varsinaista taajamaa.
Rimmi muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi tavaraliikenteen loppuessa 1968. Henkilöliikenne lopetettiin 1979 - liikennepaikka lakkautettiin 1982. Liikennepaikkarakennus ja sivuraiteet on purettu (Wkikipedia, 2017 * Radan varrella, 2009).

Rimmin liikennepaikkarakennus oli vielä pystyssä vuonna 1979, kun Tapio Keränen kuvasi sen (kirjasta Radan varrella, 2009).


Reino Kalliomäen kuva kesäkuulta 1983 (kiitos - käyttölupa 2015-11-B) ~ oltiin Kokkola-Rimmin rataosuudella, Gunnarsin/Kunnarin tasoristeyksessä. Taustalla on Kokkolan esiopastin. Jo pitkään purettuna olleen ratavartijan tuvan kohdalle oli vuoden 2014 tienoilla rakenteilla tasoristeyksen korvaava alikulku.

Reino Kalliomäen kokoelmista (kiitos - käyttölupa 2015-11-B): "Rimmin liikennepaikka oli nimeltään Isojoki eli Storå 1.1.34 saakka. Kortti on kulkenut nyrkkipostissa, vuoden 1920 tienoilta."

E) Öja:

Öja Market (Lähikauppias Tarmo) - kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Öja oli Keski-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1932. Öjan naapurikunnat olivat Kaarlela, Kruunupyy ja Luoto. Vuonna 1969 Öja liitettiin Kaarlelan kuntaan ja siitä tuli edelleen vuoden 1977 Kaarlelan ja Kokkolan kuntaliitoksen jälkeen osa Kokkolan kaupunkia. Öja ei koskaan muodostanut omaa seurakuntaa, vaan kunnallisen itsenäisyytensäkin aikana se oli osa Kaarlelan seurakuntaa.
Öjan kunta oli yksinomaan ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98,9 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Kunnan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1959. Öjan alueella sijaitsee Tankarin majakka, johon myös vaakunan kuva-aihe viittaa. Öjan kautta kulkee Kokkolan ja Pietarsaaren välinen seututie 749. Öjan entisellä alueella vuonna 2000 oli n. 800 asukasta.
Öjan ja mannermaan välillä on nykyään merestä irrallinen Öjanjärvi-Luodonjärvi-systeemi. Öja sijaitsee Pohjanlahden rannalla. Paikkakunnalla pelaa jalkapalloseura Öja-73.
Ruotsin kielen sana öja nimi tarkoittaa suomeksi saaristoa. Öja on Suomen kaikkien aikojen kunnista ainoa, jonka nimi alkaa ö-kirjaimella myös suomenkielisessä käytössä, sillä millään Suomen kunnalla ei ole ollut ö-alkuista suomenkielistä nimeä ja Öja on ainoa ö:llä alkava niistä kaikkien aikojen Suomen kunnannimistä, joille ei ole ollut suomenkielistä vastinetta. Suomen kaikkien aikojen kunnista aakkosjärjestyksessä suomen kielen kannalta Öja sijoittuu viimeiseksi, mutta ruotsinkielisistä Suomen kuntien nimistä ainakin yksi nykyinen nimi, Övertorneå (Ylitornio), ja yksi entinen nimi, Övermark (Ylimarkku), sijoittuvat vielä myöhemmäksi.
Kylät: Bodö, Finholm, Hagafolk, Knivsund, Krokvik, Långö, Mjosund, Tallbacka, Tankar ja Tjäru (Wikipedia, 2016).

Öja Market (Lähikauppias Tarmo) - kuvattu 21.8.2011 (S&J).

F) Suonperä:

Mika Vähä-Lassilan piirros Suonperän laiturirakennuksesta (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Kälviän aseman alainen Suonperän laituri sijoitettiin paikkaan, jossa Kokkolan ja Kälviän välinen maantie ja sen varren kyläasetus sivusivat rautatietä. Laiturirakennus oli samanlainen Bruno Granholmin suunnittelema Platformskjul III-tyypin rakennus kuin useilla Oulun radan pienillä asemilla. Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1953, henkilöliikenne lopetettiin 1970, ja liikennepaikka lakkautettiin 1971. Liikenneppaikkarakennus on purettu (Radan varrella, 2009).

Panu Breilin kuvasi 27.10.2013: "Sm3 7005 junana S45 ohittaa tulevaa Suonperän ja Klapurin tasoristeykset korvaavaa alikulkua Matkanevan pohjoispuolella. Nämä maisemat ovat tällä junayksikölle valitettavalla tavalla tuttuja, marraskuussa 2005 se törmäsi Suonperän vartioimattomassa tasoristeyksessä karjankuljetusautoon." (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).

