Purkutuomion saanut entinen neuvolarakennus eli Nevari Keskustien varrella: A) 50-luvulla rakennettu neuvolarakennus odotteli kuvaushetkellä 12.8.2007 (S&J) purkutuomion käytäntöönlaittamista. Keskustien eteläpuolella aikoinaan Himotun tontin itäpuolella sijaitsivat aikanaan (esim. vuoden 1910 kartassa) rinnakkain pikkupappilan riihi ja rehuvaja. Tämä kuva on otettu 1.1.2006 (S&J). Tontille rakennettiin 50-luvun tienoilla komea uusi rapattu lasten neuvolarakennus. Neuvola siirtyi aikanaan uuteen terveyskeskukseen ja tähän rakennukseen tuli mm. mielenterveystoimiston tiloja. Vauvoja ja äitejä ei pihalla ole enää kulkenut - 80-luvun alkupuolella rakennukseen sijoitettiin nuorisotilat, jotka ristittiin neuvolataustojen mukaan 'Nevariksi'. Nuoriso ehti aikansa mekastaa tiloissa omien harrastuksiensa parissa. Nyrkkeilysäkkiä näkyi näistä ikkunoista sisällä usein intomielisesti taottavan. Tämän rakennuksen ja itäpuolen Laukkarisen tontin paikalle oli joskus 80-luvun loppupuolella tarkoitus rakentaa kerrostalo. Osakkeita jo myytiin, mutta ilmeisesti ei riittävästi, koska koko projekti pysähtyi. Nevarin nuorisotilat muuttivat muualle ja molemmat talot alkoivat tyhjillään odottaa jotain tapahtuvaksi. Nevari purettiin vasta tammikuussa 2012 - viereinen Laukkarisen puinen asuinrakennus tuli puretuksi hieman aikaisemmin, joulukuussa 2010. Paikalle oli suunnittella nyt toisena yrityksenä rivikerrostalo. Nevarin talossa oli mm. Mikael Kuitunen pitänyt yhden kesän vanhojen tavaroiden kauppaansa, mutta muuten rakennus oli saanut rupsahtaa rauhassa. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Neuvolan kivitalossa meitä vastapäätä asui rouva Suuronen tyttärensä kanssa. Tyttären serkku Helsingistä tuli viettämään kesää heidän luokseen. Meistä tuli tämän serkun, Tapani Ruotsalaisen, kanssa pian hyvät ystävät. Olin hieman jopa ylpeä, kun minulla oli hesalainen kaveri. Toinen suuri asia oli, että sain ajaa Tapanin polkupyörällä, jossa oli vaihteet. Tapani kävi vielä Tampellan talosta muutettuani kesällä edelleen Kangasniemellä ja teimme jo 'vähän isompien poikien' juttuja. Tästä ovesta on moni 50- ja 60-luvulla syntynyt kangasniemeläinen varhaisvuosillaan äitinsä kanssa kulkenut ensimmäisiin vuosihuoltoihin - mittauksiin, punnituksiin, rokotuksiin ja ryhtitarkastuksiin. Kuvattu 3.7.2006 (S&J). Kangasniemen Kunnallislehti kertoi 1.5.1984, miten Nevarilla toiminut Kangasniemen Kameraseura oli saanut Mikkelin läänin taidetoimikunnalta 1600 markan kohdeavustuksen uuden Minolta-merkkisen suurennuuskoneen hankkimiseen. Laitteiston hinta oli kuitenkin ollut kaikkiaan 3500 mk, joten kameraseura oli päättänyt hankkia hintaerotuksen järjestämällä diskotanssit. Kameraseura oli aloittanut toimintansa syksyllä 1983 ja kokoontunut sittemmin kerran kuussa. Joulukuussa 1983 seuran vieraana oli käynyt valokuvaaja Ari Jaskari, jonka valokuvia oli ollut samaan aikaan näytteillä kirjastossa. Kameraseuran lähisuunnitelmiin kuului pöytänäyttely, jonka teema oli henkilökuva. Muistaako joku kuuluneensa ko. kameraseuraan? Keitä olivat toiminnan vetäjät? Vassinen? Näissä kolmessa 4.1.2009 (S&J) otetussa valokuvassa entinen neuvolan rakennus eli Nevari vetelee viimeisiään. Nuorisotilavaihe on jättänyt jälkensä sisustusratkaisuihin.

