98) Multamäki - Reinikkala:

(Svala & Joutsi ~ viimeisimmät lisäykset: 20.10.2016)


Antero Manninen, Kangasniemen historia, osa 1 (1953) ~ Kangasniemen kylien vaiheita:

"REINIKKALA irtautui Salmenkylästä 1660-luvulla. V.1664, jolloin se vielä ei ollut itsenäinen, asui Mikko Hokkanen Ruoniementaipaleessa, kun taas Lauri Reinikaisen ja Esko Puntasen talot olivat Hötin- eli Hyötyenkankaalla. Myöhemmin olivat Korteniemi ja Reinikkalan kartano pitäjän tärkeimpiä keskuksia ja säätyhenkilöiden asuinpaikkoja. Korteniemi siirrettiin sittemmin Salmenkylään ja toinen puoli samasta numerosta, Vilska, Pölläkän kylään." (Antero Manninen, 1953).

Tällä sivulla on selkeytetty Salmenkylän, Multamäen ja Reinikkalan välisten rajojen
vaihtelevien määrittelyjen vuoksi alue kattamaan Pieksämäentien itäpuolisia alueita.


A) Tämä idyllinen maalaistalomiljöö sijaitsee aivan Kangasniemeltä pohjoiseen lähtevän Pieksämäentien itäpuolella - pari kilometriä kirkonkylältä Syvälahden rantamilla. Kuvattu 21.6.2009 (S&J).
(Jussi Svala, 3.7.2009): Maatilan isäntänä nykyisin Teuvo Pylvänäinen, aiemmin hänen isänsä Otto Pylvänäinen - 'Hyövyn isännän' veli.


Samainen Pylvänäisen rakennus - kuvattu 31.10.2009 (S&J).


Edellistä talosta muutama sata metriä pohjoiseen, juuri ennen oikealle (itään) kääntyvää Multamäen, Syvälahden tanssilavan ja Reinikkalan risteystä sijaitsee tämä pieni hirsimökki - kuvattu 21.6.2009 (S&J) . Mökin pihamaille on istutettu koivuntaimia.

Jussi Svala muistaa (3.7.2009) tällä paikalla aiemmin olleen paljon suuremmankin asuinrakennuksen (Paljakka). Lisäksi tämän rakennuksen ja eteläpuolen Pylvänäisten talon välimailla on sijainnut myös keltainen mökki.
Viljakainen asui 80-luvun alkupuolella tämän kuvan hirsimökin tienoilla, hänellä oli asumisessa käytössä myös pihapiirissä vanha käytöstä poistettu linja-auto.


Samaisen pikkumökin takaa erottuu lomamajoitusmökkien rivi (Kantakievari) lähellä Syvälahden tanssilavaa - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Idyllistä hirsimökkiä kuvattuna kahdesti 25.12.2007 (S&J).


Hirsimökin ikkuna lähikuvassa - kuvattu 6.1.2007 (S&J).


Pieksämäentieltä kääntyy tästä kesäiltaisin moni toiveikas muutama sata metriä idempänä sijaitsevalle Syvälahden tanssilavalle - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Syvälahden tanssipaviljonkia - kuvattu 22.12.2007 (S&J).


B) Eläinlääkäri Syrjälän toimitiloiksi alunperin rakennettu puutalo 'Puulavedentien' ja 'Satamatien' kulmauksessa jäi syyskesällä 1986 kahden uuden kerrostalon väliin. Salmenkylän metsästysseura siirsi kyseisen rakennuksen ehjänä traktorivetoisesti tälle nykypaikalleen aivan 'Pieksämäentien' ja 'Syvälahdentien' risteyksen läheisyyteen (n. 100 metriä 'Syvälahdentiestä' pohjoiseen). Kuvattu lumettomana joulupäivänä 25.12.2007 (S&J). Paikkaa vuokrataan nykyisin myös erilaisiin juhlakokoontumisiin.
Nimismieskin piti hetken tässä rakennuksessa ('Puulavedentien' varrella Matti Hoviniemen aikaan) kansliaansa poliisiaseman remontin aikaan aivan 80-luvun alussa.


