7) Kirkkoniementietä meijerin suuntaan Kalliolantien risteyksestä.
(Svala & Joutsi * viimeisimmät muutokset: 29.1.2016)

Kirkkoniementien näkymä meijerin suuntaan 1950-luvulla:

A) Kirkkotapulista otettu näkymä Kirkkoniementietä meijerin suuntaan 1950-luvulla. Kuva on peräisin Kaisa Huttusen valokuva-albumista. Alla samasta kuvasta osasuurennos. Oikeassa alakulmassa näkyvien Svalan asuinrakunnusten takana Pyykkösten asuintalo ja puutarhaa.


Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Kuvaaja on ollut Albin Aaltonen. Kortin on aikoinaan postittanut Vappu Kangasniemeltä Helsingin Lauttasaareen. Kuvalle antaa jonkinlaisen aikahaitarin oikealla näkyvän kivikansakoulun vasemmalla puolella erottuva parakkikoulu, joka sijaitsi paikallaan vuosien 1946-58 aikana. Etualalla meijeri ja mylly. Kirkolle johtavan tien varrella - kirkon ja tapulin edessä ¨vanha seurakuntatalo (purettiin 1968). Svalan ja Pyykkösten asuinrakennukset erottuvat parakkikoulun kohdilla rannan puolella (osin puiden peittäminä kuitenkin).

Pyykkösten asuinrakennus ja puutarha (Ruohoranta):

B) Svalan tontilta itäänpäin jatkettaessa Kirkkoniementietä tullaan paikalle, missä 11.10.2008 asti sijaitsi Pyykkösen talo. Hjalmar Pyykkönen aloitti jo 1930-luvulla Ruohorannan Puutarhan tonttinsa järvenpuoleisella, puistomaisella piha-alueella. Toini Pyykkönen ja Maire Rasmus jatkoivat toimintaa.
Siiri Laitinen muistelee (8.7.2008), että Sulo Selin piti aikoinaan Enso-Gutzeit Oy:n konttoria kuvan vasemmanpuoleisen ikkunan huoneessa. Hjalmar Pyykkönen oli tuolloin toiminut kunnantalolla talonmiehenä ja asunut siellä työsuhdeasunnossa - kotitalo oli ollut vuokralla Sulo Selinillä, joka sitten v.1945 siirtyi tien toiselle puolelle Gutzeitin uuteen rakennukseen. Sillä paikalla olivat aikaisemmin asuneet Vainiot, maalari ja parturikampaaja.

Keväällä 2007 Pyykkösten rakennus oli siirtynyt perikunnalle ja talo odotteli tyhjillään tulevia aikoja. Kuvattu 6.5.2007 (S&J). Keväällä 2008 talo myytiin - kuvan talon portailta kaipaan yhä vielä pystykorva Jullen 80-lukulaista haukuntaa.

Tässä Julle-koira pihansa valtiaana - kuvattu 1980-luvun alussa (S&J).

Julle-koira saa kehuja Maire Rasmukselta - kuvattu 1980-luvun alussa (S&J).

Pyykkösten talo kuvattuna elokuussa 1982 (S&J), jolloin rakennuksen pihapiiri kukoisti asukkaittensa viherpeukaloiden jäljiltä.


Entinen Pyykkösten talo kuvattuna 6.5.2007 (S&J) pihan puolelta.

Entinen Pyykkösten talo kuvattuna 19.6.2008 (S&J) pihan puolelta.

Entinen Pyykkösten talo kuvattuna 11.7.2008 (S&J) .

Entinen Pyykkösten talo kuvattuna 29.7.2008 (S&J) tien puolelta.

C) Kun Kangasniemellä pidettiin v.1934 suuret maatalousnäyttelyt ja -juhlat (viereisen koulun kentällä), Pyykkösten puutarha toimi virallisesti mallipuutarhana. Nämä kuvat siis vuodelta 1934.


Ruohorannan puutarhaan haluttiin ostaa kuivia koivuhalkoja 14.10.1953 - ilmoitus Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa.


Seppo Virtasen ottama kuva 1950- tai 1960-luvulla: edessä (vas.) Hjalmar ja Ida Pyykkönen, takana (vas.) heidän tyttärensä Toini Pyykkönen ja puutarhuri Maire Rasmus.

Seppo Virtasen samalla kertaa (edellisen kanssa) ottama Pyykkösten perhekuva (Maire Rasmus poistunut kuvasta).

D) Pyykkösten talon piharakennus kuvattuna syksyn väriloistossaan 5.10.1980 (S&J). Taustalla erottuu pihan kasvihuone.