B) Neuvolarakennuksen eli Nevarin itäpuolella sijaitsi kauan tyhjillään lopullista kohtaloaan odottaen myös Laukkarisen talona tunnettu rakennus - kuvattu tässä tammikuussa 1986 (S&J). Vuoden 1910 kirkonkylän kartassa on pikkupappilan riihen ja rehuvajan itäpuolelle merkitty kivimies Antti Laukkarisen talo. Vuoden 1937 kartassa on taas vastaavasti mainitun Pikkupappilan eteläpuolelle merkitty Paavo Laukkarisen talo (myöhemmän Närväisten talon paikalle suunnilleen). Laukkarisen talo kuvattuna helmikuussa 1998 (S&J). Entinen neuvolarakennus ja Laukkarisen talo odottivat yhä kuvaushetkellä (12.1.2008) tyhjillään seuraavia toimenpiteitä, joista mitään virallista tietoa ei tuolloin vielä oltu julkisuudessa kuultu. Keväällä 2009 kärsimättömyys alkoi jo heijastua seuraavasta Länsi-Savon kirjoituksestakin: (Länsi-Savo, 14.5.2009): Nevarin talo pian historiaa Kangasniemellä. Kangasniemen ydinkeskustan häpeäpilkku on entinen nuorisotalo Nevari ja samalla tontilla oleva pahoin ränsistynyt puurakenteinen omakotitalo. Molemmat rakennuksista ovat jo niin huonossa kunnossa, että ne saattavat olla vaaraksi ympäristölle. Muun muassa osa ikkunoista on rikottu. Tontin rakennuksineen omistaa kiinteistöyhtiö, jolle kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on lähettänyt jo kaksi ukaasia. Viimeisimmässä kunta vaatii kiinteistön omistajia purkamaan taajaman yleiskuvaa rumentavat rakennukset toukokuun loppuun mennessä. –Ellei mitään tapahdu määräaikaan mennessä, joutuu kunta harkitsemaan uhkasakon käyttöön ottoa, toteaa rakennustarkastaja Rauno Kuokkanen. Ellei uhkasakkokaan toimi, on kunnalla oikeus purkaa rakennukset, mutta laskun maksaa rakennusten omistaja. Kuokkasen tietojen mukaan tontti on tai omistajat ainakin suunnittelevat sen myyntiin laittamista. Sekä kunnan että kiinteistön omistajien edun mukaista olisi purkaa huonokuntoiset rakennukset mitä pikimmin. –Oikeustie on hitain tie ongelman ratkaisemiseksi, ja prosessi saattaa viedä vuosia, toteaa Kuokkanen. Laukkarisen talon hiljentynyttä pihapiiriä kuvattuna heinäkuussa 1993 (S&J). (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Suutari Armas Laukkarisen talo oli aivan naapurissamme. heidän lapsistaan muistan Ollin, Karin ja sisaren Leena (?). Kari oli hieman minua nuorempi, mutta kun lähekkäin asuttiin, niin meillä oli usein touhuja keskenämme. Jo ilmeisesti ennen kouluikää olin Karin kanssa tämän suutari-isän työtiloissa ja leikillään Armas tarjosi meille pilliklupi-tupakat ja sytytti ne. Me niitä jotenkin yriteltiin vähän pössytellä ja sen jälkeen riensin kotiin ylpeänä kertomaan, mitä olin saanut tehdä. Siitähän seurasi risua ja luulen isäni keskustelleen asiasta Armaksenkin kanssa ilman risuja. Armas Laukkarisen jälkeen samaisessa rakennuksessa jatkoi 60-luvun alussa suutarin hommia Esko Kokkonen. Eskon poika Tapani kertoi tammikuussa 2019 kuvassa näkyvän heidän 60-luvun alun aikaisen ajan silloisen keittiön ikkunansa. Suutari Armas Laukkarinen mainosti nopeita jalkinepalveluitaan Kangasniemen Kunnallislehden historiallisessa ensimmäisessä numerossa 14.10.1953. Laukkarisen talon pihapiiri tarjosi vielä heinäkuussa 1993 (S&J) näinkin idyllisiä kesäisiä näkymiä. Nevari ja Laukkarisen talo kuvattuna 3.5.2009 (S&J) - päättäjätkin alkoivat hermostua, kun mitään ei tuntunut tapahtuvan. Mannisten talo Keskustien eteläpuolella - Tietomyllyn rakennuksena tunnetun uudisrakennuksen paikalla 80-luvulle asti. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Haluan kertoa talosta, josta ei ole sivuillanne ollut tähän asti vielä lainkaan mainintaa. Tämä tarkoittamani pieni talo sijaitsi Luhangon ja Laukkarisen talojen välissä, aivan lapsuudenkotiani Tampellan taloa vastapäätä tien toisella puolella. Talo oli tuolla paikalla varmasti silloin olemassa, mutta asukkaista on hieman huonompaa muistikuvaa. Lapsia siellä ei kuitenkaan ollut, heidät kyllä muistaisin, koska olin lapsi tuolloin itsekin. Talo sijoittui siis nykykuvissanne keltaisena näkyvän Laukkarisen puisen asuinrakennuksen ja Tietomyllyn taloksi kutsumanne tiilitalon väliin. Haluaisin itsekin saada siitä ja sen asukkaista lisätietoja. Lisätietoja Pynnösen muistamasta, aiemmin jo kadonneesta talosta: Siiri Laitisen mukaan (lokakuu 2010) mainitussa talossa asui kunnanvirkamies Lennart Manninen, jonka Maire-vaimo työskenteli myyjättärenä Osuuskaupassa. Siiri Laitinen muisteli vielä 31.8.2016, että Juho Mannisen vaimo Maria tunnettiin kylillä nimellä Hanna ja rakennustakin kutsuttiin Hannan mökiksi. Juholla ja Marialla oli neljä lasta: Katri (=Kaisa), Martta, Sirkku ja Lennart. Juho