5) Kangasniemeltä (todennäköisesti) olevia kuvia?
Mutta - mitä, missä, milloin?
(Svala & Joutsi * syyskuu 2009 ~ viimeisimmät lisäykset: 8.4.2015)

Näihin tämän sivun 'mystisiin' kuviin erityisesti kaipaamme sivulla vierailevilta lisätietoja.
Lisätietoja voi sivuston kokoajille lähettää helposti sähköpostilla:

PALAUTE (e-mail)

Pihakaivo - missä?:

A) Tämä pihakaivo tuli kuvattua ('S&J') aikavälillä 2006-09 Kangasniemellä, mutta onnettomien yhteensattumuksien vuoksi otos joutui muista kuva-arkistoinneista erilleen - ilman päivämäärää ja muistiinmerkintää kuvauspaikasta. Pienen pieni muistin häivähdys yrittää yhdistää kuvattua pihakaivoa Vihikankaalle, mutta todennäköisyys aavistuksen paikkansapitävyydelle on aika pieni. Tunnistaako joku tämän mielenkiintoisen pellillä katetun pihakaivon - takana jonkinlaista kiviaitaa?

Piharakennuksen ovi - missä?:

B) Tämä idyllinen piharakennuksen ovi tuli kuvattua Kangasniemellä 19.4.2009 ('S&J'), mutta kirjanpitovirheen vuoksi kuvauspaikka on unohtunut. Voisiko sijaita jossakin Jussinkujan ja Jussinlahden välimaastossa?

Savonseudun ravintolan johtajattaren Kaisa Huttusen kuva-albumeista:

C) Tammikuussa 2012 käyttöömme saamiemme (Hyövyn Pylvänäisille kiitos) Savonseudun ravintolan johtajattaren Kaisa Huttusen kuva-albumeista löytyy paljon kuvia, jotka todennäköisesti ovat Kangasniemeltä otettuja, mutta tarkemmat tiedot paikoista ja henkilöistäkin puuttuvat. Kuvat ovat 1950-luvulta. Ensimmäisessä kuvassa ollaan katiskahommissa kesämökin nurkalla. Ei ole tiedossa, onko kyseessä Kaisa Huttusen 'oma' mökki vai ollaanko vieraisilla jonkun toisen mökillä - Kangasniemellä hänen kuitenkin muistetaan mökkeilleen. Ne mökit on kaikki jo purettu ja tontit vaihtaneet monta kertaa omistajia, ei niitä muista, muisteli eräs aikalainen tammikuussa 2012 kysyttäessä Kaisa Huttusen mökkeilypaikkoja.

Urho Mannisen poika Veikko kertoi (13.6.2013), että kyseinen kesämökkikuva kuvattiin aikanaan heidän kesämökillään. Mökki kuulemma paloi muutama vuosi sitten.

Maisemakuva Kaisa Huttusen albumista (1950-luvulta) - ehkäpä edellisen kuvan kesämökin läheisyydestä (kuvat albumissa vierekkäin).

Kaksi kuvaa samaisesta Kaisa Huttusen albumista - ilmeisesti samalta kallioiselta huvilatontilta.

Edelleen idyllistä järvenrantaa maisemakuvassa - Kaisa Huttusen albumista.

Auringonpaistetta Frans Toivakan ottamassa maisemakuvassa (Kaisa Huttusen kuva-albumista).

Kaatopaikkakuormasta pelastettuja mystisiä kauppakuvia vuosien takaa:

D) Tämän kuvan oli 'Elintarvikekioskin' pitäjä Honkonen pelastanut vuoden 1997 tienoilla Kangasniemen Osuuskaupan silloisen liikerakennuksen purkutyömaan kaatopaikkakuormasta.
Mitä ilmeisemmin - Honkosen ko. paikalta löytämiin muihin kuviin yhdistäen - tämä kuva esittää jotakin Kangasniemen Osuuskaupan vanhaa sivumyymälää 'pitäjillä', mutta epäselväksi on jäänyt, minkä kylän kauppa kyseessä on ollut.

