54) Kankaistentieltä Joutsantielle (työväentalo).

(Svala & Joutsi * viimeisimmät lisäykset: 20.1.2016)

A) Virastotaloksi kutsuttu postin ja poliisin yhteinen rakennus valmistui Kankaistentien itäpuolelle Keskustien ja Kappalaisenkujan rajoittamalle tontille vuonna 1963. Tämä kuva otettu 2.1.2009 (S&J).
Vuoden 1937 asemakaavakartassa poliisi- ja postitalon (virastotalon) paikalla näkyy vielä Pikkupappilan suuri navettarakennus (34 x 14 metriä), joka on sijainnut aikanaan lähes samoilla sijoilla kuin myöhemmän rakennuksen postipuoli. Navetan yhdeksän metriä pitkä karjasilta on sijainnut sen eteläpäädyssä.
Postikonttori lähti talosta jo v.1995 Matkahuollon taloon, mutta tähän rakennukseen jäi yhä toimiva postinjakelukeskus. Postin lähdettyä konttorin paikalla on toiminut lähinnä kirpputorityyppistä myymälätoimintaa ja myös hetken Jari Peterin kukkakauppa. 2010-luvulle tultaessa virastotalo oli siirtynyt yksityisomistukseen ja sen vuokratiloissa toimi lukuisia eri liikeyrityksiä.


Kangasniemen postin henkilökuntaa 1990-luvun alussa virastotalossa - Aino Käyhdyn kokoelmista marraskuussa 2012 ~ kiitos.

Ylempi talvinen kuva postin edustalta on otettu tammikuussa 1986 (S&J) ja alempi 1.1.2006 (S&J). Puhelinkopit (puhelinkioskit) ovat jo nopeasti katoavaa kansanperinnettä (tämäkin sittemmin jo poistettu), kännykät ovat syöneet lanka- ja yleisöpuhelimet. Puhelukortitkin ovat jo siirtymässä yleisöpuhelimien käyttöjärjestelmänä keräilijöiden kansioihin. Puhelinkopit olivat ajallaan suosittuja ilkivallan kohteita Kangasniemelläkin.
FST-kanavan televisio-ohjelmassa K-merkitty - puhelinkioski (15.5.2007) todettiin loppulauseena oivaltavasti: Romuttamista nyt odottavat lukuisat puhelinkopit ovat muistoja ajoilta, jolloin osasimme vielä käyttää esineitä yhdessä.

Tässä kuvassa näkyy vastavalmistunut virastotalo kuvattuna kesällä 1963 (kuva: Vieno Mertanen).


Virastotalo kuvattuna 11.6.2006 (S&J) ~ kuvaushetkellä entisissä postin tiloissa toimi Aivion Kirppis-Aitta.

Nämä molemmat ylläolevat Kirppis-Aitta-kuvat on otettu 11.6.2006 (S&J).

Kirppis-Aitan näyteikkunaidylliä kuvattuna 4.1.2009 (S&J).

Vaikka Kangasniemi on nimismiehensä ja poliisiasemansa menettänyt muille maille, jonkinlaista konttoripalvelua rakennuksesta vielä saa esim. passiasioissa. Ulosottomies toimii virastotalossa myös yhä. Verotoimisto sen sijaan on lähtenyt pois. Ylempi kesäkuva otettu 11.6.2006 (S&J), alempi talvikuva 1.1.2006 (S&J).

Kuvaushetkellä 2.12.2007 (S&J) Kankaistentien puoleisen sisäänkäynnin yhteydessä vielä poliisin ja ulosoton mainontaa. Metsäliiton logokin löytyy. Ikkunassa mainostavat Teippiheikki ja Matilaisen AudioShop.

Poliisikyltti vielä virastotalon sisäpihalla 5.4.2009 (S&J), mutta käytännössä Kangasniemen poliisipalvelut olivat siirtyneet jo kaukosäätimelle.

Rakennuksen pohjoisosissa ovat entiset poliisi- ja putkatilat. Virastotalon suojissa toimi kirjoitushetkellä Metsäliiton ja AM Database Marketing-firman (ent. Eniro) konttori- ja liiketiloja. Tässä kohdassa Kankaistentiestä erkanee alas itään Kappalaisenkuja. Kuvattu 11.12.2005.