Mannisen veljellä Hugolla ja tämän vaimolla Toinilla oli lapset Leila (myöh. Aaltonen) ja Tuure. Lennart Pynnönen ja vaimo Maire olivat asuneet nykyisen työväentalon vieressä (Eelis Pynnösen pohjoisnaapurina) mökissään ja kun rakennuksen paikalle oli rakennettu rivitalo, he olivat muuttaneet asumaan siihen. Jukka Aaltonen lähetti tämän mielenkiintoisen kuvan 29.8.2016 ja lisätietoja edellä kaivatusta asuinrakennuksesta, joka sijaitsi vieläkin Tietomyllyn talona muistetun kaksikerroksen liike- ja asuinrakennuksen paikalla. (Jukka Aaltonen, sähköposti 28.8.2016): Talossa asui ainakin jo 1930-luvulla Maria Manninen ja mahdollisesti hänen vuonna 1933 kuollut miehensä Juho Manninen. Oliko talo heidän rakentamassa vai ei sitä en osaa sanoa. Osa lapsista asui vielä kotona tuolloin. Maria Manninen kuoli vuonna 1956 jolloin taloon jäi asumaan tytär Kaisa Manninen. Taloon muutti hänen siskonsa Martta Ijäs vuonna 1962 jäätyään leskeksi. Vielä kolmaskin sisko muutti siihen kun Sirkku Manninen palasi Kangasniemellä vuonna 1972. Heidän kuolemansa jälkeen perikunta myi huonokuntoiset mökin. Se purettiin ja paikalle rakennettiin Tietomyllyn talo. Kommenteissa mainittu Lennart Manninen oli samoja sisaruksia, mutta hän ei todennäköisesti asunut siin kuin nuorena. Mainitut siskokset olivat äiti Leila Aaltosen os. Manninen tätejä ja Lennart hänen setänsä. Tiedot olen kerännyt virkatodistuksilta ja sukulaisilta kyselemällä. Tämä on ainoa valokuva mitä minulla mökistä on. Se on otettu mökin tyhjentämisen yhteydessä vuonna 1985. Sivullanne #18 Satamatie 1940-luvulle on kuva isovanhempien Hugo ja Toini Mannisen mökistä. He muuttivat siitä pois 1947 Nakertajantielle, mutta mökkiä ei silloin varmaankaan purettu. Kauppakirjan mukaan se on myyty Reino Liukkoselle "pois siirrettäväksi" vuonna 1951. Olisiko siinä välissä mökissä ollut vuokralaisia kuten on muisteltu. Tuosta Nakertajantien mökistä on kuva Nakertajantietä pohjoiseen sivullanne (#59). Heillä oli kolme lasta. Tuure ja äitini Leila jotka olivat syntyneet jo Satamatielle. Nakertajaan syntyi vielä Terttu. Äitini asui eläkkeelle jäätyään jopa puolet vuodesta mökissä kuolemaansa saakka vuonna 2006. Nykyisin se on suvun kesänviettopaikkana.

C) Tämä liike- ja asuinkerrostalo Pellonpää (Kiinteistö Oy Kangasniemen Pellonpää) tunnettiin kyläläisten puheissa pitkään Tietomyllyn talona. Kuvattu 3.7.2006 (S&J). Hannu Tiihosen tilitoimisto Tietomylly Ky on toiminut rakennuksessa sen valmistumisesta (1985) asti. Etualan pieni teatterinuoli viittaa teatteri Ilonan Kalevala-näytöksien esityspaikalle Kankaisten koululle. Liiketiloissa on toiminut viimeisinä vuosina Tietomyllyn lisäksi käsityö- ja arkartelutarvikeliikkeitä ja Väri ja tapetti-liike. Talossa on toiminut aikanaan myös Seppo Turusen parturi-kampaamo ja Jouni Seppäsen kukkakauppa. Kukka- ja hautauspalvelu Jouni Seppänen muutti Pellonpään liiketalon tiloihin huhtikuussa 1986 - lehtijuttu Antti Ikosen leikekirjasta - kiitos. Minna Lahikaisen käsityö- ja askartelutarvikeliike Sinilila aloitti toimintansa v. 1994 tällä paikalla. Kuvattu 14.4.2006 (S&J). Minna Lahikaisen Sinilila-liike on kuvan ottohetkillä (1.3.2009 - S&J) juuri muuttamassa Savonseudun liikerakennukseen Coconate-tehtaanmyymälän yhteyteen. Tilitoimisto Tietomylly uudisti ulkoista ilmettään vuoden 2009 aikana (kuva: 15.11.2009 ~ S&J).

D) Sari Ojalan As-Ke-La Sarianne-liike (askartelu-, kehystyspalvelu- ja lahjatavaraliike) toimi näissä tiloissa pitkään - toiminta loppui vuoden 2006 alussa ja Lea Sandholm (Kuusilehto) osti liikkeen ja jatkoi sen toimintaa. Ylempi kuva otettu 1.1.2006, jolloin Sariannen toiminta oli juuri loppumassa - alempi kuva otettu 3.7.2006, jolloin liiketilat olivat jo Sandholmin johdossa (Alma Ville Palvelut). Kangasniemen Kunnallislehti kertoi 27.7.2006, että Sandholmin Alma Ville Palvelut * Kehystys, Taide- ja askartelutarvikkeet muuttavat kuvassa näkyvistä tiloista 1.8.2006 alkaen kahvila Ruusukupin yhteyteen. Lokakuun alussa 2006 kyseisiin liiketiloihin muutti Paulan Soppi Osuuspankin rakennuksesta (entisistä apteekin tiloista). Kuvattu 7.10.2006 (S&J). Tästä 30.9.2007 otetusta kuvasta käy ilmi, että Paulan Soppi-liike oli lopettanut toimintansa Kangasniemellä - Kunnallislehden mukaan (6.9.2007) Paula Manninen oli avannut samannimisen vaatetusliikkeensä edellispäivänä Haukivuorella. Vapautuneisiin liiketiloihin oli samaisen lehden mukaan tulossa Duoletissa aiemmin työskennelleiden Anne Ylösen ja Jatta Laitisen pyörittämä uusi parturi-kampaamo lokakuun 2007 alussa. Uudet nimikilvet kertovat parturi-kampaamon nimeksi Kaks' kampaa.