Pyykkösten pihassa sijainnut kasvihuone kuvattuna kahdesti 6.5.2007 (S&J) - ylempi pohjoispuolelta ja alempi etelästä rannanpuolelta. Aika oli jo jättänyt jälkensä.

Piharakennuksen yhteyteen kuului kuvassa näkyvä puusee. Paikalla oli kuvaushetkellä 6.5.2007 (S&J) yhä nähtävissä kivijalkaa suuremmastakin piharakennuksesta, jossa Jussi Svalan muistaman mukaan oli erikseen lehmänavetta ja hevostalli.

Viereisellä meijerillä isännöitsijänä toimi vuodet 1943-65 Mauri Siikanen. Hänen perheensä pikkutyttö Leena teki 50-luvun alkupuolella (n. nelivuotiaana) tuttavuutta Pyykkösten Pekka-hevosen kanssa lähemminkin, kuten hän nyt myöhemmin muistelee:
(Leena Siikanen-Toivio, sähköposti 17.8.2008): Pyykkösen navettaan - ja erityisesti sen asukkiin eli hevoseen nimeltä Pekka minulla oli aivan erityinen suhde. Tuo Pekka-koni potkaisi minua nimittäin kerran päähän (olin noin 4- vuotias). Osumatarkkuus konilla oli onneksi sen verran hyvä, että vain kulmakarvat lähtivät, mutta silmä säästyi. Turhamaisena ihmisenä olen tietenkin ollut Pekalle katkera yli 50 vuotta myös kulmakarvojen menetyksestä.

Pyykkösten entinen piharakennus kuvattuna 21.12.2008 (S&J).

E) Pyykkösten pihalla ollut saunarakennus Svalan tontin vieressä kuvattuna 16.6.1981 (S&J).

Sama autioitunut sauna kuvattuna 6.5.2007 (S&J).

Entisen Pyykkösen asuintalon purkaminen polttamalla 11.10.2008:

F) Tässä kuvasarjassa näkyy havainnollisesti Pyykkösten entisen asuinrakennuksen viimeisen päivän tulikuumat vaiheet (kuvaus: RS-J, 11.10.2008).

G) Kalliolan koulun itänaapurina sijaitsee ent. Bruno ja Jenny Virtasen talo. Virtasten poika Esko aloitti talon remontin v.2005 ja kuvassa ollaan edistytty jo loppusilaukseen eli pintamaalaukseen - kuvattu 13.6.2006.

Virtasten talo valmiiksi remontteerattuna - kuvattuna 6.5.2007. Pihapiiri on saanut myös huolitellun ilmeen, viereinen koulun pihapiiri antaa miljöölle oman miellyttävän leimansa.

Virtasten talossa on joulunvietto alkamassa - kuvattu aatonaattona eli 23.12.2007.

Virtasten talo kuvattuna 22.11.2008.

Tässä kuvassa poseeraavat Jenny ja Bruno Virtanen sekä perheen kuusi lasta kotoisessa olohuoneessaan. Kuvan antoi käyttöömme 24.4.2010 lapsista nuorin eli Esko Virtanen. Tämä kuva kuuluu Eskon isoveljen Sepon 1950- ja 1960-lukujen aikana kuvaamien yli 700 otoksen kokoelmaan, joiden ansiokkaasta sadosta pääsemme nyt sivustollammekin nauttimaan.
Kuvassa takarivissä vasemmalta: Aarne, Osmo, äiti-Jenny, isä-Bruno ja oikealla seisomassa Seppo. Edessä istumassa vasemmalta Valto, Esko ja Seija.

Virtasten talo Seppo Virtasen kuvaamana 1950- tai 60-luvulla. Vasemmalla Enso Gutzeitin talona muistettu rakennus, jossa asuivat vuodesta 1945 Selinit ja joulun 1968 jälkeen Lahtiset. Meijerikin näkyy takavasemmalla.
Lahtisten talon oikealta puolelta taas pilkistää ilmeisesti punainen talo, jossa meijerin isännöitsijä Siikasen perhe asui ennen muuttoaan meijerin yläkertaan:
(Leena Siikanen-Toivio, sähköposti 17.8.2008): Isäni Mauri (Siikanen) oli siis meijerin isännöitsijänä vuodesta 1943 vuoteen 1965, jolloin jäi eläkkeelle. Punainen talo oli asuinkäytössämme, sieltä muutimme meijerin yläkertaan.

