A) Otto Mannisen tietä kuljettaessa etelään Hokkaan päin Simolantien risteyksen jälkeen tullaan Suurolan maisemiin. Tien vasemmalla itäpuolella sijaitsee (ennen vanhainkotia) tämä asuinrakennus idyllisine pihapiireineen - kuvattu 4.6.2007 (S&J). Tämän huvilan kohdalla - lähellä kirkonkylän rajaa - on Hokantiellä aikoinaan sijainnut kuuluisa "Punainen portti" (Meijän kylä - Suurola, 1991).

Kangasniemen vanhainkoti Hokantien itäpuolella kuvattuna 4.6.2007 (S&J). Osoite Otto Mannisen tie 92. Tämä uusi vanhainkoti valmistui vuonna 1966. Aiemmin vanhustenhoito oli järjestetty Leppäniemeen.

D) Näillä kohdilla vanhainkodin jäätyä taakse kevyenliikenteen väylä loppuu ja tien nimeksi tulee Hokantie. Alkaa Suurolan järvien ympäröimät laajat viljelysmaat - ollaan keskellä savolaisinta maalaismaisemaa. Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Kirjassa 'Meijän kylä - Suurola' (1991) kerrotaan Suurolan kylän päätilojen historiasta seuraavasti:
Kirjan mukaan vuoden 1837 kantatiloja oli kolme: Suurola 1 (Rantala), Suurola 2 (Leskelä) ja Suurola 3 (Kyrölä).
1800-luvun puolivälissä Rantalan torppien lukumäärä vakiintui seitsemäksi: Kivistönmäki, Liukkola, Levä, Etelä-Levä ja Hokkasenmäki olivat kanta-Suurolan alueella, Imponen ja Hiekkaniemi Imposen alueella. Leskelässä oli 1900-luvun alussa kaikkiaan kuusi torppaa, kaksi sijaitsi Marjoniemen palstalla, kolme Kivistönmäellä ja yksi Kuosman palstalla.
1900-luvun alussa Leskelän tilaan kuului kuusi torppaa: Marjoniemi 1 ja 2, Kivistönmäki, Sotilastorppa, Romon paikka ja Kuosma.

Kuvassa on 'Haikutupa' ~ välikkö ~ kamari. Etelä-Levän ent. torppa, Suurola. (kuva: Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa - kesät 1937-38).

Tämä piirroskuva on Toini-Inkeri Kaukosen (Niemimaa) kesien 1937-38 aikana valmistamasta tutkimuksesta "Kangasniemen pitäjästä ja sen kansanomaisista rakennuksista" ('Savotar IV' ~ 1949, Savolaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja). Piirtäjä on ollut silloinen arkkitehtiylioppilas Jouko Kankkunen.

Kaukonen kirjoittaa: Nykyisistä Kangasniemen savu- eli haikutuvista miltei kaikki ovat melko rappeutuneita. "Pirtti"-sanaa ei Kangasniemen murteessa käytetä. Muutamissa nimissä se esiintyy, esim. "Pirttimäki" (talo), "Pirttilahti", mahdollisesti jonkinlaisena seutua sivunneen hämäläiskauden jätteenä.
Vanhan polven asumina ja säilyttäminä ne alkavat olla sen mukana katoamassa. Tämän kirjoittaja sai vuosina 1937 ja 1938 tietää kaikkiaan 15 asuttavaa savutupa-asumusta eri puolilla pitäjää, jotkut syrjäkulmilla, jotkut aivan valtamaantien äärellä. Eräissä nykyisin itsenäisissä torpissa on ikäänkuin vanhasta tottumuksesta asuttu edelleen savutuvissa. Myös parissa vauraassa talossa oli savutuvat 1930-luvun lopulla säilytetty mm. siksi, että niiden lämpöä pidettiin uloslämpiävien tupien ilmaa terveellisempänä. (Toini-Inkeri Kaukonen/Niemimaa, 1937-38)

Kirja Meijän kylä - Suurola (1991): Peltojen salaojittaminen alkoi Leskelässä 1960-luvun loppupuolella ja saatettiin loppuun 70-luvun alissa. Lypsykarjasta luovuttiin Leskelässä v.1964, minkä jälkeen viljanviljely on sikatalouden ohella ollut päätuotantosuunta. Vanha navetta kunnostettiin 60-luvun lopulla sikalaksi. Sikoja pidettiin pienin katkoksin 80-luvun lopulle saakka. Tällä hetkellä (1990) sikala on tyhjillään. Sokerijuurikasta viljeltiin myös 80-luvulla.

F) Samalla puolella Hokantietä seuraavana etelään mentäessä sijaitsee tämä maatilarakennusmiljöö ('Suurola 1' - 'Rantala') - tässä kuvattuna Hokan puolelta etelästä 4.6.2007 (S&J).

Samainen tila ilmakuvana (kuva: MH, 9.6.2007). Edessä kulkee vasemmalta kirkolta tie oikealle Hokkaan, taustalla Suurolanlahti. Maantie Hokkaan oli entisaikoina kulkenut Leskelän itäpuolelta ja jatkanut etelään mennessään keskeltä Rantalan pihapiiriä. Nykyisin Hokantie kulkee siis - kuten kuvassa näkyy - molempien talojen länsipuolelta.