E) Tietomyllyn talon itäpuolella sijaitseva kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus valmistui ainakin ennen vuotta 1964. Sen länsipäädyssä toimi Raimo ja Airi Hakasen kelloliike, optikko ja kemikalio, itäpuolella toimi Liukkosten vaatepukimo. Tämä kuva on otettu tammikuussa 1986 (S&J). Liike- ja asuintalo, jossa kuvaushetkellä 1964 toimi Liukkosen vaateliike ja Hakasen kelloliike - kuva: Saara & Tapio Mäkelä (Torinkulman kerrostalosta). Etuoikealla mahdollisuus nähdä taksikoppi savupiippuineen. Tässä vielä kyseisen liikerakennuksen julkisivua kuvattuna heinäkuussa 1995 (S&J). Liukkosen pukimon näyteikkunoista päätelleen liikkeen toiminta näkyy jo päättyneen. Hakaset myivät liiketilansa v.1998 Anja Arkolle. Liukkosten pukimo oli lopettanut toimintansa jo aiemmin ja tiloissa ehti toimia mm. kirjakauppa ennen kuin Jouko Ursin ja Timo Palvimon yhdistynyt "Kangasniemen Kiinteistönvälitys ja isännöintipalvelu LKV Oy" aloitti tiloissa v.2002. Yllä oleva kuva on otettu Joutsasta tulleen kirjakauppiaan liikkeestä ennen hänen firmansa muuttoa Jyväskylään 90-luvun jälkipuoliskolla (kuva: S.Svala). Ennen Liukkosten ja Hakasten rakennuksen valmistumista paikalla sijaitsi taksimies Esko Luhangon asuinrakennus, mikä näkyy v.1959 otetussa kuvassa aivan sen vasemmassa alanurkassa vastapäätä vanhaa matkahuollon rakennusta. Aiemmin rakennuksen oli omistanut suutari Käyhkö. Talon alkuperäisiksi rakentajiksi on mainittu puuseppänikkari Ananias Hokkanen ("Kutta-Ananias" valmisti 30-luvulla mm. kaljatynnyreitä, kärrynpyöriä ja eläinten sarvista kampoja) ja Albin Marttinen. Heli Romo os. Luhanko antoi tämän kuvan käyttöömme - kuvassa taksimies Esko Luhangon Heli-tytär on alle 5-vuotiaana rusetti päässään pöydän ääressä kotonaan. (Heli Romo os. Luhanko): "Liukkosen ja Hakasen liikerakennuksen paikalla sijaitsi kotini ensimmäiset viisi vuottani. Tilalle rakennetun liukkosen rakennuksen takana sijainnut ulkorakennus oli vielä vuosia käytössä uuden päärakennuksen jälkeen kun muistelin ohi kulkiessani kauppaleikkejä, joita siellä leikin. Isän taksikoppi sijaitsi tien toisella puolella. Opin jo alle 5-vuotiaana auton käynnistysäänestä tietämään, milloin minun isäni taksi käynnistyi. Silloin juoksin mukaan matkaan. Siihen aikaan asiakkaat pitivät rikkautena sen, että pieni pellavapää halusi mukaan matkaan - tuskin tämä päivänä onnistuisi." (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Luhangon Eskolla ja tämän Tyyne-vaimolla oli ainakin lapset Raimo ja Keijo. Jo edesmenneen veljeni ikäkavereita olivat Alanärän Eero, Luhangon Keijo ja yhteiskoulun vahtimestarin rouva Kauton poika Eino. Raimo oli vuotta nuorempi, mutta meillä oli päivittäisiä kanssakäymisiä. Siiri Laitinen muisteli (31.8.2016), että Liukkosen ja Hakasen asuin- ja liikerakennuksen paikalla asuneella suutari Aati Käyhköllä oli tyttäret Sanni ja Sirkka. Käyhkö oli valmistanut Siirille aikoinaan mm. jatsarin varsista mustat monot. Taksimies Luhanko oli ostanut Käyhkön rakennuksen ja myynyt sen tonttikaupassa Liukkosesten ja Hakasten asuin- ja liikerakennusta varten. Juuri näillä samoilla alueilla sijaitsi vuoden 1910 kartan mukaan aikoinaan urkujenpolkija Herman Väisäsen, räätäli Otto Riepposen ja Aatu Kuitusen pienet mökit. Seppä Rantasen asumus piharakennuksineen jäi jo hieman etelämmäksi. Vuoden 1937 kartassa Albin Reinikaisen rakennus ja laaja tontti kattoivat näitä Liukkosen/Hakasen-talon alueita. Ennen Albin Reinikaista rakennuksessa asui vuoteen 1922 asti suutari Antti Hokkanen poikiensa Anteron ja Yrjön kanssa. Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan "Kotipuolen raitit" (1978) Albin Reinikaisesta: Ennen vuotta 1922 harjoitti talossa suutarin ammattia Antti Hokkanen kahden poikansa, Anteron ja Yrjön kanssa. Myöhemmin Hokkaset myivät talonsa Amerikan siirtolaiselle Albin Reinikaiselle, joka aloitti ammattiautoilun ja teuraslihan välityksen. Suutari Hokkanen muutti perheineen Hokanniemelle maata viljelemään ostamalleen tilalle. Albin Reinikaisen naapureina eli ja toimeen tuli lähelle 90 ikävuottaan ehtinyt Riepposten pariskunta harjoittaen vaatturin ammattia omassa pesässään.

