A) Kangasniemen uusi hautausmaa sijaitsee Otto Mannisen tien länsipuolella noin kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta etelään. Tämä kuva otettu 22.10.2006 (S&J). Antero Mannisen Kangasniemen historia 2-kirjan mukaan Kangasniemen vanha hautausmaa kirkon lähimaastossa oli alkanut käydä ahtaaksi jo 1880-luvulla, jolloin oli jo tehty ensimmäiset ehdotukset uuden hautausmaan perustamisesta Vihikankaalle. Tuolloin suunnitelmat olivat kaatuneet seurakuntalaisten vastustukseen, koska suurin osa seurakuntalaisista asui päinvastaisella puolella kirkkoa kuin Vihikangas, joten hautaaminen olisi käynyt hankalaksi. Myös sellainen mielipide oli esitetty, että hautuumaan tulisi olla lähellä kirkkoa, jotta se olisi seurakuntalaisille terveellisenä muistutuksena kuolevaisuuudesta. Kirkon läheltä lunastettiinkin tuolloin vielä lisämaita kappalaisen virkatalon peltomaista entisen hautausmaan yhteyteen. Vihikankaan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1927. Sen valmistuttua päätettiin vanhalta hautausmaalta myydä vain sukuhautoja oman seurakunnan jäsenille. Uuden hautausmaan huoltorakennus kuvattuna pohjoispuoleltaan 22.10.2006 (S&J). Hautausmaa on kooltaan noin 400 x 200 metriä ja rajoittuu neljään ympäröivään tiehen: idässä Otto Mannisen tie, etelässä Levälahdentie, lännessä Alhontie ja pohjoisessa Teollisuustie. Marjatta Siitari kertoo sähköpostiviestissään (6.11.2007) varmistuksen (tiedusteluni pohjalta) siihen, että tämä kuvissa näkyvä hautausmaan huoltorakennus on todellakin nimenomaan sama kuin Vihikankaan asukkaiden muisteluksissa usein mainittu ruumishuone (kuva 8.9.2007 * S&J): (MS, sähköposti 6.11.2007): Ruumishuone on todellakin vielä uuden hautausmaan kirkonkylänpuoleisella reunalla pystyssä. Siinä säilytettiin ainakin vielä 1950-luvulla vainajia arkuissa ennen hautaamista. Hautausmaan huoltorakennus kuvattuna 2.1.2009 (S&J).

B) Uutta hautausmaata - kuvattuna 22.10.2006 (S&J). Uutta hautausmaata - kuvattu 9.2.2008 (S&J). Täältä löytyvät monien Vihikankaalla ja Jussinkujan varrella aikoinaan eläneiden viimeiset leposijat. Taustalla hautakiveen muotoutunut upea abstrakti taideteos luonnon ja ajan yhteismuokkauksena. Uutta hautausmaata - kuvattuna 8.9.2007 (S&J). Kokonaisuutena erityisen kaunis hautapaikka - uudelta hautausmaalta kuvattu 9.2.2008 (S&J). Uutta hautausmaata - kuvattuna 8.9.2007 (S&J). Uudelta hautausmaalta tämäkin kuva ~ 9.2.2008 (S&J). Aika on patinoinut hautakiviin omia taideteoksiaan. Uuden hautausmaan näkymä kuvattuna perjantaina 2.1.2009 (S&J). Kari Laakso antoi tämän kuvan käyttöömme helmikuussa 2017 (käyttölupa "2017-1-A", kiitos): "Aune Reinikaisen albumista. Hilma Pynnösen hautakummulla 1945 uudella hautausmaalla. Keskellä Manta-mummo ja Vilho-isä sekä tyttäret Maire, Liisa ja Aune Pynnönen. Kuvan ottaja ei ole tiedossa." Kuvan oikeassa yläreunassa näkyy pari asuinrakennusta - hautausmaa-alueen koillisnurkilla. Valtaväylä tuolloin Hokan suuntaan kulki vielä Jussinkujana nykyisin tunnetun tieosuuden kautta. Hautausmaan viereistä, nykyistä Otto Mannisen tietä korvasi tuolloin vielä vain kapea kärrypolku. Otto Mannisen tien levittäminen lienee siirtänyt itäpuolen aitaa lännemmäksi. Oikeassa reunassa on Yrjö Mannisen rakennus (purettu - nyk. Friman) ja seuraava kauempana Ida ja Adolf Attenbergin päärakennus ... kaukana näkyvä pitkä rakennus talojen välissä lienee Santalan sahan työntekijöiden asunto eli "Pitkä kurjuus" (Siiri Laitinen, 2.2.2017).

