KOKKOLA:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 13.12.2015)

A) Kokkolan keskustaa:

Rautatieaseman kohdalta näkymä Isokatua myöten Kokkolan keskustaan - kuvattu 21.8.2011 (S&J). Edestä kulkee rautatiensuuntaisena Rautatienkatu. Kulmassa Kokkolinna.


Kokkolan entisen kalahallin maisemissa:

Kokkolan legendaarinen Kalahallin hiekkakenttä: Kokkolassa oli tarjota jalkapallossa kevään alkukierroksen vierasvastustajille eksoottinen kokemus pienellä Kalahallin hiekkakentällä. Kenttä oli saanut nimensä toriaukean reunalla vieläkin pystyssä olevasta kalahallista (nykyään turisti-infoa tarjolla turskien sijasta).

(MK, 29.7.2011): Kuvassa kalahalli - taustalla näkyvä rakennus on kaupungintalo (osoite Kauppatori 5), joka rakennettiin siis osittain kentän paikalle. Kentän toinen pääty oli muutaman kymmenen metrin päässä Kalahallin rakennuksesta ja kenttä oli pituussuunnassa samansuuntainen vieressä virtaavaan Sunti-"jokeen" nähden. Kalahalli oli todellakin aikanaan vanhan ajan kaloja myyvä kauppahalli. Itsekin olen joskus lapsena (syntynyt 1954) sisällä käynyt, mutta vuosilukuja en mene arvailemaan, milloinka se on toiminnassa ollut.

Terho Vuorela (nuorempana pelaaja Vaasassa ja myöhemmin erotuomari itsekin - s. 1941) lähetti 23.8.2013 seuraavan tarinan: "Olisikohan tämä ihan tositapaus Kokkolasta. Siellä oli erityisen lihava, mutta hyvä erotuomari Pentti Leivo Vaasasta mestaruussarjaottelussa. Joku rouva oli ensimmäisen kerran peliä katsomassa ja häneltä kysyttiin, ymmärsikö hän pelistä mitään. Rouva sanoi ymmärtävänsä, että keltapaitaiset kuopiolaiset yrittivät palloa toiseen ja raitapaitaiset kokkolalaiset toiseen maaliin, mutta sitä hän ei ymmärtänyt, miksei se mustapukuinen lihava mies saanut poistua keskiympyrästä."

Toriaukea kuvattu 21.8.2011 (S&J). Entinen Kalahalli näkyy vasemmalla reunalla, massiivinen kaupungintalo vasemmalla. Enää ei KPV:n viherpaitoja ja GBK:n punavalkoraitaisia kalahallin kulmilla juoksentele.

Ei ehkä sittenkään ihan pelkillä omilla ansioillaan legendaariseksi rakennukseksi muodostunut Kokkolan entinen kalahalli ~ 21.8.2011 (S&J).


Kauppatorin länsipuolella kulkee etelä-pohjoissuunnassa 'Sunti'-joki, jonka länsipuolella alkaa Kokkolan mielenkiintoinen vanha kaupunki puutaloineen (Rantakatu). Kuvattu 21.8.2011 (S&J) kapean joen ylittävältä kävelysillalta aamun sateessa etelään Torikatua ja YLE-rakennusta kohden.

Rantakadulta vielä näkymä 'Sunti'-joen yli torin ja entisen kalahallin suuntaan - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan keskustassa ~ Torikadulla:

Kokkolan raatihuoneen kulmilta Torikatua itään - vasemmalla Hotelli Seurahuone. Oikealla Hius ja Kauneus Studio Tomi Yrjänä, Taustalla Torikatu ylittää 'Sunti'-joen ja ohittaa torialueen eteläpuolitse - 21.8.2011 (S&J).

Torikadun eteläpuolelta - 21.8.2011 (S&J). Liikkeinä kuvaushetkellä Sampo-Pankki, Mitta-Mekko ja Thai-hierontaa.

Torikadun pohjoispuolelta - 21.8.2011 (S&J), Hotelli Seurahuone.


Torikadulta näkymä etelään kävelykadulle (Isokatu) - 21.8.2011 (S&J). Liikenimiä: Halonen, Dahlia ja Kehystysliike Vihinpuu.

Torikadulta näkymä etelään Rantakadulle - 21.8.2011 (S&J). Kulmatalossa YLE, Tapiola ja tiilitornitalon (Keski-Pohjanmaan liitto) luona Hotelli Kokkola.


Kauppatorin etelälaidassa (Torikadun varrella) Sällsskapsklubben 1828, jossa Shanghai Restaurant - 21.8.2011 (S&J)

Kauppatorin etelälaidassa Torikadun ja Kulmakadun risteys - 21.8.2011 (S&J).Sällsskapsklubbenin kulmassa kioski, vastapäätä leipomo-konditorio Ke-Le.

