KOKEMÄKI:
(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 24.10.2017)

Kokemäen rautatieaseman nimellä vuoteen 1984 asti:

A) Kokemäen pysäkkirakennus vuodelta 1906 vielä vuoraamattomana. Vasemmassa nurkassa on lyhty, jota sytytettiin tikapuita käyttäen. Ovipielessä on postilaatikko, joka tyhjennettin kahdesti päivässä 10 minuuttia ennen postijunan tuloa. Kokoelma Kokemäki-Seura. Kuva julkaistu tällä kuvatekstillä Resiina-lehdessä 1995/3.

Kokemäen ensimmäinen rautatieasema oli Porin radan alkuperäisiä asemia - avattiin liikenteelle Peipohjan aseman alaisena laiturivaihteena vuonna 1895. Rauman radan risteyspaikka Peipohja sijaitsi muutama kilometri vielä Porin suuntaan. Kokemäen alkuperäisen asemarakennuksen polttivat punaiset sisällissodan 1918 aikana. Kuva ylempänä kuvaa polttamisen karuja jälkinäkymiä. Kokemäen poltetun aseman tilalle rakennettiin uusi rakennus, joka purettiin vuoden 1986 tietämillä.
Kokemäen uudempi asema oli lakkautettu jo 2.6.1984, jolloin Peipohjan aseman nimi muutettiin Kokemäeksi.

Kokemäen vanhan aseman taustatietoja. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3 (Markku Nummelin-Kari Ojanperä).


Kokemäen asema noin vuonna 1925. Kokoelma Kokemäki-Seura. Kuva julkaistu tällä kuvatekstillä Resiina-lehdessä 1995/3.


Kokemäki 19.4.1970. Kuva: Tapio Keränen. Kuva julkaistu tällä kuvatekstillä Resiina-lehdessä 1995/3.

Kokemäen vanha asema - kuva kirjasta "Radan varrella" (2009). Kuvannut Tapio Keränen, 1970. Pieniä eroja edelliseen.

Vanha Kokemäen asema - henkilöliikenne lakkautettiin 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin 1984:

Kokemäen vanhalla asemalla sunnuntaiaamuna 25.4.71 (Joutsi). Lättähattu pysähtynyt asemalle, matkalla Porista Tampereelle - kuvattu tulosuuntaan viimeisen vaunun takaikkunasta. Tältä Kokemäen asemalta henkilöliikenne lakkautettiin 1983 ja liikennepaikka lakkautettiin 1984. Entinen Peipohjan asema sai 2.6.1984 Kokemäen nimen.

('AO', 23.2.2012): Olipa meilläpäin 40 vuotta sitten lakeus avointa! Kuvassa taaempana siintää juuri ja juuri erottuvana Peuranpääntien tasoristeys, joka kaivettiin myöhemmin radan alitse kokemäkeläisen kirkonmiehen menetettyä siinä ensin henkensä. Tasoristeyksiä tällä osuudella on ennen riittänyt muutenkin, heti parisataa metriä tästä Tampereelle vilkasliikenteinen Sonnila ja tämä asema-alueen laituripolku, josta en ole kuvaa aiemmin nähnytkään.

Peipohja-nimisenä 1895-1984 ~ sittemmin nimellä Kokemäki:

B) Tämä postikorttikuva on Peipohjan asemalta vuoden 1905 tienoilta (A.Roivaisen kokoelmasta - julkaistu kirjassa 'Radan varrella). Kortti on lähetetty kesällä 1906. Tämä Peipohjan asema kuului Porin radan alkuperäisiin - valmistui 1895. Asemaa laajennettiin v.1907, mutta punaiset polttivat sen v.1918.
Uusi asema rakennus valmistui vielä samana vuonna 1918, mutta v.1929 asemarakennuksessa riehunut luonnollinen tulipalo aiheutti merkittäviä remonttimuutoksia ulkonäköön. Peipohjasta tuli Valtionrautateiden risteysasema v.1950, kun Rauman rautatie siirtyi valtion omistukseen.

Peipohjan ensimmäinen rautatieasemarakennus noin vuonna 1910. Kokoelma Kokemäki-seura. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3. Punaiset polttivat tämän aseman 1918.


Peipohjan toinen asemarakennus vuorattuna noin 1925. Kokoelma Kokemäki-Seura. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3. Tämä asema paloi kesällä 1929.

