68) Kankaistentietä etelään koulukeskuksen ohi.

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 19.1.2016)

Tällä sivulla kuljetaan Kankaistentietä pohjoisesta etelään - Keskustien risteyksestä alkaen. Sivustollamme on tämän samaisen Kankaistentien pohjoispäätä esitelty aiemmin jo useilla eri sivuilla (#49, #50, #53, #54 ja #67), joten tällä sivulla ohitamme jo käsitellyt kohteet.

Kangasniemen nykyinen lukiorakennus (alk. tällä paikalla v.1995):

A) Kankaistentien länsipuolella kunnan rivitaloasuntojen jälkeen sijaitsee tämä marjapuuronvärinen Kangasniemen nykyinen lukiorakennus. Rakennus valmistui v.1958 Kirkonkylän kansakouluksi (luokat 3-6). Kangasniemen lukioksi rakennus muuttui v.1995 uusien koulukeskussuunnitelmien myötä. Kuvattu 10.12.2005 (S&J).

Lukiorakennus kuvattuna 30.1.2009. Rakennuksessa toiminut lukio vuodesta 1995 alkaen.

Lukiorakennuksen ulkonäössä on vuosien varrella tehty vain pieniä modernisointeja sisäänkäyntien kohdilla - ylempi kuvattu 11.2.2007 (S&J) - alempi 5.4.2009 (S&J).

Vauhdikasta uudisarkkitehtuuria pihatason puolella - kuvattu 11.2.2007 (S&J).

Nämä kaksi 10.12.2006 otettua kuvaa (S&J) ovat lukiorakennuksen porrasaulasta, joka toimii samalla opiskelijoiden oleskelutilanakin. Vuosina 1958-95 näissä portaissa ramppasi pienempää koululaisjoukkoa, mutta varmasti ainakin yhtä innokasta.

Lukiolaisopiskelijoiden oleskelu- ja työskentelytilat (=Teekki) sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Talo tarjoaa tietokoneet ja huonekalut - muut virikkeet lukiolaiset ovat pääasiassa suunnitelleet itse. Kuvattu 10.12.2006 (S&J).

Kangasniemen lukion ikäluokka (vuonna 1990 syntyneet) on saavuttanut yhden etappinsa - penkinpainajaispäivän ajelu lähdössä lukion pihasta torstaina 12.2.2009 (S&J).

Sama koulurakennus Kirkonkylän kansakouluna ja ala-asteena vuosina 1958-95:

B) Tämä Kankaistentien uuden kansakoulun neljännen vuosiluokan kuva on vuodelta 1958. Tämä ikäluokka oli aloittanut syksyllä 1955 opintiensä vanhan hautausmaan viereisessä parakkikoulussa ja siirtynyt seuraaviksi kahdeksi lukuvuodeksi tien toiselle puolelle varsinaiseen kivikansakouluun. Neljänneksi kouluvuodekseen he saivat siis komennuksen vastavalmistuneeseen uuteen kansakoulurakennukseen Kankaistenlammen rannalle.
Tämän kuvan antoi käyttöömme Leena Siikanen-Toivio, joka on kuvassa keskimmäisessä rivissä viides oikealta. Tämän ikäluokan seikkailuja on seurattu tarkemmin jo sivulla #4. Sieltä löytyy myös ikäluokan aiemmat luokkakuvat ja tietoa parakkikoulun lapset-projektista, jonka kesän 2008 aikana laittoi alulle yksi ikäluokan oppilaista - Jukka Kiljunen.

(Jukka Kiljunen, sähköposti 25.8.2008): Eturivi vasemmalta: Ritva Heiskanen, Hannele Laitinen, Marjut Laine, opettajamme Helmi Romo, Kaija Manninen, Eeva Kortelainen, Anna-Maija Pylvänäinen ja Mirja Poikolainen.
keskirivi vas: Reijo Pynnönen, Jukka Kiljunen, Maija Lahikainen, Marketta Pikkarainen, Paula Pesonen, Leena Siikanen, Anneli Möttö, Keijo Naumanen, Kari Kuitunen ja Reijo Manninen.
takarivi vas: Eero Kortelainen, Seppo Kuitunen, Seppo Kääriäinen, Valto Rahikainen, Hannu Jalava, Markku Lehkonen, Teuvo Marttinen, Raimo Siitari ja Arto Salmi.
Kuvasta puuttuu ainakin Soile Aartiala, joka tuli luokallemme vasta kuvanoton jälkeen muutettuaan paikkakunnalle kesken kevätlukukauden.