Alkuvuoden 2009 aikana uutiset kertoivat Eljas ja Simo Hokkasen ostaneen virastotalon - tarkemmista suunnitelmista he eivät ole julkisuuteen tietoja antaneet. Tässä kuvassa virastotalo kirpistelee aamupakkasen kourissa 4.1.2009.

Kangasniemen Kunnallislehdessä (31.3.2010) virastotalon nykyinen omistaja Simo Hokkanen kertoili, että saman katon alta entisestä poliisitalosta oli jo löytynyt tilat viidelletoista eri vuokralaiselle. Virastotalo oli muuttunut siis eräänlaiseksi yritystaloksi.
Lehtijutun (Aki Heinonen, 31.2.2010) mukaan entisen poliisiaseman katon alta löytyi vielä vapaita putkatiloja - suuri juoppoputka oli tosin jo vuokrattu paikalliselle yritykselle. Muita jykeväseinäisiä vierashuoneita oli vielä vapaina. Simo Hokkasen mukaan ne eivät ole varsinaisia maisemahuoneita, mutta sopisivat hyvin esimerkiksi hierojille ja fysioterapeuteille.
Virastotalon oston syyksi Simo Hokkanen mainitsee siinä sijaitsevan väestösuojan, sillä hänen yhtiökumppaninsa kanssa omistamansa talot Meijeriniemessä tarvitsivat oman väestösuojansa.

Kankaistentien ja Joutsantien risteyksen huoltoasema:

B) Virastotalolta jatkettaessa pohjoiseen kohti Joutsantien risteystä Kankaistentien itäpuolella tullaan (Kappalaisenkujan risteyksen jälkeen) ST1-huoltoasemalle. Molemmat yllä olevat kuvat otettu 11.6.2006 (S&J).

Huoltoasema rakennettiin tälle paikalle 1960-luvulla Esso-asemana, jota vuosina 1966-71 piti P.Putkonen veljensä Alhon kanssa (Huoltoasema ja Auto-Baari P.Putkonen).
Kangasniemeläiset muistavat tämän huoltoaseman lähinnä Kärkkäisen Essona ja baaritilatkin Esson baarina. Baaritilat huoltoasemalla ovat Esso-aikojen jälkeen olleet Myrskylyhty-yhdistyksen hoidossa.

(Pia Kärkkäinen-Hannikainen, sähköposti 21.1.2014): Tapio ja Maarit Kärkkäinen tulivat Kangasniemen Essolle yrittäjiksi tammikuussa 1972, jolloin he muuttivat kahden lapsensa kanssa paikkakunnalle Varkaudesta. Yrittäjinä Kärkkäiset jatkoivat Tapion kuolemaan saakka syksyyn 2001, jonka jälkeen Maarit Kärkkäinen lakkautti Esson liiketoiminnan ja myi liikerakennukset ja tontin ST1:stä edustavalle yhtiölle.


Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi 13.1.1972 Esso-aseman taas aukeavan - nyt nimellä Esso-Huolto Tapio Kärkkäinen.


Huoltoasema Esso-vuosina:

Pia Kärkkäinen-Hannikainen lähetti tämän kuvan 24.1.2014 (kiitos) seuraavilla saatesanoilla : Esso 1972 : Kärkkäisen Esso alkuvuodesta 1972. Presidentti Urho Kekkonen kävi 70-luvun alkupuolella Kangasniemellä käydessään Essolla tankilla: presidentti istui virka-Chryslerinsä takapenkillä, isäni teki kunniaa ja veti kättä lippaan (tuolloin oli osana työasua oikea koppalakki), Kekkonen tervehti takaisin, isä tankkasi auton, adjutantti ja autonkuljettaja seisoivat vieressä. Oli nuorelle yrittäjälle iso asia päästä palvelemaan näin Suomen tasavallan presidenttiä!