Usein näissä kaupparakennuksissa toimi myös postin toimintapiste. Kuistin kohdalla seinässä on postilaatikko ja kuistin katoksen 'yläkolmiossa' on pienessä laatassa jokin numero, joka ei valitettavasti erotu osasuurennoskäsittelyissäkään. Kuistin seinässä myös kaksi julisteilmoitusta, joiden teksti ei myöskään erotu.


Tämä vanha kaupparakennuskuva on peräisin samaisesta Honkosen löydöstä Osuuskaupan kaatopaikkakuormasta. Tälle kuvalle on löytynyt lukuisia erilaisia 'suusanallisia ehdotuksia' sen alkuperästä, mutta yhtäkään teoriaa ei olla vielä voitu 'todeksi todistaa'.
Kuvassa näkyy rakennuksen päädyssä poispuretun pienemmän 'siipirakennuksen' jälki. Voisiko kyseessä yksinkertaisesti olla (löytöpaikkaankin vedoten) Osuuskaupan päämyymälän varhainen 'remonttivaihe' kuvattuna nykyisen apteekin suunnalta kirkon suuntaan?
Tämän kirjoittaja tukee arveluaan kuvalla, joka on julkaistu sivullamme 31 (kuvaruutu C) alkuperäisellä kuvatekstillä 'Seuraava vaihe toimitalon kehityksessä'. Eikös siinä kuvassa näy selvästi, miten korkeamman 'päärakennuksen' takana on matalampi pitkä siipirakennus, jonka koko ja sijainti osuvat erityisen hyvin ylläolevassa kuvassa näkyvään purkujälkeen? Huomioi myös yhtäläisyydet savupiipussa. Ikkunoitakin on kadun puolella kolme molemmissa kuvissa. Toki tiedostan, että osuuskaupan liikerakennuksia rakennettiin noihin aikoihin kautta maan useinkin tismalleen samoilla piirustuksilla.
Se, että tässä kuvassa todellakin on 'kaupparakennus', käynee ilmi yhden kadunpuoleisten ikkunan ulkoverhosuojasta eli markiisista.

Kirkonkylän Osuuskaupan varhaisvaiheiden sivulle (#31).


Ossi Halttunen lähetti 3.3.2010 oman hyvin mielenkiintoisen teoriansa tämän kuvan tiimoilta. Hänen mielestään tämä kuva voisi hyvinkin esittää Tahkomäen Osuuskaupan vaihetta, jolloin vanha kapeampi hirsirakennus on juuri purettu.
Olettamustensa tueksi hän oli tehnyt kolme muokkauskuvaa tietokonetekniikan tietotaidoillaan:

(Ossi Halttunen, sähköposti 3.3.2010 - tähän teemaan muokattuna): Minua on aiemminkin ihmetyttänyt tuo Tahkomäen kaupan vanha kuva (sivun #101 ensimmäisenä). Hirsipintainen rakennus näyttää varsin kapealta. Nykyisinkin paikalla oleva rakennus on selvästi leveämpi ja mielestäni korkeampikin. Toki aikojen saatossa on laajennusta voitu tehdä. Tuntuisi kuitenkin, että noin suuren laajennuksen sijasta olisi kannattanut rakentaa kokonaan uusi rakennuskin. Ehkäpä näin on tehtykin, mene ja tiedä.
Mutta kun katselin selvittämätöntä kuvaa (Sivuryhmä C, Sivu 5), jossa oli purettu korkeasta rakennuksesta pois matala siipi. Niin se kuva on mielestäni juuri kuten Tahkomäen kauppa! Vieressä oleva varastorakennuskin mielestäni täsmää. Nykyisin varaston ovet ovat erilaiset. Muistelen kuitenkin, että vielä 1970-luvun alkuvuosina olisi varastossa ollut kolme kapeaa ovea ja niiden yläpuolella juuri tuollaiset kapeat ikkunat. Vanhempi väki muistaisi varmaan paremmin ja jos kauppa oli aiemmin pienempi ja laajennettu jälkikäteen, niin luulisi siitä olevan lähiasukkailla tietoa. Itse olen syntynyt 1960-luvulla, niin omat muistot kyläkaupasta sijoittuu lähinnä tuonne 1970-luvun alkuun, kun poikasena Kauppilan kylällä asuin.
Se ainakin on varmaa, että kauppaan oli asiakkailla kaksi sisäänkäyntiä. Toinen tien puolelta ja toinen päädystä. Takapihalta sisäänkäynti oli yksityistiloihin. Vielä sen verran tuntemattoman kuvan kaupasta, että jos sitä vertaa kirkonkylän lisäsiivellä varustettuun kauppaan, niin noissa rakennuksissa on erilaiset vintin ikkunat yläkolmioissa.

