|
Alfred Niirasen liiketalo ("Tienhaara") ~ tunnettiin myohemmin 50-luvun alussa Aati Marttisen talona:
K)
Nykyisen Nakertajantien alku on ollut tärkeä risteyspaikka aikoinaan Mikkeliin ja Jyväskylään menijöille. Kyseisellä paikalla sijaitsi jo niinkin varhain kuin 1880-luvulla isokokoinen Alfred Niirasen liikerakennus, josta yllä VK-nimikirjaimisen v.1901 tekemä öljyvärimaalaus.
Onko kenelläkään muuten vihjettä siitä, kuka tämä nimimerkki VK maalarina olisi voinut aikoinaan olla?
Talon kohdalta käännyttiin kuvassa oikealle, jos mielittiin matkustaa Mikkeliin ja vastaavasti vasemmalle, jos päämääränä oli Jyväskylä. Vasemmalla Törmälän tontin rakennus. Edellisessä kuvaruudussa ollut vuoden 1915 valokuva oli otettu Jyväskylään menevältä tieltä heti kaupan jälkeen eteenpäin jokipuron takana ollutta poliisi Tyrväisen taloa kohti.

Henry Luoma-aho lähetti tämän kuvan Niirasen kaupparakennuksesta (kuvanottoaikaan jo osuuskaupan sivumyymälä) 23.1.2013: Kuva Jurvasen pihasta otettuna vuoden 1960 tietämillä.
Kuva on otettu Jurvasen pihasta Nakertajantien suuntaan. Tien toisella puolella
on Niirasen talo, josta (ylempänä tässä kuvaruudussa) on VK:n maalaama kuva.
Talot näyttävät ainakin samalta. Taloon on tehty kauppaliikettä varten
sisäänkäynti ja isot ikkunat Nakertajantien puolelle. Liekö tuossa osuuskaupan
myymälässä olleet kauppiaina Juvoset, jotka Sirkku Närhi mainitsee
sähköpostissaaan 16.2.2010 (alempana tässä kuvaruudussa). Zoomaten ja tarkkaan katsoen näkyy rakennuksen
oikeassa nurkassa kyltti Vaatturi Pynnönen. Lienee sama Pynnönen, jonka
Sirkku myös mainitsee sähköpostissaan. Muistan hämärästi kun talo puretiin ja
paikalle rakennettiin rivitalo.
Jurvaset olivat ensimmäiset tuttumme perheemme muutettua Kangasniemelle.
Jurvasen Kyllikki oli äitini Orvokin serkku, molemmat Lohtajalta lähtöisin.
Tämä sukulaisuussuhde lienee ainakin osittain syynä siihen, että
kauppiasvanhempani innostuivat Kangasniemelle tulemaan.
Tämän kuvan Rusasen talon seinustalta välitti käyttöömme Sirkka Närhi (o.s. Jurvanen). Sirkan isä Lauri Jurvanen oli perheineen muuttanut v.1950 Kangasniemelle Kurosen taloon hieman pohjoisemmaksi Nakertajantien varteen.
Opettaja Rusasen pariskunta asui itse Kalliolan koululla, heidän rakennuksessaan oli asuneet vuokralla Jurvasia ennen ainakin siis Nikolai Sorvalin perhe.
(Sirkka Närhi, o.s. Jurvanen, sähköposti 16.2.2010): Vanhan taitekattoisen talon lähellä jokea omisti opettaja Rusanen, jolta isä vuokrasi jo Pohjanmaalta käsin toisen pään puusepänverstaan tilaksi, toisessa päässä oli asunto. Kun siitä muuttivat edelliset asukkaat pois, me muutimme siihen asumaan Kuroselta 1951-52? ja siitä sitten omaan taloon 1953. Tuo nimi Jere Hokkanen on meille täysin tuntematon.
Marttisen talossa asui joku yksinäinen mies (Pynnönen), joka teki esim. veroilmoituksia ja asiakirjoja, taisi tehdä myös vaatturin töitä. Tuossa Rusasen talossa ei ollut saunaa, kävimme pyykillä ainakin poliisi Tyrväisen saunassa. Kankaistenjoki oli meille lapsille mieluisa. Muistan joskus, kun vesi oli jostain syystä hyvin matalalla, pohjalla oli paljon kuolleita kaloja.