Tämäkin kuva on Leena Siikanen-Toivion kokoelmista. Kuva on otettu lukuvuoden 1958-59 aikana, jolloin em. parakkikoululaisten ikäluokka oli siirtynyt neljännelle luokalleen vastavalmistuneeseen uuteen koulurakennukseen nyk. Kankaistentien varteen.
Tämän valokuvan otti Erkki Vassinen (Kuvapojat), seinässä olevan kellon mukaan on menossa kello yhden välitunti. Etualalla pyörätelineellä tumma takki päällä ja karvalakki päässä istuu Jukka Kiljunen, joka vielä muistaa tämän kuvaushetken.

(Jukka Kiljunen, sähköposti 25.8.2008): Lippu liehuu uutukaisen koulun tangossa kevättalven auringossa vuonna 1959. Onko siis ollut Runebergin päivä vai Kalevalan päivä? Vai olisiko liputus liittynyt vihkiäisjuhlallisuuksiin? Pääjuhla oli eräänä sunnuntaina mahdollisesti maaliskuussa. Itsekin esitin juhlassa lausuntaa ja muistan paljon juhlaohjelmasta, puhujien nimiä yms. Muistini saattaa kuitenkin nimissä erehtyä, joten jääkööt nimet mainitsematta.
Tämä Kirkonkylän pahan kouluahtauden poistumiseen liittynyt merkkitapaus on varmaan uutisoitu näkyvästi kaikissa paikkakunnalle tuolloin levinneissä lehdissä ja myös juhlauutiset löytyisivät niiden arkistoista.
Ehkä kunta tai joku vielä korkeampi julkinen taho oli tilannut Erkki Vassiselta tämän kuvan tai hän ymmärsi itse aiheen tärkeyden ja kuvan hyödyntämismahdollisuudet monenlaiseen käyttöön. Hän tarjosi kuvaa myös oppilaiden ostettavaksi tavanomaisten luokkakuvien ja myös poikkeuksellisesti otetun uuden koulun opettajiston yhteiskuvan kanssa.
Itse en tätä kuvaa tuolloin perheemme tiukan rahatilanteen takia lunastanut, vaikka olenkin siinä itse etualalla tuo karvahattuinen poika. Muistan menneeni ihmettelemään lähempää Vassisen mielestäni hienoa kameraa ja hän pyysikin minua jäämään paikalle kuvan etualaa elävöittämään. En ollut nähnyt tätä kuvaa 49 vuoteen. Olin jopa muistanut Vassisen mallailleen minua seisomassa pyörätelineen päällä, mutta lopulliseksi asetelmaksi jäi näköjään tämä.

(Ritva Peltola o.s. Heiskanen, sähköposti 25.8.2008): Minulla on vahva mielikuva, että tässä kuvassa Kankaisten koulun pihalla lippu liehuu suomalaismenestyksen johdosta Squaw Valleyn talviolympialaisissa 1960 (19.-28.2.1960). Kultaa voittivat Kalevi Hämäläinen, 50 km ja miesten 4x10 km:n viestijoukkue, jossa hiihtivät Mäntyranta, Alatalo, Huhtala ja Hakulinen.
Pihalla olevalla pitkällä lumikinoksella seisoskeleva tyttöporukka lauloi "Squaw Valley, Squaw Valley, Squaw Valley, se kaikkien huulilla on..." Olisikohan Kai Lind sen levyttänyt Marina, Marina, Marina -laulun sävelellä. Lumikinoksella käytiin kovia kamppailuja sen valloittamiseksi välituntien aikana.