(Ossi Halttunen, sähköposti 4.3.2010 - tähän teemaan muokattuna): Vielä jäi mietityttämään kuvat Tahkomäen kaupasta. Koska hirsiseinäinen, vanhin kuva on Lyyli Tyrväisen peruja, uskon sen kuvaavan Tahkomäen kauppaa aikoinaan. Uudemmassa kuvassa on sitten kauppa saanut lautaverhoilun ylleen.
Nykyinen kaupparakennus on kuitenkin huomattavasti isompi. Tuollaisen rakennuksen laajentaminen suorakaiteen muotoisesta toiseen isompaan ei vaikuta järkevältä rakennusteknisesti. Kuten kirkonkylänkin Osuuskaupan kohdalla nähtiin, sai se todennäköisesti isomman laajennusrakennuksen jatkokseen. Tässä vaiheessa tullaan uuteen teoriaan.
Entäpä jos tuo sivuillasi oleva tuntematon kaupparakennus onkin Tahkomäen kauppa sen jälkeen, kun vanha matalampi osa on purettu pois?
Ohessa liitteenä todella pikaisesti tehty kuvanmuokkaus. Yhdistin siinä tuntemattoman kaupparakennuksen ja lautaverhoillun matalan rakennuksen kuvan. Kun ajan kanssa väsäisi perspektiivit kohdalleen, niin nuo palapelin palat asettuisivat aika hyvin kohdalleen.
Nykyisin tien puolella ei ole enää sisäänkäyntiä, joka siinä vielä kaupan toiminnassa ollessa oli.

(Ossi Halttunen, sähköposti 6.3.2010 - tähän teemaan muokattuna): Laitan tässä vielä tulemaan toisen muokatun kuvan. Yritin siinä vielä hakea vähän yhteensopivuutta lisää.

(Ossi Halttunen, sähköposti 6.3.2010 - tähän teemaan muokattuna): Tein vielä tällaisen kolmannen muokatun kuvan, jossa on vanhan, tuntemattoman kaupan kuva liitettynä nykyiseen maisemaan. Kyllä se siihen jotenkin sopisi.

Tahkomäen Osuuskaupan varhaisvaiheiden sivulle (#101).