Tuon pyhäkoulukuvan sain Anna-Maijalta Australiasta (Pylvänäinen), se on minusta ihana. Se on varmaan heidän ottama, meillä ei muistaakseni ollut tuollaista kuvaa. Se on otettu juuri sen vanhan Rusasen talon seinustalla, missä kuivuu saavilautoja.
Iloiset pyhäkoululaiset -kuvassa, otettu vuonna 1952 on takarivissä vasemmalta: Leena Jurvanen, Pirjo Pylvänäinen, Sirkka Jurvanen, Risto ja Pekka Lindgren. Keskirivissä vasemmalta: Pirkko Jurvanen, seuraavista en ole varma - onko Mirkku ja Markku Laitinen ???, Pirjo Lampinen, Taisto Jurvanen ja oikealla opettaja Lauri Jurvanen, edessään Kaija Jurvanen.
Edessä vasemmalta: Anna-Maija ja Annikki Pylvänäinen ja Kerttu Jurvanen.
(Heimo Manninen, 16.1.2007):
Aivan teiden risteyksessä oli iso kulmatalo Niirasen talo. Siinä oli lääkärinvastaanotto. Lääkärinä vuoteen 1929 toimi tri. Mandi
Karnakoski-Richter ( hän toimi myös sota-aikana tilapäisesti tri. Mäkipentin sijaisena).
Hänen jälkeensä lääkäriksi tuli lääketieteen lisensiaatti Pauli Pylvänen. Hän kuoli
1936. En ole varma, oliko hänen vastaanottonsa kaikenaikaa Niirasen talossa.
Kolmekymmenluvulta neljäkymmenluvulle talossa asui kaksi Arvi Karelahden
sisarta, jotka olivat säilyttäneet sukunimenään Blom. Talossa asui ja teki työtään myös
räätäli Innanen perheineen.
Jussi Svala muistaa (3.2.2008) Innasella ja kanttori Armas Nymanilla olleen yhteisen höyrylaivan nimeltään Junnu. Sen kuva löytyy sivulta #84.
Inkilän sekatavarakauppa:
Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953 julkastiin komeasti etusivulla A.Inkilän sekatavarakaupan mainos. Liikkeen sijainti oli kuvattu sanalla Tienhaara. Tarjolla oli kaikkea sekatavara-alaan kuuluvaa tavaraa -- myös maitoa, kermaa, leipää y.m. ruokatarpeita. Siiri Laitinen muisteli (18.1.2014) Inkilän etunimen olleen Arvi.
Mainittakoon aivan irrallisena sivuhuomautuksena, että tämän kirjoittaja syntyi Porissa 25.9.1953 eli tässä tuntee olevansa Kunnallislehden kanssa ikätovereita, olin kolmen viikon ikäinen kun ensimmäinen Kunnallislehti ilmestyi. En kuitenkaan muista äitini asiasta minulle tuoreeltaan uutisoineen.
(Sirkka Närhi, o.s. Jurvanen, sähköposti 16.2.2010): Tuo Alfred Niirasen taloksi mainittu oli 50-luvun alussa Aati (Aadi ?) Marttisen talo. Tien puolen kulmahuoneistossa piti Vieno Inkilä kauppaa, joka sittemmin siirtyi meille kellarikerrokseen. Muistan kaupasta erikoisesti ison kahvimyllyn ja ne ihanat kahvipaketeista saadut autonkuvat, joita kerättiin innolla. Talossa oli monet vuokralaiset, muistan vain vakuutusasiamies Jaakko Häkkisen perheen. Kävin kyllä muissakin asunnoissa joskus asialla.
Sisäänkäynnit asuntoihin olivat kaikki pihan puolelta. Nakertajantien puoleisella sivulla pitivät Juvoset vähän aikaa ruokatavarakauppaa.
Arvi Inkilä mainosti 2.12.1953 Kangasniemen Kunnallislehdessä rusinoita 87:- kilo. Rusinat lienevät tuolloin olleet vielä jokseenkin harvinaista herkkua, kun kauppias on asiasta lehtimainoksella asiakkailleen tiedottanut.
Arvi Inkilä toivotti asiakkailleen hyvää Joulua Kangasniemen Kunnallislehden joulunumerossa 22.12.1954.