Esson autot 1973: Kesällä Kärkkäisen Esson ensimmäiset huoltoautot - tuohon aikaan lähdettiin tie päälle auttamaan asiakasta. Taustalla vielä ns. pikkupappilan rakennukset, joissa Eino Leinokin tarinan mukaan yöpyi ja jotka pian tämän kuvan oton jälkeen purettiin ja siihen rakennettiin kerrostalot. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

Esson kärryt: Kesällä 1972-74 Esson pihaa somistivat vanhat hevoskärryt, joissa oli kauniit kukkaistutukset. Pääsiäisenä 1975 trullit tekivät pahojaan ja kärryt oli hajotettu yöaikaan. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

Esson kukkavene: Kärryjen tilalle somistettiin vene kukkaistutuksin”. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

Esso 1978 - Kuvassa Esso vuonna 1978 vielä alkuperäisessä asussaan. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

Vauhtivaunun automyyntiä Essolla 1980. Essolla oli Vauhti Vaunun käytettyjen autojen myyntipiste 80-luvulla. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

KaPan bussi: Kangasniemen Palloilijoiden ensimmäinen bussi Esson pihalla, kuva arviolta vuodelta 1980. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014).

Esso 1990-luvulla. Esson rakennus remontoitiin 1980-luvun lopulla ja bensamittarit saivat katoksen. Pia K-H. ~ kuva ja teksti (24.1.2014) - kiitos.


Tämä ST1-aseman jakelupistekuva on otettu 30.7.2006 (S&J).

Nykyisellä ST1-asemalla toimii Kangasniemen Varaosa Oy-niminen liikeyritys. Kari ja Kaarina Laitinen perustivat Kangasniemen Varaosa Oy:n vuonna 1992 ja muuttivat näihin tiloihin kirkonkylän keskustasta vuonna 2002. Rakennuksen omistajaksi on mainittu (vuoden 2003 tiedon mukaan) Greeni Oy. Ylempi kuva otettu 11.12.2005 (S&J), alempi 30.7.2006 (S&J).

Huoltoaseman baari Myrskylyhdyn hoidossa - kuvattu 2.12.2007 (S&J).

ST1-piha-alueen itäreunassa, aivan naapuritontin seinustalla sijaitsee tämä varmuusvarasto lääkkeellisille kaasuille. Kuvattu 30.7.2006 (S&J).

C) ST1-asemalta jatkettaessa Kankaistentien itäpuolta saavutaan Joutsantien risteykseen, mistä suoraan jatkettaessa työväentalon länsipuolelta on Salmenkylän kautta yhteys Jyväskylä-Mikkeli-valtatielle (Salmelantie). Oikealle käännyttäessä päästään Kangasniemen kirkolle ja vasemmalle erkanee vanha Jyväskyläntie Joutsan ja Toivakan suuntiin. Ylin voikukka-ajan kuva on otettu 11.6.2006 (S&J), risteyskuva ja alin mainoskuva molemmat 30.7.2006 (S&J).

Kangasniemen uusi Työväentalo valmistui syyskuussa 1957:

D) Kangasniemen työväenyhdistyksen rakentama Työväentalo valmistui syyskuussa 1957. Aiempi työväentalo oli sijainnut nykyisen paloaseman takaisessa rannassa. Kirjassa Kangasniemen Työväenyhdistys 1905-2000 kerrotaan uuden työväentalon syntyhistoriasta seuraava tarina: Tontti piti hankkia jälleen seurakunnan maalta. Uusi paikka oli ns. Ainolanhaassa, mutta koska se sijaitsi silloista kappalaisen pappilaa lähellä, oli pastori Oiva Kojo sitä mieltä, ettei se soveltunut niin lähelle pappilaa. Silloin tuumi Tossavaisen Antti, joka oli yhtenä paikan kysyjistä, että siellähän sen pitää olla papin, missä on perkelekin!
Lupa saatiin ja talo rakennettiin suurelta osin talkootöinä iltaisin ja sunnuntaisin - silloin ei ollut vapaita lauantaita. Tämä kuva on otettu 11.6.2006 (S&J), jolloin pikkuväki odotti sirkusta paikkakunnalle.


