8) "Kangasniemen Osuusmeijeri".
(Svala & Joutsi * joulukuu 2005 ~ viimeisimmät lisäykset: 20.1.2016)

A) Kangasniemen entisen meijerin rakennukset kuvattuna 15.2.2009 (S&J).

"Kangasniemen Osuusmeijerin" toiminta alkoi 2000-luvulle tultaessa hiljalleen "hiipua" ja vuonna 2004 oli tultu pisteeseen, jolloin koko kiinteistö (tontti rakennuksineen) myytiin Simo ja Eljas Hokkaselle.

"Kangasniemen Kunnallislehti" (Sirpa Katainen) tiesi 27.4.2006 kertoa:
Meijerin kulmille lisää asuntoja: Simo ja Eljas Hokkanen rakentavat Kirkkoniementien ja Tervaniementien kulmauksessa olevalle tontille tänä kesänä rivitalon, jonka viisi huoneistoa ovat 56 ja 75 neliön kokoisia.
Myös seuraavana kesänä on tarkoitus rakentaa viisihuoneistoinen rivitalo, jossa huoneistokoko on vähän suurempi, 75-100 neliötä.
"Asunto Oy Myllynmäen" ensimmäisen vaiheen asuntoja varten rakennetaan autokatospaikat. Itärannan puolelle sijoittuvaan taloon kaavaillaan rinneratkaisua, jossa alakerrassa on mm. autotallit.

Entisen meijerin rakennusryhmän välistä pilkistää uusi noussut rivitalo (mintunvihreä kuvaushetkellä) - kuvattu 26.9.2006 (S&J).

Muutoksien myllerryksestä huolimatta 'Meijerin mylly' oli kuvaushetkellä vielä aktiivisessa käytössä - kuvattu 6.5.2007 (S&J) Kirkkoniementien puolelta.

Lappu myllyn ovessa kertoo, että mylly on vieläkin auki kahtena päivänä viikossa viljanjauhajille. Myllyn pitkäaikainen hoitaja oli Erkki Pihlaja. Nykyinen mylläri on Jukka Liikanen. Kuvattu 11.12.2005 (S&J).

Vilho Manninen muistelee meijeriä seuraavasti Kangasniemen 1920-luvun muisteluissaan ('Kotipuolen raitit', 1978):
Pitäjän meijeri sijaitsi Papinniemessä (nyk. 'Meijerinniemi') Puulaveden rannalla. Meijeristinä oli Heino-niminen meijeristi apunaan oma perhe. Meijeri oli tullut kaikelle kylän väelle tunnetuksi paikaksi. Kirkonkylässä ei siihen aikaan ollut maitokauppoja, joten maitoa täytyi hakea meijeristä, jos kylän lehmänomistajat eivät sitä myyneet tai jos ei maitoa hakenut 'Pienestä pappilasta'. Useimmiten maidon hakeminen kuului lasten tehtäviin.
Myöhemmin Heinot muuttivat asumaan Lievestuoreelle. Tilalle tuli meijerin pitäjäksi meijerikkö, jonka keittiössä seisoi Könnin kaappikello. Sain sen korjattavakseni. Siinä olikin paljon rassaamista ja kuluneiden osien korjaamista, ennen kuin kellosta taas tuli pitkäaikainen käyntikuntoinen kapine.

Kuvausaikaan 26.4.2009 (S&J) toiminta ent. meijerin myllypuolella ('Lähettämö') oli ilmoituksista päätellen vielä aktiivista. Lapussa alhaalla vasemmalla lukee: Olen kahvella.

Vielä maaliskuussa 2010 jaossa oli kuvassa näkyviä 'Kiertävän jauhokauppiaan' mainoksia eli toiminta entisen meijerin myllypuolella vielä oli uomissaan.