Ei kelpaisi ihan joulukorttiin tämä 25.12.2007 (S&J) metsästysmajalle johtavalta tieltä eteläänpäin otettu kuva .


Metsästysmajan risteyksestä avautui tämä näkymä itäänpäin Multamäen ja 'Syvälahden tanssilavan' suuntaan 25.12.2007 (S&J). Jussi Svala mainitsee (3.7.2009) tässä kuvassa näkyvän asuinseudun nimistä Tiitisen ja Arvi Laukkarisen.

Pieksämäen tien itäpuolella vanhalla metsittyneellä tielinjalla:


C) Kangasniemeltä pohjoiseen Pieksämäelle johtavan nykyisen tielinjan oikealla puolella (itäpuolella) on nähtävissä vielä alkuperäistä tienpohjaa noin kymmenen metrin etäisyydellä nykyisen tien ojista. Tämä kuva on otettu 24.5.2009 (S&J) Syvälahden tanssilavan risteyksestä muutamia satoja metrejä etelään Kangasniemen kirkonkylää kohti. Uusi tielinja on oikealla tienvarren pensaikoiden takana.


Tätäkin puroa ylittävää kivisiltaakin on aikoinaan ammattimiehet tehneet hartaudella - kuvattu 24.5.2009 (S&J).


Metsittyneeltä vanhalta tielinjalta löytyy vielä kiintoisia 'muistoja' entisajoilta - kuten tämäkin sillan kaide. Kuvattu 24.5.2009 (S&J). Eiköhän tälläkin kaiteella ole aikoinaan istuttu ja jalkoja leputettu pitkien jalkapatikkamatkojen kestäessä?


Unohdetun ja metsittyneen tielinjan alitse virtaa vielä monien kivisiltojen ali keväinen sulamisvesi 'kultaisena ajanvirtana' - kuvattu 24.5.2009 (S&J).

('Eteläisen') Multamäen maatilan päärakennus:


D) Reinikkalantiellä, Pieksämäen tieltä tultaessa melko pian Syvälahden tanssilavan jälkeen erkanee kapea tie vasemmalle (pohjoiseen) ylös aukeaa pellonrinnettä ja muutaman sadan metrin päässä näkyykin kuvassa oleva komea ('Eteläisen') Multamäen maatilan päärakennus. Kuvattu 21.6.2009 (S&J). Taloon liittyvät nimet Hertta ja Alvi Patrikainen.
Toinen tila, 'Pohjoinen' Multamäki, rajoittuu tähän tilaan ja sen omistaja on 'Multamäen Matti' eli Matti Kuitunen.

Kesäkuussa 2011 saamamme 'suusanallisen' tiedon mukaan tämä (eteläinen) Multamäen tila oli (kirjoitushetkellä) myynnissä. Talon rakensi 1700-luvulla Erkki Marttinen-niminen mies ja rakennuksessa piti myöhemmin kestikievaria Adolf Marttinen.


Multamäen päärakennus kuvattuna eteläpuolen pellolta 21.6.2009 (S&J).


Multamäen päärakennus esittäytyy ylväänä hiekkatietä myöten lähestyessä - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Talon pihapiiri on kaikin puolin 'vaikuttava' - kuvattu edelliset seitsemän kuvaa otettu 21.6.2009 (S&J).


Nämä päärakennuksen ikkunat antavat korkealta peltomäen harjalta kauas etelään - kuvattu 21.6.2009 (S&J).

_______________________


Eteläisen Multamäen päärakennus kuvattuna 26.7.2011 (S&J).


Kaksoisovet eteläisen Multamäen talossa - 26.7.2011 (S&J).