Tämän Suurolan etupihalla otetun ryhmäkuvan lähetti MH (22.10.2006) ~ hänen kuvatekstinsä:
Presidentti Svinhufvud on kuvattu v. 1934 Suurolan pihassa.
Kuvassa vas. adjutantti majuri E.Söderström, nimismies N.J.Langinkoski edessään poikansa Erkki (s.-22), edellisen nimismiehen, isoisäni Johannes Langinkosken leski, mummoni Arma Langinkoski (3.8.1883-8.1.1935) edessään pojanpoikansa Tuomas (s.-25), takana Erja Langinkoski, Karin Langinkoski, "Ukko-Pekka", Johannes Langinkosken tytär Sirkku Saranko, suojeluskunnan piiripäällikkö Kaarlonen ja maaherra A. Pulkkinen oikealla.

(MS, sähköposti 19.1.2013): Pieni korjaus edelliseen ~ rippikirjasta näkyy, että Arma Langinkoski o.s. Niiranen oli syntynyt 20.10.1864 Kangasniemellä. Johannes Lang ja Arma Niiranen vihittiin 3.8.1883.

Johannes August Lang (myöh. Langinkoski) toimi Kangasniemen nimismiehenä vuodet 1880-1914 (muualla 1906-1910). Hän oli aikansa innokkaimpia suomalaisuusmiehiä paikkakunnalla. Hänen poikansa Niilo Jalmari Langinkoski jatkoi nimismiehen virassa vuodet 1914-1957.
Kaiken kaikkiaan Langinkoskien (Lang) suvussa on esiintynyt nimismiehiä viidessä eri polvessa!

'Meijän kylä - Suurola'-kirjan (1990) mukaan ensimmäinen Suomeen muuttanut Lang oli vääpeli Ertman Lang, joka eli vuosina 1774-1836. Hän oli myös suvun ensimmäinen nimismies (Hollolassa 1700-luvun lopussa ja Asikkalan ja Kosken nimismiehenä vuoteen 1836).
August Reinhold oli suvun Langinkoski-haaran kantaisä. Hänen poikansa oli Johannes August Lang (Langinkoski) - Kangasniemen nimismiehenä vuodet 1880-1914 (muualla 1906-1910).

Johannes August Langinkosken kuoltua v.1914 tuli hänen seuraajakseen hänen poikansa Niilo Jalmari Langinkoski, joka toimi Kangasniemen pitäjän vallesmannina vuoteen 1957 asti.
Kangasniemelle Johannes August Langinkosken toi avioituminen Suurolan tyttären Arma Ottilia Niirasen kanssa. Nuorelle parille annettiin asunnoksi Suurolan viereinen 'Leskelä', jossa myös kaikki perheen 12 lasta syntyivät.

MH lähetti nämä kuvat Suurolan pakkolaskukoneesta 3.6.2009. Samasta aiheesta julkaistiin Kangasniemen Kunnallislehdessä 28.5.2009 myös juttu, missä MH julkaisi kyläläisiä aikanaan kovasti puhuttaneen pakkolaskun nähneiden kertomuksia.
Maanviljelijä Vilho Reinikainen oli kuvannut selällään pellolla olleen koneen. Konetta oli ohjannut vääpeli Oiva Eerola ja putoamissyyksi on kirjattu polttoaineen loppuminen. Lentäjä ja matkustaja selvisivät pakkolaskusta vammoitta.
Leskelän talossa oli tapahtumahetkellä ollut töissä venäläinen sotavanki, joka paikalle juostuaan oli tokaissut: Pyöriäkös täällä kuivatellaan?

H) Laajan peltoviljelmälakeuden jälkeen Hokantie alkaa nousta Kivistönmäelle. Nousun alkukohdasta erkanee pieni soratie, joka on samalla Suurolan luontopolun alkukohta (siitä ja kyseisen luontopolun varrella olevasta lintutornista erikseen myöhemmällä sivulla). Kuvattu 4.6.2007 (S&J).

Tien itäpuolelta edelleen (4.6.2007 - S&J).

K) Tämä kuva on Vesa Pulliaisen lähettämä (1.5.2009).
(Vesa Pulliainen, sähköposti 1.5.2009): Otin tänään kännykällä kuvia Kivistömäellä Suurolassa Romon miesten ja muiden läsnäolleiden keittäessä tervaa.
Paikka on Leo ja Anna-Liisa Romon lasten omistamalla maalla . Tässa paikassa rantasaunalle menevän polun varressa on kuulema ollut tervaruukki 30-luvulta saakka.
Pannu on rakennettu uudelleen monta kertaa. Nyttemmin siinä on keskuslämmityskattilan vesivaraajan säiliön osia ja kaivon rengas. Miesten mukaan yhdestä poltosta saa noin 20 litraa tervaa. Leo Romo oli varsinainen tervankeittäjä poikiensa avustamana.
Nykyään tervan tekoon aktiivisesti osallistuu Maire Romon vanhin poika Emmanuel Khouri. Hänellä avustajina olleita ovat mm. Veikko Kuusjärvi ja Laitialasta Eero Tiihonen apulaisineen.

(Vesa Pulliainen, sähköposti 6.5.2009): Saman riihen kohdalta alas rantaan päin. Sanon riiheksi siksi, että siellä sisällä haisee riiheltä. Joissakin tiedoissa rakennusta sanotaan pajaksi. Tietääkseni Leo Romo on käyttänyt riihenä.

N) Tämä piirroskuva postikortissa viittaa Suurolan kylän Hölmölän kesäjuhlaan, missä lajivalikoimaan kuului myös kesäisellä heinäpellolla hiihtäminen. Kortti on leimattu vuonna 2007 - piirroksen on signeerauksen mukaan tehnyt 'MH' vuonna 1991. Kortti käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen, kiitos.