(Jouko Laitinen, sähköposti 24.4.2010): Toistaiseksi on ollut epäselvyyttä, mikä kaupparakennus on kuvassa. Ossi Halttunen on ansiokkaasti muokkaamaansa kuvamateriaalia hyväksi käyttäen pohdiskellut, että kyseessä voisi ehkä olla Kangasniemen osuuskaupan Tahkomäen myymälä. On totta, että jotkut seikat näyttäisivät antavan tukea tällaisille arvailuille.
Vanhimmissa kuvissa Tahkomäen kaupparakennus näyttää olevan huomattavasti pienempi kuin se rakennus, jossa osuuskaupan myymälä viimeiset vuosikymmenensä toimi. Minusta uudempi edelleen pystyssä oleva rakennus sijaitsee myös hiukan etelämpänä kuin vanha pieni kaupparakennus. Tosin rakennuspaikan tienoilla on tehty epäilemättä ”maastoa” muuttaneita maansiirtotöitä esim. 1930-luvun lopulla, rakennettaessa melkein kaupan nurkilta lähtevää Kauppilaan johtavaa tietä. Ossi Halttusen ”kuvaharjoitelman” mukaan kuvan rakennus näyttäisi myös jotenkuten ”istuvan ”nykyiselle paikalleen Tahkomäellä.
Edellä mainituista seikoista huolimatta voidaan mielestäni melko varmasti sanoa, ettei kuvassa ole Tahkomäen kauppa vaan kirkonkylän osuuskaupparakennuksen jokin ”remonttivaihe”, kuten sivun 5 tekstissä arvaillaankin. Tämän oletuksen tueksi voidaan mielestäni esittää joitakin argumentteja ko. tekstissä jo esitettyjen lisäksi.
Kuvan vasemmassa laidassa näkyy rakennuksen räystään vieressä puhelin- tai sähköpylväiden vaakasuoria poikkipuita, joista on käytetty mm. nimitystä pylväsorsi. Näitä päällekkäisiä ”orsia” näyttäisi olevan neljä. Kuvan oikeassa laidassa näkyy osa toista pylvästä ja hieman vinoa tukipylvästäkin. Sivulla 31 on 1910-luvulle ajoitetussa kuvassa osuuskaupan pohjoisnurkalla olevassa pylväässä vain kaksi ortta.
Toisaalta sivulla 33 olevissa 1930-luvun alun ”Napala-kuvissa” on osuuskaupan nurkilla olevassa pylväässä jo viisi tällaista pylväsortta. Mainituissa kuvissa, kuten joissakin muissa kuvissa osuuskaupan tienoilta , on varasto- ym. rakennuksissa myös aivan samannäköisiä ikkunoita kuin kuvassa oleva rakennuksen päädyn yläikkuna. Kaupparakennuksen pohjoispäädyssä ylhäällä oleva ikkuna oli tosin sivulla 31 olevan 1910-luvun kuvan mukaan erilainen kuin tarkasteltavassa kuvassa oleva, käsitykseni mukaan rakennuksen eteläpäädyssä oleva yläikkuna.
Tahkomäen osuuskaupparakennuksen tienoilla ei missään tapauksessa ollut 1920- eikä vielä -30-luvullakaan edellä mainitun kaltaisia sähkö- tai puhelinpylväitä. Sähkölinjoja ei niillä kylillä vielä siihen aikaan ollut. Koittilassa, pari kilometriä kaupasta etelään oli tosin jo 1920-luvulla puhelinkeskus. Kaupassa oli varmaankin puhelin. Kaupasta pohjoiseen päin Kauppilan suuntaan mentäessä puhelin oli vain Hällinmäen talossa. Hankasalmelle menevän päätien varressa ei kaupan lähitienoilla ollut montakaan taloa. Lisäksi tietä pitkin Hankasalmelle päin mentäessä tulee jo noin kilometrin päässä kaupalta vastaan Hankasalmen - ja siihen aikaan myös läänin - raja. En usko, että Koittilan keskuksesta olisi vedetty puhelinjohtoja naapurikunnan ja -läänin puolelle.
Tarkasteltavana olevassa kuvassa oleva varastorakennus, joka ei ole mahtunut kokonaan kuvaan, on niin suuri, ettei sellaista ole varmastikaan ollut Tahkomäellä vielä 1920-luvulla, jolloin kyseinen kuva on luultavasti otettu. Pienehkön kyläkaupan kautta ei vielä siihen aikaan kulkenut mainittavasti lannoitteitta, rehuja, rakennustarvikkeita tms., joten näin suuren varastotilan tarvetta ei ollut. Tuskinpa kyse on sauna-, liiteri- ja käymälärakennuksestakaan.
En oikein usko, että Tahkomäen kaupassa olisi ollut siihen aikaan kuvassa näkyvää ”markiisisisäänkäyntiäkään”. Rakennuksen toisella sivulla oleva kuisti on myös ”väärässä” päässä rakennusta. Sen puolen ( =länsipuolen) sisäänkäynti on ainakin myöhemmin ollut lähellä rakennuksen toista päätyä (kaupparakennuksen eteläpääty).
Sivun 31 tekstissä kerrotaan, että vuosina 1908-09 purettiin kirkonkylän osuuskaupan vanhan kaupparakennuksen pohjoispääty ja rakennettiin tilalle suurempi rakennus, johon varsinaiset myymälätilat ja konttori sijoitettiin. Vanhasta Roposen kaupparakennuksesta jäi siis jäljelle eteläpää. Tämähän näkyy selvästi seuraavassa em. sivulta poimimassani osuuskaupan historiikista peräisin olevassa kuvassa.
Käsitykseni mukaan sivulla 5 olevassa ”selvittämättömässä” kuvassa on lähes varmasti kirkonkylän osuuskaupan rakennus, josta on juuri purettu aiemmin mainittu ent. Roposen kaupparakennuksesta vielä jäljellä ollut matalampi ja kapeampi eteläpää. Kuva on luultavasti 1920-luvulta. Kyseisen vuosikymmen alussa osuuskauppa oli lähes vararikon partaalla eikä sillä ollut mahdollisuuksia kunnostaa rakennuksen vanhaa osaa. Toisaalta kyseisen kuvan ottamisaikaan ”raivattiin ” ehkä jo tilaa uuden kaupparakennuksen rakentamista varten.