Tässä opettaja Eila Pesosen luokan ryhmäkuvaa 60-luvun alkupuolelta kansakoulun Kankaistentien puoleiselta nurmikolta ylös silloiselle virastotalolle (posti ja poliisi). Valitettavasti kuvan vasen puoli on piirrelty pilalle.


Jari Lukkarisen kuva vuodelta 1983 (kiitos käyttöluvasta). Vasemmalla oleva koulurakennus toimi vielä ala-asteena.

Jari Lukkarisen kuva vuodelta 1983 (kiitos käyttöluvasta). Silloisen ala-asteen pohjoispääty - opettajien rivitalon pihassa palloleikkejä.

C) Kangasniemen maatalousnäyttely 2.-3.7.1960 koulukankaalla:

(Matti Mertanen, 28.6.2007): Kangasniemellä oli maatalousnäyttely 2.-3.7.1960. Siitä muistona löytyi tämä postikortti, jossa tasavallan presidentti UKK (Kekkonen) puolisoineen oli mukana. Airueina takana ovat nähdäkseni Saara Tyrväinen (sittemmin Horko), äidinkielen opettaja yhteiskoulussa ja kunnansihteeri Veikko Kortekallio. Näyttelypaikka oli uuden kansakoulun eteläpuolella, nykyisen kirjaston tienoilla olevalla niityllä.

MH lähetti 22.8.2008 tämän kuvan, missä UKK edelleen istuu maatalousnäyttelyssä ja selailee kiinnostuneena esittelylehtistä. Kuvaajan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Muistan aikoinani lukeneeni Urho Kekkosen myöhävuosillaan jollekin tunnustaneen, että presidentin tehtävissä oman lukunsa muodostivat juuri nämä maatalousnäyttelyiden ohjelmaosuudet, joissa kansantanhut vielä jotenkin jaksoi, mutta murrepakinoihin päästessä alkoi mitta olla jo täysi.

Arja Hokkanen lähetti (16.8.2015) tämän Erkki-isänsä maatalousnäyttelyssä heinäkuussa 1960 ottaman valokuvan, jossa presidenttipari kättelemässä paikallisia merkkihenkilöitä nykyisen lukion - silloisen kansakoulun - pihalla.

Arja Hokkanen lähetti (16.8.2015) myös tämän Erkki-isänsä samassa maatalousnäyttelyssä ottaman toisen valokuvan, jossa presidenttipari marssii koulupihalta juhlapaikalle - nykyisen lukion kulmalla.


MH lähetti myös tämän kuvan (22.8.2008) samasta tilaisuudesta, missä Kangasniemen maatalousnäyttelyssä juhlapuheen pitäjänä Wiljam Sarjala presidentti Kekkosen läsnäollessa. Sotilaiden puhallinorkesteri taustalla 'tauolla'. Takana näkyy nyk. Kankaistentien kohdalla kulkeneen tien varrelta muutamista silloisista rakennuksista pieniä 'viitteitä'.

'Hokan perinnekirjasta' (1988) löytyi tämä Jouko Hokkasen kuva samaisilta Kangasniemen maatausnäyttelyiltä (1960), jotka pidettiin nykyisen koulukeskuksen alueella.
Tässä kuvassa taustalla nykyisin lukiona toimiva rakennus ja henkilöt etualalla kulkevat rinnettä alas juuri nykyisen kirjasto- ja yläasterakennuksen juhlasalin paikkeilla.

Kankaisten koulu ("yläaste")

D) Kangasniemen 'yläasteen' uusin rakennusosa (valmistui 90-luvun puolivälissä) kuvattuna 10.12.2005 (S&J). Koulun virallinen nimi on nykyisin 'Kankaisten koulu' ja siellä opiskelevat luokat seitsemännestä yhdeksänteen ('yläaste'-sanaa kartetaan käyttämästä nykyisin). Toki rakennuksen tiloissa käyvät vierailulla myös viereisen lukionkin oppilaat (ja päinvastoin).
Rakennus valmistui peruskoulun yläasteeksi syksyksi 1974. Kangasniemen kouluhistoriaa on paljon tallennettuna jo aiemmin 'yhteiskoulun' sivulle #43 ja 'Kalliolan koulun' (='Kentän koulu") sivulle #4.