F) 1.1.2006 otettu kuva (S&J) vuonna 1967 valmistuneesta asuin- ja liiketalosta, missä kuvaushetkellä olivat toiminnassa Ursinin ja Palvimon LKV Oy (kuvasta vasemmalle), Anjan Kauneuspiste, Kemikalio ja Kangasniemen Koru- ja kelloliike (Anja Arkko) ja parturi-kampaamo Julietti (Taina Laitinen). Samainen liike- ja asuinrakennus - taustalla As.Oy Kangasniemen Keskus eli kyläläisten puheissa vielä Kimarintalo - kuvattu 30.9.2007 (S&J). Samat rakennukset kuvattuna 13.1.2008 (S&J) kaukaa Kuvajan huonekaluliikkeen edestä, vasemmalla matkahuolto ja sen edustalla taksiasemaa. Kangasniemen Rallia mainostetaan - talven kelit taas vähälumista vesiloskaa. Ursinin ja Palvimon "LKV Oy"-firman julkisivua kuvattuna 2.2.2008 (S&J).

G) Aiemmin Kimarin talo (= As.Oy Kangasniemen Keskus) paikalla ollut Albin Reinikaisen kookas puurakennus näkyy vielä tässä vuoden 1962 tienoilla otetussa valokuvassa aivan oikeassa reunassa. Tämän kuva on sivulta #47, missä esittely jatkui kuvan vasemmalla näkyviin rakennuksiin. Tässä vuoden 1959 tietämillä otetussa kuvassa näkyy, miten KOP-talon länsipuolella (oikealla) oli vielä laaja yhteiskoulun kenttä, jonka eteläreunassa sijaitsi Albin Reinikaisen iso puurakennus. Albin Reinikaisen Vilho-veljellä oli (Vilho Mannisen muistelmien mukaan) kylän ensimmäinen linja-auto noin vuodesta 1923 alkaen. Albin Reinikaisella oli myös ottopoika Reino, joka oli Vilho Mannisen kaveri - yhdessä he olivat käyneet uintiretkellään heittelemässä kivillä rikki entisen marjatehtaan ikkunoita. Leipuri Oiva Marttinen oli kalareissullaan saanut pojat kiinni ja vienyt tiedon tapahtuneesta heidän molempien kotiin. Selkäsaunat oli seurauksina molemmille. Vilho Manninen kirjoittaa kirjassaan enemmänkin Albin Reinikaisesta: Ennen vuotta 1922 harjoitti talossa suutarin ammattia Antti Hokkanen kahden poikansa, Anteron ja Yrjön kanssa. Myöhemmin Hokkaset myivät talonsa Amerikan siirtolaiselle Albin Reinikaiselle, joka aloitti ammattiautoilun ja teuraslihan välityksen. Suutari Hokkanen muutti perheineen Hokanniemelle maata viljelemään ostamalleen tilalle. Albin Reinikaisen naapureina eli ja toimeen tuli lähelle 90 ikävuottaan ehtinyt Riepposten pariskunta harjoittaen vaatturin ammattia omassa pesässään. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Osuuskauppa ja Säästöpankin talo, joita vastapäätä tien toisella puolella ovat Virtakallion kauppa ja Mikkelin Työväen Osuuskauppa-rakennus. Näiden kahden talon takaa näkyy alunperin nahkuri Lauri Hurrin rakennus, sittemmin Elli Välisalon omistukseen siitynyt. (Jukka Kirjunen, sähköposti 24.6.2006): Virtakallion liikekumppani Reinikaisen Albin sai hyvät rahat joka markkinasyksy vuokratessaan paikan tivolille tai peliteltoille. Pelitelttoja sijoittui viikoksi tai pariksi Albinin tontille melkein joka kevät ja syksy myös markkinapäivien ulkopuolella. Jos ne eivät olleet Albinin tontilla, niin alueen reunalla Matkahuollon puolella. Markkinathan olivat yhteiskoulun eteläpuolisella aukiolla. Peliteltoista taisi olla riesaa - ja yksi skandaalikin jo muutettuani pois vuoden 1963 paikkeilla. Mukana oli joka vuosi tulleen teltan "Rakohampaaksi" nimeämämme työntekijä. Albin Reinikaisen poika Esko antoi 4.8.2012 käyttöömme tämän aikoinaan itse 50-luvulla ottamansa kuvan kotitalostaan. Esko Reinikaisen käyttöömme antama kuva, jossa keskellä Albin Reinikainen valkoinen matkalaukku kädessä. Muut henkilöt kuvassa Albinin lähisukulaisia. Albinin punakattoinen asuinrakennus takana vasemmalla. Oikealla näkyy R-kioski, jota pitivät Aili Laitinen ja hänen tyttärensä Eeva. Myyntitiskin yläpuolella R-logo ja vasemmalla mainosteksti 'JÄÄTELÖÄ. Albin Reinikaisen rakennuksen länsinurkalla toimi aikoinaan myös Reinikaisten nakkikioski, jossa myyjänä toimi Albinin Sylvi-vaimo. Ilmeisesti nakkikioski oli ainakin vähän aikaa rinnakkain R-kioskin kanssa? Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vaalean taksikopin kulma. Vuonna 1956 Matkahuolto siirtyi Satamatieltä tämän kuvan ottajan selän takana sijainneeseen entiseen Sotainvalidien veljesliiton rakennukseen. R-Kioski kuvassa on sijainnut aika tarkalleen nykyisen Hymykuopan (ent. Kimarin) ulkoterassin kohdilla Kimarintalon ja ent. Liukkosen liikerakennuksen välisellä alueella. Albin Reinikaisen kookas puurakennus nykyisen Kimarintalon paikalla näkyy hyvin tässä sotaanlähdön päivänä kirkon tapulista otetussa kuvassa (vaalea talo keskellä vasemmalla). Yhteiskoulun eteläpuolen pihalla on miehistö järjestäytymässä ja samaan aikaan kunnantalolla oli hevosten luovutus. Etualalla näkyy nykyisen uuden Osuuspankkirakennuksen paikalla olleen leipurirakennuksen toisen kerroksen remonttityö. Viljo Häkkinen lähetti tämän kuvan 25.3.2009. Perhekuva on otettu Albin Reinikaisen talon sisäpihalla. Viljo Häkkisen oman arvion mukaan kuva olisi otettu vuoden 1949 tietämillä. Kuvassa Vilho Häkkinen itse vasemmalla, vieressä hänen siskonsa Sylvi Reinikainen (o.s. Häkkinen, ent. Hokkanen) - talon rouva eli Albin Reinikaisen puoliso. Sylvin oikealla puolella kuvassa seisoo Albin Reinikainen. Oikeassa reunassa on Amanda Häkkinen, joka on Sylvin ja Viljon äiti. Esko Reinikainen edessä on Albinin ja Sylvin esikoinen. (Ahti Pynnönen, kirje 15.9.2010): Albin Reinikaisen lapsia olivat Esko, Kaarina, Reijo ja Martti. Martti on ainoa, jonka olen tavannut myöhemmin - noin parikymmentä vuotta sitten, kun hän oli töissä yleismiehenä Kangasniemen vanhainkodilla. Olen lukenut hänen menestyksistään valjakkokilpailuista Kunnallislehdestä. Kaarina taitaa asua nykyisin täällä Helsingissä, en ole tavannut, mutta vaimoni on hänet joskus tavannut Malmilla. Reinikaisen talo liittyy lapsuuteeni siten, että ennen kuin Tampellan talomme valmistui tien toiselle puolelle lähinaapuriksi, asui perheemme jonkin aikaa Albin Reinikaisen talossa. Olin itse tuolloin kyllä lähes vauva, enkä siten itse muista, mutta olen keskusteluissa myöhemmin varmistanut asian. Perheelläämme oli muistaakseni valokuviakin siellä viettämältään ajalta, mutta ne kuvat ovat sittemmin hävinneet. (Viljo Häkkinen, kuvan lähettäjä ja teksti, 29.3.2009): Ohessa Reinikaisten perhepotretti vuoden 1948 tietämiltä. Henkilöt takarivissä vasemmalta: Hjalmar Häkkinen Ruokomäeltä - Amandan veli. Elma - Hjalmarin puoliso. Elli Koittilasta - Eetu Häkkisen eli Hjalmarin veljen puoliso. Viljo Häkkinen Haukiselältä - Amanda Häkkisen poika. Tämän kirjoittaja. Toivo Häkkinen kirkolta - myös Amandan poika. Elsa Dysder Koittilasta - Amandan sisarpuoli. Eturivi vasemmalta: Hellä Dyster Koittilasta - Elsan tytär. Esko Reinikainen - Sylvin ja Albinin poika tästä talosta. Amanda Häkkinen - Sylvin ja Toivon sekä Viljon äiti. Kaarina Reinikainen - Sylvin ja Albinin tytär tästä talosta. Reijo Reinikainen - Sylvin ja Albinin poika. Sylvi ja Albin Reinikainen tästä talosta. Sylvin sylissä on heidän nuorin lapsensa Martti. Siskoni Sylvi - sotaleski - ja leskimies Albin Reinikainen avioituivat 1940. Ikäeroa oli melkein 30 vuotta. Albinista tietoni ovat kovasti vajavaiset, sillä yhteydenpitomme oli vähäistä. Hänen vanhin poikansa on aivan äskettäin muuttanut Savitaipaleelta takaisin synnyinpitäjäänsä. Tiettävästi Albin oli ns. Amerikankävijä. Hän lienee ollut mukana kun linja-autoliikeennettä aloitettiin kirkonkylässä. Lisäksi hän harjotti siinä talossaan pientä bisnestä. Talossa oli ainakin ollut karjaa aikoinaan, koska oli navettakin. Vielä 40-luvun puolessa välissä hän harjoitti pienimuotoista teurastusta ostaen eläimiä pitäjältä naapurissa toimineen kauppiaan kanssa yhteistyössä. Sylvi-siskoni kuoli 30.12.08.