Kangasniemen työväenyhdistyksen rakentama Työväentalo oli paikkakunnalla (ja ympäröivälle maakunnallekin) erittäin merkittävä tanssipaikka 50-luvun lopulta alkaen television tulemiseen asti 60-luvun loppupuolella. Iltamia jaksettiin järjestää aina vuoteen 1976 asti, vaikka yleisö olikin tilaisuuksista jo vuosikymmen sitten merkittävästi vähentynyt. Kuva ylhäällä 11.12.2005 (S&J).

Työväentalolla pidetyissä tansseissa yleisömäärät olivat alkuaikoina valtaisat ja Kangasniemessä vieraili säännöllisesti ajan suomalaisia huippuartisteja. Seuraavassa muutamia huippuiltoja - komeaa esiintyjälistaa kerrassaan: Tapio Rautavaara & Olavi Virta (9.3.1958), Erkki Junkkarinen (5.10.1958), Viljo Vesterinen & Henry Theel (9.11.1958), Lasse Liemola (22.11.1959), Taito Vainio & Eila Pienimäki (13.3.1960), Reino Helismaa (25.9.1960), Ragni Malmsten (27.11.1960), Pirkko Mannola (31.12.1960), Sacy Candin latinalais-amerikkalainen show (6.1.1962), Eino Grön (26.1.1962), Ann Christine (2.9.1962), Monica Aspelund (13.10.1963), nyrkkeilevä pop-tähti Pertti Purhonen (28.11.1964), Markus Allan (31.1.1965), Irwin Goodman (18.11.1967), Fredi (26.11.1967), Esa Niemitalo (26.12.1967), Aarno Raninen (30.12.1967), Seitsemän seinähullua veljestä (15.2.1969), Pasi Kaunisto (17.9.1969), Markku Suominen (15.11.1969), Paula Koivuniemi (Olli Niemen yhtye) (16.9.1970), Kisu & Seppo Hanski (5.10.1974), Lea Laven (19.10.1974), Eugen Malmsten (26.10.1974), Kai Lind (9.11.1974), Markku Aro (16.11.1974), Tapani Kansa (21.12.1974), Danny (8.2.1975) ja Kirka (5.4.1975).
Viimeiset tanssi-iltamat työväentalolla pidettiin 7.2.1976, jolloin esiintyjinä olivat 'Repe ja Vesku' sekä Voitto Salmisen yhtye. Orkesterit ja muut esiintyjät hankki aina Martti Lukkarinen.

Iltamien suosion hiipumiseen oli suurimpana syynä televisio, mutta sisäpiiriläisten kertomana yhtenä syynä saattoi olla sekin, että iltamiin tuli ns. sisälläolopakko: Kun ravintola Puulanhovi avattiin, jotkut iltamissa kävijät halusivat kesken tanssin käydä siellä ryypyllä. Ulos nämä halukkaat kyllä laskettiin, mutta lähtijän käteen lyötiin leima. Tämä leima näkyi lampulla, kun ryypyllä käynyt sitten palatessaan näytti kättään. Ilmeisesti tämä ei miellyttänyt ihmisiä.
Järjestyshäiriöitä sattui joitakin. Muuan poika heitti kerran keitetyn kananmunan eteisen seinään, hän sai tästä 200 markkaa sakkoa. Mitään suuria järjestyshäiriöitä, kuten ampumisia tai puukotuksia ei tapahtunut koskaan. Kerran tuli eräs mustalainen ja iski puukon seinään lippukopin viereen ja pani hattunsa siihen naulaan roikkumaan. Hän ei kuitenkaan ollut humalassa ja häntä ei poistettu talolta, puukko kuitenkin otettiin seinästä pois. Mustalainen selitti vain, että hän iski puukon naulaksi hatulleen, kun muuta naulaa ei ollut. Mustalaisia oli sen illan tansseissa paljon, koska romani Markus Allan yhtyeineen tanssitti yleisöä
. (Kangasniemen Työväenyhdistys 1905-2000-kirja, sivu 67).

Kangasniemen työväentalo kuvattuna 12.1.2008 (S&J).

