A) Kankaistentieltä erkanee hiekkakentän kohdalta oikaiseva metsätie entisen, lähes kokonaan kuivatun Kankaistenlammen läpi urheilukeskukseen. Tämä kuva on otettu 14.5.2006 (S&J) oikaisevan hiekkatien alkupäästä Kankaistentien suuntaan itään. Tämä tie syntyi uuden urheilukeskuksen myötä 80-luvun alkupuolella, mutta nykyisen tieväylän varrella oli kuitenkin jo vuosikymmeniä sijainnut "Melles-Iitan mökki", jonne pääsy entisaikoina oli ollut hankalampaa Kankaistenlammen ollessa vielä kuivaamattomana. Mökille oli johtanut vaikeakulkuiset pitkospuut, mikä oli entisestään lisännyt mökin ympärillä leijunutta salaperäisyyden tuntua. Samainen tie kesän vihreässä rehevyydessä. Kuvattuna nyt Kankaistentieltä urheilukeskuksen suuntaan hellekesän päivänä 18.6.2006 (S&J). Edellisten kuvien hiekkatie on helppo sijoittaa tämän vuonna 1988 postitetun postikorttikuvan avulla urheilukeskuksen ja sen oikealla puolella erottuvan hiekkakentän (Kankaistentien varrella) välille. Kuvan välitti käyttöömme Vesa Häkkinen huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista. Urheilukentän vasemman puolen hiekka-aukiolle nousi myöhemmin jäähalli - ja sen vierellä hetken myös kuplahalli. Kentän yläpuolella kuvassa näkyy vielä yläasteen koulurakennus vanhassa asussaan - uusi siipi valmistui v. 1995 (ja hylättiin 2010-luvun alussa home- ja sisäilmaongelmien vuoksi). Postikortin tiedot: Kuultokuva Oy, foto: Matvek-filmi ky/Peter Strebel, M2005.

B) Kankaistentieltä vanhan hiekkaisen pallokentän kohdalta lähtee hiekkatie vanhan Kankaistenlammen alueen läpi urheilukeskukseen. Sadan metrin jälkeen länteenpäin kuljettuamme tie ylittää Kankaistenlammen kuivatukseen tehdyn pääkaivannon - tehtiin ilmeisesti 70-luvun alkupuolella. Paikka on kaikkina eri vuodenaikoina erityisen maalauksellinen. Tällä paikalla ovat monet ikäluokat läheisen koulukeskuksen oppilaista eri vuosina käyneet tekemässä omia tulkintojaan kuvaamataidon tunneilla eri tekniikoilla. Ylempi otos etelän suuntaan kuvattuna talven valkeudessa 4.2.2007 (S&J). Samainen kaivanto kuvattuna 24.11.2008 (S&J). Sama maisema etelään kuvattuna kesän vihreydessä 10.6.2007 (S&J). Sama maisema kuvattuna 29.8.2008 (S&J).