Kauppatorin itäreunalla (osoitteena Kauppatori 2-4) Sokos-hotelli Kaarle (Amarillo), naapurissa POP-Pankki - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan puutalokaupunginosa (Alakaupunki * Neristan):

Kokkolan vanha puutalojen kaupunginosa eli Alakaupunki: Ensimmäisessä kuvassa ollaan Rantakadulla ('Sunti'-joen rannalla torin liepeillä) Pormestarinkadun risteyksen paikkeilla. Ensimmäisessä Pormestarinkadun pohjoispuolen puurakennuksessa toimi kuvaushetkellä 21.8.2011 (S&J) konttorikoneliike Kokkolan Kassapiste Oy. Kivijalkaliikkeenä PC-Puoti ATK-Kirpputori.

Rantakadun puolelta Pormestarinkadun risteyksen kohdalta mielenkiintoista julkisivua - vasemmalla kuvan ulkopuolella Musiikkiliike Kokkolan Laitevalinta - 21.8.2011 (S&J).


Snellmankoti * Rantakatu:

Snellmankoti Rantakadulla (Kokkolan Toimitaloyhdistys ry.) - 21.8.2011 (S&J). Kokkolan Snellmankoti oli J.V.Snellmanin ensimmäinen lapsuudenkoti Suomessa v. 1813-16. Talo on ollut suojeltu vuodesta 1950 ja kunnostettu pääosin talkootyöllä 1990-luvulla.

Rantakatua edelleen pohjoiseen (21.8.2011 - S&J) ~ Snellmankodin naapurissa mielenkiintoinen punainen puurakennus.

Snellmaninkodin pohjoinen naapuritalo (21.8.2011 - S&J). Tämän rakennuksen historiasta olisi mukava saada tietoja.


Idyllinen pihanäkymä Rantakadulta Pormestarinkadun ja Pakkahuoneenkadun välisestä korttelista (21.8.2011 - S&J).


Pakkahuoneenkadulla:

Pakkahuoneenkadun ja Rantakadun risteyksessä tämä mielenkiintoinen rakennus. Katu päättyi aikoinaan lastauspaikkaan. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Pakkahuoneenkadun risteystalon yksityiskohtia ja sisäpihan julkisivua - kaikki 21.8.2011 (S&J).


Pakkahuoneenkadun risteystalon kohdalla vastakkaisella puolella katua - Lillarosa. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).


Pakkahuoneenkadun ja seuraavan poikkikadun, Isokadun risteys - eteläpuolen rakennukset. Taaemmassa vihreässä kulmatalossa toiminut Kaupunginkartano Lumitähti (ainakin 2009) (City Mansion Snowstar). Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Edellisen kuvan tapaan Pakkahuoneenkadun ja Isokadun risteys - nyt pohjoispuolen kulmatalot. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Näkymä Pakkahuoneenkadun risteyksestä Isokatua pohjoiseen - kadun itäpuolta ~ 21.8.2011 (S&J).

Näkymä Pakkahuoneenkadun risteyksestä Isokatua pohjoiseen - kadun länsipuolta ~ - 21.8.2011 (S&J).


Näkymä Pakkahuoneenkadun pohjoispuolen rakennuksiin Isokadun risteyksestä jatkettaessa eteenpäin länteen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadulla (pääkatu 1600-luvulla):

Pakkahuoneenkadulta kääntyminen Isokadulle etelään - itäpuolen rakennuksia. Kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Isokatua eteenpäin etelään, samalla puolella katua kuin edellinen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadun vastakkaisella, länsipuolella Antique Puu-Mi (piharakennuksessa), näyteikkunassa lukee Zinna. Vuonna 2009 paikalla tyoimi Käsityöliike Katariina - 21.8.2011 (S&J).

Isokadun länsipuolella Antique Puu-Mi, näyteikkunassa lukee Zinna. Vuonna 2009 paikalla toimi Käsityöliike Katariina - 21.8.2011 (S&J).

Isokadun länsipuolella piharakennuksessa toiminnassa Antique Puu-Mi - 21.8.2011 (S&J). Aaltosilta mainostaa esimerkkisillallaan.


Vanhanaupungin Ravintola - 21.8.2011 (S&J). Isokadun itäpuolella vastapäätä edellisten kuvien asuin- ja liikerakennusta.

Edelleen etelään Isokatua, edessä LasiManu ja sen jälkeen Pormestarinkadun risteys - 21.8.2011 (S&J).


Isokadun länsipuolta ja Pormestarinkadun risteys sinisen talon jälkeen - 21.8.2011 (S&J).


Isokadulta länteen kurkkaus Pormestarinkadun suuntaan:

Isokatua pohjoisesta Pormestarinkadun risteykseen (kadun länsipuolta). Kulmassa PyöräPojat - 21.8.2011 (S&J).

Pormestarinkatua länteen Isokadun risteyksestä - 21.8.2011 (S&J).

Pormestarinkadun eteläpuolta Isokadun risteyksestä länteen katsottuna. Keltaisessa puurakennuksessa Pyöräpojat ja upeassa tiilirakennuksessa Pormestarinkadun Kahvila - 21.8.2011 (S&J).


Isokatua pohjoisesta Mannerheimin aukion suuntaan:

Isokadun itäpuolta länteen Pormestarinkadun risteyksen kohdilta - 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan vanhan kaupungin Isokadulta näkymä - 21.8.2011 (S&J). Vasemmalla puolella katua A.Ylikorven Pyöräliike. Kuvaajan takana Pormestarinkatu - edessäpäin Mannerheiminaukio.