C) Uusi hautausmaa rajoittuu pohjoispuolella Teollisuustiehen, joka tässä (kuvattu 1.5.2006) alkuosuudessaan on juuri risteytynyt länteen Otto Mannisen tiestä. Sähkömuuntajan takana asuu nykyisin Seppo Pynnösen leski. Pensasaidan reunustamalla tontilla näkyy Heikki Marttisen pojan Jounin talon pääty. (Vesa Pulliainen, Seppo Pynnösen vävy ~ sähköposti, 22.8.2007). Vesa Pulliainen lähetti (13.1.2008) kuvan, jonka hän oli ottanut joulupäivänä (25.12.2007) ylläolevassa kuvassa näkyvän sähkömuuntajan luota Teollisuustieltä pohjoiseen kirkonkylää kohti. Seppo Pynnösen lesken keltainen asuintalo näkyy kuvassa oikealla. Vesa Pulliainen jatkaa (13.1.2008): Taaempaa näkyy Eero ja Pirjo Lahikaisen talo, jossa asunut mm. lääkäri Aarre Tuhkunen. Teollisuustien ja uuden hautausmaan länsipuolta kulkevan Alhontien risteyksessä sijaitsee tämä omakotitalo (ent. Lindholm, nyk. Marttinen) - kuvattu 1.5.2006 (S&J). Saman rakennuksen pihapiiriä kuvattuna kahdesti talviaamun kajossa 6.1.2008 (S&J).

D) Alhontien varressa, juuri ennen liittymää Teollisuustiehen sijaitsee tämä rivitalo - kuvattu 1.5.2006 (S&J). Teollisuustien eteläpuolella, uuden hautausmaan jälkeen, sijaitsevat nämä rivitalot Ketotien varrella - kuvattu 1.5.2006 (S&J).

E) Urheilukeskuksesta johtaa polku entisiä Kankaistenlammen hetteikköjä pitkin pohjoiseen Teollisuustielle. Kyseinen polku ylittää kuvatussa kohdassa yhden monista kaivetuista ojista - kuvattu vähälumisena joulupäivänä 25.12.2006 (S&J). Taustalla pilkottaa Ketotien rivitaloja. Samaa Teollisuustielle johtavaa polkua kuvattu urheilukentän suuntaan 6.1.2008 (S&J). Kyseisen oikopolun varteen on kasvanut tämä kuvan esittämä kaunis, tiivis koivikko (kuvattu 25.12.2006) (S&J).

F) Uudelta hautausmaalta on kulkuyhteys sen länsipuolella kulkevalle Alhontielle, jonka varrella sijaitsevat nämä asuinrakennukset. Kuvattu 1.5.2006 (S&J). Alhontien varrella autotalli rakenteilla. Taustalla Ketotien rivitaloja. Kuvattu 1.5.2006 (S&J).

G) Pekka Lahikaisen asuinrakennus sijaitsee Alhontien varrella - kuvattu 22.10.2006 (S&J). (Erja Tulla, sähköposti 3.8.2009): Alhontie on saanut nimensä Alho Tuukkasesta, joka vaimonsa Elsan kanssa asui Pekka Lahikaisen nykyään omistamassa talossa ainakin 60-luvulla. Tuukkasilla oli muutama kana ja ainakin yksi lehmä, koska muistan lapsena hakeneeni heiltä lehmänmaitoa ja munia. Silloin tietä sanottiin Tuukkasen tieksi. Lahikaisen piharakennus. Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Lahikaisen piharakennuksen katolta löytyy tämä mielenkiintoinen puukoriste - kuvattu 8.6.2007 (S&J). Pekka Lahikainen kertoi (kesäkuu 2007) laittaneensa aikanaan tämän tuulimyllyn pyörimään piharakennuksensa katolle, mutta voimakas tuuli oli vienyt siivekkeet mennessään. Alhontietä pohjoiseen - uuden hautausmaan länsipuolella * 31.10.2009 (S&J).