Peipohjan asema tavaramakasiineineen ilmeisesti vuonna 1928. Kokoelma A.Roivainen. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3. Tämä asema paloi kesällä 1929.

Peipohjan asema paloi kesällä 1929. Punaiset olivat polttaneet edellisen 1918. Sammutustehtävissä mm. K5 831. Kuva Hanne Potila, kokoelma Kokemäki-seura. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3.


Peipohjan asema kioskeineen 19.4.1970. Kuva: Tapio Keränen. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3.

Jarmo Pyytövaara kuvasi Peipohjan aseman toiminnassa 18.5.1974 - kiitos käyttöluvasta tässä yhteydessä. Henkilöjunaliikenteen lakattua Raumalle kuvassa olevan aseman itäpäädyssä (kuvassa oikealla) on sittemmin seisonut linja-auto(ja) odottamassa Raumalle jatkavia matkustajia.
Muistan, miten erään kertomuksen mukaan aikoinaan Tampereen suunnasta Kokemäelle (silloiseen Peipohjaan) saapuneen junan porilainen konduktööri oli ilmoittanut matkustajille: "Raumalle menevät vaihtavat junaa. Tämä menee suoraan kaupunkiin."


Kokemäen asema Mika Vähä-Lassilan kuvaamana - kiitos käyttöluvasta (2015/11). Aseman nimenä vuoteen 1984 asti Peipohja, josta rata Raumalle.


Peipohjan aseman taustatietoja. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3 (Markku Nummelin-Kari Ojanperä).


Peipohjan ratapihan länsipää. Kuva Markku Nummelin 19.9.1982. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3.

Peipohjan veturitallit vuonna 1930. Oikealla uusin, vuonna 1928 valmistunut pilttuu. H3 439 lepää 13,7-metrisellä kääntöpöydällä. Kuva: Hanne Potila, kokoelma Kokemäki-Seura. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3.

Peipohjan veturitallit ja 20-metrinen kääntöpöytä. Kuva: Tapio Keränen 19.4.1970. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995/3.

Risten rautatieasema:

C) Risten rautatieasema kuvattuna 1930-luvulla. Riste on Kokemäen kylä ja asema sijaitsi Tampere-Porin radalla muutaman kilometrin Kokemäen (Peipohjan) asemasta itään. Liikennepaikka lakkautettiin v.1999.

(A.Ojala, 2011): Risten asemarakennus 1930-luvulla. Asema rakennettiin Porin radan rakennustöiden yhteydessä v. 1895 ja purettiin 1970-luvun alussa, jäätyään 1966 rataoikaisussa sivuun ratalinjalta. Risten asemalta erkaantui radan rakennustöiden aikaan soraraide montuille, joista lapioitiin käsipelillä tuhansia vaunukuormia santaa uuteen ratapenkkaan aina Poria myöten. Lopulta syntyneeseen kuoppaan mahtui koko Viljavan viljavarasto nykyisine laajennuksineen, jonne johdettiin raide 1938. - Risten asema oli ainoa Kokemäen asemista, joka jäi asemapäällikkö Perttulan rouvan puheenlahjojen ansiosta punaisilta polttamatta sisällissodan perääntymisvaiheessa.

(Wikipedia, 2011): Riste on Kokemäellä sijaitseva kylä. Kylässä toimii koulu, jossa opetetaan peruskoulun 1-6 luokkia. Ristellä toimii kylätoimikunta; Risten praasu ry. Ristellä sijaitsee myös JM-rata, Motocrossrata ja Suomen Viljavan viljavarasto. Ristellä toimii Risten vapaaehtoinen palokunta.

Mika Vähä-Lassilan piirros Risten rautatieasemasta (käyttölupa 2015-11-A, kiitos).

Eija Kulkin käyttöömme tammikuussa 2017 antama kuva: " Lättähattukuva lienee otettu kesällä 1959 Kokemäen Risteellä. Pidettiin kauppaa. Juna on juuri lähtenyt Risteen asemalta - puolen kilometrin päästä - kohti Poria. Kyllä tuo juna on ihan liikkuva. Pori-Tampereen rata teki tuossa kohtaa ilmeisen mutkan, oiottiin 1960-luvun puolivälissä. Äitini oli taitava käsistään. Sai oppia naapurissamme asuneelta karjalaissiirtolaiselta, Lydia Hiireltä."

'PT' kuvasi alkukesästä 2011 junan ikkunasta Risten viljasiilot.