Melles-Iitan mökki Kankaistenlammen saaressa (alueen kuivausojitus alulle v. 1970). C) "Melles-Iitan" eli Ida Reinikaisen mökki urheilukeskukseen johtavan hiekkatien varressa keskellä entistä Kankaistenlampea kuvattuna 11.10.1981 (S&J) hieman ennen purkamistaan. Kuvassa etualalla näkyvä silta on samalla kohtaa kuin hiekkatien nykyinen siltarumpu, jolta edellisen kuvaruudun näkymät kaivanto-ojille olivat kuvatut. Kuvan ottamisaikaan tielinja sillalta jatkui vielä koivukujaa pitkin suoraan mökin pihaan, mutta nykyisin tie urheilukeskukseen kääntyy tästä kuvasta katsottuna oikealle. Koivukujan puut ovat vielä pystyssä, mutta mökin kohta on jo täysin vesakoitunut. Melles-Iitan alkuaikoina mökki tuskin oli kuvassa näkyvän kaltainen, sitä lienee remontoitu myöhemmin. Mökin asukkaana Melles-Iitan jälkeen oli hänen tyttärensä (Lyyli Sepponen). Facebookin paikalliset ryhmämuistelijat tiesivät toukokuussa 2020 kertoa vielä lisää: Kyseisen mökin viimeisinä asukkaina mainitaan olleen Lyyli ja Armas Sepponen. Armas oli ollut töissä TVH:lla ja Lyylin jäätyä terveyskeskuksesta eläkkeelle 70-luvun alkupuolella pariskunta oli muuttanut Pieksämäelle. Tästä 60-luvun Kangasniemen kartan osasuurennoksesta käy hyvin ilmi Melles-Iitan mökkisaaren sijainti ja Kankaistenlammen olomuoto ennen vuonna 1970 alulle laitettua kuivausojitusta. Melles-Iitan mökille sillan jälkeen johtanut koivukuja on vielä paikallaan ylväästi, mutta muuten pihapiiri on täysin pensastunut. Hiekkatie urheilukentille näkyy aivan tämän kuvan oikeassa reunassa (kuvattu 14.5.2006). Vilho Manninen muistelee kirjassaan Kotipuolen raitit (1978) Melles-Iitaa ja tämän asustelua seuraavasti: Kylässä asui eräs köyhä yksinäinen nainen, Ida Reinikainen Viljo-poikansa kanssa. Pojan äiti kävi kylällä tilapäistöissä. Poika oli psyykkisesti alikehittynyt ja edelleen leikki-ikäisen lapsen tasolla. Viljo juoksi usein maantietä rautavanteen perässä ja viihtyi hyvin katajaisten nuolipyssyjen parissa. Hänen tapanaan oli halusta ammuskella nuoliaan kohti tietä kulkevia ihmisiä. Peläten tekojensa seurauksia hän juoksi paloon ja mölähteli kuin apina mennessään. Hän pääsi onnekseen myöhemmin johonkin hoitolaitokseen, jolloin mölinät kylällä lakkasivat. Ida muutti myöhemmin kylän laitaan seurakunnan maalle pienessä lammessa olevalle saarelle, johon hän oli kyhännyt laudoista jonkinlaisen asunnoksi kelpaavan mökkitönösen. Mökkiin johtivat pitkospuut, sillä mökki oli syksyisin ja keväisin veden piirittämä. Siellä se Ida eleli kuin herran kukkarossa ja kestitsi luonaan sulhaspoikia, jotka eivät olleet tosin sillä iällä, mutta ei tuo ollut morsiankaan enää mikään tyttöihminen. Lieneekö Ida ollut joskus tekemisissä Mellekseksi mainitun Oton kanssa, hän kun Melles-Iitaksi mainittiin. Otto oli kiertolainen ja kulki kamapussi olallaan emäntiä myöten. Otto oli vilkaspuheinen, häntä härnäsivät kylän pojat ja tekivät pieniä kepposia lystikseen. He laittoivat Oton tupakoihin salaa ruutia, siirtyen sitten loitommaksi Ottoa seuraamaan. Kun sätkä tai piippu hampaissa tussahti, säkenet ja porot lentelivät, Otto lähti kimpaantuneena ajamaan poikia takaa. Kepposensa onnistuttua he nauroivat Otolle juostessaan. Melles-Iitan muistavat vielä hyvin hänen elossa olevat aikalaisensa. Melles-Iita kiehtoi erityisesti tyttöjen mielikuvitusta, sillä Ida oli jonkinlaisessa povarin maineessa. Tytöt kävivät salaa hänen luonaan kuulemassa uutisia tulevista sulhasista. Idan muistetaan olleen henkilönä nuorille melko pelottavan, jota vaikutelmaa hänen asumuksensa erikoinen sijainti saarella vielä luonnollisesti lisäsi. Toisaalta Melles-Iitan tuttavuuteen päässeiden nuorten muisteluksissa hänestä saa ystävällisen kuvan. Hänen kerrotaan auliisti tarjoilleen nuorillekin vierailleen kotitekoista kiljua, joilloin poistuminen mökiltä hankalia pitkospuita pitkin oli joskus ollut todella hankalaa. Melles-Iitan mökki oli todellakin saaressa, sillä Kankaistenlampi oli vielä mm. 30-luvulla ollut varsinkin itärannoiltaan avovetisenä järvenä. Heimo Manninen muisteli Kankaistenlampea lapsuudenajoiltaan seuraavasti: (Heimo Manninen, sähköposti 29.1.2008): Kankaistenlampi oli mutapohjainen ja länsirannaltaan lähes umpeenkasvanutta kaislikkoa ja kortteikkoa. Metsälaitumella kulkeva karja kävi myös lammen syömässä kortetta. Lammen keskusta ja itäranta olivat vielä silloin avovettä lammessa olevaan saareen asti. Saaren eteläpää oli jo umpeenkasvanut. Saaresta oli pitkospuut mantereelle, mutta oli saaren asukkaalla Melles-Iitalla myös vene ja oli lammella joskus myös muita veneellä kalastavia. Lammessa oli vahva särkikanta ja keväisin sinne nousi myös hauki kutemaan. Melles-Iitan mökinpaikka kuvattuna nykypäivänä (27.5.2007). Rakennuksista ei enää ole jäljellä kuin muutamia kivijalan kappaleita, pensastunut pihapiiri on kuitenkin vielä helposti paikallistettavissa sillanjälkeisen koivukujan avulla. Metsätie entisen Melles-Iitan mökin paikalta jatkuu luonnonläheisenä urheilukentän suuntaan - kuvattu sunnuntaina 27.5.2007.

