|
C) "Melles-Iitan" mökki urheilukeskukseen johtavan hiekkatien varressa keskellä entistä Kankaistenlampea kuvattuna 11.10.1981 (S&J) hieman ennen purkamistaan.
Kuvassa etualalla näkyvä 'silta' on samalla kohtaa kuin hiekkatien nykyinen siltarumpu, jolta edellisen kuvaruudun näkymät kaivanto-ojille olivat kuvatut.
Kuvan ottamisaikaan tielinja sillalta jatkui vielä koivukujaa pitkin suoraan mökin pihaan, mutta nykyisin tie urheilukeskukseen kääntyy tästä kuvasta katsottuna oikealle. Koivukujan puut ovat vielä pystyssä, mutta mökin kohta on jo täysin vesakoitunut.
'Melles-Iitan' alkuaikoina mökki tuskin oli kuvassa näkyvän kaltainen, sitä lienee remontoitu myöhemmin. Mökin asukkaana 'Melles-Iitan' jälkeen oli hänen tyttärensä.
'Melles-Iitan' mökille sillan jälkeen johtanut koivukuja on vielä paikallaan ylväästi, mutta muuten pihapiiri on täysin pensastunut. Hiekkatie urheilukentille näkyy aivan tämän kuvan oikeassa reunassa (kuvattu 14.5.2006).
Vilho Manninen muistelee kirjassaan 'Kotipuolen raitit' (1978) 'Melles-Iitaa' ja tämän asustelua seuraavasti:
Kylässä asui eräs köyhä yksinäinen nainen, Ida Reinikainen Viljo-poikansa kanssa. Pojan äiti kävi kylällä tilapäistöissä. Poika oli psyykkisesti alikehittynyt ja edelleen leikki-ikäisen lapsen tasolla. Viljo juoksi usein maantietä rautavanteen perässä ja viihtyi hyvin katajaisten nuolipyssyjen parissa. Hänen tapanaan oli halusta ammuskella nuoliaan kohti tietä kulkevia ihmisiä. Peläten tekojensa seurauksia hän juoksi paloon ja mölähteli kuin apina mennessään. Hän pääsi onnekseen myöhemmin johonkin hoitolaitokseen, jolloin mölinät kylällä lakkasivat.
Ida muutti myöhemmin kylän laitaan seurakunnan maalle pienessä lammessa olevalle saarelle, johon hän oli kyhännyt laudoista jonkinlaisen asunnoksi kelpaavan mökkitönösen.
Mökkiin johtivat pitkospuut, sillä mökki oli syksyisin ja keväisin veden piirittämä. Siellä se Ida eleli kuin herran kukkarossa ja kestitsi luonaan sulhaspoikia, jotka eivät olleet tosin sillä iällä, mutta ei tuo ollut morsiankaan enää mikään tyttöihminen.
Lieneekö Ida ollut joskus tekemisissä 'Mellekseksi' mainitun Oton kanssa, hän kun 'Melles-Iitaksi' mainittiin. Otto oli kiertolainen ja kulki kamapussi olallaan emäntiä myöten. Otto oli vilkaspuheinen, häntä härnäsivät kylän pojat ja tekivät pieniä kepposia lystikseen.
He laittoivat Oton tupakoihin salaa ruutia, siirtyen sitten loitommaksi Ottoa seuraamaan. Kun sätkä tai piippu hampaissa tussahti, säkenet ja porot lentelivät, Otto lähti kimpaantuneena ajamaan poikia takaa. Kepposensa onnistuttua he nauroivat Otolle juostessaan.
'Melles-Iitan' muistavat vielä hyvin hänen elossa olevat aikalaisensa. 'Melles-Iita' kiehtoi erityisesti tyttöjen mielikuvitusta, sillä Ida oli jonkinlaisessa 'povarin' maineessa. Tytöt kävivät salaa hänen luonaan kuulemassa 'uutisia tulevista sulhasista'.
Idan muistetaan olleen henkilönä nuorille melko pelottavan , jota vaikutelmaa hänen asumuksensa erikoinen sijainti saarella vielä luonnollisesti lisäsi. Toisaalta 'Melles-Iitan' tuttavuuteen päässeiden nuorten muisteluksissa hänestä saa ystävällisen kuvan. Hänen kerrotaan auliisti tarjoilleen nuorillekin vierailleen kotitekoista kiljua, joilloin poistuminen mökiltä hankalia pitkospuita pitkin oli joskus ollut todella hankalaa.
'Melles-Iitan' mökki oli todellakin saaressa, sillä 'Kankaistenlampi' oli vielä mm. 30-luvulla ollut varsinkin itärannoiltaan avovetisenä järvenä. Heimo Manninen muisteli 'Kankaistenlampea lapsuudenajoiltaan seuraavasti:
(Heimo Manninen, sähköposti 29.1.2008): 'Kankaistenlampi' oli mutapohjainen ja länsirannaltaan lähes umpeenkasvanutta kaislikkoa ja kortteikkoa. Metsälaitumella kulkeva karja kävi myös lammen syömässä kortetta. Lammen keskusta ja itäranta olivat vielä silloin avovettä lammessa olevaan saareen asti. Saaren eteläpää oli jo umpeenkasvanut. Saaresta oli pitkospuut mantereelle, mutta oli saaren asukkaalla ”Melles-Iitalla” myös vene ja oli lammella joskus myös muita veneellä kalastavia. Lammessa oli vahva särkikanta ja keväisin sinne nousi myös hauki kutemaan.
'Melles-Iitan' mökinpaikka kuvattuna nykypäivänä (27.5.2007). Rakennuksista ei enää ole jäljellä kuin muutamia kivijalan kappaleita, pensastunut pihapiiri on kuitenkin vielä helposti paikallistettavissa sillanjälkeisen koivukujan avulla.
Metsätie entisen 'Melles-Iitan mökin' paikalta jatkuu luonnonläheisenä urheilukentän suuntaan - kuvattu sunnuntaina 27.5.2007.
|