H) Alhontien ja Levälahdentien risteyksen pohjoistontilla sijaitsee tämä rakennus (Bergström), kuvattu 22.10.2006 (S&J) Alhontien puolelta. Talossa ovat aikoinaan asuneet mm. Reinikaiset ja Mötöt. Samainen rakennus kuvattuna 17.1.2009 (S&J) Levälahdentien puolelta.

I) Alhontien ja Levälahdentien risteyksen eteläpuolella, muutamia kymmeniä metrejä tiestä, sijaitsee tämä Paavo Arkon 2000-luvun alkupuolille asuttama talo, joka lämmityskiellon jälkeen jäi asumattomaksi. Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Arkon talo on jäämässä luonnon keskelle omaan rauhaansa - kuvattu 14.9.2008 (S&J). Paavo Arkko kertoi (21.5.2007) olleensa itse mukana puiden teossa, kun taloa aikoinaan rakennettiin tiemestari-isänsä Vilhon johdolla. Hän oli asunut talossa Ida-äitinsä kanssa ja tämän kuoltua jatkanut asumista yksin. Paavo asui itse aikoinaan 'Kentän koulun' takana punaisessa talossakin. Arkon rakennuksen omaperäinen pahvikuisti - kuvattu 22.10.2006 (S&J). Arkon rakennuksen länsifasadia kuvattuna 22.10.2006 (S&J). Palopäällikkö Arvi Heiskasen tytär Ritva (myöh. Peltola) asui vuodesta 1957 alkaen läheisen Yhdystien varrella: (Ritva Peltola o.s. Heiskanen, sähköposti 8.9.2008): Arkon talossa oli alueen ensimmäinen televisio, jota me lapset kävimme silloin tällöin katsomassa. Muistan ainakin yhden sunnuntai-iltapäivän taas monella aistilla koettuna. Olimme olleet Opankalliolla mäenlaskussa melkein koko päivän ja porukalla suunnistimme Arkolle katsomaan televisiota. Silloin näytettiin Prinsessa Ruusunen-elokuvaa, jossa Tuula Ignatius oli pääosassa. Elokuva oli ihana ja jännittävä, tunnelma jokseenkin hikisen kostea. Meidän vaatteemme, jotka tuohon aikaan olivat vallan villakangas- tai villaneulevaatteita, olivat mäenlaskuleikeistä lumiset ja märät. Haju oli melkoinen; olihan meitä varmaan toistakymmentä lasta ahtautuneena talon väen kanssa samaan kammariin. Arkon kiviulkorakennus päärakennuksen pohjoispihan reunustalla - kuvattu 14.9.2008 (S&J). Arkon rakennuksen puinen piharakennus kuvattuna 14.9.2008 (S&J). Paavo Arkko virkeänä pyöräilemässä 5.5.2006 (S&J). Hän kertoi (21.5.2007) siirtyneensä pyöräilylinjalle sen jälkeen, kun hänen Wartburg-henkilöautonsa oli Pieksämäen matkalla jäänyt mäkeen, eikä ollut enää sen jälkeen suostunut käynnistymään. Autonsa hän oli vielä kuitenkin omistanut muuten hyväkuntoisena.

J) Paavo Arkon talon luota näkymää itään kohti Otto Mannisen tietä ja Vihikankaan Kiertotietä, kuvattu 22.10.2006 (S&J). Kuvan valkoisessa puutalossa asuvat nykyisin Raimo ja Helmi Pynnönen. Taustan punaisessa tiilitalossa isännöi Pekka Pynnönen. Raimo ja Pekka ovat veljeksiä - Sulo Pynnösen poikia. (Erja Tulla, sähköposti 4.8.2008): Valkoinen talo oikealla oli aikaisemmin Sulo ja Lyyli Pynnösen talo, ja se kellertävä puurakennus heidän ulkorakennuksensa. Sulo ja Lyyli ovat molemmat kuolleet. Asuimme naapurissa vuoteen 1973 saakka Aati ja Aino Pynnösen yläkerrassa. Aati ja Sulo Pynnönen olivat veljeksiä. Levälahdentien varrella liki Alhontien risteystä sijaitsee tämä nykyisin Heikki Pynnösen omistuksessa oleva omakotitalo. Kuvattu 5.8.2008 (S&J). (Erja Tulla, sähköposti 4.8.2008): Levälahdentientiellä Paavo Arkon autiotalon itäpuolella, ihan tien vieressä, talossa numero 8 asui ainakin 50-luvulta 70-luvulle ( luultavasti kauemmin ), Aino ja Aati Pynnönen. Talon nimi on Jukola, ja lapsia tietysti seitsemän: Seppo, Teuvo, Pirkko, Heikki, Esko, Raili ja Unto. 50-luvun loppupuolelta alkaen talon yläkerrassa asuivat vuokralla Taimi ja Väinö Tulla ja lapset Pirjo (s. -48 nyk. Tonttila) ja Arja (s.-50 nyk Roth). 1960 syntyi vielä Erja. 1973 viimeiset Tullat, Taimi ja Erja muuttivat Pynnösen talosta Nakertajaan Leppäkujalle. Kuvausaikaan talossa asuu Ainon ja Aatin poika Heikki Pynnönen. Samainen tie kuvattuna Alhontien risteyksen tienoilta 17.1.2009 (S&J).