Nykyisen 'Kankaisten koulun' ja kirjaston sisäänkäyntialuetta kuvattuna 7.10.2006 (S&J). Peruskoulun alettua Kangasniemellä lukukautena 1974-75 yläaste toimi näissä tiloissa rehtorinaan Tapio Mäkelä. Nykyinen rehtori on Mika Huovinen, joka jatkaa Pirjo Toivon jälkeen ko. virassa.

'Kankaistenkoulun' eteläpihalle antavat luonnetta portaat, jotka yhdistävät eri tasoilla olevat piha-alueet - kuvattu 7.10.2006 (S&J).

'Kankaisten koulun' uuden lisäosan (rakennettiin 90-luvun puolivälissä) 'Kankaistenlammin' puoleista julkisivua kuvaamataidon luokan (alakerta) kohdalta. Kuvattu 24.10.2006 (S&J).

Kankaistentien varrella sijaitsevasta koulukeskuksesta löytyy tämäkin luonnonläheistä ympäristöarkkitehtuuria sisältävä kaistale - kuvattu 5.4.2009 (S&J).

Lukuvuoden 2008-09 aikana alkaneet homevaurioremontit sävyttivät Kangasniemen yläasteen koulunkäyntiä - kuvassa liikuntasalin seinäremontti menossa 7.4.2009 (S&J). Remontti jatkui vielä syyspuolellakin 2009.

(Päivitys, 30.12.2011): Erilaiset home- ja VOC-säteilyongelmat jatkuivat koulutiloissa 'nousujohtoisesti' syksyllä 2011. Opetustiloja suljettiin ja joulukuussa 2011 yläasteen oppitunteja alettiin pitää 'evakossa' mm. kunnantalolla, Osuuspankin kerhohuoneella, lukiolla ja Beckerin koululla.

(Päivitys, 4.4.2013): Lukuvuoden 2012-13 alkuun yläasteen ja lukion väliselle pihalle tuotiin kaksi riviä parakkeja, joissa yläasteen opetus pääasiassa jatkui. Yläasterakennuksen alkuperäiset 1970-luvun alun osat olivat kokonaan suljetut (käsityöluokkia ja liikuntasalia lukuunottamatta) - vuonna 1995 rakennetussa uudessa siipirakennuksessa jatkui vielä muutamissa luokissa toiminta (biologia, tietokoneopetus ja kuvaamataito).
Koko Kankaisten koulun purkaminen ja uuden koulutalon rakentaminen olivat jo tehtyjä päätöksiä, valtion homekoulukorjauksiin budjetoidun apurahoituksen saamisen viivästyminen vuosilla pisti taas suunnitelmapakan sekaisin ja alkutekijöihinsä.

(Päivitys, 25.8.2014): Uuden koulurakennuksen rakentamisen pitäisi olla alkamassa syksyllä 2014. Vuonna 1995 rakennettu uusi siipirakennus ollaan säilyttämässä. Uuden rakennuksen paikka oli aluksi lukion vieressä, mutta suunnitelmien muututtua uusi rakennus nousee lämpökeskuksen ja koulun väliselle hiekka-alueelle. Liikuntasalin, kirjaston ja ruokalan säilyttämisistä ja purkamisista ehdittiin esittää niin monta eri versiota, että putosin kärryiltä sivusta seuratessani. Parempi odottaa ja katsoa, mikä jää - mikä ei.

E) Tässä kuvassa kaikki 'Kankaisten koulun' oppilaat lukuvuoden 2005-06 talvisaikaan kokoontuneena oppilaskunnan 'matrikkelikuvaukseen'. Oppilaskunnan 'vetäjänä' toimi opettaja Tanja Sairila.

Kuvaamataidon luokka kuvattuna 8.5.2006 (S&J).