H) As.Oy Kangasniemen Keskus eli Kimarintalo kuvattuna 10.12.2005 (S&J). Liikkeinä vasemmalta Lähetyksen kirpputori, Ykköskone (Expert) ja R-Kioski. Nämä kaksi kuvaa As.Oy Kangasniemen Keskuksesta eli Kimarintalosta ovat peräisin Dino Rossin kuvaamasta postikortista 1970-luvun alkupuolelta. Liike- ja asuinrakennus valmistui 60-luvun loppupuolella. Liiketiloissa on vuosikymmenten aikana toiminut mm. seuraavia yrityksiä: parturi-kampaamo Duoletti , Säästö-Market (Helena ja Yrjö Valkonen aloittivat 16.12.1969 ja jatkoivat tammikuuhun 1978 asti) - samoissa liiketiloissa sen jälkeen Spar-Market (ensin Arviot, sitten Kauppiset), Länsi-Savon konttori, Toivo Laakson urheiluliike, LM-Pukineen tehtaanmyymälä, Jouko Ursinin kiinteistövälitys, Väri- ja tapettiliike (ensin Virolainen, sitten Liiman) ja aivan 70-luvun lopussa lyhytaikainen farkkuliike & kahvio. (Jarmo Valkonen, sähköposti 21.8.2013): Vanhempani Helena ja Yrjö Valkonen pitivät ensin Kuusikon kauppaa Ruokomäessä - ostivat sen 1961 Eljas Vornaselta. Vuoden 1969 jouluksi sitten vanhempani siirtyivät kauppiaiksi kirkonkylälle Kimarin taloon 16.12.69 avattuun Säästö-Market -nimiseen valintamyymälään. Tammikuussa 1978 vanhempani lopettivat kauppiasyrittäjyyden, jonka jälkeen Arviot ja Kauppiset jatkoivat kyseisissä liiketiloissa Spar-kauppiaina. Aivan 70-luvun lopussa toimi hyvin lyhyen aikaa kyseisen As.Oy Kangasniemen Keskuksen länsipäässä liki Ravintola Kimarin portaikkoa kuvan esittämä farkkuliike & kahvio, jonka silloin modernit pelikoneet ja kahvi vetivät läheisten koulujen oppilaita luokseen - oppituntienkin aikana. Tämän kuvan asiakkaina vuoden 1979 tietämillä lukion 2-luokan tyttöjä, joiden kuv.taidon valokuvausopetukseen tämänkin kuvan ottaminen kuului. Kahvia kuvassa kaatava nuorukainen on Jyrki Kortekallio. Jyrki Kortekallio muisteli (25.1.2017) kysyttäessä kyseisen farkkubaarin virallista nimeä ja omistajia seuraavasti: "Liikkeen nimi oli Carols ja sitä piti Mikkelistä kaksi pariskuntaa, joiden nimiä en valitettavasti enää muista." Jari Lukkarinen kuvasi Matkahuollon rakennuksen valmistumista v. 1984 - taustalla Keskustien varrella liike- ja asuintaloja kuten Kimari ja Liukkonen (kiitos käyttöluvasta). R-Kioskin kohta rakennuksesta kuvattuna tammikuussa 1986 (S&J). Huomaa, että R-Kioski oli tuolloin vielä perinteinen ulkoluukkukioski, sisätilat avattiin asiakkaille vasta myöhemmin. Ravintolana oli silloin Kimari, jonka punakeltainen valomainos näkyy pylväässä rakennuksen oikeassa kulmassa. Tapetti- ja maalikauppa Värisilmä toimi tuolloin nykyisen Ykköskoneen tiloissa. Virolainen aloitti maalikaupan pidon ja Liiman jatkoi sitä myöhemmin. R-Kioskin mainoskylttien yläpuolella näkyy tarkkaan katsoen fysikaalisen hoitolaitoksen Median liikelogo toisen kerroksen ikkunassa. Parturikampaamo Duoletti toimi aikanaan ravintola Kimarin sisäänkäyntiportaikon kulmauksessa. Koska ikkunasta näkyy Matkahuollon rakennuksessa vielä toimiva SYP-pankki, tämän kuvan ajankohta on ennen vuotta 1995, jolloin ko. pankin toiminta kyseisissä tiloissa loppui ja Posti tuli tilalle (Kuva: kuv.taidon koulutehtävä). R-Kioski oli tältä paikalta muuttamassa elokuussa 2006 pois tien vastakkaiselle puolelle linja-autoaseman rakennukseen Postin vapautuneisiin tiloihin (lopetti 5.5.2006). Nämä kuvat ovat otetut 11.12.2005 (S&J). Ylemmässä kuvassa näkyy Anni ja Otto ja porrassisäänkäynti alas ravintola Hymykuoppaan. Alemmassa kuvassa näkyy Expert Ykköskoneen näyteikkunoita. Erityisesti R-Kioskin peliautomaatit ja veikkauspiste vetivät paljon nuorisoa ja vanhempaakin väkeä kyseiselle paikalle.