Tämä sivulla #31 esillä ollut kuva kirkonkylän Osuuskaupasta liittyy ylläolevaan Jouko Laitisen kirjoituksen viittauksiin.


(Jouko Laitinen, sähköposti 27.4.2010): Vielä lisäys edelliseen: Sivuston sivulla 101 lainatussa Martti Väinölän kirjoittamassa historiikissa kerrotaankin tarkka vuosiluku. Sen mukaan "vuonna 1937 rakennettiin Tahkomäen myymälähuoneisto perin pohjin uudestaan". Lieneeköhän uudessa myymälärakennuksessa ollut juuri mitään vanhasta rakennuksesta peräisin olevaa?
Tämän sivun (#5) osuuskauppakuvassa oleva rakennus ei missään tapauksessa voi olla lähes uusi vuonna 1937 Tahkomäelle rakennettu kaupparakennus, vaan siinä oleva rakennus on ilmiselvästi vanhempi. Kirkonkylän osuuskaupan myymälä- ja konttorirakennus sen sijaan rakennettiin vuosina 1908-09. Kuvan rakennus muistuttaa minusta tyyliltäänkin muita aivan 1900-luvun alussa rakennettuja taloja.

Kuunpimennys Kangasniemellä 14.8.1924:

E) Tämä mielenkiintoinen kuunpimennys Kangasniemeltä on kuvan reunaan päivätty tapahtuneeksi 14.8.1924. Kuva on peräisin Aino Käyhtyn (o.s. Makkonen) perhealbumista. Kuvaajasta ei ole tietoa. Käsinkirjoitetut tekstit ovat tehty lyijykynällä suoraan paperivedoksen päälle.
Kuvassa taivaan kohdalle on (väärinpäin) kirjoitettu: Karhea vesi (vai 'karkea'?). Vaikea sanoa äkikseltään, mitä tunnistamaton kirjoittaja on sillä tarkoittanut. Kuvauspaikaksi on arveltu satamatorin reuna-alueita makasiineineen, mutta voi olla kyllä ihan hyvin muualtakin. Alkuperäinen kopio on jo niin musta, että yrityksistä huolimatta tähän yhteyteen tulleesta kopiosta ei 'valoisampaa' saanut.

Emmi Nurmen v. 1932 Kangasniemeltä postittama kuvapostikortti:

F) Saimme tämän postikorttikuvan käyttöömme huhtikuussa 2013 Seppo Turkin kokoelmista - välittäjänä Vesa Häkkinen - kiitos. Postikortin on 18.7.1932 postittanut Emmi Nurmi Kangasniemeltä Pälkäneen Illasniemeen neiti Aliina Jokiselle. Kortin kuva-aihe ei välttämättä kuitenkaan ole Kangasniemeltä - nuo kallioiset rannat eivät liene ainakaan kovin tyypillisiä Puulan saaristomaisemissa.

seuraavalle sivulle #6

Sivuluettelo 1-107

etusivulle