Työväentalolla järjestettiin torstai- ja lauantai-iltaisin myös suosittuja bingoja, joiden tuotoilla työväenyhdistys myöhemmin pystyi ostamaan mm. vanhan pappilan haltuunsa. Kyläläisten mieliin ovat jääneet erityisesti ns. kellobingot, jolloin samana iltana palkintoina jaettiin yksitoistakin kelloa - herätyskellosta aloitettiin ja päädyttiin kultakelloon. Työväenyhdistys oli ostanut palkintokellot Jouko Pulkkisen liikkeestä yli sadan kellon erissä. Muissa bingoissa palkintoina oli mm. moottorivene, voittajan korkeus kahvipaketteja, vuodesohvia (Veikko Laitiselta), kinkkua ja kokonaisen joulupöydän antimet.
Bingoinnostus meni kuitenkin Kangasniemessäkin nopeasti ohi ja tilaisuudet lopetettiin palkintojen arvon jäädessä tuottoa suuremmaksi.

Työväentalon tiloja on merkittävässä määrin viimeisten vuosikymmenten aikana vuokrattu myös koulutuskäyttöön (mm. työllistämiskurssit sekä kansalaiskoulu ja -opisto). Pieksämäen moottorikerholle työväentalon tilat olivat usein vuokrattuna iltamista vapaina iltoina, samoin Kalskeelle, maamiesseuroille ja uskonnollisillekin järjestöille.
Kun bingo ja iltamat olivat tulleet kannattamattomiksi, talo vuokrattiin Pieksämäen ammattikoulun käyttöön.

Vuodet 1960-68 olivat talolla kiireistä aikaa oman yhdistyksen näyttämötoiminnalle. Näytelmäkerho harjoitteli valmiiksi seitsemän kokoillan näytelmää, joista etenkin Täällä Pohjantähden alla (Pauli Holmin ohjaus v.1968) muistetaan aikalaisten keskuudessa vielä hyvin. Räätäli Halmeen vaativassa roolissa esiintyi Lauri Tissari, Jussi Koskelana Arvo Laitinen ja hänen Akseli-poikanaan Mikko Manninen.

Vuodesta 1964 alkaen työväenyhdistyksen urheilutoiminta jäi urheiluseura Kangasniemen Valon huoleksi ja työväentalolla Valon voimistelijat ja muut liikuntaryhmät kokoontuivat usein. Työväentalolla kiertävät huonekalumyyjät pitävät erityisiä sohvamyyjäisiään yhä säännöllisesti.

Kangasniemen työväentalo kuvattuna tammikuussa 1986 (S&J).


Työväentalon tiloja vuokrataan usein yksityisiin huutokauppoihin. Nämä kuvat (S&J) ovat 29. huhtikuuta 2006 pidetystä huutokaupasta.


Kangasniemen Kunnallislehti esitteli 26.1.1984 uuden Kangasniemen elokuvateatterin Kangastuksen alkamisen kutsuvierasnäytännöllä (työväentalo 20.1.1984).

Työväentalolla toimi kunnan elokuvateatteri Kangastus alkaen tammikuussa 1984 aina uuden kunnantalon valmistumiseen asti.
Elokuvateatteri Kangastuksen ensimmäisessä kutsuvierasnäytöksessä työväentalolla esitettiin perjantaina 20.1.1984 Alan J.Pakulan v. 1982 ohjaama elokuva Sofien valinta, jonka pääosassa oli ykkösinhokkini Meryl Streep. Kutsunäytöksen alussa puhuivat ainakin kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Juhani Kärjes. Olin saanut kutsun näytökseen kai lähinnä vain siksi,että olin ollut toteuttamassa Kangastus-teatterin logon suunnittelukilpailua koululaisille. Ari Hokkasen piirrosehdotus toteutettiin ja logo on ollut nykypäivään asti käytössä mm. lehti-ilmoituksissa sellaisenaan.

Kangastuksen logon suunnitteli lukiolainen Ari Hokkanen - ja sai muistaakseni 200mk palkinnon.

Kangasniemen Kunnallislehti 26.1.1984: Uuden elokuvateatterin Kangastuksen kutsuvierasesityksen yleisöä 20.1.1984.