Seppo Virtasen 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa kuvaamia otoksia löytyy lisää erikoissivuiltamme (Esko Virtanen luovutti kuvat käyttöömme huhtikuussa 2010):

LINKKI: Seppo Virtasen kuvien erikoissivuille.

Virtasten talo kuvattuna 12.8.2007.

H) Lahtisten talo kuvattuna 13.6.2006 ~ S&J (Lahdensivu). Tämä talo on rakennettu v.1945 Enso Gutzeit-yhtiön työsuhdeasunnoksi (Sulo Selin). Ennen Gutzeitin uutta rakennusta paikalla asuivat Vainiot - Viljo ja Martta. Heidän asunnostaan on ilmeisesti ainakin osia jäljellä piharakennuksissa. Tässä uudessa talossa on asunut vuodesta 1945 Sulo Selin perheineen (poika Seppo), sittemmin Raili ja Lauri Lahtinen, jotka lunastivat talon omakseen.

Tässä kuvassa ovat Martta ja Viljo Vainio, kyseisen Gutzeitin talon paikalla aiemmin asunut pariskunta. Heidän lapsenlapsensa Maria Vainio (Lempäälästä) lähetti tämän kuvan 29.7.2010.
(Maria Vainio, sähköposti 29.7.2010): Voin antaa lisää tietoa mummustani ja papastani sen verran, että Martta Vainio oli syntynyt 26.9.1903 ja kuoli 23.1.1992. Viljo Vainio oli syntynyt 5.2.1905 ja kuoli 3.8.1974. En valitettavasti tiedä, koska heidän kuvansa on otettu ja missä.

Seppo Virtanen kuvasi tämän kotitalonsa pihanäkymän todennäköisesti 50-luvun jälkipuoliskolla. Takana näkyy hyvin Sulo Selinin tuolloin perheineen asuttama Gutzeitin talo.

Lahtisten talo kuvattuna 'kentän puolelta' pohjoisesta 90-luvun loppupuolella.

Lahtisten talo 'Kirkkoniementien' puolelta kuvattuna 28.1.2007 (S&J)

(Ismo Lahtinen, sähköposti 16.4.2007): Kirkkoniementielle perheemme muutti jouluna -68 Säästöpankintalosta. Olin aloittanut koulun syksyllä -68. Kävin ensimmäisen luokan nykyisessä Kalliolan koulussa, joten koulumatka oli lyhyt. Opettajana toimi Nykäsen Valma. Toisella luokalla koulumatka piteni, kun menin Kankaistentielle. Koska asuttiin urheilukentän vieressä, niin kentällä vietettiin paljon aikaa. Härkösen Askon kanssa urheiltiin kentällä lähes päivittäin. Myös jalkapalloa ja pesäpalloa pelattiin kentällä ahkerasti.

Samaa Lahtisten talon pihapiiriä kuvattuna 12.8.2007 (S&J).


Paula Tiihonen lähetti (17.3.2012) kuvakokoelmistaan neljä kuvaa, joissa on vuoden 1945 aikoihin tekeillä tässä kuvaruudussa esitelty Enso Gutzeit-yhtiön työsuhdeasunto (Sulo Selin) - myöhemmin Lahtisten omistukseen siirtynyt asuintalo.
Toinen rakennusmiehistä on Lauri "Lassi" Tissari - ylhäällä olevassa kuvassa vasemmalla. Hän toimi myöhemmin ansiokkaasti käsityöopettajana, koulun vahtimestarina ja mieskuorolaisena. Toinen rakentajista on toistaiseksi vielä tunnistamatta.

I) Vasemmalla Lahtisten talo - oikealla Keiturien talo. Kuvattu 22.11.2009 (S&J).

Lahtisten talosta edelleen itäänpäin - vasemmalla Keiturin talo, oikealla remontti käynnissä Hilkka Illukan talossa. Kuvattu vuonna 1988.
Keiturin talon paikalla oli aiemmin Adolf Närväisen talo, jonka alakerrassa asuivat vuokralla Hilja ja Antti Sutka. Illukan paikalla asui aiemmin Malakias Ahoharju, jonka talon yläkerrassa Sutkat myös ehtivät asua (haastattelu: Adolf Närväisen tytär Eeva, 17.1.2008).

Tässä vanhassa meijerikuvassa erottuu vielä aivan vasemmassa reunassa mainittu Adolf Närväisen asuinrakennus Kirkkoniementien pohjoispuolelta. Kyseisen talon paikalle nousi siis myöhemmin Keiturien valkoinen omakotitalo.
Tästä Leena Siikanen-Toivion (elokuussa 2008) käyttöömme antamasta vanhasta valokuvasta puuttuu valitettavasti tarkempi ajoitus.