D) Kirkonkylältä tultaessa oikaisevaa hiekkatietä pitkin urheilukeskuksen rakennelmista näkyi ennen ensimmäisenä tämä kuplahalli, joka purettiin vuoden 2006 aikana. Kuplahallin ongelmana oli sen katolle jäänyt lumi, joka ehti aiheuttaa kerran hallin sortumisenkin. Kuplahallin käyttö oli monipuolista, siellä harrastettiin mm. tennistä, sulkapalloa, sählyä, sisäfutista ja kaupunkisotaa. Tämä kuva on otettu 26.12.2005 (S&J). Lumen kasautuminen kuplahallin katolle näkyy tästäkin kuvasta. Kuplahalliin oli erikoinen kahden oven sisäänkäyntiputki, perustuihan hallin pystyssä pysyminen paineilmaan. Toukokuussa v. 1997 koulun liikuntatunnilla pelattiin kuplahallin edessä pesäpalloa (jäähallia ei vielä siis ollut) - Arttu syöttää, Jaakko lyö (koululaisen kuvaustehtävä).

E) Kangasniemen jäähalli: E) Kangasniemen jäähalli (Tehomet-Areena) valmistui 90-luvun puolivälin paikkeilla eräänlaisena talkootyönä. Kangasniemen Palloilijat (KaPa-51) on pelannut jääkiekkoa ja nousi (kirjoitushetkellä) viimeisimmällä kaudella 2014-15 Suomensarjaan. Kuvattu 6.1.2008 (S&J). Harjoitusmaalit - taustalla jäähalli - kuvattu 29.3.2008 (S&J). Jäähalli kuvattuna talviaaamun auringossa 6.1.2008 (S&J) urheilukentän kuuluttamon edustalta. Tässä toukokuussa v. 1997 otetussa kuvassa jäähallin tulevalla paikalla pelailtiin vielä sopuisasti pesäpalloa (koululaisen kuvaustehtävä). Jäähalli tarjoaa erinomaiset liikuntaharrastusmahdollisuudet koululaisille ja myös KaPa-51:n arvokas juniorityö on saanut hallin myötä tärkeää kaudenpidennystä. Kuvattu 11.11.2006 (S&J). Jäähallin ilmoitustaulu kertoo, miten vilkasta kilpailutoimintaa KaPa-51 pelaajilleen pystyy tarjoamaan. Kuva 4.2.2007 (S&J). Aivan pienimmillekin jäähalli tarjoaa viihtyisät tilat ensimmäisiin luistelukokemuksiin - Luistelukoulu 4.2.2007 (S&J). Jäähallin mielenkiintoisia kattoratkaisuja - 24.11.2008 (S&J). Kangasniemen Kunnallislehti kertoi 1.11.2007 (Heini Koskela), että liikuntatoimi on hakenut 25.000 euron lisämäärärahaa. Suurin syyllinen ylityksin on ollut jäähalli ja sen rikkoutuneet kompressorit. Niiden korjauskustannukset ovat arviolta 50.000-75.000 euroa. Hiihtomajalla ja uimalassa tehdystä ilkivallasta aiheutui kunnalle 3000 euron lasku.