Edellä Sirkka Närhen (o.s. Jurvanen) muistelussa mainitun vakuutusasiamies Jaakko Häkkisen poika tapasi kesäkuussa 2010 toisen työryhmämme jäsenen tämän kuvaruudun alussa olevan nimimerkki VK:n Niirasen taloa esittävän taulun äärellä. Hän kertoi saaneensa 10-vuotiaana Aati Marttiselta urakkatyön kattoremontin yhteydessä - pojan tehtävänä oli ollut nupinaulojen irtikiskominen kattopelleistä. Palkkioksi Aati Marttinen oli antanut rivakalle apupojalleen armeijakäytöstä siviilityyliin uusitun polkupyörän.
Vilho Manninen kuvaa Niirasen rakennusta Nakertajantien alussa kirjassaan Kotipuolen raitit (1978) seuraavasti 20-luvun näkökulmastaan:
Lähemmä kylää pohjoisesta tultaessa Nakertajanhaassa oli jo useampia uudismökkejä vanhojen joukossa.
Mikkelin-Jyväskylän tien yhtymäkohdassa oli kirkonkylän vanhimpiin kuuluva osittain virkatalona oleva rakennus. Se oli tien mutkaan suorakulman muotoon tehty talo, jonka toinen sivu oli Mikkelin tien puolella ja toinen kulma Jyväskylän puolella. Rakennuksessa oli kunnan lääkärin vastaanotto ja asunto sekä muihin tarkoituksiin varattuja huoneita. Pitkäaikaisimpana kunnan lääkärinä pitäjässä toimi Mandi Karnakoski.
Heinäkuussa 1923 lääkäritalo oli vaarassa palaa. Istuimme joukolla kansanjuhlissa nuorisoseuratalo Pirtin pihamaalla pitkissä penkeissä. Oli tosi kaunis helteinen iltapäivä. Yhtäkkiä kylän palosireeni rävähti soimaan. Juhlat saivat toisenlaisen käänteen. Innokkaana lähdin juhlista juosta kipittämään olettamalleni tulipalopaikalle. Ja siellähän se kokko leiskuikin liekit korkealla lääkäritalon vastapuolella tietä, kookas puutalo, jota ei voitu ihmisten hyvistä yrityksistä huolimatta saada sammumaan. Hyvä oli, että lääkäritalo saatiin pelastetuksi palolta, vaikka se sai kipinöitä seiniinsä ja kekäleitä katollensa.
Kunnanlääkäri Mandi Karnakoski-Richter :
Niirasen kulmakauppatalo kuvattuna pihan puolelta. Kuva on julkaistu Lääkärilehdessä vuonna 1979, kun kyseisessä talossa aikoinaan asunut Kangasniemen kunnanlääkäri Mandi Karnakoski-Richter oli juuri täyttänyt kunnioitettavat 95 vuotta täyteen. Lääkärilehden jutun oli kirjoittanut Kyllikki Kauttu. Karnakoski-Richter toimi Kangasniemellä lääkärinä 1912-1929.
Yllä olevan kuvan olla oli lehdessä seuraava kuvateksti: Kunnanlääkärin talo, Tienhaara, Kangasniemellä tuli aikaa myöten näin viihtyisäksi. Pihan ruusut ja koivut on Mandi Karnakoski itse istuttanut, koska ympäristö oli täysin aukea hänen taloon tullessaan. Vastaanottotiloja myös aikaa myöten laajennettiin. Mitään mukavuuksia talossa ei ollut, talousvesikin kannettiin kaivosta. Sähkö oli, mutta sitä ei aina saatu.
Mandi Karnakoski-Richter Lääkärilehden jutun yhteydessä olleessa kuvassa - kuvannut Harri Kosonen.
LINKKI: Mandi Karnakoski-Richter tarkemmassa esittelyssä (kuvaruutu A).
Niirasen rakennuksessa toimi Kangasniemen posti alkaen 1.5.1886 hoitajanaan Olivia Harlin. Harlin toimi tehtävässään vuoteen 1896 asti. Hänen opettajamiehensä A.G.Sigfrids toimi postissa harjoittelijana joulukuusta 1895 alkaen. Posti oli kuitenkin jo vuonna 1893 siirtynyt keskemmälle kirkonkylää Olof Niirasen entisessä kauppakartanossa toimivan kansakoulun ('Napala') suojiin - siellä kun oli tilapäisesti oppilaspulaa (Olli J.Olkkonen: Kangasniemen posti 100 vuotta ~ 1983).

Kangasniemen postin hoitaja Olivia Harlin (s.1866-k.1950).