Keiturin talo kuvattuna 6.5.2007 (S&J). Etualan kiviaita lienee Keiturin itäpuolen naapurissa aikoinaan asuneen Malakias Ahoharjun rakentama (nykyisin naapurissa asuu Illukka).

Tässä kuvassa vasemmalta rakennukset: Keituri ja Illukka - kuvattu 22.11.2009 (S&J).

Tämä kuva Illukan talosta on otettu 29.7.2008 (S&J). Illukka asunut vuodesta 1996. Aiemmin asuneet Veikko Saksa perheineen ja Malakias Ahoharju vaimonsa kanssa.

J) Aino ja Juho Lappalaisen talon purkutyö käynnissä - kuvattu 10.5.1981. Heidän vuokralaisenaan oli yläkerrassa asunut kauan "Pitkä-Iita" (Marttinen). Paikalle nousseeseen uuteen taloon muuttivat Sinikka ja Unto Väisänen.

Tässä Aino ja Juho Lappalaisen rakennuksessa asui 60-luvun alussa Seppäsen perhe:
(Rauno Seppänen, sähköposti 28.5.2007): Asuin vanhempieni ja sisareni kanssa talon alakerrassa 1950- ja 60-luvun taitteessa. Elokuussa 1961 perheemme muuttokuorma lähti talon pihasta kohti Mikkelin maalaiskunnan Rantakylää. Olin tuolloin 4-vuotias.

60-luvun loppupuolella rakennuksen alakerrassa asuivat Helmi ja Viljami Mutikainen (meijeriautonkuljettaja). Rakennuksen oli ennen sotia rakentanut Lappalainen (haastattelu 17.1.2008, Jussi Svala).

Lappalaisten puutalon paikalle rakennettu Väisästen tiilirakennus - kuvattu 22.11.2009 (S&J).

K) Väisästen itänaapurin pihapiiriä kuvattuna 27.8.2009 (S&J). Talon alkuvaiheisiin kuuluvat nimet Aati ja Anni Reinikainen.

L) Uusia meijerin rivitaloja vastapäätä, Kirkkoniementien pohjoispuolella, sijaitsevat nämä rakennukset ~ kuvattu 22.11.2009 (S&J). 40-luvun lopulta oikeanpuolimmaisen talon alkuhistoriaan kuuluvat nimet Aarne ja Ida Parkkinen. Myöhemmin Paavo Hämäläinen perheineen ja Laihot.

M) Entisen meijerin tontille rakennettava ensimmäinen rivitalo on alkanut nousta Meijeriniemen alkuun.
Kuvassa (14.9.2006 - S&J) uutta rakennusta 'tarkastamaan' on jäänyt sauvakävelylenkillään ollut Kalevi Peljo. Uuden rakennuksen takana oleva keltainen meijerin varasto oli jo kuvaushetkellä purkutuomionsa saanut.

Ensimmäinen rivitalo valmiina - kuvattu 29.7.2008 (S&J)
.

N) Meijerin itäpuolella, melko lähellä Peljonrantana tunnettua venepaikkaa (liki Kirkkoniementien ja Tervaniementien risteystä) sijaitsi vuoteen 2007 asti tämä Meijerin keltainen varastorakennus (kuvattu 11.12.2005 - S&J). Samoilla paikoilla sijaitsi vielä 80-luvun alkupuolella tynnyrisauna.
Tämä varastorakennus siis purettiin ja kesällä 2007 paikalle alettiin kuvan vasemman reunan hiekka-alueelle rakentaa toista meijerinalueen uusista rivitaloista, mikä valmistui alkuvuodeksi 2008.

Jukka Kiljunen muisteli 12.8.2007 (ohikävellessämme) entisen meijerin sahan sijainneen suunnilleen näiden kahden uuden rivitalon välisellä alueella.

O) Kirkkoniementie tekee jyrkän mutkan pohjoiseen uusien rivitalojen jälkeen - Valtosten rakennuksen kohdalla, taustalla meijerialueen uutta rivitaloa. Samalla tien nimi muuttuu Tervaniementieksi - kuvattu 26.4.2009 (S&J). Taustalla näkyy uusi rivitalo, mikä rakennettiin edellisen kuvaruudun meijerin keltaisen peltivaraston paikalle.

Valtosten talo kuvattuna Tervaniementien puolelta 11.12.2005 (S&J).

seuraavalle sivulle #8

Sivuluettelo 1-107

etusivulle