K) Levälahdentieltä risteävän Säynetien varrella sijaitsee tämä aikoinaan Vilho Puttosen (=Taimi Tullan isä) rakennuttama talo (myöhemmin Staven). Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Vilho Puttonen oli tunnettu mm. puukenkien ja täikampojen tekijänä. Täikammat tehtiin lehmän sarvista ja niissä oli levennys täitten nitistämistä varten. Vilho Puttonen teki puukenkiä yhteistyössä suutari Kuitusen kanssa - Vilho teki puuosat, Kuitunen nahkapäälliset (Taimi Tulla, 2006). Nykyisen Stavenin talon piharakennus kuvattuna 22.10.2006 (S&J).

L) Levälahdentieltä risteävän Säynetien varrella sijaitsee länsipuolella tämä rakennus. Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Antti Ikosen kertoman mukaan (7.6.2007) tämän talon rakensi Jalmari Puttonen noin 70 vuotta sitten. Vilho Puttonen oli ollut Jalmarin veli ja heidän vanhempansa olivat olleet nimeltään Tilda ja Juho Puttonen. Puttosten jälkeen talossa ovat asuneet Albin Reinikainen, taksiautoilija Saima Laitinen (Taksi-Saima), Ritvaset ja Sakari Sappinen. Edellisen talon etelänaapurina - samalla puolella Säynetietä sijaitsee tämä Lempi ja Antti Ikosen valkoinen tiilitalo, joka valmistui v.1967. Tämä kuvattu Säynetien puolelta etupihalle 8.6.2007 (S&J). Ikosten talon ympäristöä kuvattuna Yhdystien suunnalta kaakosta 8.6.2007 (S&J). Säynetien ja Yhdystien risteyksen oleva omakotitalo (Jouko Kuitunen) - kuvattu 22.10.2006 (S&J). Antti Ikonen kertoi (7.6.2007) ostaneensa aikoinaan naapurissa sijaitsevan oman talonsa tontin ja tämän kuvassa olevan talon tontin samoin "Dodge" Pynnöseltä.

M) Säynetien länsipuolella, lähellä Yhdystien risteystä sijaitsevat sulassa sovussa nämä mielenkiintoiset pikkupuutalot. Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Antti Ikonen kertoi (7.6.2007) talossa aikoinaan asuneen ensin Hykkösen äidin ja pojan, heidän jälkeensä Pitkä-Leevi Kuitusen äidin. Samat talot toisesta näkövinkkelistä - kuvattu 22.10.2006 (S&J). Pari vuotta kulunut edellisestä - ei ulkoisia muutoksia päärakennuksessa - kuvattu 14.9.2008 (S&J). Lähikuvassa vielä tiestä hieman kauempana pihapiirissä sijaitseva saunarakennus - kuvattu 14.9.2008 (S&J). Säynetien länsipuolen mielenkiintoiset pikkurakennukset - kuvattu 16.5.2009 (S&J).