Tämän kirjoittaja muistaa nähneensä kutsuvierasnäytöksen jälkeen työväentalon Kangastuksen karuilla puupenkeillä mm. sellaisia elokuvia kuin Tuntematon sotilas (Rauni Mollberg), Vaarallinen romanssi (A.Hitchcock), Mies joka tiesi liikaa (A.Hitchcock), Linnut (A.Hitchcock) , Todistaja (Peter Weir) ja Blues Brothers (John Landis).
Elokuvan Paris, Texas näytäntö jäi kesken, kun projektorista paloi lamppu kesken kaiken ja koneenkäyttäjä oli livahtanut läheiseen Esson baariin kahville.
Veikko Kerttulan v.1983 ohjaaman Iso Vaalee-elokuvan katselutilanne työväentalon ensi-illassa on jäänyt myös pysyvästi mieleen: yhtä taaemmalle penkkiriville asettui viiden miehen ryhmä, jotka kaikki olivat ostaneet elokuvaa varten erimerkkisen perunalastupussin, puolentoistatunnin ajan nuo viisi rapisevaa pussia liikkuivat koemaistiaisten ja kovaäänisten kommenttien merkeissä selän takana miesrivissä edestakaisin - siinä tuotevertailuissa, rapinassa ja rouskutuksessa Veijo Meren oivaltava dialogi hieman kärsi.
Mieleen on jäänyt myös samasta salista erään lyhytelokuvafestivaalin palkittujen elokuvien koottu esitystilaisuus, jossa katsojia oli paikalla alussa kolme, lopussa tasan kaksi. Paikkakunnan toimittaja ei kestänyt kuin ensimmäisen vartin - myöhempi lehtijuttu kattoi kuitenkin sujuvasti kaikki illan lyhytfilmit!

Kangasniemen Kunnallislehti 26.1.1984: Uuden elokuvateatteri Kangastuksen filmikoneenkäyttäjä Juhani Arhi.

Kangasniemen Kunnallislehti esitteli 26.1.1984 uuden elokuvateatterin Kangastuksen tulevia elokuvia ja suunnitelmia.

E) Kangasniemen työväenyhdistys rakennutti v. 1975 työväentalonsa pohjoispuoliselle tontille oman vuokrakerrostalonsa (Kiinteistö Oy Ainolanhaka), mikä oli ensimmäinen laatuaan Kangasniemellä. LM-pukineen toiminnan aloittaminen aiemmin 70-luvulla Kangasniemellä oli vilkastuttanut kovasti vuokra-asuntojen kysyntää ja työväenyhdistyksen johtokunnassa oli herännyt keskustelua, voisiko yhdistys olla mukana yleishyödyllisessä vuokra-asuntojen rakentamisessa. Molemmat kuvat ylhäällä otettu 29.4.2006 (S&J).

Ainolanhaka kuvattuna tässä idästä eli Lääkärintien puolelta. Kuva lienee otettu melko pian talon valmistumisen jälkeen v.1975. Talon suunnittelussa kiinnittää huomiota sisäänkäyntiratkaisu huoneistoihin. Kapeita kierreportaita pitkin kerrostasanteille, joista ovet suoraan asuntoihin.

Vasemmalla: Työväenyhdistyksen v. 1975 rakennuttama Ainolanhaka kuvattuna vielä Lääkärintien puolelta. Ainolanhaan kierreportaat ovat äskettäin saaneet punaiset tuulisuojat. Kuvattu 11.6.2006 (S&J).
Oikealla: Ainolanhaan pihassa mielenkiintoinen ajopeli kuvattuna 22.6.2008 (S&J). Polkuauton omistaja, kirjoitushetkellä (huhtikuussa 2011) 15-vuotias Jani Aaltonen, kertoi saaneensa kulkuneuvon lahjaksi olleessaan 5-vuotias. Tarinan ikävänä loppukaneettina kerrottakoon, että ajoneuvo oli varastettu talon pihasta loppuvuodesta 2008.

Ainolanhaka kuvattuna 26.1.2008 (S&J) pohjoisesta Lääkärintien puolelta.

seuraavalle sivulle #55

Sivuluettelo 1-107

etusivulle