81) Suurolan lintutorni ja luontopolku.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 15.6.2015)

A) Suurolan luontopolku alkaa tältä lintutornilta, joka sijaitsee Leppäniemen tilalta n. kilometrin kirkollepäin eli pohjoiseen. Lintutornin näköala avautuu länteen suojaiselle Suurolanlahden poukamalle. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Suurolan lintutorni kuvattuna 15.5.2011 (S&J). Nuorisoa moitittu edellisten kuukausien aikana paikallislehdessä lintutornin läheisyydessä tapahtuneista ilkivallanteoista.

Suurolan lintutornin näkymää alaspäin kuvattuna 15.5.2011 (S&J).

Suurolan lintutornille opastaa tämä näppärästi suunniteltu ja toteutettu puinen viitta (4.6.2007 - S&J).

Aivan lintutornin lähituntumassa sijaitsee tämä retkeilijöiden vapaaseen käyttöön tarkoitettu grillauskota, joka oli ahkerassa käytössä syksyllä 2002 Kangasniemen yläasteen ja lukion lintutorni- ja luontopolkuretkipäivänä. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Suurolan lintutornin aluetta kuvattuna 15.5.2011 (S&J).

Suurolan lintutornin kota kuvattuna 15.5.2011 (S&J).

Kodan grillauspaikka kuvattuna 15.5.2011 (S&J).

B) Lintutornilta näkymä etelään Leppäniemen suuntaan. Kuvattu 4.6.2007 (S&J). Lintutornista katsojalle levittäytyvän järven lahtipoukaman rannoilla ei näy yhtään kesämökkiä (=luonnonsuojelualue) - maiseman majesteetillisen rauhan yllä raikuu lokkien kiireetön rääkynä.

Suurolan lintutornilta avautuu upea näkymä Leppäselän luonnonsuojelualueelle - 15.5.2011 (S&J).

Lintutornilta näkymä suoraan länteen - lahdelman takana kulkee itä-länsisuunnassa Hokantie (4.6.2007 - S&J).

Yllättävän vähän lintuja Leppäselän luonnonsuojelualueella sunnuntaina 15.5.2011 (S&J).

Tämä 4.6.2007 (S&J) kuvattu näkymä lintubongarien tornista on suunnaltaan luoteeseen.

Sama näkymä kuvattu melkein neljä vuotta myöhemmin - 15.5.2011 (S&J).

Leppäselän luonnonsuojelualueen infotaulu karttoineen - 15.5.2011 (S&J).

C) Luontopolku lähtee lintutornilta suoraan kirkonkylää kohti pohjoiseen Suurolan saaren kahta eri reittiäkin halkoen. Heti alkutaipaleelta löytyy tämä metsäkirkko, missä metsänkulkija saattaa yksikseenkin pysähtyä kysymystensä äärelle. Kuvattu 4.6.2006 (S&J).

Luontopolun varrella sijaitsee lukuisia suuriakin muurahaispesiä - useimmiten puun eteläpuolella ja keko auringonpuolelta autioksi hiljentyneenä. Varjonpuolella jatkuu pikkuveijareiden loputon uurastus (4.6.2007 - 'S&J').

D) Suurolan saaren luonnoltaan vaihtelevissa maisemissa luontopolku kulkee mm. tämän hetteikköisen kuusikon läpi. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Pitkospuut auttavaa retkeilijöitä pitämään jalkineensa kuivina (4.6.2007 - 'S&J').

Opastaulu kertoo polunvartisen kivimöhkäleen olevan hyvä esimerkki hitaasta rapautumisesta, jolla luonto omalla kiireettömällä ajallaan muovaa maisemaa (4.6.2007 - 'S&J').

Kuvittelisin Rölli-peikon viihtyvän tällaisessa metsässä - 4.6.2007 (S&J).

E) Luontopolun metsäosuuksien jälkeen kulkija tupsahtaa kotimaisten elokuvien perusmaalaismaisemaan - pelto ja sen reunassa heinälato. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Tällaisessa heinälatomiljöössä kulkijan korvissa alkaa jo soida Teuvo Tulio-tyylin maalaisdraamojen pauhaava taustamusiikki ja lähestyvän ukkosmyrskyn jyrinä, ota kiinni jos saat. (4.6.2007 - S&J).

Ladon nurkalla aurinko kihelmöi kesää - kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Pellon poikki ladolta johtaa kapea polku, montakohan vastaavaa kukkaversiota samasta aiheesta impressionisti Claude Monet aikoinaan maalasikaan? (4.6.2007 - S&J).

F) Luontopolun metsä- ja pelto-osuuksien jälkeen kulkijaa odottaa vielä mielenkiintoinen siltakokemus. Suurolanlahden kapea väylä ylitetään ennen Hokantielle palaamista kuvassa näkyvää herttaista siltaa myöten. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Sillalta näkymä etelään - Suurolanlahti jatkuu kapeana väylänä avautuakseen sitten suojaiseksi lintuparatiisiksi järvilahdelmana (4.6.2007 - 'S&J').

Sillalta näkymä pohjoiseen eli kirkolle, jonne on matkaa esim. soutajalle lähemmäs kolme kilometriä (4.6.2007 - 'S&J').

Nimismies Johannes Langinkoski perusti v.1911 tiilitehtaan Suurolan saareen (Leskelän talon kohdalle). Työväki kulki 150 metriä leveän salmen yli veneillä tehtaalle. Paikka oli lähellä rantaa ja sitä nimitetään vieläkin Tiilruukin lahdeksi. Välittömään läheisyyteen rakennettiin iso polttouuni. Painanteet, joista savi otettiin, ovat vieläkin näkyvissä. Neuvonantajana ja polttajana tehtaassa toimi Albin Kovanen.
Ensimmäinen tiilitehdas yritys loppui aikanaan, kunnes Leskelän 30-luvun isäntä Adolf Närväinen perusti uuden tiilitehtaan samalle paikalle. Albin Kovanen toimi edelleen polttajana, muina työntekijönä mm. Alma, Heikki ja Otto Nyman, Emil Luhanka ja Eino Oranen. Toiminta tässä muodossa päättyi v.1931.
Sodan jälkeen Mauno Puolakka perusti uuden tiilitehtaan - nyt mantereen puolelle. Savipaikka oli Leppäselän pohjukassa Albin Kovasen maalla. Albin löysi parhaat tiiliin sopivat savipaikat maistelemalla savea!
Puolakan tiilitehdas ei toiminut kuin pari kolme vuotta, tiilen laatu ei savesta johtuen kuitenkaan ollut riittävän hyvä isommille markkinoille (Meijän kylä - Suurola, 1991).

Suurolan luontopolun kulkija luo sillan ylitettyään vielä katseen takaisin kiireettömään luontokokemukseensa - taivaalla kiireisemmät kulkijat lentokoneessa lukevat iltalehtiä konjakkia siemaillen. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Luontopolku päättyy (tai kulkusuunnasta riippuen alkaa) tässä liittymässä Hokantiellä juuri Kivistönmäen juurella (4.6.2007 - S&J).

seuraavalle sivulle #82 (henkilö- ja ryhmäkuvia)

Sivuluettelo 1-107

etusivulle