Toisaalta - 'Kangasniemen Kunnallislehdessä' (31.3.2010) entisen meijerin nykyinen omistaja Simo Hokkanen kertoili, että myllyn osalta hänen odotuksensa eivät olleet täyttyneet - toimintaa ei oltu saatu riittävän kannattavaksi, joten mietteissä olikin ollut myllyrakennuksen purkaminen, ellei 'myllyn pyörittäjää' löytyisi. Entisen meijerin välittömästä läheisyydestä olivat purkutuomiota saamassa myös yksi paritalo ja viiden asunnon rivitalo. Niiden tilalle Hokkanen oli jo suunnitellut uusia rakennuksia.

'Siikaselkä-Hyyrylän perinnekirjasta' (1987 - ryhmätyöosuus) löytyy mielenkiintoista 'muistelmatietoa' siitä, miten maitoa ja/tai kermaa (tässä tapauksessa) Siikaselkä-Hyyrylän alueella toimitettiin Kangasniemen kirkonkylän Osuusmeijeriin:
Lypsykarjatalous kehittyi kyläkunnalla ja maitoa tai kermaa toimitettiin Kangasniemen Osuusmeijeriin 1930-40-luvulla. Alkuaikoina kermaa toimitettiin meijeriin vain kesäaikana, tähän vaikutti tieolot ja pitkä kuljetusmatka. Maito separoitiin ja kuljetettiin meijeriin kermana aina sota-aikaan saakka. Maidon tuotannon elpyessä 1940-luvun lopulla lähetettiin kylän alueelta maito Jyväskylän Valion meijeriin, lähinnä tieyhteys Hankasalmen suuntaan oli parempi.
Myöhemmin 1950-luvulla Kangasniemen meijeri jälleen ajoi maidot omaan meijeriin. Maitoautokuskeina toiminnan alkuaikoina ennen sotia olivat Vilho Svala ja V.Mutikainen, myöhemmin 1950-luvulta alkaen Lauri Pilves.
1950-luvun taitteessa meijeri osti oman 'Bedford'-merkkisen auton, jonka kuljettajina toimivat Aulis Lukkarinen, Matti Laitinen ja Lauri Salokangas. Antti Laitinen osti meijeriltä myöhemmin kyseisen auton ja suoritti maidon ajoa 24 vuotta keräten maitoa Siikaselän, Oralan ja Rekolan kylältä ja pitkin Makkolan tien vartta. Maidonkuljettajat hoitivat samalla erilaisia palveluja muun muassa viljat käytettiin meijerin myllyssä, radionakut ladattavana, samoin apteekki- ja kauppa-asioita hoidettiin ja olipa joskus koulumatkalaisia ja tavallisiakin matkustajia mukana.
Maidon kuljetus tapahtui pystöissä tonkissa ja kuljetettiin tiloilta yleisen maantien varteen maitolaiturille maitokärryillä, kelkoilla, hevosilla ja traktoreilla tilan sijainnista riippuen.
Maidon jäähdytys 1950-luvulla tapahtui kylmällä kaivovedellä. Kaivo tai lähde toimi maitopystöjen jäähdytyspaikkoina. Maidon ja kerman jäähdytykseen käytettiin kuumana kesäaikana myös jäätä, joka nostettiin talvipakkasilla varastoon mudan ja sahanpurun suojaan.
Maidon säilytys ja käsittely tiloilla helpottui sähkökäyttöisten maidonjäähdyttimien tultua käyttöön 1960-luvulla. Yleisin oli ns. allasjäähdytin. Maitohuoneisiin rakennettiin betoniallas, joka oli vedenpitävä ja lämpöeristetty. Tähän sijoitettiin jäähdytyskoneen putkistot. Maitopystöt laskettiin altaaseen koneen jäähdyttämään veteen, jonka lämpötila oli noin +4 astetta.
1970-luvulla meijeri aloitti tankkikeräilytoiminnan - alkuun yhdistetyllä pystö- ja tankkiautolla. Tiloille hankittiin meijerin omistamat ja vuokraamat maidon tilasäiliöt eli tankit.
Maitoauto kävi hakemassa tilan maidon yleensä joka toinen päivä imaisten sen säiliöönsä. Maitomäärä todettiin tilasäiliössä olevasta mittatikusta asteikon näyttäessä litrat. Tämä säännöllinen maitoautoliikenne tuli raskaalla kalustolla nyt tilusten pihoille ja yksityispihateiden kunnossapito aiheutti isännille nyt ongelmallisia, ylimääräisiä töitä.