Pyöräliike A.Ylikorpi Isokadun itäpuolella Pormestarinkadun risteyksestä itään kohti Mannerheimin aukiota - 21.8.2011 (S&J).


Mannerheimin aukio:

Isokadun ja Mannerheimin aukion kulmassa Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähti - 21.8.2011 (S&J). Isokatu jatkuu aukion takana aina rautatieasemalle asti.


Handelsbankenin rakennus Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J).

Patsas Handelsbankenin edustalla Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J). Takana liikerakennuksessa markkinoidaan asuntoja ja fysioterapiaa.


Kokkolan raatihuone Mannerheimin aukiolla - 21.8.2011 (S&J).


Kokkolan vesitornin ja Vartiolinnan tietämillä:

Kokkolan vesitornin juurella ~ 21.8.2011 (S&J). Vesitorni toimii nykyisin liikenneympyränä tai liikenteenjakajana. Torikadun ja Vesitorninkadun risteys. Taustalla Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön vuonna 1927 rakennuttama Vartiolinna. Rakennuksessa toimii nykyään Kokkolan kaupunginteatteri. Oikealla puolella Vartiolinnan julkisivu Kansakoulunkadun varrella.

Torikatu jatkuu länteen vesitornin ja Vartiolinnan kohdilta - ~ 21.8.2011 (S&J).

Vesitorni - mielenkiintoisia tiilikoristekuviointeja yläosassa - ~ 21.8.2011 (S&J).


Tämä asuinrakennus samaisessa vesitornin liikenneympyrässä Vesitorninkadun kulmassa - ~ 21.8.2011 (S&J).

B) Kokkolan rautatiekulttuuria:

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieaseman sisäkuvat kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasema kuvattuna 21.8.2011 (S&J).

Kokkolan rautatieasemalla museohöyryveturina #1159 - kuvattu 21.8.2011 (S&J). Taustalla 'Yritystalo Evald'.

Kokkolan veturitalli kuvattuna 21.8.2011 (S&J). Taustalla Prisman mainostorni.

Kokkolan asemanseudun ratapihanäkymä ~ 21.8.2011 (S&J).


Arttu Uusitalo, 29.12.2012: Susiparin johdolla T5421 Ykspihlajasta pyyhältää Kokkolan aseman läpi kohti pohjoista (käyttölupa 2015-12-I).

Arttu Uusitalo, 03.08.2011: Tve4 513 seisoskelee Kokkolan tavaravaunukorjaamon raiteistolla (käyttölupa 2015-12-I).

C) Öja:

Öja Market (Lähikauppias Tarmo) - kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Öja oli Keski-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1932. Öjan naapurikunnat olivat Kaarlela, Kruunupyy ja Luoto. Vuonna 1969 Öja liitettiin Kaarlelan kuntaan ja siitä tuli edelleen vuoden 1977 Kaarlelan ja Kokkolan kuntaliitoksen jälkeen osa Kokkolan kaupunkia. Öja ei koskaan muodostanut omaa seurakuntaa, vaan kunnallisen itsenäisyytensäkin aikana se oli osa Kaarlelan seurakuntaa.
Öjan kunta oli yksinomaan ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98,9 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Kunnan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1959. Öjan alueella sijaitsee Tankarin majakka, johon myös vaakunan kuva-aihe viittaa. Öjan kautta kulkee Kokkolan ja Pietarsaaren välinen seututie 749. Öjan entisellä alueella vuonna 2000 oli n. 800 asukasta.
Öjan ja mannermaan välillä on nykyään merestä irrallinen Öjanjärvi-Luodonjärvi-systeemi. Öja sijaitsee Pohjanlahden rannalla. Paikkakunnalla pelaa jalkapalloseura Öja-73.
Ruotsin kielen sana öja nimi tarkoittaa suomeksi saaristoa. Öja on Suomen kaikkien aikojen kunnista ainoa, jonka nimi alkaa ö-kirjaimella myös suomenkielisessä käytössä, sillä millään Suomen kunnalla ei ole ollut ö-alkuista suomenkielistä nimeä ja Öja on ainoa ö:llä alkava niistä kaikkien aikojen Suomen kunnannimistä, joille ei ole ollut suomenkielistä vastinetta. Suomen kaikkien aikojen kunnista aakkosjärjestyksessä suomen kielen kannalta Öja sijoittuu viimeiseksi, mutta ruotsinkielisistä Suomen kuntien nimistä ainakin yksi nykyinen nimi, Övertorneå (Ylitornio), ja yksi entinen nimi, Övermark (Ylimarkku), sijoittuvat vielä myöhemmäksi.
Kylät: Bodö, Finholm, Hagafolk, Knivsund, Krokvik, Långö, Mjosund, Tallbacka, Tankar ja Tjäru (Wikipedia, 2016).

Öja Market (Lähikauppias Tarmo) - kuvattu 21.8.2011 (S&J).

Etusivulle.

Suomen sivumme hakemistoon.

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)