|
B)
Neuvolarakennuksen eli Nevarin itäpuolella sijaitsi kauan tyhjillään lopullista kohtaloaan odottaen myös Laukkarisen talona tunnettu rakennus - kuvattu tässä tammikuussa 1986 (S&J).
Vuoden 1910 kirkonkylän kartassa on pikkupappilan riihen ja rehuvajan itäpuolelle merkitty kivimies Antti Laukkarisen talo. Vuoden 1937 kartassa on taas vastaavasti mainitun Pikkupappilan eteläpuolelle merkitty Paavo Laukkarisen talo (myöhemmän Närväisten talon paikalle suunnilleen).
Laukkarisen talo kuvattuna helmikuussa 1998 (S&J).
Entinen neuvolarakennus ja Laukkarisen talo odottivat yhä kuvaushetkellä (12.1.2008) tyhjillään seuraavia toimenpiteitä, joista mitään virallista tietoa ei tuolloin vielä oltu julkisuudessa kuultu. Keväällä 2009 kärsimättömyys alkoi jo heijastua seuraavasta Länsi-Savon kirjoituksestakin:
(Länsi-Savo, 14.5.2009):
Nevarin talo pian historiaa Kangasniemellä.
Kangasniemen ydinkeskustan häpeäpilkku on entinen nuorisotalo Nevari ja samalla tontilla oleva pahoin ränsistynyt puurakenteinen omakotitalo. Molemmat rakennuksista ovat jo niin huonossa kunnossa, että ne saattavat olla vaaraksi ympäristölle. Muun muassa osa ikkunoista on rikottu.
Tontin rakennuksineen omistaa kiinteistöyhtiö, jolle kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on lähettänyt jo kaksi ukaasia.
Viimeisimmässä kunta vaatii kiinteistön omistajia purkamaan taajaman yleiskuvaa rumentavat rakennukset toukokuun loppuun mennessä.
–Ellei mitään tapahdu määräaikaan mennessä, joutuu kunta harkitsemaan uhkasakon käyttöön ottoa, toteaa rakennustarkastaja Rauno Kuokkanen.
Ellei uhkasakkokaan toimi, on kunnalla oikeus purkaa rakennukset, mutta laskun maksaa rakennusten omistaja.
Kuokkasen tietojen mukaan tontti on tai omistajat ainakin suunnittelevat sen myyntiin laittamista.
Sekä kunnan että kiinteistön omistajien edun mukaista olisi purkaa huonokuntoiset rakennukset mitä pikimmin.
–Oikeustie on hitain tie ongelman ratkaisemiseksi, ja prosessi saattaa viedä vuosia, toteaa Kuokkanen.
Laukkarisen talon hiljentynyttä pihapiiriä kuvattuna heinäkuussa 1993 (S&J).
(Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Suutari Armas Laukkarisen talo oli aivan naapurissamme. heidän lapsistaan muistan Ollin, Karin ja sisaren Leena (?). Kari oli hieman minua nuorempi, mutta kun lähekkäin asuttiin, niin meillä oli usein touhuja keskenämme.
Jo ilmeisesti ennen kouluikää olin Karin kanssa tämän suutari-isän työtiloissa ja leikillään Armas tarjosi meille pilliklupi-tupakat ja sytytti ne. Me niitä jotenkin yriteltiin vähän pössytellä ja sen jälkeen riensin kotiin ylpeänä kertomaan, mitä olin saanut tehdä. Siitähän seurasi risua ja luulen isäni keskustelleen asiasta Armaksenkin kanssa ilman risuja.
Armas Laukkarisen jälkeen samaisessa rakennuksessa jatkoi 60-luvun alussa suutarin hommia Esko Kokkonen. Eskon poika Tapani kertoi tammikuussa 2019 kuvassa näkyvän heidän 60-luvun alun aikaisen ajan silloisen keittiön ikkunansa.
Suutari Armas Laukkarinen mainosti nopeita jalkinepalveluitaan Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953.
Laukkarisen talon pihapiiri tarjosi vielä heinäkuussa 1993 (S&J) näinkin idyllisiä kesäisiä näkymiä.
Nevari ja Laukkarisen talo kuvattuna 3.5.2009 (S&J) - päättäjätkin alkoivat hermostua, kun mitään ei tuntunut tapahtuvan.
Mannisten talo Keskustien eteläpuolella - Tietomyllyn rakennuksena tunnetun uudisrakennuksen paikalla 80-luvulle asti.
(Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Haluan kertoa talosta, josta ei ole sivuillanne ollut tähän asti vielä lainkaan mainintaa. Tämä tarkoittamani pieni talo sijaitsi Luhangon ja Laukkarisen talojen välissä, aivan lapsuudenkotiani Tampellan taloa vastapäätä tien toisella puolella. Talo oli tuolla paikalla varmasti silloin olemassa, mutta asukkaista on hieman huonompaa muistikuvaa. Lapsia siellä ei kuitenkaan ollut, heidät kyllä muistaisin, koska olin lapsi tuolloin itsekin. Talo sijoittui siis nykykuvissanne keltaisena näkyvän Laukkarisen puisen asuinrakennuksen ja Tietomyllyn taloksi kutsumanne tiilitalon väliin. Haluaisin itsekin saada siitä ja sen asukkaista lisätietoja.
Lisätietoja Pynnösen muistamasta, aiemmin jo kadonneesta talosta: Siiri Laitisen mukaan (lokakuu 2010) mainitussa talossa asui kunnanvirkamies Lennart Manninen, jonka Maire-vaimo työskenteli myyjättärenä Osuuskaupassa.
Siiri Laitinen muisteli vielä 31.8.2016, että Juho Mannisen vaimo Maria tunnettiin kylillä nimellä Hanna ja rakennustakin kutsuttiin Hannan mökiksi. Juholla ja Marialla oli neljä lasta: Katri (=Kaisa), Martta, Sirkku ja Lennart. Juho Mannisen veljellä Hugolla ja tämän vaimolla Toinilla oli lapset Leila (myöh. Aaltonen) ja Tuure. Lennart Pynnönen ja vaimo Maire olivat asuneet nykyisen työväentalon vieressä (Eelis Pynnösen pohjoisnaapurina) mökissään ja kun rakennuksen paikalle oli rakennettu rivitalo, he olivat muuttaneet asumaan siihen.
Jukka Aaltonen lähetti tämän mielenkiintoisen kuvan 29.8.2016 ja lisätietoja edellä kaivatusta asuinrakennuksesta, joka sijaitsi vieläkin Tietomyllyn talona muistetun kaksikerroksen liike- ja asuinrakennuksen paikalla.
(Jukka Aaltonen, sähköposti 28.8.2016): Talossa asui ainakin jo 1930-luvulla Maria Manninen ja mahdollisesti hänen vuonna 1933 kuollut miehensä Juho Manninen. Oliko talo heidän rakentamassa vai ei sitä en osaa sanoa. Osa lapsista asui vielä kotona tuolloin. Maria Manninen kuoli vuonna 1956 jolloin taloon jäi asumaan tytär Kaisa Manninen. Taloon muutti hänen siskonsa Martta Ijäs vuonna 1962 jäätyään leskeksi. Vielä kolmaskin sisko muutti siihen kun Sirkku Manninen palasi Kangasniemellä vuonna 1972. Heidän kuolemansa jälkeen perikunta myi huonokuntoiset mökin. Se purettiin ja paikalle rakennettiin Tietomyllyn talo.
Kommenteissa mainittu Lennart Manninen oli samoja sisaruksia, mutta hän ei todennäköisesti asunut siin kuin nuorena.
Mainitut siskokset olivat äiti Leila Aaltosen os. Manninen tätejä ja Lennart hänen setänsä. Tiedot olen kerännyt virkatodistuksilta ja sukulaisilta kyselemällä.
Tämä on ainoa valokuva mitä minulla mökistä on. Se on otettu mökin tyhjentämisen yhteydessä vuonna 1985.
Sivullanne #18 Satamatie 1940-luvulle on kuva isovanhempien Hugo ja Toini Mannisen mökistä. He muuttivat siitä pois 1947 Nakertajantielle, mutta mökkiä ei silloin varmaankaan purettu. Kauppakirjan mukaan se on myyty Reino Liukkoselle "pois siirrettäväksi" vuonna 1951. Olisiko siinä välissä mökissä ollut vuokralaisia kuten on muisteltu.
Tuosta Nakertajantien mökistä on kuva Nakertajantietä pohjoiseen sivullanne (#59). Heillä oli kolme lasta. Tuure ja äitini Leila jotka olivat syntyneet jo Satamatielle. Nakertajaan syntyi vielä Terttu. Äitini asui eläkkeelle jäätyään jopa puolet vuodesta mökissä kuolemaansa saakka vuonna 2006. Nykyisin se on suvun kesänviettopaikkana.
|