Jari Lukkarinen kuvasi meijerin rakennuksia vuoden 1983 aikoihin (kiitos käyttöluvasta).


Entisen meijerin rakennuskompleksia kuvattu 'Kirkkoniementien' puolelta 22.11.2008 (S&J).

Ent. meijerirakennuksen myllyosaa, joka oli toiminnassa vielä kuvaushetkellä 22.11.2008 (S&J)
.

Hiihtoharrastusta meijerin edustan jääkentällä 15.2.2009 (S&J)
.

B) Nämä kaksi samaa kuvaa ovat Kangasniemen meijerin alkuvuosilta. Alempi kuva on peräisin postikortista, jossa teksti: Union Postale Universelle, Carter Postale - Suomi. Postikortti on muodostettu yhdeksästä pienestä Kangasniemi-aiheisesta valokuvasta, joiden koko kortissa vain noin 2x4 cm.
Kyseisen kortin kääntöpuolelle on painettu myös kuvaajan nimi: 'K.J.Topelius'. Kortin vastaanottaja on ollut 'Neiti Aino Svala' - lähettäjä on ollut 'Kerttu' (Topelius) ajankohdalla '17.4.1929 klo 4 i.p'. Kortin tekstipuolelle on sittemmin lyijykynällä kirjoiteltu alkuperäistekstien päälle nimiä 'Moilanen' ja 'Vainio' - molemmat nimet tuttuja juuri meijerin lähistön menneiltä vuosilta.
Kuvassa erottuu meijerin henkilökuntaa seisomassa lastauslaiturilla ja vasemmalla hevonen.

"Kangasniemen maamiesseuran" perustamisen yhteydessä tuli v.1903 esille myös "Osuusmeijerin" perustaminen. Alustavassa koemerkinnässä oli nimilistaan saatu kirkonkylän osalta lähes 300 lehmää ja Pölläkkän kylässä syntyneen oman osuusmeijerihankkeen ympärille 90 osuutta.
Itä-Aasian sota viivästytti muiden syiden ohella osuusmeijeritoiminnan alkamista ja v.1905 päätettiin mainitut kaksi erillistä hanketta yhdistää.
Uusi perustava kokous pidettiin 21.1.1906. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin nimismies Johannes Lang (nimi muuttui Langinkoskeksi juuri v.1906) , maanviljelijät Taavi Pylvänen ja Albert Suuronen, kauppias V.Topelius sekä vuokraaja Akseli Viinikainen.
Meijerirakennukselle vuokrattiin kappalaisen pappilan maalta tontti, ja meijerirakennus valmistui joulukuussa 1907. Toiminta alkoi maaliskuussa 1908, ja tuotanto oli aluksi noin 10 dritteliä viikossa ("dritteli"=51,5kg).

Osuusmeijerin perusta ei kuitenkin ollut tarpeeksi vankka. Lehmäluku 500 edusti vain 10% koko pitäjän lehmäluvusta. Meijeri pystyi toimimaan vain maaliskuusta syys-lokakuuhun asti. Talvella maitoa olisi saatu niin vähän, ettei se taannut toiminnalle riittäviä perusteita.
Monet meijerijäsenet luopuivat tämän johdosta toimittamasta maitoa meijeriin. Talvella heiltä olisi riittänyt maitoa meijeriin, kesäisin sitä taas täytyi käyttää kotona runsaasti esim. työväelle. Kesällä 1909 jäi yli 150 lehmän maito kokonaan saapumatta meijeriin.
Vain muutamia vuosia toimittuaan meijeri teki vararikon. Alle 10.000 voikilon vuosituotanto oli liian vähäinen meijerin kannattavuudelle. Huutokaupassa meijeristä ja sen kalustosta saatiin vain 16.300 mk, kun velat olivat 58.000mk.