N) Säynetien ja Yhdystien risteyksen lähimaastossa sijaitsee tämä omakotitalo. Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Antti Ikonen kertoi (7.6.2007), että tässä talossa aikoinaan asusti Helvi Marttinen, sittemmin hänen poikansa perheineen. Sama Marttisten talo toisesta näkövinkkelistä - kuvattu 22.10.2006 (S&J). Läheinen Vihikankaan vesitorni luo pihipiiriin oman leimansa - kuvattu 14.9.2008 (S&J). Marttisten ulkorakennus kuvattuna 8.6.2007 (S&J). Säynetien itäpuolelta löytyy tämä vanha betonista perunakellaribunkkeria muistuttava rakennelma, joka aikoinaan on toiminut räjähdysainevarastona (kuvattu 1.5.2008 ~ S&J). Tien toisella puolella on sijainnut myös parakki sotatarvikkeiden säilyttämistä varten. Kyseinen parakki siirrettiin sotien jälkeen kivikansakoulun viereen parakkikouluksi. Ritva Peltola, o. s. Heiskasen muutti Vihikankaalta paloasemalle v.1949 ja takaisin Vihikankaan Yhdystielle v.1957. Arvi Heiskanen toimi nuo vuodet Kangasniemen palopäällikkönä: (Ritva Peltola o.s. Heiskanen, sähköposti 8.9.2008): Parakki siirrettiin koulukäyttöön Vihikankaalta, jossa se oli ollut varalla mahdollisesti tarvittavaa sotatarvikkeiden säilytystä varten. Tiettävästi siellä ei ollut mitään, mutta Opankallion vieressä Säynetien varrella oli sementistä valettu ammusvarasto, joka tiettävästi oli käytössä. Sen jäännökset oli kiehtova leikkipaikka myös minun aikanani Vihikankaalla lapsena asuessamme. Parakki sijaitsi Säynetien länsipuolella pellolla. Alue oli aidattu ja sinne oli ehdottomasti kielletty mennä. Äitini oli kuitenkin käynyt alueella poimimassa runsaasti puolukoita. Kulkutie löytyi ojan kohdalla olevasta aukosta, josta joku muukin oli kulkenut.

O) Yhdystien eteläpuolen rivitalomaisemaa kuvattuna 14.9.2008 (S&J). Vesitorni kaiken yllä. Vesitorni 80-luvun alussa - lukion oppilaiden kuvaamataidon kuvaustehtävä, teemana "ihminen mittakaavan antajana kuvassa".