Kyttälän rautatieasema:

D) Kyttälän rautatieasema (pysäkkirakennus), tavarasuoja ja taustalla vesitorni - kuvannut Tapio Keränen 4.11.1974. Julkaistu Resiina-lehdessä 1995 #3.

Samaisessa Resiina-lehden numerossa (1995~3) julkaistiin myös tämä havainnollistava Markku Nummelinin karttapiirros Kyttälän-Risten alueen vanhoista ja uudemmista ratalinjoista. Oikeassa alakulmassa Markku Nummelinin otos (20.9.1991) Köysikosken sillalta Kyttälän ja Risten väliltä.
Tämän kirjoittaja oli vakiomatkustajana mukana 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa äitinsä lukuisilla Pori-Tampereen sukulaismatkoilla. Mistä milloinkin lastenhuoneen lattioita kiertämään kyhättyjen leikkijunien pahviasemissa luki tuolloin Kyttälää-Kauvatsaa-Äetsää-Ristettä jne.
Riste-paikannimen taivutusmuodoissa esiintyy muuten melkoista kirjavuutta eri tietolähteissä.


Ahvenus:

Mika T. Polamo kuvasi 21.07.1994 Ahvenuksen (uudella) liikennepaikalla (kiitos * käyttölupa 2017-1-F).

Kauvatsan rautatieasema:

E) Kauvatsan toinen, vuonna 1922 palanut rautatieasema Mika Vähä-Lassilan piirtämänä.

Kauvatsan ensimmäinen asema oli Porin radan alkuperäisiä asemarakennuksia. Se poltettiin sisällissodan aikana v.1918. Tilalle rakennettu toinen asema syttyi v.1922 kekäleestä palamaan ja paloi käyttökelvottomaksi.
Kolmas asema valmistui uusin piirustuksin seuraavana vuonna 1923. Uudella asemalla oli erityisesti tavaraliikenne vilkasta 1930- ja 1940-luvuilla - aseman läheisestä tehtaasta lähti tiiliä ympäri Suomea ja Kauvatsanjoesta nostettuja tukkeja lastattiin juniin kuljetettavaksi erityisesti Rauman tehtaille.
Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi v.1968, tavaraliikenne lopetettiin v.1973, ja viimeinen vaihde purettiin v.1983. Liikennepaikka lakkautettiinhenkilöliikenteen loppuessa v.1989. Asemarakennus myytiin v.1994 kutomoksi.

Kauvatsan uusin, kolmas asema v.1979 - kuvaaja T.Keränen.

Reino Kalliomäki kuvasi elokuussa 1985: "Kauvatsan entisen asemarakennuksen maalaus menossa pitkän viikonloppujunan ohittaessa paikan vauhdilla." (käyttölupa 2015-11-B, kiitos).

Reino Kalliomäki kuvasi 12.8.1984: "Juna H462 lähdössä Kauvatsasta. Kun lättähatut korvattiin veturijunilla, kävin niitä kuvaamassa." (käyttölupa 2015-11-B, kiitos).


Kauvatsan muita näkymiä:

Markku Ilari Manninen kuvasi Kauvatsan kirkon 19.8.2017 (kiitos * käyttölupa 2017-6-A).