Tämä vanha kuva kirkkorannasta meijerin paikkeille on peräisin Aino Käyhdyn (o.s. Makkonen) perhealbumista. Kuvausajankohta ei ole tarkalleen tiedossa, mutta lienee 1920-luvulta. Vasemmalla erottuu Tarjantin talo - nykyisten Svalan rakennusten kohdalla ei ole kuvassa vielä juuri mitään. Silloisen meijerin luona erottuu suuri hirsinen asuinrakennus aivan rantaviivalla - kyseisessä rakennuksessa taisi asua ainakin meijerin isännöitsijä Mauri Siikanen perheineen vuodesta 1943 eteenpäin.

Jussi Svala muisteli (5.1.2013), että meijerin luona sijainneessa mansardikattoisessa hirsirakennuksessa sijaitsi isännöitsijä Siikasen aikaan tämän asunnon ohella myös meijerin konttori. Joku hiukan 'huonolukuisempi' kylänmies oli oven pielessä konttorin uutta kylttiä lukiessaan ihmetellyt, onko kanttorikin muuttanut kyseiseen rakennukseen. Siikanen oli ollut ensimmäinen virallinen meijerin isännöitsijä, ennen hänen aikaansa Jussi muisteli Tinton Fabian Toivakan ajelleen melkein päivittäin 'pikku-sitikallaan' (= Citroen) meijerille asioiden kulkua seuraamaan.
Jussi kertoi myös, miten mylly oli kuvan ottamisen aikoihin sijainnut meijerin kanssa samassa rakennuksessa - meijerin oma laituri rannassa oli ollut korkealla, Läsäkoskelta oli tuotu proomuilla puupilkettä, joka käsipelillä oli työnnetty vaunuilla rakennukseen kiskoja pitkin (nykyisen myllyn sijaintipaikan läpi). Vaunuja Jussi muistaa olleen ainakin kaksi. Kun meijerille tuotiin koivuhalkoja, nekin laskettiin kiskojen vierelle, josta ne oli helppo vaikka pelkkiä kiskoja pitkin vetää sisätiloihin.
Uuden myllyrakennuksen valmistuttua meijerin 'rautatieliikenne' loppui. Meijerin varhaisista työntekijöistä Jussi muisti erityisesti Vilho Laitisen, joka oli niin notkea, että saattoi noin vain työnsä lomassa heittää toisen jalkansa niskansa taakse.

Elma Laitinen muisteli (5.1.2013), että kyseisessä hirsirakennuksessa oli aiemmin asunut ainakin meijerikkö Annikki Liimatainen ja maidonkaataja Saima Laitinen.

Kangasniemen meijerirakennus näkyy hyvin tässä osasuurennoksessa porstikorttikuvasta, jonka Kerttu Topelius lähetti Sirkku 'Sere' Svalalle 3.7.1918. Etualalla näkyy kelloseppä ja valokuvaaja Kaarlo Tarjantin talon nurkkaa. Kirkkoniementie ei tuolloin ollut nykyisellä paikallaan, vaan meijeriin mentiin Tarjantien talon ohi rannan puolelta.

Leena Siikanen-Toivio, jonka isä Mauri Siikanen toimi meijerin isännöitsijänä vuosina 1943-65, antoi tämän kuvan käyttöömme (22.8.2008).
Kuvassa on meijerin jykevä kivirakennusosa kuvattuna järven puolelta. Valitettavasti kuvan ajankohtaan ei löydy mitään tietoa. Rakennuksen vasen reuna muuttuu kuvassa oven kohdalla hirsiseinäksi ja osin puiden peittämänä erottuu teksti 'Kangasniemen Osuusmeijeri R.L.'.
Kirjainten 'R.L.' merkitys tämän kirjoittajaa jäi askarruttamaan.