Arvi Heiskasen v.1952 rakentama omakotitalo Yhdystien varrella: P) Ritva Peltola, o.s. Heiskanen lähetti 8.9.2008 käyttöömme kaksi mielenkiintoista valokuvaa isänsä Arvi Heiskasen nykyisen Yhdystie 11-osoitteen kohdalle rakentamasta omakotitalosta. (Ritva Peltola, o.s. Heiskanen, sähköposti 8.9.2008): Kuvassa Arvi Heiskanen vasta valmistuneen talonsa edessä Vihikankaalla. Talossa asuvat nykyisin Marjo ja Timo Putkonen perheineen. Marjo on Siiri Heiskasen sisaren tytär. Taustalla näkyy Ville Pyykkösen peltoa, Opa Laitisen entisen talon paikalla. Heiskaset viljelivät seurakunnan vuokratonttia, joka ulottui nykyisen tontin länsireunasta Hokan tielle saakka. Osa oli heinällä, kasvimaana, kaalimaana, perunapeltona jne. Heiskasilla oli Sahanmäellä navetta, jossa pidettiin ainakin yhtä lehmää, sikoja ja kanoja. Kun rintamamiestontteja alettiin jakaa edullisilla hinnoilla ( ei suinkaan ilmaiseksi, kuten jotkut luulevat ) Arvi Heiskanen lunasti 1,5 ha käsittävän tilan keskeltä peltoa. Tuolloin alueella olivat vain Arkon ja Sulo Pynnösen talo pohjoispuolella, eteläpuolella Opa Laitisen talo ja Alho Marttisen talo Opankallion juuressa, sekä joitakin vanhempia rakennuksia lännessä. Perustat valettiin 1952. Talon rakentamisella ei ollut kiirettä, koska asuimme paloasemalla. Seurakunnalla oli kuitenkin suuri tarve saada uudelle nuorisopastorille asunto, joten rakentamista kiirehdittiin. Ensimmäiset asukkaat nuorisopappilassa olikin pastori Huovilan perhe. Seuraava nuorisopastori Ossi Alanne asui talossa myös. Seuraavaksi talossa asui kelloseppä Jouko Pulkkinen perheineen siihen asti, kun isä Arvin kuoltua 1957 talo tarvittiin omaan käyttöön. Jonkin aikaa asuimme taloa yhdessä Pulkkisen perheen kanssa. He muuttivat kirkolle Osuuspankin taloon. 60-luvun alussa alakerrassa asui nimismies Toivo Lahikainen perheineen, käsittääkseni kanslia oli siellä myös. Yläkerta oli vuokrattuna Urpo ja Irja Laitiselle, myöhemmin Sulo ja Minna Manniselle. Seppo Heiskanen perusti perheen Aili Laitisen kanssa ja he asuivat talossa, kunnes muuttivat Jyväskylään. Vuokralaisina oli ajoittain myös yhteiskoulun, kotiteollisuuskoulun ja myöhemmin Pieksämäen ammattioppilaitoksen sivupisteen opiskelijoita. Siiri Heiskanen asui talossa 1990-luvun loppupuolelle ja muutti sieltä Liukkosenmäelle rivitalo-osakkeeseen, jossa edelleenkin asuu. Pellolla kasvatettiin heinää, jonka Siiri Heiskasen veli Veikko Manninen korjasi omaan käyttöönsä pieneen latoon näillä pelloilla. Asemakaavaan tulon yhteydessä ns. manttaalipolku nimettiin Yhdystieksi ja tila Ritvalaksi. Tilasta myytiin kolme tonttia, joista ensimmäiselle rakensi talonsa Irja ja Urpo Laitinen. Samalla tontilla on Kari Laitisen talo. Tontilla oli laaja puutarha lukuisine marjapensaineen, iso mansikkamaa ja ajoittain iso kasvihuone ja laaja kasvimaa. Puutarhan tuotteita kulkeutui lasten koteihin Jyväskylään ja Riihimäelle. Ennen pitkää puutarhan hoito ja talon pito kävi Siiri-äidille liian vaativaksi. Raskain mielin talosta luovuttiin, mutta onneksi sitä isännöi sukulaisperhe, jotka ovat säilyttäneet talon luonteen huolellisesti. (Ritva Peltola, o.s. Heiskanen, sähköposti 8.9.2008): Tässä kuvassa Arvi Heiskasen rakentaman talon luona vasemmalla sen ensimmäiset asukkaat, nuorisopastori Huovilan perhe - heistä oikealle Ritva, Arvi ja Siiri Heiskanen. Näissä kahdessa sunnuntaina 14.9.2008 (S&J) otetussa kuvassa näemme Arvi Heiskasen v.1952 rakentaman omakotitalon Yhdystien varrella nykykunnossaan - talossa asuvat Putkoset.

Q) Vesitornin jälkeen Säynetiestä erkanee Tervakallentie suoraan itään. Kuvattu 22.10.2006 (S&J).

R) Säynetien ja Särkitien risteysalueilla Alanteiden omakotitalo, kuvattu 22.10.2006 (S&J). Säynetien ja Kuoretien risteyksessä sijaitseva omakotitalo - kuvattu 22.10.2006 (S&J).

S) Säynetien aivan loppupäässä siitä erkanee Tammukkatie, kuvattu 22.10.2006 (S&J). Tammukkatien ja Haukitien rivitalojen kevyenliikenteen väylää - kuvattu 22.10.2006 (S&J).