Idylliä eteläisen Multamäen pihapiirissä - 26.7.2011 (S&J).



(Anna-Maija Hietikko, os. Patrikainen, 24.7.2014): Kuva lapsuuskodistani - Multamäen Etelätalo. Todennäköisesti 1950-luvulla otettu ilmavalokuva pihapiiristä. Siinä on navettakin kokonaisena, nythän se on raunioina ja puiden peitossa.


(Anna-Maija Hietikko, os. Patrikainen, 24.7.2014): Maantieltä pihaan johtava koivukuja (kuvattu 31.7.2004). Se on jouduttu kaatamaan huonokuntoisuuden vuoksi.

Multamäen maatilan piharakennuksia:


E) Multamäen maatilan pihapiiriin kuuluu useita hienoja rakennuksia - kuten tämä hirsisauna. Kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Samainen sauna kuvattuna 21.6.2009 (S&J).


Tässä kuvassa arvatenkin entisen navettarakennuksen tukeva kivijalkaosa - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Tällainenkin piharakennus löytyy - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Näin komea yhtenäinen aittarakennus kruunaa pihapiirin - kuvattu 21.6.2009 (S&J).


Tutkielmaa aittarakenteiden yksityiskohdista ja hirsiseinään naulattu ilmoitus Osuuskaupan myymäläauton pysähtymisestä torstaisin 'tällä paikalla' klo 15.30 ~ kuvattu 21.6.2009 (S&J).

(Jukka Kiljunen, sähköposti, 12.3.2011): Tästä pohjoiseen rajoittuvaa isoa, asuttua tilaa isännöi minua kaksi päivää vanhempi Matti Kuitunen. Isänsä Martti oli isäni liikekumppani. 'Patrikaisten pihapiirissä' en ole ikinä käynyt. Patrikaisen lapset Anna-Maija ja Heikki olivat KYK:ssa rinnakkaisluokallani. A-M osallistui 2v. sitten KYK:n 50 -v. tapaamiseen. On matikanopena Turussa (Hietikko). Heikki ylilääkärinä Lahdessa.


F) Kuvassa on 'Multamäen talon rakennusten asemapiirros.' (kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38 ; piirros: Jouko Kankkunen).

Tämä piirroskuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista'.

Kaukonen kirjoittaa: Kangasniemen rakennuksissa voidaan yleisen eteläsavolaisen leiman ohella havaita jonkin verran lännestä päin saatuja vaikutteita, joista monet ovat olleet idempänä Savossa tuntemattomia, kuten esim. takkauuneja, luuvariihiä, luhtitalleja ja eräs länsisuomalaistyyppinen tuulimylly. Kangasniemellä ja osittain sen naapuripitäjissä on kauemmin kuin eräissä muissa Etelä-Savon pitäjissä säilynyt esim. asuttavia savutupia ja luhtirakennuksia, mutta nykyaikainen kehitys varmaankin syrjäyttää ne ennen pitkää. Nykyiset rakennusten tyyppipiirustuksetkin pyritään tosin tekemään kaunislinjaisia ja kansalliselle pohjalle rakentuviksi maaseutua rumentaneiden funkis- ym. talojen sijasta. (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)

Koska tätä rakennusten pihapiiriä en millään saa 'mallattua' edellä esitettyyn 'eteläisempään' Multamäen rakennuksiin, tässä Kaukonen-Niemimaan esityksessä lienee kyseessä 'pohjoisempi Multamäki' eli Matti Kuitusen tila?

Hyövyn Töllinmäki ('Arkon mökki'):


G) Marjatta Siitari lähetti 9.12.2012 oheisen kuvan Reinikkalassa sijaitsevasta 'Töllinmäen' mökistä (Hyövy). Myös 'Arkon mökiksi' kutsuttu 'Töllinmäen talo' on Hyövyn Pylvänäisten nykyisin omistama (Viljo ja poika Mikko). He ostivat tontin/alueen aikanaan Oiva Hänniseltä. Rakennus sijaitsee asumattomana Hyövyntien varrella Multamäen talolta noin kilometrin pohjoiseen.