(Jouko Laitinen, sähköposti 30.9.2008): Osuuskuntamuotoisten liikeyritysten tai vastaavien toiminimissä aiemmin esiintyneet kirjaimet 'R.L.' olivat tietääkseni rajoitettua lisämaksuvelvollisuutta tarkoittava lyhenne. Osuuskunnan jäsenethän olivat mukana liiketoiminnassa osuusmaksuna maksamallaan panoksella. Yleisesti ottaen he eivät olleet vastuussa osuuskunnan sitoumuksista, ellei osuuskunnan säännöissä ollut muuta määrätty. Säännöissä voitiin kuitenkin määrätä jäsenten lisämaksuvelvollisuudesta tietyissä tapauksissa.
Kyseiset kirjaimet olivat vielä 1950-luvulla monenkin osuustoiminnallisen yrityksen nimessä. Ne katosivat 60-luvun alkuun mennessä. Tietääkseni jossain vaiheessa tuli voimaan säännös, jolla nimenomaisesti kiellettiin lisämaksuvelvollisuutta koskevat viittaukset tai maininnat osuuskuntien toiminimissä.

Tässä toisessa Leena Siikanen-Toiviolta saadussa kuvassa näyttäytyy koko Kangasniemen Osuusmeijeri erittäin näyttävästi jäältä kuvattuna. Edellisen kuvan kiviosa näkyy rakennuskompleksin keskellä. Vasen hirsiosa on nyt rakennettu uudestaan siihen muotoon, missä se vielä nykyisinkin (syyskesällä 2008) on. Seinässä on kuvassa sama teksti kuin edellä eli 'Kangasniemen Osuusmeijeri R.L.'.
Tässä kuvassa erottuu myös jo nykyisessä asussaan puinen myllyosa, jonka seinässä kuvassa on teksti: 'Kangasniemen Osuusmeijerin vehnämylly'.
Valitettavasti tästäkin kuvasta jää puuttumaan 'virallinen ajoitus'. Meijerin vasemmalta puolelta näkyy muuten Adolf Närväisen rakennus, joka sittemmin purettiin Keiturien uuden omakotitalon tieltä.

Tämän hetkisen tietomme mukaan ylläolevassa kuvassa edustavasti näkyvä meijerin keskiosan kivistä rakennettu 'vanhaosa' jäi myöhempien remonttien ja lisärakennusten 'alle' eli sitä ei olisi muutostöiden yhteydessä purettu pois. Osaisiko joku tämän tiedon 'tyhjentävästi varmistaa'?

Leena Siikanen-Toivio lähetti (22.8.2008) tämän Keskisuomalaisessa olleen jutun isästään, meijerin isännöitsijä Mauri Siikasesta. Leikkeestä ei suoraan käynyt ilmi lehden ilmestymisvuotta, mutta tietyllä 'salapoliisityöllä' lehtijutun ajankohdaksi todennäköisesti tulee vuosi 1952.
Jutun mukaan meijeriin oli tuolloin juuri valmistumassa uusi hallintorakennus - konttorihuoneiden lisäksi jäähdytyshuoneet sekä johtajan asunto.


Kangasniemen Osuusmeijeri mainosti esitelmä- ja valistustilaisuuksiaan Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953.


Meijerin alue (mylly) näkyvissä taustalla tässä 1950-luvun sorsapoikueen uintiretkikuvassa - kuva peräisin Kaisa Huttusen kuva-albumista, kuvaajasta ei tietoa ~ otettu valokuvaaja Rauha Tarjantin tontin rantakaislikon reunamilta.


C) Tämä kuva otettu meijerin länsipihalta 11.12.2005 (S&J). "Uusi meijeri" sai sääntönsä jo 31.1.1911 - siis jo ennen vanhan meijerin vararikkoa. Uusi meijeri aloitti toimintansa paremmissa merkeissä: hoitokustannukset putosivat puoleen, tuotanto kohosi 137 drittelistä 319 dritteliin. Uusi meijeri ryhtyi valmistamaan myös juustoa. Maidosta maksettiin 13 penniä litralta.
Ensimmäisen maailmansodan aikana meijeri kärsi jatkuvasti raaka-aineen puutteesta. Vuoden 1918 sotamme aikana meijerin toiminta oli kokonaan pysähdyksissä.
Meijeri muutettiin "juustomeijeriksi", siihen oli otettu ulkopuolinen ammattimies juustomestariksi. Tarmokas juustomestari sai pian nimiinsä pääosan meijerin osakkeista ja pääsi siten yksin päättämään meijerin asioista kuten esimerkiksi maidon hinnasta.