Kyseisessä rakennuksessa asuivat aikoinaan mm. nimismies Schlüter (jonka poika oli Lassi Utsjoki) ja lääkäri Mandi Karnakoski (20-luvulla ja sota-aikana Kangasniemen kunnanlääkäri).
Samainen Lassi Utsjoki on esillä myös Hankasalmen sivullamme, jossa hänestä on kuva uittoharjakaisten viulistina 1930-luvun alussa.
Rakennus purettiin 70-luvun puolivälissä ja sen paikalle rakennettiin matala rivitalorakennus (myös kulmamuotoon) nimellä As. Oy Kangasniemen Kulma.
(Jouko Laitinen, sähköposti 27.7.2010):
Kangasniemen nimismiestä ja hänen poikaansa koskevasta
maininnasta:
"Slyytterinä" sen ajan kangasniemeläiset vallesmannistaan
puhuivat. Sukunimen oikea muoto on "Schlüter".
Nimismiehen pojan Lars Bernhard Konstantinin (s. 1893) etunimestä tuli
kutsumanimi "Lasse". Lars eli Lasse Schlüter suomensi vuonna 1933
nimensä, jolloin hänestä tuli Lassi Utsjoki.
Lassi Utsjoesta tuli Keskisuomalaisen toimittajana suorastaan legenda.
Hän käytti pakinoissaan ja usein myös lehtiartikkeleissaan nimimerkkiä
"Puuma". Hän oli myös tunnettu ja arvostettu musiikkimies. Hän kuoli vuonna
1957.
Tämä vuoden 1937 kartta (maanmittausinsinööri Yrjö Kaarre) kertoo havainnollisesti asioita tämän sivun maisemista ajalta, jolloin nykyistä Joutsantietä ei vielä paikallaan ollut.
Kartan alaosassa näkyy silloinen hyppyrimäki nykyistä virastotalon paikkaa vastapäätä. Nykyinen Joutsantie kulkee siis sen pohjoispuolelta vaakasuorasti itälänsi-suunnassa. Kartassa näkyvä vanha Jyväskylän ja Mikkelin tien linja on piirretty katkoviivoin ja Mikkeliin menevä tie kääntyy pohjoiseen Niirasen liiketalon kohdalla (merkitty karttaan N-kirjaimella).
Kartta loppuu (valitettavasti) vasemmalla eli lännessä Kankaistenjokeen (nyk. puro-oja), jonka yli tie kulki vanhaa kivisiltaa pitkin (kansiosat puuta).
Tämä kartta selkiyttää ylempänä olevaa valokuvaa vuodelta 1915, joka oli otettu Niirasen kaupan eteläpuolelta länteen.
(Heimo Manninen, sähköposti 9.2.2008): Kartasta .... tien eteläpuolella Törmälän talo ja tontti, missä aivan tien laidassa rakennus, mikä kartalla sijaitsee tien pohjoispuolella olevien Niirasentalon ja sen ulkorakennuksen välissä. On siis valokuvassa näkyvä harjakattoinen rakennus. Jere Hokkasen talo oli hyvin lähellä jokea ja on todella ollut taitekattoinen talo. Veljeni muistaa talon hyvin, koska se purettiin vasta joskus 50-luvulla. Jere Hokkanen oli itseoppinut lakimies, käytti titteliä asioitsija. Hän avusti ihmisiä asiakirjojen teossa ja myös lakiasioissa käräjillä.
Talossa viimeksi asuneen Nikolai Sorvalin perheen muutettua Levälahteen rakentamaansa asutustilaan oli talon itäpäässä olevassa tuvassa Lauri Jurvasella puusepänverstas muutamia vuosia, kunnes he rakensivat Mikkelin tien itäpuolelle talon, missä oli myös kellarikauppa ja puusepänverstas, sekä kioski tienvarrella. Karstaamo toiminta loppui samaan aikaan. Ensimmäinen perheemme Jurvasen puusepänliikkeestä ostama puuastia oli kammella kierrettävä PYYKKIKONE.
Tien pohjoispuolelta tunnistan vain Niirasen tontin pohjoispuolella olevan Emil Tiihosen talon. Tiihonen oli rakennusmies. Hänellä oli pojat Matti ja Veikko. Tiihosilla oli myös kanala, mikä näkyy kartassa aivan tielinjan varrella.
|