T) Levälahdentien eteläpuolella, Haukitien suunnasta takaisin uutta hautausmaata kohti palatessa sijaitsee tämä Tyyne Ylösen ennen asuttama rakennus (Karhuvuoren kohdilla). Kuvattu 22.10.2006 (S&J). Samainen rakennus - nyt kuvattuna 17.1.2009 (S&J). Ent. Ylösen talon piharakennus - kuvattu 22.10.2006 (S&J). Karhuvuorelta alas kirkonkyän suuntaan Levälahdentietä sijaitsee tämä asuinrakennus (25.4.2008 - S&J). Karhuvuorelle erkanee polku kuvassa näkyvän mäen päältä oikealle. Edellisen naapurissa itäpuolella sijaitsee tämä asuinrakennus ja pihan hirsisauna - kuvattu 25.4.2008 (S&J). Tämän rakennuksen historiasta olisi mukava saada tietoja. Marjatta Siitari lähetti (26.1.2013) tämän kuvan seuraavilla saatesanoilla: Lähes 10 vuotta siihen meni, mutta nyt saimme varman tiedon, että tässä kuvassa on Alma Mannisen vanhemmat ja sisaruksia (Alma Siitari o.s. Manninen, Kokkomäen emäntä). Tietojeni mukaan he asuivat Vihikankaalla. Alma Siitarista (o.s. Manninen) lisää sivulla #106. Olisin erittäin kiinnostunut tietämään, missä mökki sijaitsi. Joku voisi muistaa. Asian tekee kiinnostavaksi se, että isovanhempieni Hilma ja Aadi Arkon tontilla oli toinen mökki, jota kutsuttiin “Hilman mökiksi” ? Mathilda Maria Anna Kaisantytär Manninen, Pylvänäinen s. 1.2.1846 Kutemaj.7, k. 21.1.1908 Pylvänälä 4, au-lapset: Jeremias Manninen, s. 22.2.1871 Kutemaj.7, muutti Kymiin, Alma Alina Siitari o.s. Manninen s. 24.11.1874 Läsäkoski. k. 10.3.1953 Rauhajärvi 3. 1. puoliso: 12.3.1881 , Herman Henrikinpoika Pylvänäinen s. 10.10.1845 Instruala 3, k. 17.11.1914 Kangasniemi, Lapset: Eerika Pylvänäinen, Ylönen s. 11.6.1881 Suurola 2. k. 20.1.1965 Kangasniemi kk. Amanda Pylvänäinen, Tissari s. 29.6.1883 Suurola 1. Karoliina Pylvänäinen, s. 29.6.1883 Suurola 1, k. 16.4.1886 Suurola 1. Vappu Pylvänäinen, s. 1.5.1886 Kniemi 1, muutti Mikkeliin. (MS, sähköposti 26.1.2013): Uutta tietoa mökistä. Se on sijainnut Vihikankaan hautausmaan takana Levälahdentien varressa. Tontilla on nyt talo, jossa asuu Otto ja Eriikka Ylösen jälkeläisiä, Senja Ylönen?

U) Kirkolta etelään Otto Mannisen tietä kuljettaessa uuden hautausmaan jälkeen (vajaa satametriä Jussinkujan eteläisemmän liittymän jälkeen) kääntyy oikealle Levälahdentie. Risteyksen kohdilta alkaa tämän sivun kohdealue eli Vihikankaan asuntoalue (kuvattu 16.4.2006 - S&J). Otto Mannisen tien länsipuolella on uutta Vihikankaan omakoti- ja rivitaloaluetta (kuvattu 19.11.2006 - S&J), jota vastapäätä Otto Mannisen tien itäpuolella sijaitsee vielä uudempi Marjoniemen omakotialue (sivu #78). Otto Mannisen tien kevyenliikenteen väylältä näkymä Vihikankaan rivitaloalueelle etelään uuden hautausmaan nurkilla - kuvattu 14.11.2007 (S&J). Samaa näkymää Otto Mannisen tietä etelään kuvattuna Jussinkujan ja Teollisuustien risteyksien kohdilta 2.1.2009 ~ oikealla kuvassa siis uusi hautausmaa (S&J).

V) Levälahdentien risteyksestä etelään Otto Mannisen tietä ~ länsipuolella rivitaloalueen jälkeen ensimmäisenä tämä asuinrakennus ~ kuvattu 9.2.2008 (S&J). Samainen asuinrakennus kuvattuna 17.5.2009 (S&J). Edelleen etelään Otto Mannisen tietä sijaitsee tämä Alina Hokkasen asuinrakennus, jossa aiemmin on sijainnut sekatavarakauppa (kuvattu 9.2.2008 - S&J). Samainen asuinrakennus kuvattuna 19.11.2006 (S&J). Otto Mannisen tietä etelään jatkettaessa länsipuolella sijaitsee tämä asuintalo - kuvattu 19.11.2006 (S&J). Otto Mannisen tien länsipuolella edelleen etelään sijaitsee tämä asuinrakennus - kuvattu 19.11.2006 (S&J). Samainen asuinrakennus kuvattuna 8.9.2007 (S&J).