'Kuvisluokkaa' kuvattuna 21.8.2008. Seinällä oppilaiden tuotoksia - abstraktioita, kotkia ja öisiä suurkaupunkeja.

Opettajien työhuone kuvattuna 3.5.2006 (S&J).

Opettajien työhuone kuvattuna 10.12.2006 (S&J).

Kangasniemen koululaisten kuvaamataidon oppilastöitä:

F) Kuvaamataidon luokan seinältä (7.4.2009): 'Öinen tulipalo' ~ tekijä: Viivi Valkonen (7c).

Kankaisten koulun liikuntasali ("juhlasali") Teatteri Ilonan esityspaikkana:


G) Kankaisten koulun liikuntasali toimi kesäisin vuosina 1996-2012 myös Kangasniemen harrastajateatteri Ilonan näyttämönä. Viimeiseksi Kankaisten koululla esitetyksi näytelmäksi jäi paikkakunnan ”oman pojan” Otto Mannisen elämästä kertonut ”Runonmittaaja” (2012). Tämän jälkeen Teatteri Ilona kesäproduktioiden näytökset siirrettiin Kangasniemi-saliin, jossa Ilona on esitänyt jo useamman vuoden ajan talvikauden näytelmiään.
Teatteri Ilona esitti näytelmän "Pikku Pietarin piha" Kankaisten koululla kesällä 1999. Tämä on ehkä yksi Teatteri Ilonan laajimmista lavastekokonaisuuksista, mitä Kankaisten koulun liikuntasaliin on rakennettu. Mm. vasemmalla olevan rakennuskulissin katolla oli teatteriorkesterin tila. Kuva Pia Kärkkäinen-Hannikainen (lähetti 1.2.2014).

Kangasniemen kirjasto

H) Kangasniemen kirjaston sisäänkäynti Kankaisten koulun pohjoissivulla. Vakavien homeongelmien vuoksi kirjasto muutti kevättalvella 2011 väistötiloihin Kappalaisenkujan varrelle entisiin KELA:n tiloihin. Kuvattu 15.4.2009 (S&J).

Kangasniemen kirjasto siirtyi näihin 'koulukeskuksen' tiloihin vuoden 1974 aikoihin. Nämä kuvat otettu 24.10.2006 (S&J). Kirjaston pitkäaikaisena ja innokkaana 'luotsina' näissä tiloissa toimi Aino Mattila eläkkeelle siirtymiseensä asti.

'Uppo-Nalle'-lastenkirjoistaan kuulu Elina Karjalainen kävi Kangasniemen kirjastossa kertomassa työstään 2000-luvun alkupuolella. Hän kuoli vuoden 2006 aikana (kuva: S&J).

Vilho Mannisen vuonna 1978 ilmestyneessä kirjassa 'Kotipuolen raitit' on mukana tämä kuva kirjaston 'lukusalihuoneesta' - kuva on mitä ilmeisemmin Vilho Mannisen itsensä ottama. Kirjasto oli toiminut tuolloin ko. tiloissa vasta muutamia vuosia.

I) 'Kankaistentien' ja 'Puulavedentien' risteyksessä - vastapäätä 'Kankaistenkoulua' ja kunnan kirjastoa sijaitsee tämä Viljo 'Timi' Klemolan talo (aiemmin Valkoluoto). Kuvattu 5.4.2009.
Sivustollamme rakennusta on jo esitelty aiemmin 'Puulavedentietä' käsitelleellä sivulla #49.

J) Nykyistä 'yläasterakennusta' eli ' Kankaistenkoulua' vastapäätä 'Kankaistentien' itäpuolella sijaitsee tämä punainen rakennus, mikä on jo lähellä 'Puulavedentien' risteyksessä olevaa Klemolan taloa (aiemmin Valkoluoto). Oikealla kauempana näkyy lähes 'Kimarintien' vieressä oleva entinen Eino Orasen punainen rakennus. Kuvattu 10.12.2005.