(Marjatta Siitari, sähköposti 9.12.2012): Töllinmäen torppa eli Arkkola ~ kuvan ottajalta Oiva Hänniseltä saatu julkaisulupa. Torpassa asuivat Paavo Arkko (s. 1852, k. 1927) perheineen. Paavon poikamiespojat Otto ja Aati Arkko muuttivat 1902 Viipuriin ja avioituivat siellä.

Reinikkalan teillä:


H) Tässä kuvaruudussa Reinikkalantiellä tarkoitetaan tietä, joka Mikkelintieltä Syvälahden tanssilavan seutujen kautta liittyy pohjoisessa Pieksämäen tiehen. Tämä kuva on otettu 21.6.2009 (S&J) kyseisen tien keskivaiheilta pohjoiseen menosuuntaan ennen Multamäkeä.



Reinikkalantietä etelään - kuvattu 5.10.2016 (S&J) Reinikkalan kartanon kohdilta.


Reinikkalantien ja Honkarannantien risteyksessä - 5.10.2016 (S&J).


Reinikkalan Honkarannantiellä - kuvattu 5.10.2016 (S&J).


Reinikkalan Honkarannantietä länteen, oikealle jää sorakuoppa - 5.10.2016 (S&J).

Reinikkalan kartano:


I) Tämä kuva on Hellevi Arjavan kirjasta 'Juuret Rasikankaalla' (2001). Kuvan omistaa Otto Mannisen perikunta. Kirjan kuvateksti: Eino Leino (toinen vasemmalta) ja Otto Manninen (toinen oikealta) Reinikkalan nuorten kanssa.


Kaija Suuronen antoi (2.1.2011) tämän kuvan Reinikkalan kartanosta käyttöömme. Kuvan taakse hän on kirjoittanut seuraavan tekstin: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Reinikkalan kartanon pihapiirissä kasvoi työväen asuintalojen lähellä runsaasti koristepensaita.


Reinikkalan kartanon salin sisustusta 1900-luvun alussa. Kuvan Kangasniemen museon kokoelmista.

Von Beckerien suvun viimeinen edustaja Kangasniemellä oli Reinholdin poika kapteeni Otto Alexander von Becker, jonka ympärille on kutoutunut todellinen tarinoiden verkko. Palvellessaan Venäjän armeijassa hän oli joutunut tekemään rahakavalluksen erään suurruhtinaan pelivelkojen peittämiseksi ja hänet oli tuomittu kuolemaan. Suojelijoidensa avulla hänen oli onnistunut päästä karkuun ja erään version mukaan hän olisi jalkaisin kävellyt halki koko laajan Venäjänmaan, kunnes sai turvapaikan Kangasniemen Reinikkalan kartanosta. Reinikkalan hovia johti hänen sisarensa Fredrika Johanna Jung, joka tarinoiden mukaan piiloitteli veljeään kartanon ullakkokamarissa kuukausi- ja vuosimääriä, kunnes hänet vihdoin, keisarin vaihduttua, uskallettiin tuoda ihmisten ilmoille. Reinikkalan emännän "peitetarinan" mukaan Otto oli löydetty niityltä. Selityksestä johtuen Otto sai loppuelämäkseen "löytöherran" eli "löytökapteenin" lisänimen.