Juustomestarin "seikkailut" saivat vanhan "osuusmeijeriaatteen" taas heräämään kyläläisissä ja v.1925 yhtiömeijerin omistaja myi meijerinsä vuoden lopulla perustetulle "uudelle osuuskunnalle". Hinta oli 250.000mk.
Maaliskuussa 1926 "Kangasniemen Osuusmeijeri" aloitti toimintansa. Sen ensimmäisen hallituksessa istuivat Akseli Viinikainen, Fabian Toivakka, N.J.Langinkoski, A.Lukkarinen ja Aatu Pynnönen.
Uuteen meijeriin liittyi aluksi 60 jäsentä 400 osuudella, mutta v.1934 osuuksien luku oli jo 900.

Meijerille riitti alkuaikoina vaikeuksia, mutta niistä selvittiin osaksi meijerin yhteyteen perustettujen sikalan, myllyn, sähkövoimalaitoksen ja sirkkelisahan tuoton avulla.
Sikoja kerrotaan enimmillään olleen yli satakin, joista aina silloin tällöin isojakin emakoita karkaili "kirkolle asioitaan toimittelemaan". Suurin ongelma meijerille oli jatkuvasti maidonsaannin kausiluontoisuus.

60-luvulle tultaessa meijeritoiminnassa tapahtui monesta eri syystä johtuen täydellinen mullistus, jonka ansiosta kaukaisista Puulaveden saaristakin maito joustavasti kulkeutui meijeriin.
Osuusmeijerin hallituksen ensimmäisiä puheenjohtajia olivat Adolf Närväinen (1932-39) ja Akseli Viinikainen (1933-39).
Meijerin isännöitsijöistä mainittakoon Fabian Toivakka vuosina 1926-37 ja uudelleen 1939-42.

Meijerin pitkäaikaisena isännöitsijänä - vuoteen 1965 asti - toimi Mauri Siikanen, jonka Leena-tytär (nyk. Siikanen-Toivio) muisteli keskustelussa 15.8.2008, että perhe asui aluksi meijerin alueella sijainneessa punaisessa puutalossa, joka sittemmin purettiin ja isännöitsijä sai perheineen asuintilat uudesta rakennusosasta.
(Leena Siikanen-Toivio, sähköposti 17.8.2008): Isäni Mauri (Siikanen) oli siis meijerin isännöitsijänä vuodesta 1943 vuoteen 1965, jolloin jäi eläkkeelle. Äitini oli Kangasniemen apteekissa farmaseuttina ja myöhemmin meijerin kirjanpitäjänä. Punainen talo oli asuinkäytössämme, sieltä muutimme meijerin yläkertaan, alakerrassa olivat toimistotilat.

Meijerin viimeisimmät isännöitsijät olivat Pentti Ilmari ja Jorma Hirsjärvi.

Vähemmän nähtyä entisen meijerin 'näkövinkkeliä' - kuvattu 26.10.2006 (S&J).

D) Tässä kuvassa esittäytyy Kangasniemen Osuusmeijerin hallitus 8.8.1964. Meijerin silloinen isännöitsijä Mauri Siikanen on takarivissä vasemmalla ja hänen edessään (eturivissä toinen vasemmalta) istuu Oskar Kyröläinen.
Hallituksen muut viisi jäsentä kaipaavat tunnistuksia. (kuvat tässä kuvaruudussa: Leena Siikanen-Toivio, 22.8.2008).

Lisää tunnistuksia avustajiltamme (23.8.2008): Eturivissä oikealla Eino Hokkanen (Tarvolan isäntä), hänestä vasemmalle Eino Pylvänäinen ja eturivin vasemmassa reunassa mahdollisesti Toivo Laukkarinen?