F) Kangasniemen urheilukenttä: Kangasniemen kentän luonnonläheisyyttä - 15.5.2008 (S&J). Kangasniemen urheilukenttä tarjoaa yleisurheilijoille ja jalkapalloilijoille hyvät suorituspaikat. Yleisöä ei kesän urheilutapahtumat Kangasniemellä valitettavasti vedä puoleensa, joten katsomotilatkin ovat saaneet rauhassa jäädä melko vaatimattomiksi. Tämä kuva on otettu 28.8.2006 (S&J) ottelusta KaPa-51 - Souls AC, Muurame 6-2 (4.div. Keski-Suomi). Yksityiskohtien hukkaputkia katsomorakenteissa - 29.3.2009 (S&J). Urheilukentän kioskipäädyssä on talviaamun auringonpaisteessa hiljaista - kuvattu 6.1.2008 (S&J). Urheilukentän huoltorakennus kuvattuna toukokuussa 1997. Tässä KaPa-51:n C-tyttöjen joukkue valmistautumassa otteluunsa 1.9.2006 (S&J). KaPa-51:n C-junioripojat kättelemässä 28.6.2006 pelatun voitollisen ottelunsa jälkeen (4-1) Jyväskylän (JPS) pelaajia. Katsomo virittäytymässä B-junioripoikien otteluun KaPa-51 - JJK Metsot sunnuntaina 27.5.2007 (S&J). Tätä kotijoukkueen puskumaalia ei erotuomari hyväksynyt (KaPa-51 - JJK Metsot 2-1 ~ B-jun. 27.5.2007 ~ S&J). Innokasta yleisöä B-juniorien pelissä sunnuntaina 27.5.2007 (S&J) - koululaisten kesälomaan enää yksi viikko. Jos Helsingin Olympiastadionilla on omat vaikeutensa juoksuratojen kaarrekulmien kanssa, niin Kangasniemen kentällä suhteet on kunnossa - 15.5.2008 (S&J). Urheilukenttä poissa käytöstä talvikuukausien ajaksi - molemmat kuvattu 23.9.2009 (S&J). Kangasniemen urheilukeskuksessa järjestettiin elokuussa 1985 jousiammunnan Suomen mestaruuskilpailut (kuva: S&J). 100 metrin lähtölaukaus on kajahtanut - seniorit rientävät matkaan - 29.6.2008 (S&J). Kalske järjesti veteraanien yleisurheilukisat myös 10.6.2007 (S&J), jolloin sprintterinaisten lähtö oli yhtä sähköinen. Veteraanien yleisurheilukisat 21.5.2009 (S&J) - kilpakävelijöiden ryhmä lähdössä matkaan, oikeassa reunassa Kangasniemen edustaja Heikki Linna. Veteraanien yleisurheilukisat 21.5.2009 (S&J) - Jorma Manninen Mikkelin Kilpa-Veikoista edustaa ikäluokassaan lajinsa huippuluokkaa. 100 metrin pikapyrähdys alkamassa - lähtöasentoja monenlaisia - 29.6.2008 (S&J). Veteraanien yleisurheilukisat Kangasniemen urheilukentällä 18.6.2006 (S&J). Kangasniemen peruskoulun ja lukion yhteiset yleisurheilukilpailut menossa 90-luvun alkupuolella - lähettäjän starttipistoolista melkoinen savupilvi (kuvaus: kuv.taidon koulutyötehtävä). Kangasniemen urheilukentällä pidettiin lauantaina 9.6.2007 (S&J) kaikkien rotujen koiranäyttely, jolloin kentällä vieraili yli 1500 haukkujaa eri puolilta maata. Urheilukentän historian alkulehdille - tässä kuvassa ollaan tekemässä ensimmäisiä maansiirtotöitä Teollisuustien varteen 80-luvun alkupuolella (S&J).

G) Urheilukentän vierelle on jo pitkään suunniteltu uutta harjoituskenttää jalkapalloilijoille. 1.5.2006 (S&J) kentän pohjustavat maansiirtotyöt olivat alkaneet ja paikka saanut erikoisen järvimaisen luonteen. Taustalla jäähalli ja urheilukentän huoltorakennus. PÄIVITYS: toukokuussa 2020 virallista harjoituskenttää tuosta projektista ei ollut vielä syntynyt - lähinnä ehkä paikoitusaluetta. Harjoituskentän työmaan takaa kiertää talvisin latulinja Teollisuustien ylittävälle sillalle, kuvattu urheilukentän katsomosta 27.5.2007 (S&J). Kangasniemen Kunnallislehti kirjoitti 1.11.2007 (Sirpa Katainen): Urheilukeskuksessa uuden pallokentän rakentaminen on jo aloitettu ja alueelle on ajettu kivilouhetta ja täyttömaata. Investointi toteutuu vuosina 2009-2010 ja maksaa 240.000 euroa. Nykyisen urheilukentän kunnostamista suunnitellaan - samoin jääkiekko-tenniskentän, huoltorakennuksen ja piha-alueen peruskorjausta. Itse kunnostus olisi vuorossa vuosina 2009-2010 ja vie 500.000 euroa. Ulkoilureittejä kunnostetaan ja rakennetaan tulevina vuosina. Urheilukeskuksen alueelle hankitaan neljä ulkokuntosalilaitetta 6000 eurolla. Jari T. Lukkarinen kuvasi Kangasniemen urheilukentän v. 1983 (kiitos käyttöluvasta).

