Antero Manninen, Kangasniemen historia, osa 1 (1953) ~ Kangasniemen kylien vaiheita: "PYLVÄNÄLÄ: Vuoden 1561 maakirjan kopioitsijan Polujnen tarkoittaa epäilemättä Pylvänäinen'-nimeä. Kylän maat kuuluivat ensin Synsiön kymmenkuntaan, sitten Kaihlamäen kylään. V. 1664 on Pylfwelä omana kylänään, johon kuuluu neljä tilaa: kaikki sijaitsivat Tiilikan maalla, kahtena kahden talon ryhmänä, joiden väliä oli 1/4 peninkulmaa. V. 1659 oli tiloja ollut viisi, mutta sittemmin oli Lemetti Jurvaisen tila joutunut Lauri Laurinpoika Bartimaeuksen haltuun. Muut kolme taloa olivat Pylvänäisten nimissä. Kirjoittajan (A.Manninen) ei ole onnistunut saada selville, mistä Bartimaeus-suku on ilmestynyt rikkomaan Kangasniemen siihen asti yhtenäistä savolaissukujen rintamaa. Se tavataan ainakin jo 1620-luvulla, mutta katoaa seuraavan vuosisadan alussa. " (Antero Manninen, 1953). Tämä Laitialan koulupiirin kartta vuodelta 1990 selvittää alueen kylien keskinäistä sijaintia.

A) Pylvänälän alueen kiintoisaa maisemaa - maatalo piharakennuksineen peltoaukeiden keskellä. Kuvattu 8.10.2008 (S&J) Joutsan maantien länsipuolella kulkevan vanhan maantieosan varrelta. Tunnettu kanteletaiteilija Urpo Pylvänäinen ~ kuva Esko Pylvänäisen kokoelmista. Kanteletaiteilija Urpo Pylvänäisen syntymäkoti Pylvänälänkujan ja vanhan Jyväskyläntien risteyksessä ~ kuva Esko Pylvänäisen kokoelmista.

Pylvänälän kylän kadonnutta asutusta: B) Unnukkalan perinnekirja (1990) antaa arvokasta, talteen kerättyä tietoa eri kylien kadonneesta asutuksesta. Sivuilla 51-53 luetellaan seuraavat Pylvänälän kadonneet asutukset, joista osa on kirjoitushetkellä ollut jo kokonaan kadonneita, osasta on ollut jonkinlaiset rauniot jäljellä ja osa autiona, mutta vielä pystyssä: Pöytähonka, Sikomäki (Utruselän tilalla - ent. Karvakkaanmaa), Sysälä, Kuitusenmäki, Utrunlahden torppa (Kotiranta), Sikomäki (ent. Utruselän polettitorppa), Piilinpelto, Lähteenmäki, Saarimäki, Utruselkä, Purastorppa (Riston torppa), Jokela (Nikinmylly), Kuriini, Nikin pellon mökki, Sunttila (Nikin pellolla), Ahorinne (Pynnösen mökki), Lemetinniemi, Niemelä, Salmela (Albin Pyykkönen), Uitonmäen mökki, Pykälikön mökki, Utrunniemi ja Lappi.

Pylvänälän talouskauppa * M. ja H.Rislahti:: C) M. ja H. Rislahti kutsuivat Kangasniemen Kunnallislehdessä 4.11.1953 entisiä ja uusia asiakkaita tupaantuliaiskahville Talouskaupalle. Kangasniemen historia IV-teoksessa (Erkki Laitinen, 2015) on Kangasniemen kyläkauppojen listauksessa 1950-luvun puolivälin tilanteen mukaan mainittu vain edellä mainittu H.Rislahden kauppa (aloitettu 1942), jonka pitoa Toivo Laitinen oli Rislahden jälkeen jatkanut vuoteen 1959 asti.

D) Kuvassa on Sauna, välikkö käsikivineen ja kota. Haukimäen talo, Pylvänälä (kuvateksti: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38, 'arkkitehtiylioppilas Jouko Kankkusen' tekemä piirros). Tämä kuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta 'Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista' ('Savotar IV' ~ 1949, 'Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja'). Kaukonen kirjoittaa: Yksinäissaunat ovat harvinaisia. Yleisesti on saunan yhteydessä, uusissa saunoissa sen kanssa samassa salvoksessakin kota eli 'saunaneduskota'. Kota on tavallisesti maalattiainen ja laipioton. Sen toisessa päässä on kivinen tulisija, jonka yläpuolella riippuu haahlojen ja haahlaorren kannattama pata. (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)

Voutilan tietä Pösöniemeen: E) Voutilan tie erkanee Joutsan tiestä vasemmalle itään muutamia kilometrejä vanhan Toivakan tien risteyksestä kääntymisen jälkeen. Tämä talvinen tie johtaa Voutilaan - kuvattu 1980-luvun alussa (S&J). Kävelyreittinä tunnettu 'Pösöniemen lenkkinä' - palaa kirkonkylälle Levälahden kautta. Voutilan tila Pösöniemen lenkin varrelta - kuvattu 12.2.2015 (S&J). Voutilan tilan päärakennus - 12.2.2015 (S&J). Voutilan tilan kohdilta Pösöniemen tienäkymää itään. Langat repsottaa - 12.2.2015 (S&J). Pösöniemen lenkin ääripäässä - 12.2.2015 (S&J). Tämä aittarakennus löytyi Pösöniemen tien varresta Voutilan jälkeen - kuvattu 1980-luvun alussa (S&J). Samainen aittarakennus vielä tallella - vierelle risteysalueelle noussut uudisrakennus. Kuvattu 12.2.2015 (S&J). Ollaan tultu jo Levälähdentielle.

Levälahdentiellä: F) Levälahdentien eteläpäässä * 12.2.2015 (S&J). (Matti Ukkonen, Levälahti * 19.4.2019) * Lisätietoja tämän kuvaruudun asuinrakennuksiin: "Tien päässä oleva talo ei liity Tikkarantaan, joka on kesäasutuksen myötä tullut nimi Murhoniemelle, vaan tilan nimi on Sarkaranta. Talon on rakentanut Veikko Piiparinen, joka oli Karjalan siirtolaisia, ja asui siinä vaimonsa Eevan kanssa. Keltaisessa talossa asui tietämykseni mukaan alkujaan Kortelaisia, ja myöhemmin Väinö ja Bertta Lahikainen. Väinö oli nimismies Toivo Lahikaisen veli, näin on kerrottu. Nämä edellä mainitut henkilöt ovat jo edesmenneitä, ja molemmat talot ovat olleet jo jonkin aikaa tyhjillään. Vaaleanvihreän talon alkuperäiset asukkaat olivat Hjalmar ja Hilma Laukkarinen, nykyään siinä asuu heidän miniänsä Maija Laukkarinen." Asuinrakennus Voutilantien ja Tikkarannan väliltä - Levälahdentien itäpuolelta - 12.2.2015 (S&J). Asuinrakennus Voutilantien ja Tikkarannan väliltä - 12.2.2015 (S&J). Suursuon tila (Marja-Liisa ja Pauli Kohvakka): Voutilantien ja Levälahdentien risteyksen kohdilla Suursuon tila - Voutilantieltä nähtynä * 12.2.2015 (S&J). Suursuon tila Levälahdentien puolelta nähtynä - 12.2.2015 (S&J).