K) 'Kankaistenkoulua' vastapäätä 'Kankaistentien' itäpuolella sijaitsee tämä Tapani Pietarisen (perheineen) talo. Kuvattu 10.12.2005. Talon rakennutti (=valmis talopaketti) aikoinaan 'Kangasniemen Kunnallislehden' johtoporras työsuhdeasunnoksi lehden toimittaja Elisabeth Palsalle poikineen. Talon osti lehdeltä myöhemmin 'Taksi-Saima' eli Saima Laitinen omakseen. Hän myi talon puolestaan myöhemmin Pietarisille (Saima Laitisen haastattelu, 31.7.2008).

L) 'Kankaistentien' itäpuolella (Pietarisen talon eteläpuolella) sijaitsee tämä asuinrakennus, jossa aikoinaan asui kelloseppä Laitinen ja sittemmin Otto Valkonen vaimonsa Eevan kanssa. Ikkunaparin sijoittaminen talon nurkkaan on mielenkiintoinen ratkaisu. Tämä kuva otettu helmikuussa 1998. Myöhempi omistaja Vornanen.

M) Kimarintien ja Kankaistentien risteyksessä (eteläpuolella) sijaitsee tämä 7.10.2006 (S&J) kuvattu Laitisten piharakennus.

N) 'Kimarintien' risteyksen jälkeen 'Kankaistentien' itäpuolella Eino ja Mirjam Laitisen talon eteläpuolella sijaitsee kaksi tiilirivitaloa vierekkäin. Ylempi on kuvattu 7.10.2006, alempi Äitienpäivänä 14.5.2006.

O) 'Kankaisten koululta' näkymä etelään - 'Kankaistentien' länsipuolella on ainoana rakennelmana 2000-luvun alkupuolella valmistunut 'biovoimala', jonka savupiippu toi uutta 'ilmettä' alueelle - ja keskustelujakin.
Kenttäalueella koulun ja voimalan välissä on pidetty koirakoulua ja paikalla on käynyt pikkuväkeä ilahduttamassa myös useita sirkuksia. Kuvattu 14.5.2006 (S&J). Koululaisille tehty lentopallokenttä on jäänyt vähälle käytölle. Taustalla hiekkakentän luona Siitosen asuintalo.

Kankaisten koulun' pihanäkymää kuvattuna 24.11.2005 (kuva: oppilaskunta) - taustalla näkyy 'Kankaistentien' maisemia lumettoman syystalven harmaudessa hiekkakentälle asti.

Kankaisten koulun' etelänpuoleiselle kentälle oli torstaina 31.5.2007 (S&J) saapunut kesälomiensa alkamista odottavien koululaisten iloksi 'Sirkus Caliba'.

Biovoimala lähikuvassa - kuvattu 14.5.2006 (S&J).

Biovoimalaan rakennettiin toinenkin savupiippu, kun vauhtiin oli päästy - Molemmat kuvat otettu 29.8.2008 (S&J).

Samainen näkymä koulupäädystä etelään kuvattuna 7.4.2009 (S&J). Piippuja nyt kaksi.

P) Hiekkakentän pohjoisreunassa - 'Kankaistentien' ja 'Pallokujan' risteyksessä sijaitsee tämä Siitosen asuintalo. Tässä kuvattuna helmikuussa 1998.

Siitosen talo oikealla, Liukkosten talo ('Pallokujan' varrella) vasemmalla kuvattuna 12.1.2008 (S&J) 'Kankaistentien' puolelta. Siitosen talon vihreä sävy on muuttunut.

Hiekkakentän maali ja 'Pallokujaa' taustalla - kuvattu 14.5.2006.

Q) Kangasniemen vanha hiekkakenttä, jolla 'KaPa' aiemmin pelasi jalkapallon sarjapelinsä. Uuden nurmikentän jälkeen tämä kenttä on jäänyt lähinnä harjoituskentäksi jalkapallojunioreille ja pesäpalloakin on paikalla pelattu (vuosia sitten virallisissa sarjoissakin hetken). Areena kuvattu 7.10.2006.