I) Tämä viralliselta nimeltään As.Oy Kangasniemen Keskus" valmistui 60-luvun lopulla Albin Reinikaisen puurakennuksen paikalle. Rakennus tunnetaan kyläläisten puheissa ykä Kimarin talona, sen kellaritiloissa toimineen Huikkojen ravintolan mukaan (nykyisin eri omistuksessa Hymykuoppa-nimellä). Ravintolan sisäänkäynti on kuvan oikeassa reunassa näkyvät portaat alas kellarikerrokseen. Tässä 1.1.2006 (S&J) otetussa kuvassa näkyvät Expert Ykköskoneen, R-Kioskin ja Annin ja Oton liikehuoneistot. R-Kioski oli elokuussa 2006 muutamassa tien yli toukokuussa 2006 vapautuneisiin Postin liiketiloihin. Hymykuopassa näkyy olleen kuvausaikaan Oktouperi-festivaali. R-Kioski ja Anni ja Otto vielä vierekkäin toiminnassa kuvaushetkellä 1.1.2006 (S&J). Albin Reinikaisen puurakennuksen paikalle rakennettiin 60-luvun loppupuolella tämä As.Oy Kangasniemen Keskus eli kyläläisten puheissa tavallisimmin ns. Kimarintalo. Kuvattu 13.6.2006 (S&J) Keskustien vastakkaiselta puolelta Torikulman kerrostalon edestä. Talon länsiosan (oikealla) kellarikerroksessa sijaitsi aikanaan Huikkojen ravintola Kimari, joka jatkui kuvaushetkellä Rauni ja Esko Pietarisen johdolla Hymykuoppa-nimisenä. Kuvaushetkellä liiketiloissa toimivat (oikealta) lahjatavaraliike Anni ja Otto, R-Kioski, Expert-ketjun kodinkoneliike Ykköskone ja itäpäädyssä Lähetyksen kirpputori. Tässä 9.9.2006 (S&J) otetussa kuvassa näkyy Expert-ketjun kodinkoneliike Ykköskoneen (Laitinen-Pietarinen) liiketilat. Rakennuksen muutostöissä käyttöönotetut keltaiset muovikattaukset yläosien asuinkerrosten kattauksissa ovat kyläläisten keskuudessa jakaneet 'värivalinnan' osalta jyrkästi mielipiteitä. Tässä 9.9.2006 (S&J) otetussa kuvassa R-Kioskin tilat ovat tyhjillään. Taito Shopissa (Anni ja Oton paikalla) jo joulunäyteikkuna (Käsityökeskus) ~ kuvattu 9.11.2006 (S&J).. 'R-Kioskin' muuton jäljiltä liiketilojen edustalta on liikenne hiljentynyt - kuvattu sunnuntaina 30.9.2007 (S&J). Lähetyksen kirpputorin esineistöä näyteikkunassa marraskuisessa aurinkgonpaisteessa - 4.11.2007 (S&J). R-Kioskin paikalle siirtyi kesäkuun 2008 alussa saman rakennuksen itäpäädystä Lähetyksen kirpputori. Kuvattu 14.6.2008 (S&J). Tilanne 4.1.2009 (S&J): Taito Shop ja vieressä Lähetyksen kirpputori. Kimarintalo eli As.Oy Kangasniemen Keskus ja oikealla sen naapurina entinen Liukkosen pukimomyymälä- ja asuinrakennus. Kuvattu 12.6.2009 (S&J). Tilanne 15.11.2009 (S&J): Taito Shop, Lähetyksen kirpputori ja Expert Ykköskone.

J) Ravintola Hymykuopan sisäänkäynti kuvattuna 30.9.2007 (S&J). Samoissa tiloissa toimi vuosikymmeniä Huikkojen omistuksessa ollut ravintola Kimari. Oikealla Kimarin mainos (15.4.1986) - huhtikuun orkesterina paikallinen Juha Ahtilinnan kvartetti. Mainos Antti Ikosen leikekirjasta - kiitos. (Kangasniemen Kunnallislehti, 26.3.1970): Ravintolan nimikilpailu ratkesi: Kangasniemen uuden ravintolan julistamaan nimikilpailuun saapui kaikkiaan 1036 nimiehdotusta (206 lähettäjää). Ensimmäiselle tilalle tuli nimiehdotus Kimari , joka hyväksyttiin perusteluin, että ravintolan takana oleva alue oli aikoinaan nimeltään Kimarinhaka . Arvonnassa Kimaria ehdottaneista voitti Lasse Kinnunen. Toiselle tilalle tuli Pirkko Luokkasen ehdotus TuuTillan , jota nimeä tullaan käyttämään erään kabinetin nimenä. Kolmas palkinto arvottiin kaikkien ehdotusten kesken ja voittajaksi tuli nimi Pata, jonka oli jättänyt Aati Nykänen. Tätäkin nimeä tullaan käyttämään yhden kabinetin nimenä. Hymykuopan mainoskyltti neuvomassa janoisia kellarikerrokseen. Kuva on otettu vuonna 2000 Kalle Pyyhtisen ja Risto Ylösen kuvaamataidon valokuvaustehtävään - kiitos käyttöluvasta. Hymykuopan ravintolasali. Kuva on otettu vuonna 2000 Kalle Pyyhtisen ja Risto Ylösen kuvaamataidon valokuvaustehtävään - kiitos käyttöluvasta. Hymykuopan kabinetti. Kalle Pyyhtisen ja Risto Ylösen lukion kuvaamataidon valokuvaustehtävästä vuodelta 2000 - kiitos käyttöluvasta. Hymykuopan terassiosa rakennuksen länsipäädyn katveessa. Kalle Pyyhtisen ja Risto Ylösen lukion kuvaamataidon valokuvaustehtävästä vuodelta 2000 - kiitos käyttöluvasta. Hymykuopan terassikausi alkaa kesän 2007 osalta olla ohi - kuvattu 30.9.2007 (S&J).

K) Tämä otos on otettu syyskesällä 1986 (S&J). Kuvassa näkyy hyvin Keskustien vasemmalla puolella tämän sivun esittelysuunta ylhäältä vanhalta postinmäeltä alas kirkonkylän keskustaan. Samaa Kimarintalon ympäristöä kuvattuna syysaamun auringonkajossa - 11.10.2008 (S&J).