Kauvatsa oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Kauvatsan naapurikunnat olivat Huittinen, Keikyä, Kiikoinen, Kokemäki ja Kullaa. Kauvatsa perustettiin vuonna 1892 erottamalla alueita Huittisten kunnasta. Kauvatsan kunta liitettiin 1969 Kokemäkeen. Pinta-alaltaan Kauvatsa on 127,3 neliökilometriä, sisältäen alueelleen yhteensä 15 kylää. Kauvatsan asukasmäärä on vaihdellut runsaasti historian aikana: parhaimpina vuosina asukasluku oli vajaa kolme tuhatta, viimeisenä itsenäisenä vuotena 2 133 henkilöä ja vuonna 2005 vähän alle tuhat.
Kauvatsan kirkot: Kauvatsan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1646 Rutunan kylään. Tämä oli kuitenkin pikemminkin vain julkinen tupa kuin kirkko, ja se purettiinkin epäkäytännöllisyytensä vuoksi vuonna 1689. Tilalle rakennettiin uusi kirkko. Kirkko sijaitsi 80 kyynärän, noin viidenkymmenen metrin, päässä Rutunan talosta. Ison vihan jälkeen kirkko laudoitettiin ja tervattiin. 1740-luvulla rakennettiin sakasti.
Vuonna 1781 pidetyssä piispantarkistuksessa otettiin esille uuden kirkon rakentaminen. Osa kappelin asukkaista jätti piispalle kirjeen, missä he pyysivät kirkon siirtämistä Rutunasta Yttilän kylään. Rutunan kirkon sanottiin olevan kaukana kylistä ja ajoteistä, ja oli se myös käynyt ahtaaksi. Hanke kuitenkin lykkäytyi, koska Huittisten emäkirkkoa piti laajentaa, ja isännillä, jotka eivät halunneet näitä työtaakkoja yhtä aikaa, oli manttaalienemmistö äänestyksessä. Lisäksi rovasti Nils Idman nuoremman mielestä Rutunan kirkko oli toistaiseksi riittävä sekä kunnoltaan että tiloiltaan.
Kun Huittisten emäkirkko oli laajennettu, kauvatsalaiset päättivät syyskuussa 1798 pidetyssä kappelinkokouksessa, että kirkko rakennetaan Yttilään sille mäelle, joka vuonna 1781 pidetyssä katselmuksessa oli sopivaksi havaittu. Muurarimestari Johan Ahlström oli vuonna 1796 laatinut piirustukset Kauvatsan puukirkoksi, mutta Tukholman intendenttikonttori ei hyväksynyt Ahlströmin suunnitelmaa. Intendenttikonttorin konduktööri P.W. Pahlmrooth piirsi vuonna 1797 oman suunnitelmansa, jonka pohjalta työ tehtiin. Kirkko edusti 1700-luvun loppupuolen kuivahkoa virastotyyliä ja oli malliltaan pitkäkirkko. Tornirakennus kirkkohuoneen laajennukseksi muodostettuine alakertoineen liittyi eteläisen pitkän sivun keskeen. Poikkipäisen pyhäkön toisella pitkällä puolella oli alttari ja alttarin takana sakasti. Kirkossa ei ollut lehtereitä.
Rutunan kirkko purettiin vuonna 1800 ja sen kelvollinen aines käytettiin Yttilän pyhäkköön. Uusi kirkko ympäröivine kiviaitoineen oli valmis vuoden 1801 syksyllä. Kirkkoherra Daniel Idman vihki sen 31. lokakuuta 1802. Kirkkoa korjattiin tiuhaan. Jo vuonna 1852 ehdotettiin, että kirkko rakennettaisiin uudestaan, harmaakivestä tällä kertaa. Ehdotus voitti äänestyksen kappelinkokouksessa, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin kunnostamaan vanha kirkko vuonna 1855. Samalla lyijyiset ikkunanpuitteet vaihdettiin puisiin. Vuonna 1861 tehtiin tulisija sakastiin.
Vuoden 1879 keväällä kirkko lopulta purettiin uuden tieltä, ja Kauvatsan nykyinen kirkko valmistui samalle paikalle vielä saman vuoden aikana.
Kauvatsan puukirkon on suunnitellut C. J. von Heideken vuonna 1879 ja se onkin alueen tärkeimpiä historiallisia kulttuurikohteita. Kirkkoa on ehostettu vuonna 2006 kirkon alkuperäistä ulkonäköä ja perinnettä on vaalien. Muita merkittäviä historiallisia ja luontokohteita sekä maisemia ovat mm. Kauvatsanjoki, Hautausmaat (Rutuna), Sääksjärvi, Lievijärvi: Lievikoski, Marttilan kivisilta: mylly, maalaistalot ja Seuratalo.
Ehkä tunnetuin nähtävyys on kuitenkin Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1993. Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu kansainvälisestikin arvokkaana lintujärvenä tunnetusta Puurijärvestä ja viidestä kermikeidassuosta: Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Järvellä pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimäärän noustessa yli 1500 pariin. Runsaimmat pesimälajit olivat nokikanan lisäksi naurulokki, ruokokerttunen ja pajusirkku. Myös suot ovat linnustoltaan runsaita. Yleisimmät lajit ovat niittykirvinen ja keltavästäräkki, mutta myös kiuruja, pensastaskuja ja monia muita avomaalintuja pesii runsaasti. Merikotka ja Kalasääksi ovat puiston uljaimpia nähtävyyksiä (Wikipedia, 2017).

Markku Ilari Manninen kuvasi Kauvatsan Gulf-huoltamon 19.8.2017 - "brändin ainut asema Suomessa" (kiitos * käyttölupa 2017-6-A).