('Von Beckerien sukuhistoriaa' , 2012):
VON BECKER, Gustav (Andersin poika). s. Suomasema Orivesi 26.12.1786. Kadetti Haapaniemen kadettikoulussa 1802. Aliluutnantti Savon Jalkajääkärirykmentissä 30.9.1805. Upseerikoe 1.3.1807. Aliluutnantti Savon prikaatin tykistökomppaniassa 10.2. sv. Osallistui vuosien 1808-09 sotaan ja taisteluihin Revonlahdella, Alavuksessa, Oravaisissa ja Koljonvirralla, mm. kultamitali urheudesta kentällä 28.8.1808. Ero luutnanttina Ruotsin palveluksesta 19.6.1810. Maanmittariauskultantti 15.6. sv. Toinen kapteeni Suomen toisessa jääkärirykmentissä 10.10.1812. Ero armeijasta kapteenin arvossa 26.4.1814. Komissionmaanmittari Kymenkartanon läänissä 10.8.1820.
Kuoli kartanossaan Ylähovissa Kangasniemellä 22.9.1848 sydänkohtaukseen. Avioitui Reinikkalan kartanossa Kangasniemellä 31.3.1811 Gustava Johanna Tigerstedtin (as. n. 92) (s. Reinikkalassa 21.7.1784 k. Ylähovissa 15.12.1844) kanssa, joka oli kapteeni Erik Ludvig Tigerstedtin ja Christina Regina von Fieandtin tytär.
Lapset, syntyneet Kangasniemellä:
1) Gustav. s. 27.6.1811. eversti. k. 1886.
2) Erik Adolf. s. 12.6.1813. k. 21.7.1818 kuumeeseen.
3) Fredrika Johanna. s. 8.11.1815. k. Reinikkalassa 9.7.1870. Avioitui Kangasniemellä 28.3.1841 varatuomari Carl Reinhold Jungin (s. 28.4.1810 k. Helsingissä 18.10.1849) kanssa.
4) Axel Reinhold. S. 22.7.1818. Opiskelija Helsingissä 27.5.1840. Tuomarikoe 1846. Auskultantti Viipurin hovioikeudessa 9.2. sv. Lisäkanslisti 17.8. sv. Varatuomari 17.12.1849. Kuoli naimattomana Reinikkalassa 21.2.1858.
5) (Otto) Alexander. s. 16.(tai 22.)5.1823. esikuntakapteeni. Aliupseeri Podolskan jääkärirykmentissä 28.1.1843. 5. Tarkk’ampujapataljoonassa 30.5.1844. Junkkari 6.10 sv. Siirto kuudenteen venäläiseen tarkk’ampujapataljoonaan 22.9.1845.Vänrikki 31.5.1846. Aliluutnantti 28.7.1847. Luutnantti 20.1.1850. Esikuntakapteeni 10.6.1854. Osallistui Krimin sotaan 1854 ja Sevastopolin puolustukseen 1855. RrySt3 1857. Ero 20.4.1858.
Sittemmin keisarillisen kirjelmän mukaan Venäjällä 5.4.1869 tuomittu valtion varojen kavaltamisesta ja muista rikkeistä menettämään säätyerioikeutensa ja aatelisarvonsa ainiaaksi. Kuoli Reinikkalassa Kangasniemellä 3.6.1890. Avioitui Moskovassa 17.11.1851 Alexandra Nikolajevin kanssa, joka oli kauppias Alexander Nikolajevin tytär.

Postikorttikuva Reinikkalan kartanosta. Kortti käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos. Kortti ei ole kulkenut postitse. Takaa löytyy seuraavat käsinkirjoitetut 'alkuperäistekstit': Reinikkalan kartano, Kangasniemen pitäjä, Mikkelin lääni, Reinikkalan kylä, Reinikkalan talo, omistaja Aarne Seppä.


MH lähetti 12.11.2012 tämän kuvan 'isänmaan partureista' Reinikkalan pihassa - metsäyhtiön miehiä siis. Tarkemmat tiedot puuttuvat.


MH lähetti 12.11.2012 tämänkin kuvan Reinikkalan pihasta - Urpolaiset Reinikkalan pihassa Seinäjoen matkalla 22.6.1928.


Reinikkalan kartano 1990-luvulla:





Kangasniemen lukion kuvaamataidon kurssitehtävänä kuvasi 'Anu' tammikuussa 1995 Reinikkalan kartanolla ylläolevat neljä kuvaa.