G) Kälviä (kuntaliitoksella 1.1.2009 osaksi Kokkolaa):

Panu Breilin kuvasi 29.03.2014: "Tyhjä pasutejuna Ykspihlajasta Siilinjärven Kemiralle ohittaa Kälviän asemaa. Kälviälle on tuotu iso määrä raidesepeliä odottamaan kaksoisraiteen päällysrakennetöitä. Kaksoisraiteen valmistuttua Kälviän liikennepaikasta tulee jäämään jäljelle vain hieman pohjoisempana sijaitseva raiteenvaihtopaikka." (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).

Kälviä (ruots. Kelviå) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaahan kuuluvassa Kokkolan seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä Merenkurkun rannalla. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3. joulukuuta 2007, ja liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola. Kälviällä asui ennen kunnan lakkautusta 4 594 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 966,77 km². Kälviä käsittää pitkulaisen alueen, joka ulottuu Merenkurkun rannalta luoteis-kaakkoissuuntaisesti noin 70 kilometriä sisämaahan.
Kälviän emäpitäjä oli Kaarlela. Odert W. Renellin suunnittelema Kälviän kirkko on vuodelta 1905.
Kälviän naapurikunnat olivat Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi ja Ullava. Entisen Kälviän kunnan alueella sijaitsee luonnonsuojelualue Kotkanneva.

Kälviän alueen kylät: Hilli, Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Karhulahti, Kleemola, Kälviä, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Riippa, Rimpilä, Rita, Ruotsalo, Vuolle ja Välikylä.

Tunnettuja kälviäläisiä: Kauno Kleemola, poliitikko * Matti Korkiala, iskelmälaulaja * Odert W. Renell, arkkitehti * Esa Riippa, taidegraafikko * Väinö Siirilä, näytelmäkirjailija * Lars Sonck, arkkitehti * Asser Stenbäck, lääkäri ja poliitikko.

Mika Vähä-Lassila kuvasi Kälviän asemarakennuksen (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Panu Breilin kuvasi 29.03.2014: "Viiden veturin veturisiirto Kokkolasta Oulun Nokelaan poistuu Kälviän ratapihalta. Etummaisena kuvassa on Kälviäntien alikulkusillan työmaa ja taaempana Kälviänjoen ratasillan työmaa. Kälviänjoen pohjoispuolisessa mutkassa uusi raide siirtyy kulkemaan nykyisen raiteen länsipuolta, kuljettuaan siihen mennessä (Kokkolasta lähtien) sen itäpuolta." (kiitos - käyttölupa 2017-11-A).

G) Riippa:

Mika Vähä-Lassila kuvasi Riipan laiturirakennuksen ympäristöremontin aikoihin (kiitos - käyttölupa 2015-11-A).

Kälviän aseman alainen Riipan laituri perustettiin Kälviän ja Kannuksen väliselle syrjäseudulle. Paikka kuului aikanaan Lohtajan kunnasta sisämaahan ulottuneeseen kiilaan. Pieneen kyläkeskukseen johti vain mitätön kärrypolku etelästä.
Riippaan rakennettiin vuonna 1904 Bruno Granholmin Platformskjul V-tyypin liikennepaikkarakennus. Riipan rakennus oli ainoa V-tyypin platformskjul koko maassa, mutta V-tyyppi erosi yleisestä I-tyypistä vain keskiosan avoimen odotushuoneen pylväiden ollessa nelikulmaisia pyöreiden sijaan. Rakennusta on muutettu vuonna 1946 - keskiosa on rakennettu silloin umpinaiseksi.
Rajaseudulla sijainneeseen Riipaan ei muodostunut mitään taajama-aluetta, vaan laituria ympäröi lähinnä tavallista kyläasutusta. Henkilöliikenne lopetettiin 1979 ja tavaraliikenne 1983. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi (Radan varrella, 2017).

Panu Breilin kuvasi 14.7.2015: "Tka7 207 kuljettaa työkuntavaunuja Oulusta Kokkolaan. Kuvassa myös Riipan releasetinlaitteen sisältänyt vanha ja suojeltu asemarakennus sekä uusi asetinlaitetila. Alkuperäisessä ja peruuntuneessa suunnitelmassa Riipan sivuraiteiden oli tarkoitus jatkua asemarakennuksen kohdalle asti ja asemarakennus siirtää huoltotien taakse, mikä Museoviraston näkemyksen mukaan olisi pilannut sen suojeluarvot." (kiitos, käyttölupa 2017-11-A).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)