H) Urheilukentän sivuitse kulkevan hiihtoladun turvallinen Teollisuustien ylittäminen vaati erityisen sillan rakentamista. Kuva on otettu etelänpuolelta siltaa 26.12.2005 (S&J), taustalla näkyy jäähalli.

I) Teollisuustien länsipuolella metsän suojassa sijaitsee Kangasniemen hiihtokeskuksen ampumaratapaikka huoltorakennuksineen. Kuvattu 1.1.2007 (S&J). Ampumaradan huoltorakennus joutui ilkivallantekijöiden kohteeksi kahtena peräkkäisenä päivänä kesän 2007 ensimmäisenä viikonloppuna - rakennuksen ikkunoita oli rikottu järjestelmällisesti isoillakin kivenmurikoilla. Hyvästä osumatarkkuudestaan huolimatta tekijät joutunevat sakkokierroksille? Sunnuntaina 26.8.2007 (S&J) Kangasniemen ampuraradalla ja sen läheisillä pururadoilla järjestettiin ampumajuoksukilpailut. Kangasniemen ampumaradalta toimitsijat kaikonneet - 29.8.2008 (S&J) - lienee ollut alkamassa naisampujien harjoitusvuoro? Kansalliset ampumahiihtokilpailut Kangasniemellä 12.1.2008: Vähälumisen talven vuoksi lunta oli jouduttu kilpailulatuja varten tuomaan kahdella kuorma-autolla ja kolmella traktorilla uuden uimalan alueella toimineelta lumitykiltä. Kalskeen ampumajaoston pj. Martti Järvinen kertoi paikallislehdessä (10.1.2008) lumitykin tuottaneen neljässä päivässä useita tuhansia kuutioita lunta. Kuvattu 12.1.2008 (S&J). Ampuhiihtokilpailun lähtöalueella kilpailujännitystä - lähettäjinä paikkakunnan omat miehet Reino Salmela (vas.) ja Teuvo Niinineva. Kangasniemen oma tyttö lähdössä matkaan kilpailunumerolla #31. (12.1.2008 * S&J). Kilpailu on ottanut koville - mutta maalissa odotti kuumaa mehua tällekin kirkkonummelaiselle urheilijapojalle. Ainakin juniorisarjalaiset hiihtivät ilman asetta selässä, ase tarjottiin käyttöön vasta ampumapaikoilla (12.1.2008 * S&J).

J) Ampumaradalle johtavan Hiihtäjäntien varrella sijaitsee tämä alkujaan Auvisen omistukseen kuulunut omakotitalo - kuvattu 26.8.2007 (S&J). Tämän omakotitalon rakennuttivat Hiihtäjäntien varrelle aikanaan Veijaset (26.8.2007 * S&J). Tämän omakotitalon rakennuttivat Hiihtäjäntien varrelle aikanaan Tarvoset (26.8.2007 * S&J). Hiihtäjäntien viimeinen asuinrakennus ennen ampumarataa tien eteläpuolella on tämä Elias Hokkasen talo - kuvattu 29.8.2008 (S&J). Hiihtäjäntietä lännestä kohti Teollisuustien varrella näkyvää jäähallia - kuvattu 29.8.2008 (S&J).

K) Teollisuustien eteläpäässä tie tekee 90-asteen mutkan itään Otto Mannisen tietä ja uutta hautausmaata kohti. Käännöskohdasta jatkuu pihatie oikealle asuinrakennukselle (nyk. Laitinen, ennen Evi Joutsalainen) ja vasemmalle kulkuyhteys Karhuvuorelle. Kuvattu 1.1.2007 (S&J). Karhuvuoren pohjoispuolella sijaitsee tämä nykyisin Laitisten omistuksessa oleva asuinrakennus - aiemmin Evi Joutsalainen. Kuvattu 17.1.2009 (S&J). Karhuvuoren laelta pohjoiseen kirkonkylälle auennut maisema on nyttemmin kasvanut melko tarkkaan umpeen - kuvattu 1.1.2007 (S&J). Uusi vuosi oli alkanut melkein täysin lumettomana.