Tässä kuvassa KaPa-51:n maalivahti Laitinen on loukkaantunut 4. divisioonan pelissä JiiKoo-seuraa vastaan. 10.5.1981 pelatun ottelun KaPa-51 voitti lukemin 2-1. Kuva: S&J.

Kangasniemen jalkapallohistoriikkisivullemme.

Hiekkakenttä on ollut myös koululaisten ahkerassa käytössä sekä jalkapallon että pesäpallon muodossa. Kuvassa menossa poikien pesäpallotunti joskus 90-luvulla.

Nämä kaksi kuvaa on otettu 20.5.1981 (S&J) hiekkakentällä pelatusta perinteisestä pesäpallo-ottelusta 'yläasteen opettajat' vastaan 'ala-asteen opettajat', jälkimmäiset voittivat 13-5. En enää muista, olinko itse pelaamassa juuri tuolla kertaa - jos olin, se selittää yläasteen opettajien häviömme.
Kuvissa näkyvät pelaajista ainakin P.Kauhanen, M-L.Kammonen, O.Tahvanainen, A.Timonen, H.Setälä, A. Lindqvist ja T. & T.Hurskainen

Hiekkakenttää reunustavat sen itäpuolella kerrostaloseinämät - kuvattu 12.1.2008 (S&J).

R) Hiekkakentän eteläpuolella, kerrostalon 'suojassa' sijaitsee 'Otto Mannisen tien' varteen asti ulottuva rivitalo - kuvattu 7.10.2006.

Rivitalon editse kulkevaa pihatietä reunustavat koivut luovat idyllisen tunnelman alueelle - kuvattu 7.10.2006.

S) 'Kankaistentien' lähestyessä eteläpäänsä loppua eli 'Otto Mannisen tien' risteystä näkyy ylempänä länsipuolella 'Otto Mannisen tien' varressa sijaitsevia omakotitaloja. Niistä myöhemmin tarkemmin kyseisen alueen sivuilla. Tämä kuva on otettu helmikuussa 1987 (S&J).

Ilmeisesti melko lähellä tätä paikkaa sijaitsi aikoinaan 'Santalan Sahan' (Ikonen) rimojen polttokuoppa, josta paikka sai aikalaistensa puheisiin nimen 'Rimahelvetti'.
'Kangasniemen kansalaisopiston ryhmätyö'-kirjasen (1984) mukaan 'Rimahelvetti' sijaitsi nykyisten katuosoitteiden mukaan ilmaistuna osoitteessa 'Otto Mannisen tie 25-27'. Tien toisella puolella, nykyisen 'Luotsitien' varrella oli vastavasti sijainnut Ikosen sahan työläisten iso asuntolarakennus, jolla oli ollut niminä mm. 'Öykkälä' ja 'Pitkä kurjuus'.
Nykyisessä osoitteessa 'Otto Mannisen tie 24-26 ~ rajalla' oli samaisen kirjasen mukaan sijainnut 'Puulaveden Puutavarayhtiön' (Ikonen) konttorirakennus 'Ralliharju', jossa sittemmin oli sijainnut myös hetken verotoimisto.

T) 'Kankaistentien' etelässä päättyessä - 'Otto Mannisen tien' risteyksen kohdalla - sijaitsee tämä Hannu Laitisen perheen talo. Kuvattu 16.4.2006 (S&J).

Tässä kuvassa Hannu Laitisen 'lapsuudenkoti' kuvattuna helmikuussa 1987 (S&J) samalla tontilla. Kuvassa pihapuuhissaan puuseppä ja haudankaivaja Kaarle 'Kalle' Laitinen. Hän toimi yhteiskoulussa poikien käsityönopettajana vuodet 1947-1969 ennen Lauri Tissaria. Kalle Laitisen takana kuvassa lumen alla kiinnostavan näköinen vanhempi automobiili. Kirjan 'Suomen omakotiasustus - Mikkelin lääni' (1972) mukaan kuvan rakennus valmistui v.1926.

seuraavalle sivulle #69

Sivuluettelo 1-107

etusivulle