Tässä kuvassa esittäytyy Kangasniemen Osuusmeijerin henkilökuntaa isännöitsijä Mauri Siikasen toimikaudelta 1943-65 (valitettavasti tarkempi ajoitus puuttuu).
Leena Siikanen-Toivio on tunnistanut kuvasta seuraavat henkilöt: oikean reunan kolme miestä (oikealta): koneenhoitaja Aati Tissari, mylläri Antti Sutka ja isännöitsijä Mauri Siikanen.
Eturivin seisovista naisista kolmas vasemmalta on meijerikkö Annikki Liimatainen ja neljäs vasemmalta kirjanpitäjä Hilja Siikanen.
Takana ylhäällä oven kohdalla seisoo meijerikkö Saima Laitinen valkoisessa työpuvussaan.

Vakituinen 'paikallinen' avustajajoukkomme on tunnistanut (23.8.2008) lisäksi kuvasta: Eturivissä toinen vasemmalta on Kerttu Manninen ja takarivissä seisovista naisista toinen vasemmalta on 'melko todennäköisesti' sukunimeltään Keituri (etunimi vielä hakusessa).

Meijerin henkilökuntaa kuvattuna kiviosan lastauslaiturilla vuonna 1958. Tunnistuksia kaivataan. Kuva on 'Perinnealbumista' (1979) - om. Aune Hokkanen.


E) Kaikki tämän kuvaruudun neljä valokuvaa Kangasniemen Osuusmeijeriltä ovat peräisin 'Kiertävältä jauhokauppiaalta' eli Jukka Liikaselta (maaliskuu 2010) - kiitos!
Arvio kuvien ajankohdasta on liikkunut 1950-luvulla meijeriautojen malleista lähinnä päätellen. Noina aikoina vain Lauri Pilves ajeli meijerin omistamalla kuorma-autolla, muut kuorma-autot olivat ajajien yksityisomistuksessa. Ylimmän kuvan etumaisena näkyvää Trader-merkkistä autoa (rekisteritunnus ilmeisesti MET-8) onkin pidetty juuri Pilveksen käytössä olleena autona.
Haastattelutietoina on muisteltu noina aikoina meijerikuljetuksissa olleen mukana mm. sellaiset kuorma-autoilijat kuten Sulo Laitinen, Aati Oranen, Veikko Valkonen, Tauno Pylvänäinen ja Antti Laitinen.


F) Meijerin järvenpuoleiselle takapihalle on loihdittu kappale kadonnutta meijeriromantiikkaa: yksinäinen maitolaituri seistä jököttää entisaikaisessa riukuaitauksessaan. Näkymä kuvattu sunnuntaina 11.12.2005 (S&J).

Riukuaitaa ja kirkonkylän rantamaisemia - kaunista. Kuvattu 26.4.2009 (S&J).

Vanhaa tunnelmaa on tässäkin entisen meijerirakennuksen järvenrannan puolella olevassa kukkaistutuslaatikoksi muutetussa puuveneessä - kuvattu kahdesti 26.4.2009 (S&J).

Entisen meijerialueen itäpuolelta löytyi tämä näkymä 13.6.2006 (S&J).

G) Peruskuva meijeristä sellaisena, jollaisena se kylänihmisten muistissa vielä 'maitotoiminnassaan' oli - kuvattu 12.8.2007 (S&J). Kyltissä: Kangasniemen Mylly.

Meijerin entiset rakennukset 'uusiokäytössäkin' luovat järvenlahden takaa katsottuna yhä kiintoisan miljöön - kuvattu talviaamun auringossa 6.1.2008 (S&J).

Kangasniemen entinen meijerialue kuvattuna 6.12.2005 (S&J).

Kangasniemen entinen meijerialue - kuvattu kolmasti 17.2.2008 (S&J).

seuraavalle sivulle #9

Sivuluettelo 1-107

etusivulle