Markku Ilari Manninen kuvasi Kauvatsan katunäkymän (Yttiläntie) 19.8.2017 (kiitos * käyttölupa 2017-6-A).

Pahankosken rautatiesilta Kokemäellä:

F) Markku Nummelin kuvasi Kokemäen Pahankosken rautatiesillan 17.5.1985. Kuva julkaistiin 'Resiina'-lehden 1995 (#3) kansikuvana. H 467 Tampereelta Poriin ylittää Kokemäenjoen Pahankosken siltaa 17.5.1985. Pahankosken seutu, kuten Porin rata monilta muiltakin osin, on mitä viehättävintä jokivarsimiljöötä. Vuoden 1918 sotamme aikana punaiset vetäytyessään Porista Tamperetta kohti räjäyttivät Pahankosken sillan 17.4.1918.

Pahankosken 17.4.1918 punaisten räjäyttämä silta. Osa ruuhkasta on jo purettu. Neljä vaunua on kiilautunut sillan kaareen, kaksi noussut näiden päälle, kaksi pudonnut koskeen ja yksi jäänyt riippumaan itäisen maatuen päälle. Kuva julkaistiin 'Resiina'-lehden numerossa 1995 #3. Kuvaajaksi mainittiin Axel Eriksson.

Samainen Pahankosken 17.4.1918 punaisten räjäyttämä silta - pohjoisen puolelta (Aksel Eriksson). Kuvaan tekstin tehneelle sattunut pienoinen kirjoitushäiriö ('Pahankosen').

Kokemäen keskustan liikerakennuksia:

G) Entinen pankkitalo (PYP - SYP) Kokemäen Tulkkilantiella. Valmistunut maaliskuussa 1955. Kuvaushetkellä (30.12.2011 ~ Jarmo Pyytövaara) liiketiloissa toimi 'Kokemäen Näkökeskus'.

Kauppias Väinö Lahtisen liiketalo - nykyisin Hotelli Seurahuone (Teljäntie) - kuvasi Jarmo Pyytövaara 25.8.2011.

Osuusliike Kansa (1902-1962) - Kokemäen uusi myymälä (1960). Lähetti 30.12.2011 Jarmo Pyytövaara.

Entinen Osuusliike Kansan rakennus vasemmalla - oikealla huonekaluliike (25.8.2011 ~ Jarmo Pyytövaara).

Edellisen kuvan oikeanpuoleinen rakennus - entinen apteekkitalo Rohtola - Teljäntien ja Tulkkilantien risteyksessä (25.8.2011 ~ Jarmo Pyytövaara).

Oikealla entinen Paavo Isotalon maatalouskauppa - vasemmalla Peipohjan entinen veturitalli (25.8.2011 ~ Jarmo Pyytövaara).

Samainen entinen Paavo Isotalon maatalouskauppa ja varasto entisen Peipohjan aseman länsipäässä. Köyliöntien ylikäytävä (25.8.2011 ~ Jarmo Pyytövaara).

Kokemäki ilmakuvassa:

H) Maija Leppäniemi lähetti (20.4.2013) tämän ilmakuvan Kokemäeltä - tarkka ajoitus puuttuu. Etualalla keskellä kirjakauppa.

Kokemäen julkisia rakennuksia:

I) Kokemäen Seuratalo - valmistui syksyllä 1931 (30.12.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Samainen Kokemäen Seuratalo (30.12.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Tulkkilan koulu - valmistui kansakouluksi v. 1952 (30.12.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Kokemäen vanha kansakoulu - tuuliviirissä vuosiluku 1872 (Jarmo Pyytövaara * 30.12.2011).

Kokemäen entinen yhteiskoulu, joka toimi vuoteen 1954 asti, jolloin uusi koulu valmistui. Toiminut sen jälkeen mm. käräjätalona (Jarmo Pyytövaara * 30.12.2011).

Kokemäen kaupunginvirasto (25.8.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Kokemäen kirjasto Haapionkadulla (25.8.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Kokemäen kirkko:

J) Kokemäen kirkko - valmistui 1780-86 (Jarmo Pyytövaara - 25.8.2011).

Kokemäen kirkko (30.12.2011 * JP) ja ikkuna (25.8.2011 * Jarmo Pyytövaara).

Mahdollisia kysymyksiä, korjauksia tai lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Takaisin etusivulle.