Reinikkalan kartano 2000-luvun puolella:


Reinikkalan kartanon päärakennus kuvattuna 16.9.2006 (S&J).


Reinikkalan kartanon päärakennus sisäänkäyntien puolelta kuvattuna 16.9.2006 (S&J).


Reinikkalan piharakennukset kuvattuna itäpuolelta eli Mallos-järven puolelta 6.1.2007 (S&J).



Reinikkalan Honkarannantieltä näkymää etelään Reinikkalan kartanolle - 5.10.2016 (S&J).


J) Kuvassa on 'Entisen torpan maasauna Reinikkalasta.' (kuva: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38).

Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista' ('Savotar IV' ~ 1949, 'Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja').

Kaukonen kirjoittaa: Sauna kuuluu mökkiasumustenkin välttämättömiin rakennuksiin. Vähävaraisilla muutama vuosikymmen sitten tosin usein toimitti sekä saunan että riihen virkaa sama rakennus, riihisauna, jossa 'köyhä pui puimisesa ja kylöpi kylöpysä'. Muutamia myös riihinä käytettyjä saunoja tapasin vieläkin.
Pieneläjillä on ollut niukalti puuta käytettävissä ja he ovat sen vuoksi tehneet myös maasaunoja. Ne ovat noin puoleksi seinien korkeudesta maan sisään kaivettuka kuivaan rinnemaahan. Mm. Reinikkalassa Mallosjärven rannalla entisissä torpissa oli kaksi tällaista maasaunaa (vrt. kuva). Ennen oli varattomilla ollut myös maatupia.
Uloslämpiävät saunat ovat Kangasniemellä harvinaisia, sillä haikusaunojen lämpöä ja löylyä pidetään miellyttävämpänä ja 'oikean saunan lämpönä'. Eräs isäntä sanoikin kylvyn uloslämpiässä saunassa tuntuvan kuin sotaväessä kylpemiseltä.
Saunan kiukaan valmistamisessa on omat niksinsä, että se antaisi hyvän löylyn. Saunan kiuasta ei saanut mm. tehdä 'kuun kannalla' eikä pohjatuulella, muuten tuli pahaa löylyä antava uuni.
Entisajan 'mallatparvella' varustetut saunat olivat isompia kuin nykyiset. Savutupien valtakautena oli varsinkin talojen saunoissa ollut yleisesti mallatparvi, jossa maltaita idätettiin.
Paitsi asuntoon liittyviä saunoja, on Kangasniemellä ollut myös yöpymistä varten tehtyjä sisäänlämpiviä 'kalasaunoja'.
'Jälkieletyillä ajoilla' niitä oli ollut siellä täällä Puulan 'selkäsaarissa' . 'Metsäsaunoja' ei Kangasniemellä yleisesti ole ollut viime aikoina, vaan on asuttu metsä- tai niittytalleissa sydänmailla heinän tai viljan korjuussa oltaessa.
Kangasniemeltä löytyy myös 'myllysauna' erään vesimyllyn viereltä. Siellä mylläri lämmitteli ja yöpyikin.
(Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38).

Reinikkalan Tervasaaren seutuvilla:


K) Reinikkalan Tervasaaren lähettyviltä (Svala) löytyy näinkin idyllisiä näkymiä - 5.6.2010 (S&J).






Nämä kaikki ylläolevat kuusi kuvaa ovat Reinikkalan Tervasaaren lähettyviltä. Järvi on Mallos. Puuveistosten tekijä R.Höylä. Kaikki kuvattu 5.6.2010 (S&J).


1.

Reinikkalan mökkisaaressa - 5.10.2016 (S&J).

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

Kuvat #1-8: Kaikki kuvattu 5.10.2016 (S&J).

seuraavalle sivulle #99

Sivuluettelo 1-107

etusivulle